Eri urheilulajien vertailua

[Ahar]

Kun tämäkin keskustelu änärin puolelle meni, niin kysyisin, missä vaiheessa NHL-pelaajat kauden aikana treenaavat? Lokakuusta kesäkuuhun, ja parhaimmilla liki sata peliä?

 

[MustatKortit]

Pienellä peliajalla pelaaja pärjää kyllä, mutta jos olet tulosyksikön pelaaja ja pelaat yli sata peliä vähän yli kahdeksan kuukauden aikana, vaaditaan jo hieman spesiaaliakin.

En nyt ole ihan varma, mitä yrität todistella. Varmasti lätkämaailmasta löytyy kovia urheilijoita, jotka treenaavat kunnolla ja pyyteettömästi ja niin päin pois.

Et ole kuitenkaan ainoa, joka lätkämaailmassa on pyörinyt, kyllä tuolla jo pelkästään juomisen ja juhlimisen kulttuuri on huomattavasti syvemmällä, kuin "kerran kesässä"-ajattelussa. Tähän samaan ei monella muulla ole varaa.

 

[TosiFani]

En nyt ole ihan varma, mitä yrität todistella. Varmasti lätkämaailmasta löytyy kovia urheilijoita, jotka treenaavat kunnolla ja pyyteettömästi ja niin päin pois.

Et ole kuitenkaan ainoa, joka lätkämaailmassa on pyörinyt, kyllä tuolla jo pelkästään juomisen ja juhlimisen kulttuuri on huomattavasti syvemmällä, kuin "kerran kesässä"-ajattelussa. Tähän samaan ei monella muulla ole varaa.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, täytyy erottaa oikeat ammattilaiset ja puuhastelijat. Liigassa kolmos - nelosketjussa pelaava kaveri voi vetää kesän kaksin käsin, mutta eurooppalaisissa huippujoukkueissa tai NHL:ssä pelaavat kaverit eivät. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta ne on harvinaisia. Olen seurannut Sakari Salmisen harjoittelua varsin läheltä ja nykyään se on ammattimaista. Ei hän pysty ottamaan kesälläkään märkää ihan huoletta, jokainen känni vie vähintää pari kolme harjoituspäivää. Jääkiekko on kehittynyt, ei huiput pysty nykyään kaljottelemaan entiseen malliin, siinä putoaa nopeasti kelkasta ja seuraava sopimus jää saamatta.

 

[Hiihtofani]

Björgenin 170kg kyykkyä ei uskoneet norjalaisten urheiluforumeiden käyttäjätkään. Kun juttu julkaistiin vuonna 2005, Maritin painoluokan jalkakyykyn ME oli 173kg (dopingtestattu, raw=ilman apuvälineitä). Hän olisi ollut voimanoston MM-kisoissa siis mitalikandidaatti. Jos hän taas olisi jostain syystä vetänyt päälleen kireät voima/painonnostotrikoot, ne parantavat tulosta naisten jalkakyykyssä 10-20%.

Huomattavasti todennäköisempää on, että Björgen teki puolikyykkyjä, eikä hänen reitensä mennyt lattiaan nähden 90 asteeseen, kuten oikeassa jalkakyykyssä pitää mennä, Tällä tavalla nostettaessa tulos on paljon kovempi.

Vertailun vuoksi: Miesten alppihiihtosirkuksen vahvimpiin kuuluva jässikkä Aksel Lund Svindal saa kyykättyä puhtaasti 200kg yksittäisnostona. Krista Pärmäkösken jutussa sanotaan, että Kristan jalkakyykkyennätys on 70kg. Maritin 170kg? Ei ainakaan sääntöjenmukaisesti.

Mitä veikkaatte paljonko on tangossa rautaa Anne Kyllösellä tässä. Itse veikkaan, että yksi tomnmoinen mötikkä painaa 20kg ja niitä on 4+4 eli yhteensä 160kg.

https://www.facebook.com/officialan...207520000.1438780656./413959848793538/?type=1

 

[Fordél]

Eleikon punaiset 2,5 kg / kpl ja valkoiset 5 kg / kpl.

Jep, Elekon tekniikkasarja kyseessä eli painot yhteensä 30 kg + tanko 10 kg = 40 kg. Ei siinä, hieno kuva kuitenkin.

 

[Väsyneet Kädet]

Mitä veikkaatte paljonko on tangossa rautaa Anne Kyllösellä tässä. Itse veikkaan, että yksi tomnmoinen mötikkä painaa 20kg ja niitä on 4+4 eli yhteensä 160kg.

https://www.facebook.com/officialan...207520000.1438780656./413959848793538/?type=1

Johan tuossa vastattiinkin, mutta tässä näkee hienosti kuinka mielikuvat ja todellisuus eivät vain kohtaa. Vähän tarkemmalla otteella olisi huomannut valkoisessa kiekossa olevan vain yhden numeron.

 

[Tupu]

Näkee jo tangostakin, ettei siinä ole lähellekään 160 kiloa. Noilla painoilla tanko olisi jo selvästi kaarella.

 

[Pipolätkä]

Mitä veikkaatte paljonko on tangossa rautaa Anne Kyllösellä tässä. Itse veikkaan, että yksi tomnmoinen mötikkä painaa 20kg ja niitä on 4+4 eli yhteensä 160kg.

https://www.facebook.com/officialan...207520000.1438780656./413959848793538/?type=1

http://kauppa.voimaharjoittelu.fi/eleiko_tekniikkalevyt

Tuossa nuo "20 kg" kiekkosi nyt ovat jos et aikaisempia muuten usko. Eli 2,5 kg ja 5 kg.

 

[sporttipappa]

http://kauppa.voimaharjoittelu.fi/eleiko_tekniikkalevyt

Tuossa nuo "20 kg" kiekkosi nyt ovat jos et aikaisempia muuten usko. Eli 2,5 kg ja 5 kg.

Eiköhän tässä nyt aika moni astunut Hiihtofanin asettamaan miinaan. Eipä kai kukaan usko että aerobisessa lajissa kilpaileva nainen kyykkäisi edes kaksinkertaisesti omaa painoaan, mikä kai tämän sirovartaloisen urheilijan kohdalla olisi jotain 100 kilogramman luokkaa?

Edit. olinpa laiska kun en lukenut ylempää keskustelua. Pidän Björgeniä poikkeuksellisena lahjakkuutena, jolla on ollut puurossa voisilmä kohdallaan.

 

[Iker]

Mitä veikkaatte paljonko on tangossa rautaa Anne Kyllösellä tässä. Itse veikkaan, että yksi tomnmoinen mötikkä painaa 20kg ja niitä on 4+4 eli yhteensä 160kg.

https://www.facebook.com/officialannekyllonen/photos/pb.335096830013174.-2207520000.1438780656./413959848793538/?type=1

Ettei olisi jopa 40 kg per kiekko nuo punaiset, niitä 4x40 ja loput 4x20 eli yhteensä 240 kiloa kiekkoja ja 60 kilon tanko lisäksi niin osoittaa ettei hiihtäjät jää kenellekään voimatasoissa kun 300 kg nousee yhden jalan syväkyykyistä kuvassa nähdyllä tavalla.

En uskalla edes arvailla, paljon jollain Cristiano Ronaldon jaloilla ja treenimäärillä nousee kyykystä. Ollaan jossain 500-600 kg:n lukemissa ja lisäksi kaveri on kova juoksemaan ja yläkroppakin on rautaa eli kunnon kone jonka vierellä moni hiihtäjäkin on ihmeissään.

 

[Hidas_ja_kankea]

Eiköhän tässä nyt aika moni astunut Hiihtofanin asettamaan miinaan.

Ei tässä mitään miinaan ole astuttu. Silmät ymmyrkäisinä vain luemme kuinka maastohiihtäjät ovat niitä ainoita oikeita tosiurheilijoita. Ampumahiihto tulisi lopettaa, koska syö resursseja hienolta ja ylevältä lajilta. Björgen kyykkää puhtaasti pitkää sarjaa 3xoma paino.

Iivo kepittää mennen tullen voimassa ja liikkuvuudessa jonkun LeBronin. Pisteet Iivolle! Liikkuvuudeltaan LeBron on tosin lajinsa sisällä ihan kohtuu hyvä, mutta se on kovin helppoa keskinkertaisten ja lahjattomien urheilijoiden ollessa verrokkina. Varmaan sukset jalassa LeBronin liikkuvuus on ainakin surkeaa, joka viimeistään sinetöi urheilijan täydellisen lahjattomuuden.

 

[Scade]

Jotenkin tämä koko keskustelu on aika älytön. Vastaus otsikon kysymykseen riippunee niin pitkälti siitä mitä fyysisiä ominaisuuksia arvostaa eniten. Toisaalta sen takia kai tästä näin pitkällisesti keskustelua voidaan käydä, että mitään absoluuttista totuutta ei asiasta ole. Tietenkin oman suosikkilajin hehkutus on ymmärrettävää ja itsekin sain kipinän tulla tänne kertomaan, että soutajillahan tuommoinen 2-2,5x kehonpainosta kyykky ja maastaveto ovat aika pitkälti vaatimus kv-tasolla pärjäämiseen ja kyseessä kuitenkin kestävyyslaji (ei toki samassa mielessä kuin triathlon, maraton, tai vaikka 50km hiihto). En kuitenkaan väittäisi, että soutajat ovat kärjessä fyysistä kuntoa vertailtaessa. Jossakin vertailussa varmaan kyllä voisivat olla kun eri osa-alueita painottaisi heille edullisesti.

Vastaavasti pitkänmatkanhiihtäjät varmasti pärjäävät kohtuu hyvin jos painotetaan kestävyyspuolen ominaisuuksia, mutta vaikka he kuinka kovia jamppoja olisivatkin niin tuskin pärjäävät voimaominaisuuksien vertailussa kovin hyvin. Tämä on tietysti täysin luonnollista, ottaen huomioon, että sekä voima- että kestävyysominaisuuksien samanaikainen maksimointi on aika mahdotonta.

Jos asiaa jotenkin pyrkii järkevästi lähestymään, niin voisi olettaa, että suurimmat lahjakkuudet löytyvät sieltä missä on suurimmat rahat ja suurimmat massat. Silti nousee esille kysymys siitä kuinka painotat kestävyys-, voima-, taito-, liikkuvuus-, yms. osa-alueita. Ehkä olisi järkevämpää etsiä "parhaita" fyysisiä ominaisuuksia eri tyyppien lajeista. Esimerkiksi kestävyyslajeissa voisi olettaa, että parhaat fyysiset ominaisuudet löytyvät juoksun ja pyöräilyn parista, joissa käsittääkseni pyörivät suurimmat massat ja rahat. Tässä mielessä myös dopingia voinee käyttää eräänlaisena indikaattorina: doping lienee yleisempää lajeissa, joissa siitä saatava hyöty on suurempi (raha) ja toisaalta niissä, joissa taso ja kilpailu on kaikkein kovinta ja kaikki keinot joudutaan käyttämään menestyksen eteen. Tässä vertailussa pyöräily varmaankin nousee aika korkealle ja soutu taas (valitettavasti lajin tason takia ja onneksi lajin puhtauden takia) jää alemmas listalla. Toki myös lajikulttuurilla on vaikutuksensa: jos palkintona on huomattavat määrät rahaa noussee houkutus suuremmaksi kuin jos rahalliset hyödyt ovat pienet ja kisataan pikemminkin kunniasta.

 

[Pekkis]

Jos asiaa jotenkin pyrkii järkevästi lähestymään, niin voisi olettaa, että suurimmat lahjakkuudet löytyvät sieltä missä on suurimmat rahat ja suurimmat massat.

Eli aletaan haeskelemaan näitä lahjakkuuksia amerikkalaisen jalkapallon, baseballin, golfin ja jääkiekon parista? Näiden lajien pariinko ovat mielestäsi kaikkein lahjakkaimmat urheilijat hakeutuneet? Raha on ihan kiva juttu, mutta voin sinulle kertoa, että ihan kaikki lahjakkaat urheilijat eivät valitse lajiaan ainoastaan rikastuminen mielessään.

Hiihdosta täällä kovasti keskustellaan ja lajin vaatimustaso onkin viimeisten vuosien aikana entisestään kasvanut. Ei riitä enää pelkkä maksimaalinen hapenottokyky, vaan välineiden kehittyessä vauhdit ovat kasvaneet ja tämä taas on muuttanut varsinkin perinteistä hiihtoa niin radikaalisti, että voimaominaisuuksilta vaaditaan entistä enemmän. Tasatyönnöllähän sitä iso osa matkasta taitetaan ja onhan siinä yläkroppa ja keskivartalo oltava kunnossa. Sprinttimatkat ovat pakottaneet hiihtäjät muuttamaan harjoitteluaan merkittävästi ja hiihtotekniikan merkitys se vaan vuosi vuodelta korostuu. Kaiken kaikkiaan äärimmäisen vaativa laji.

Joukkueurheilun ja vaikka nyt hiihdon/kestävyysjuoksun/suunnistuksen vaatimustason vertailussa täytyy muistaa yksi erittäin oleellinen seikka. Kun esimerkiksi jääkiekkoilija alkaa kesken vaihdon väsymään, niin ei muuta kuin lapa pystyyn ja vaihtoon. Hiihtäjällä/kestävyysjuoksijalla/suunnistajalla ei tällaista mahdollisuutta ole. Jos alat kesken kisasuorituksen tummumaan, niin kukaan ei tule sinua siitä tilanteesta pelastamaan. Jääkiekkoilijan joukkuekaverit sen kyllä tekevät, vaikka sinulla olisi kuinka huono päivä hyvänsä. Tämä erittäin oleellinen eroavaisuus antaa joukkueurheilijalle mahdollisuuden laistaa harjoittelussaan. Hiihtäjällä/kestävyysjuoksijalla/suunnistajalla tällaista mahdollisuutta ei kerta kaikkiaan ole. Taso on maailmalla vaan niin kova.

Ihan pakko tähän loppuun heittää Krista Pärmäkosken leuanvetotulos 27 kertaa. Kukas se tuleva NHL-huippu nyt olikaan, kun veti testitilaisuudessa median ympäröimänä 0 suoritusta. Siinä teille eri lajien vaatimustasoa!

 

[TosiFani]

...Joukkueurheilun ja vaikka nyt hiihdon/kestävyysjuoksun/suunnistuksen vaatimustason vertailussa täytyy muistaa yksi erittäin oleellinen seikka. Kun esimerkiksi jääkiekkoilija alkaa kesken vaihdon väsymään, niin ei muuta kuin lapa pystyyn ja vaihtoon. Hiihtäjällä/kestävyysjuoksijalla/suunnistajalla ei tällaista mahdollisuutta ole. Jos alat kesken kisasuorituksen tummumaan, niin kukaan ei tule sinua siitä tilanteesta pelastamaan. Jääkiekkoilijan joukkuekaverit sen kyllä tekevät, vaikka sinulla olisi kuinka huono päivä hyvänsä. Tämä erittäin oleellinen eroavaisuus antaa joukkueurheilijalle mahdollisuuden laistaa harjoittelussaan. Hiihtäjällä/kestävyysjuoksijalla/suunnistajalla tällaista mahdollisuutta ei kerta kaikkiaan ole. Taso on maailmalla vaan niin kova.

Ihan pakko tähän loppuun heittää Krista Pärmäkosken leuanvetotulos 27 kertaa. Kukas se tuleva NHL-huippu nyt olikaan, kun veti testitilaisuudessa median ympäröimänä 0 suoritusta. Siinä teille eri lajien vaatimustasoa!

Tummennettuun lauseeseen puuttuisin. Lähtökohta on että urheilun huipulle ei pääse missään lajissa, jos säännöllisesti laistaa harjoittelussa. Jääkiekkoilijoita on sen verran paljon, että huonosti harjoitellut jää aina pieneen rooliin tai hänet korvataan paremmalla harjoittelijalla ja näin se on myös hiihdossa.

Leuanvedosta sen verran, että luultavasti Bull Mentulakin häviää Pärmäkoskella, joten Pärmäkoski on Mentulaakin vahvempi.

 

[Pekkis]

Tummennettuun lauseeseen puuttuisin. Lähtökohta on että urheilun huipulle ei pääse missään lajissa, jos säännöllisesti laistaa harjoittelussa. Jääkiekkoilijoita on sen verran paljon, että huonosti harjoitellut jää aina pieneen rooliin tai hänet korvataan paremmalla harjoittelijalla ja näin se on myös hiihdossa.

Leuanvedosta sen verran, että luultavasti Bull Mentulakin häviää Pärmäkoskella, joten Pärmäkoski on Mentulaakin vahvempi.

Olen ollut siinä uskossa, että kuulut jollain tasolla jääkiekon ns. "piireihin", ja siksi kommenttisi välillä hämmentävät. Johtuuko se siitä, että sinisilmäisesti uskot kaiken mitä sinulle kerrotaan, vai siitä, että et tiedä esimerkiksi juuri hiihdosta tuon taivaallista?

Tuosta leuanvedosta vielä vähäsen. Ensinnäkin liioittelin kirjoituksessani räikeästi Pärmäkosken leuanvetoennätyksen, se olikin vaan 26. Pyydän anteeksi. Toiseksi, kun kohu tämän tulevan huippupelaajan leuanvetotuloksen 0 toistoa ympärillä oli kiivaimmillaan, vähäteltiin leuanvedon merkitystä jääkiekkoilijan fysiikassa. Jääkiekkoliiton sivuilta löytyy seuraava lause: "Vaikka jääkiekossa ei varsinaisesti lihakset tuota leuanvedon omaista voimaa, on leuanveto hyvä testi ylävartalon voimatasolle, lihashallinnalle ja voimakestävyydelle." Eli onko jääkiekkoilija mielestäsi hyvin harjoitellut, jos leuanvetotestissä leuka ei kertaakaan nouse tangon yläpuolelle?

 

[Barnes]

Nuorten suomalaisten jääkiekkoilijoiden ongelma on siinä, ettei tiedetä NHL:n vaatimustasoa. Monet sokaistuvat Liigassa tekemistään tehopisteistä, ja luulevat olevansa valmiita änäriin, vaikkeivat olekaan. Esim. Barkov on puhunut avoimesti tästä, ja ainakin Vatanen ja Ristolainen olivat aivan järkyttävän huonossa tikissä P-Amerikkaan lähdettyäään.

Suomalaisista yksilöurheilijoista ainakin uimareilla on iso kuilu harjoittelussa verrattuna ulkomaiden vastustajiin. Muistelisin jonkun suomalaisen uintigurun sanoneen, että näistä noin parikymppisistä uimareista(Laukkanen, Pikkarainen, Mattsson, Koski jne.) ainoastaan Mattsson on harjoitellut nuoresta lähtien riittävästi. En tiedä sitten, millainen tilanne on vaikkapa hiihdon tai yleisurheilun puolella. Ehkäpä @TomiP , @erku tai @Rautapönikkä osaisivat valaista meitä.

 

[TosiFani]

Olen ollut siinä uskossa, että kuulut jollain tasolla jääkiekon ns. "piireihin", ja siksi kommenttisi välillä hämmentävät. Johtuuko se siitä, että sinisilmäisesti uskot kaiken mitä sinulle kerrotaan, vai siitä, että et tiedä esimerkiksi juuri hiihdosta tuon taivaallista?...

...Eli onko jääkiekkoilija mielestäsi hyvin harjoitellut, jos leuanvetotestissä leuka ei kertaakaan nouse tangon yläpuolelle?

En ymmärrä mitä tarkoitat, kommentoin vain harjoittelun merkitystä yleisellä tasolla. Joukkueurheilija, joka laistaan harjoittelusta, ei nouse huipulle. En tosiaan tiedä hiihdosta paljoakaan, mutta uskoisin että tilanne on sama myös hiihdon puolella. Väitteesi, että joukkueurheilu mahdollistaa harjoittelun laistamisen huipulla, on yksinkertaisesti väärä.

Kyseessä oli siis Sam Bennett, 17v. Hän tosiaan jäi nollaan leukaan NHL:n testitilaisuudessa, tosin myöhemmin hän on median edessa leukoja vetänyt. Calgary varasi hänet ykköskierroksen neljäntenä vuonna 2014. Jäämme seuraamaan pojan kehitystä, kesällä 2014 on todistetusti mennyt kaksi leukaa, ehkä hän vielä kirii Pärmäkosken kiinni.

 

[TosiFani]

... Muistelisin jonkun suomalaisen uintigurun sanoneen, että näistä noin parikymppisistä uimareista(Laukkanen, Pikkarainen, Mattsson, Koski jne.) ainoastaan Mattsson on harjoitellut nuoresta lähtien riittävästi. En tiedä sitten, millainen tilanne on vaikkapa hiihdon tai yleisurheilun puolella. Ehkäpä @TomiP , @erku tai @Rautapönikkä osaisivat valaista meitä.

Asiasta keskusteltiin aikanaan Nuori Suomi -ketjussa. Nimimerkki siffa (RIP) toi esille Kari Ormon mielipiteen uimareiden harjoittelusta, hänen mukaansa yksikään Lontoossa ollut uimari ei pystyisi nousemaan maailman huipulle. Ormon mukaan myöskään Matsson ei ole harjoitellut tarpeeksi nuoruudessa.

Toin tänne keskusteluun Kari Ormon ajatuksia siitä, miten noustaan maailman huipulle uinnissa. Uinti on maailmanlaajuinen suuri urheilulaji, kuten esim. tennis, golf ja jalkapallo. Jääkiekko on pieni urheilulaji maailmalla. Mitä kovempi on kilpailu taitoa vaativassa lajissa maailmalla, sitä aiemmin on aloitettava lajin systemaattinen harjoittelu. Ormo puhui uinnista, missä hänen aikanaan Suomi saavutti hyvää menestystä järjestelmällä, jossa Esa Sievisen sanoin lapsia alettiin uittamaan jo 4 vuoden iässä. Kyse ei ollut mistään erityislahjakkuudesta vaan siitä, että leikin varjolla systemaattinen uittaminen aloitettiin hyvin nuorina ja kansainvälisesti erittäin kilpaillussa lajissa saatiin myös hyviä tuloksia.

Ormon potkujen jälkeen tiedetään se, mihin suuntaan Suomen uinti on ajautunut. Lontooseenkin lähetettiin vastuuttomasti iso uintijoukkue hakemaan muka kokemusta Rio:n olympialaisia varten. Ormo alan huippuasiantuntijana kertoi, että yhdestäkään Lontoossa kilpailleesta suomalaisesta uimarista ei tule enää kansainvälistä huippua. Syy on yksinkertainen. Länsimaiden nuoret uimaritähdet ovat Ormon mukaan aloittaneet systemaattisen uinnin harjoittelemisen 3-4 vuotiaina, jolloin heillä on saavuttamaton etu puolellaan. Minusta tämä on hyvin yksinkertaista urheilun totuutta ja hyvä, kun Ormo toi tämän asian esille.

Täällä useat nimimerkit eivät halua kansainvälistä huippumenestystä suomalaiselta urheilulta. Siinä ei ole mitään väärää, koska niinkuin on kirjoitettu, monet ongelmat seuraavat perheitä, mikäli menestystä ei suurista panostuksista huolimatta tule. Kyse on tavoitteen asettelusta ja menestymättömyys on hyväksyttävä. Suomi on kuitenkin urheilun menestyshullu kansa ja päättää lopun perin demokraattisesti liikunnan/urheilun tavoiteasettelun. Nythän on perustettu noita Fordélin mainitsemia huippu-urheilun kehittämistyöryhmiä yms. Olen ymmärtänyt, että niiden tehtävinä on tehdä ehdotuksia Suomen huippu-urheilun nostamiseksi kansainvälisesti korkeammalle tasolle kuin, mihin se on vajonnut useissa isoissa urheilulajeissa. Ormo kertoi uinnin osalta sen, mitä esim. Liettuassa, Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Englannissa on tehty, kun 16-19 vuotiaat ko. maiden uimarit menestyvät erinomaisesti Lontoon olympialaisissa samalla, kun yksikään suomalainen olympiauimari ei päässyt alkueriä pidemmälle.

Jääkiekko kansainvälisesti koveneva urheilulajina tulee perässä. Suomen jääkiekon juniorijärjestelmän on pystyttävä vastaamaan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun, koska jääkiekkoa seuraava urheilukansa sitä vaatii.

 

[Barnes]

Asiasta keskusteltiin aikanaan Nuori Suomi -ketjussa. Nimimerkki siffa (RIP) toi esille Kari Ormon mielipiteen uimareiden harjoittelusta, hänen mukaansa yksikään Lontoossa ollut uimari ei pystyisi nousemaan maailman huipulle. Ormon mukaan myöskään Matsson ei ole harjoitellut tarpeeksi nuoruudessa.

Tässä erkun kirjoitus, jossa Ormo on nostettu esille, parin vuoden takaa, boldaus on minun tekemäni:

Onko Suomen uinnissa muuten ollut käytössä joku Kaikki ui -kampanja jalkapallon ja lätkän tapaan? Ihan vilpittömästi kysyn tätä, kun en tiedä.

Mitä tulee Kari Ormoon, niin hän vuosi sitten ennen Lontoon kisoja ennakoi Urheilulehdessä Matti Mattssonin olevan paras uimarimme niissä kisoissa. Ormo perusteli tätä sillä, että Mattssonin harjoitusmäärät jo nuoresta pitäen olleet riittävällä tasolla toisin kuin muilla Suomen maajoukkueuimareilla. Itse pidin Ormon ennakointia erikoisena, sillä media kohkasi ennen Lontoon kisoja enimmäkseen Ari-Pekka Liukkosesta, Hanna-Maria Seppälästä ja Emilia Pikkaraisesta. No, Ormo oli oikeassa, kun Mattsson oli paras suomalainen uimari olympialaisissa. Ja nyt sitten tämä Mattsson melkoisen paukun vasta tekikin. Ja ennen näitäkin kisoja muuten ne samat seppälät ja pikkaraiset ovat olleet tapetilla, ei niinkään Mattsson.

Eli Ormo on sanonut myöskin, että Mattssonin harjoitusmäärät ovat olleet riittävällä tasolla, vähän ristiriitaisia ovat hänen puheensa näemmä olleet. Toisaalta hän väittää, ettei kenenkään suomalaisuimarin harjoitusmäärät ole olleet riittävällä tasolla, toisaalta Kari on sanonut, että ainoastaan Masa Mattssonin harjoitusmäärät ovat olleet riittävällä tasolla.

 

[TosiFani]

Tässä erkun kirjoitus, jossa Ormo on nostettu esille, parin vuoden takaa, boldaus on minun tekemäni:



Eli Ormo on sanonut myöskin, että Mattssonin harjoitusmäärät ovat olleet riittävällä tasolla, vähän ristiriitaisia ovat hänen puheensa näemmä olleet. Toisaalta hän väittää, ettei kenenkään suomalaisuimarin harjoitusmäärät ole olleet riittävällä tasolla, toisaalta Kari on sanonut, että ainoastaan Masa Mattssonin harjoitusmäärät ovat olleet riittävällä tasolla.

Ehkä siffa on lainannut Ormoa huolimattomasti, mutta tällä nyt tuskin on mitään merkistystä tämän ketjun aiheeseen.

 

[Pekkis]

Väitteesi, että joukkueurheilu mahdollistaa harjoittelun laistamisen huipulla, on yksinkertaisesti väärä.

Ja tämä sinun väitteesi taas todistaa sen, että ihan täysin et ole nyt kartalla. Jääkiekon parista löytyy kyllä yksittäisiä huippu-urheilijoita, se on selvä, mutta ne pahnan pohjimmaiset jotka puutteellisesta asenteesta ja harjoittelusta huolimatta mahtuvat joukkueeseen, kertovat suuressa kuvassa itse lajin vaatimustasosta. Vaativissa yksilölajeissa huonosti sujuneella harjoittelulla tai kilpailusuorituksella ei tule menestystä. Kuten aiemmin kirjoitin, niin joukkuelajeissa menestystä voidaan saavuttaa vaikka oma panos ei syystä tai toisesta ole ollut häävi. Kyllä sinä tämän sisimmässäsi tiedostat.

Toistan vielä kysymykseni, eli onko jääkiekkoilija mielestäsi onnistunut harjoittelussaan, jos ei saa yhtään leukaa vedettyä?

 

[TosiFani]

Ja tämä sinun väitteesi taas todistaa sen, että ihan täysin et ole nyt kartalla. Jääkiekon parista löytyy kyllä yksittäisiä huippu-urheilijoita, se on selvä, mutta ne pahnan pohjimmaiset jotka puutteellisesta asenteesta ja harjoittelusta huolimatta mahtuvat joukkueeseen, kertovat suuressa kuvassa itse lajin vaatimustasosta. Vaativissa yksilölajeissa huonosti sujuneella harjoittelulla tai kilpailusuorituksella ei tule menestystä. Kuten aiemmin kirjoitin, niin joukkuelajeissa menestystä voidaan saavuttaa vaikka oma panos ei syystä tai toisesta ole ollut häävi. Kyllä sinä tämän sisimmässäsi tiedostat.

Toistan vielä kysymykseni, eli onko jääkiekkoilija mielestäsi onnistunut harjoittelussaan, jos ei saa yhtään leukaa vedettyä?

Sinä käytät kirjoituksessasi esimerkkinä Pärmäkoskea, joka on naishiihdon maailman top 15 - 20:ssa? Eli hän on lajissaan maailman huipulla tai hyvin lähellä sitä, eikö? Hänen täytyy harjoitella laadukkaasti edes säilyttääkseen paikkansa. Samaan aikaan hiihdon SM-kisoihin osallistuu täysiä amatöörejä, jotka harjoittelevat murto-osan siitä mitä Pärmäkoski.

NHL on maailman kovin jääkiekkosarja. Päästäkseen NHL-joukkueeseen pelaamaan, pelaajan täytyy tehdä valtava määrä töitä. Samaan aikaan SM-liigan neloskentissä pelaa pelaajia, joiden harjoittelussa olisi paljonkin korjattavaa.

Jos puhutaan huippu-urheilusta, puhutaan lajista riippumatta kovasta harjoittelusta ja lahjakkuudesta. Alemmilla tasoilla voi pärjätä puuhastelemallakin.

Jos viittaat edelleen Sam Bennettiin, niin silloin puhutaan 17 vuotiaasta (testi hetkellä) juniorista, jota sinä vertasit uransa huippuvuosia (toivottavsti) lähestyvään Pärmäkoskeen. Hän oli tuossa vaiheessa raakile, joka ei ollut varmasti harjoitellut parhaalla mahdollisella tavalla. Katsotaan minkälainen on 25 vuotias Bennett, ehkä hän vetää tuolloin ne 27 leukaa.

 

[erku]

Muistaakseni jääkiekkomaalivahti Kari Lehtonen kesällä 2002 ei kyennyt tekemään yhtään etunojapunnerrusta, vaikka hän oli tuolloin jo torjunut SM-kultaa Jokereille ja yltänyt Leijonien MM-joukkueen kolmosvahdiksi. Sittemmin hän on varmaan petrannut fysiikkaharjoitteluaan, mutta kyllähän tuo jotain osviittaa antaa huippujääkiekon vähimmäisvaatimuksista fysiikan suhteen. Jos vastaavasti maastohiihtäjä 18-vuotiaana ei saisi aikaan yhtään etunojapunnerrusta, niin saman tien voisi nostaa kädet pystyyn, ei mitään asiaa koskaan edes kansalliselle huipulle, puhumattakaan sitten kansainvälisestä huipusta.

 

[TosiFani]

Muistaakseni jääkiekkomaalivahti Kari Lehtonen kesällä 2002 ei kyennyt tekemään yhtään etunojapunnerrusta, vaikka hän oli tuolloin jo torjunut SM-kultaa Jokereille ja yltänyt Leijonien MM-joukkueen kolmosvahdiksi. Sittemmin hän on varmaan petrannut fysiikkaharjoitteluaan, mutta kyllähän tuo jotain osviittaa antaa huippujääkiekon vähimmäisvaatimuksista fysiikan suhteen. Jos vastaavasti maastohiihtäjä 18-vuotiaana ei saisi aikaan yhtään etunojapunnerrusta, niin saman tien voisi nostaa kädet pystyyn, ei mitään asiaa koskaan edes kansalliselle huipulle, puhumattakaan sitten kansainvälisestä huipusta.

Epäilen tämän tarinan todenperäisyyttä, edes liigamaalivahti ei pärjää noilla voimatasoilla. Kun Antti Raanta tuli aikanaan Poriin, hänen penkkituloksensa oli kyllä naurettavaa tasoa, mutta kyllä hänkin punnertamaan pystyi.

Viestin alussa muistikuvasi oli epävarma, mutta viestin lopussa tarinasta onkin tullut jo faktaa. Näin syntyvät palstatotuudet.

 

[erku]

Epäilen tämän tarinan todenperäisyyttä, edes liigamaalivahti ei pärjää noilla voimatasoilla. Kun Antti Raanta tuli aikanaan Poriin, hänen penkkituloksensa oli kyllä naurettavaa tasoa, mutta kyllä hänkin punnertamaan pystyi.

Jarmo Kekäläinen tuota muisteli keväällä 2012 MM-kisoja edeltävän EHT:n aikaan Maikkarin studiossa, kun Lehtonen oli juuri liittynyt MM-leiriryhmään. Toki on mahdollista, että Kekäläinen valehtelee, muistaa väärin tai liioittelee.