Mä muistan kanssa enemmän kuin hyvin tän aamun. Oli lukiossa koeviikk ja historian koen alkoi 9:00 ja taisin olla joskus 9:50 jo takaisin kotona, matkaankin meni helposti n. 25 minuuttia, jos bussit kulkivat hyvin.
Avasin telkkarin ja samantien uutisissa kuvaa pelastuslautoista myrskyävällä merellä. Ei kyllä unohdu tuo uutinen.
Sitä ei ollut oikein mieltänyt että nämäkin niin tutut laivat voi tosiaan upota, ihan kun mikä muu
laiva tahansa, se uutiskuva oli kyllä karmeaa nähtävää, ei tuo tosiaan unohdu koskaan.
Tätä seuraavana keväänä olin itse osallisena lievässä haaverissa, olin nimittäin kantosiipialus
M/S Lauran kyydissä kun se rysähti sankassa sumussa kiville Suomenlinnan viereisessä salmessa.
Alus ei vuotanut, mutta meidät evakuoitiin sieltä, ja kyytiä odotellessa eräs vanhempi rouva alkoi
hysteerisesti rääkymään laivan miehistöön kuuluvalle naiselle miten virolaiset ovat kaikki täysiä
idiootteja ja te hukutatte meidät kaikki, menin väliin ja pidin rouvalle pienen puhutttelun että hänen
huutaminen riittää eikä tämä haaveri ole tämän naisen vika, taisi olla kipparin vika kuitenkin.
Syy oli se että laiva oli ajanut sivuun väylältä, ja siinä on todellakin aika kookkaat karit, kävin
kerran kajakilla katsomassa niitä lähempää.
Päivä Tallinnassa - keikka muuttuikin menopaluuksi Suokkiin ja takaisin, ja palattiin Kauppatorille
merivartioaluksen kyydissä, olin itse viimeisessä kuormassa koska ikäihmiset ja lapsiperheet vietiin
ensin pois.