Eri urheilulajien vertailua

[Barnes]

Koin järkeväksi avata oman ketjunsa tälle asialle, josta onkin jo tuolla Vuoden urheilija -ketjussa puhuttu. Pidetäänkö se Vuoden urheilija -juttuihin liittyvänä ja keskitetään urheilulajien vaatiman fysiikan vertailu tänne, jooko?

Jokaisella lajilla on omat fyysiset vaatimuksensa. Jossain lajissa rasitus saattaa olla lyhytkestoista, mutta usein toistuvaa. Näinhän on esim.jääkiekkoilijoilla. Jossain toisessa lajissa, kuten pitkän matkan hiihdossa pitää kestävyyskunnon ja hapenottokyvyn ollessa kunnossa, tämähän on jokaisella tiedossa. Ajan takaa sitä, että eri lajit vaativat erinäistä fyysistä kuntoa, mikä vaikeuttaa vertailua, mutta kivahan näitä on spekuloida.

 

[TomiP]

Epäilen, että esim. Maradona ei ollut koskaan urallaan kovin kummoisessa kunnossa. Tuskin koskaan juoksi Cooperin testiä 3000 m.
Jalkapallon fyysiset vaatimukset ovat toki kasvaneet koko ajan, mutta silti lajin huipuissa on ollut juoppoja koko ajan. Siispä jalkapallokaan ei vaadi edes huipputasolla fyysisesti paljoa. Jääkiekko vaatinee luultavasti enemmän. Jenkkifutis on joukkuelajeista huipputasolla kaikista urheilullisin.

 

[MustatKortit]

Epäilen, että esim. Maradona ei ollut koskaan urallaan kovin kummoisessa kunnossa. Tuskin koskaan juoksi Cooperin testiä 3000 m.
Jalkapallon fyysiset vaatimukset ovat toki kasvaneet koko ajan, mutta silti lajin huipuissa on ollut juoppoja koko ajan. Siispä jalkapallokaan ei vaadi edes huipputasolla fyysisesti paljoa. Jääkiekko vaatinee luultavasti enemmän. Jenkkifutis on joukkuelajeista huipputasolla kaikista urheilullisin.

Futiksessa myös pelipaikka tulee ottaa huomioon. Muistan aikanaan kun se oikea Ronaldo vielä pelasi huipulla, niin mittautti välillä sellaisia juoksumatkoja per 90minuuttia, että joukkueen veskarikin oli juossut enemmän. Tosin saattoi olla silti kahden maalin ilta ;)

Moderni keskikenttämies taas ravaa sen plusmiinus kymmenen kilometriä. Vaikea kuvitella vaikkapa viime kesän maailmanmestari Saksan keskikentän pelityylille sopivaa alle kolmen tonnin Cooper-suoritusta... puhumattakaan nykyajan laitalinkeistä ja nousevista laitapakeista, aikamoista munaravia tuo moderni pelityyli.

 

[Sambody]

Jenkkifutis on joukkuelajeista huipputasolla kaikista urheilullisin.

Jenkkifutarit ovat kyllä melkoisia eläimiä noin niinkuin yleisesti. Joo joo on sielä potkaisijoita, jotka eivät nyt fysiikaltaan ihmeellisiä ole. Kuitenkin tässä lajissa kaiken a ja o on se räjähtävä voima ja anaerobinen suorituskyky, joten kestävyysominaisuudet eivät tosiaan mitattuna häävejä taida olla. Osa tuosta on toki sitä ettei tuollaisten möhkäleet liiku ihan pienellä energiankulutuksella, mutta kuitenkin. SIlti kyllä tavallaan ihailen(vaikka useimmat varmasti ovat nauttineet muutakin kuin kansalaisluottamusta) minkälaisia mörköjä fysiikaltaan nuo tietyt jenkkifutarit ovat.

 

[Mr. Brightside]

Epäilen, että esim. Maradona ei ollut koskaan urallaan kovin kummoisessa kunnossa. Tuskin koskaan juoksi Cooperin testiä 3000 m.
Jalkapallon fyysiset vaatimukset ovat toki kasvaneet koko ajan, mutta silti lajin huipuissa on ollut juoppoja koko ajan. Siispä jalkapallokaan ei vaadi edes huipputasolla fyysisesti paljoa. Jääkiekko vaatinee luultavasti enemmän. Jenkkifutis on joukkuelajeista huipputasolla kaikista urheilullisin.

Jos urheilullisuus on synonyymi maksimivoimalle, lihasmassalle tai anabolisten steroidien kulutukselle, niin ei ole juuri jenkkipalloilijaa voittanutta. Taitaapi silti huippufutari lyödä huippujenkkifutarin niin sadalla metrillä kuin cooperin testissä. Vaikkei jalkapalloilijat mitään voimanpesiä olekaan, niin ovathan nuo tänäpäivänä aivan huippuunsa treenattuja urheilijoita.

Maradonasta vielä sen verran että hän juoksi noin vuonna 1982 Fc Barcelonan Cooperin testissä 2700 metriä ollen joukkueen ylivoimaisesti huonoin. Jos veikata pitää niin tänä päivänä huippujoukkueiden heikoimmat tulokset pyörivät 3200 metrin hujakoilla.

 

[Shardik]

Jenkkifutis on siitä jännä laji, että eri pelipaikoilla tarvitaan hyvin erilaisia ominaisuuksia. Linjamiehillä tuo maksimivoima ja lihasmassa ovat huipussaan ja varmaan muutama steroidi on uralla kulunut. Sen sijaan rissut ja heitä peittävät puolustavat pelaajat luottavat nopeuteen. Veikkaan noiden pelaajien pärjäävän satasella ihan yhtä hyvin kuin jalkapalloilijoiden, ellei jopa paremmin. Sitten on myös pelinrakentajat ja potkaisijat, jotka eivät välttämättä fyysisiltä ominaisuuksiltaan ole kovin kummoisia. Nämä ovat ne ääripäät ja lisäksi on muita pelipaikkoja, joilla on tasaisempi sekoitus esim. voimaa ja nopeutta.

Kestävyyttä ei jenkkifutiksessa niin tarvita, kun toiminta tapahtuu lyhyissä pyrähdyksissä. Veikkaan siis, että cooperin testissä jalkapalloilijat pesevät jefumiehet 100-0.

 

[TomiP]

Jos urheilullisuus on synonyymi maksimivoimalle, lihasmassalle tai anabolisten steroidien kulutukselle, niin ei ole juuri jenkkipalloilijaa voittanutta. Taitaapi silti huippufutari lyödä huippujenkkifutarin niin sadalla metrillä kuin cooperin testissä. Vaikkei jalkapalloilijat mitään voimanpesiä olekaan, niin ovathan nuo tänäpäivänä aivan huippuunsa treenattuja urheilijoita.

Maradonasta vielä sen verran että hän juoksi noin vuonna 1982 Fc Barcelonan Cooperin testissä 2700 metriä ollen joukkueen ylivoimaisesti huonoin. Jos veikata pitää niin tänä päivänä huippujoukkueiden heikoimmat tulokset pyörivät 3200 metrin hujakoilla.

Kyllä jenkkifutiksesta löytyy huippulahjakkaita sprinttereitä, joilla olisi lahjoja jopa juosta 100 m alle 10 s. Joku Ronaldo ei juoksisi kovallakaan harjoittelulla alle 10,50 s. Nyky-Ronaldo juoksee satasen luultavasti reilusti yli 11,50 voi mennä jopa yli 12 s. Sama pätee Robbeniin.

 

[steepler]

Taitaapi silti huippufutari lyödä huippujenkkifutarin niin sadalla metrillä kuin cooperin testissä.

Sadalla metrillä poimminvarmasti nopeimmat jenkkifutarit voittavat futarit, cooperissa todennäköisesti futarit ovat parempia. Jenkkifutiksessa on vain niin erityyppisiä fyysikoita olemassa riippuen pelipaikasta, linjoissa on näitä täälläkin mainittuja karsean kokokoisia karjuja mutta kulmapuolustajina ja laitahyökkäjinä taas todella nopeita joskus melko kevytrakenteisiakin pelaajia. Siis maailman nopeimmat urheilijat yleisurheilun jälkeen varmasti löytyvät jenkkifutiksesta juuri näiltä pelipaikoilta, monet ihan kovan luokan sprintterit ovat jenkkifutista pelanneet, ainakin John Capel joka aikanaan juoksi 200m alle 20s pelasi myös jenkkifutista ja on niitä monia muitakin, erityisesti yliopistoissa on yleistä että jenkkifutarit juoksevat yleisurheilussa lyhyitä matkoja, jotkut isommat karjut saattavat työntää kuulaa tai olla muissa heittolajeissa.

Jenkkifutis on kuitenkin laji jossa keskiössä on fysiikka (lukuun ottamatta pelinrakentajia ja potkijoista (vaikka toki heilläkin jonkun tason kunto pitää olla). Toki tekniikkaa ja pelinlukua jne. taitoja tarvitaan, eikä pelkällä fysiikalla tee mitään, mutta nämä taidot ovat kuitenkin sellaisia joita tietyllä tasolla on mahdollista oppia suhteellisen nopeasti eikä niitä tarvitse välttämättä jauhaa ihan pikkulapsesta asti kuten jotain futiksen tekniikkaa on pakko aika pitkään harjoitella jotta voi olla huipulla.

 

[janóz]

Hyvä, että tälle avattiin oma ketju. Onhan aihe ollut muutenkin tapetilla keskusteluissa ja olen myös viimeaikoina terveys- ja urheilulehdistä pettyneenä, mutta en yllätyneenä lukenut suomalaisten (urheilijoiden) rapakuntoisuudesta. Ilmeisesti Suomessa ei enää huippu-urheilua nähdä. Ainakin joukkuelajeissa, kuten jääkiekossa sekä kori-, lento- ja jalkapallossa Suomessa sarjaa pelaavien taso on hyvin kaukana maailman huipusta.Hiihtäjät ja keihäänheittäjät voivat olla maailman huippua lähellä, mutta niitähän ei ilmeisesti lasketa kuin marginaalilajeiksi, ei siis tosissaan urheiluksi.Näin ollen Suomessa "huipulla" nähdään vain aavistuksen harrestatasoa kovempaa urheilua. Jos haluaa nähdä livenä aitoa huippu-urheilua pitää matkustaa ulkomaille.

Erityisesti olen huolissani joukkuelajeista. Surkuhupaisaa on varsinkin tuo jääkiekkoilijoiden kunto, mutta "osataan" sitä muissakin lajeissa. Esimerkiksi Hanno Möttölähän julisti häpeävänsä suomalaisen urheilun vaatimustasoa.Myös lentopalloliigaa, saati Veikkausliigaa pelaa paljon sellaisia yksilöitä, joita ei heti urheilijoiksi uskoisi. Jos näissä lajeissa joku suomalainen nousee huipulle niin pitää siirtyä ulkomaille, että kehitys jatkuu. Yksilötason urheiljat ovat monesti atleettisempia tai kovakuntoisempia, mutta heidän vertailunsa joukkueurheilijoihin on aika turhaa, koska lajit on niin erilaisia. Mutta ei tekisi yhtään pahaa joukkueurheilijoille pyrkiä harjoittelussa ammattimaisuuteen ja kovaan vaatimustasoon. Ainakin asenteissa on korjattavaa.

Syitä yleisesti suomalaisten huonoon kuntoon on lukuisia, mutta itse nostaisin urheilussa esille vaatimustason lisäksi arkiliikunnan vähäisyyden ja virallisten treenien ulkopuolella harjoittelemisen olemattomuuden.Eli ihan perusteista ja asenteista se lähtee. Suomalaislapsia ei saa koulussakaan jouksemaan sillä viikon ainoalla liikuntatunnilla, koska juoksu käy keuhkoihin ja hikoileminen on ärsyttävää. Toisaalta suomalaiset ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meidän ei ole "pakko" urheilla ja olla hyvässä kunnossa. Katotaan vaan kun muut urheilee ja vittuillaan niille somessa tai sohvalla.

Ai niin, eikös jenkkifutari Chris Johnson joku vuosi sitten uskonut voittavansa Usain Boltin juoksukisassa. Kertoo ainakin sen, että ne jätkät on aika nopeita, mutta myös suurisuisia.

 

[regularflex]

Kun puhutaan huippukuntoisista urheilijoista, niin en unohtaisi myöskään uimareita. Esim. Michael Phelps veti treenikauden aikana 12 000 kcal päivässä energiaa, mutta oli silti huippukunnossa hyvinkin hoikka. Voi vain miettiä sitä treenin määrää, joka tarvitaan sen energiamäärän kuluttamiseen. Linkki juttuun dailymailin sivuille. http://www.dailymail.co.uk/femail/a...elps-12-000-calories-day-dont-doing-harm.html

Sinänsä suoraan eri lajien urheilijoiden fysiikan vertaileminen ei ole kovinkaan mielekästä. Toki ammattiurheilijan pitäisi minunkin mielestäni pitää itsestään huolta ammattilaisen tavoin, mutta toisissa lajeissa taito-ominaisuudet ovat niin paljon enemmän ratkaisevia kuin fyysinen kunto.

 

[Fiftie]

Joo kyllähän sen näin joukkuelajeja enemmän seuraavana huomaa, että maailman tasosta ollaan kyllä yleensä kaukana. Ei tarvitse katsoa kuin suomalaisten lentopalloilijoiden kroppaa ja verrata niitä brasilialaisten lentopalloilijoiden kroppaan, niin on vähän eroa. Onneks tässkin lajissa kumminkin ne parhaat miehet on treenannu kovaa jne. Taso vaan tippuu maajoukkueen ulkopuolelta olevissa pelaajissa aika paljon fyysiikaltakin. Huippu-lentopalloilijalla täytyy keskivartalo olla aika hyvässä kunnossa, jos meinaa kovalla tasolla pelata. Hyvä esimerkki voidaan ottaa Urpo Sivulasta, jota käsitykseni mukaan pidetään jopa suomen kaikkien aikojen lahjakkaimpana lentopalloilijana, mutta kun nuorempana ei tuo fysiikan treenaaminen oikeen kiinnostanut, niin ei ole sitten koskaan pelannut sillä ihan absoluuttisella huipulla.

 

[Iker]

Hyvä esimerkki voidaan ottaa Urpo Sivulasta, jota käsitykseni mukaan pidetään jopa suomen kaikkien aikojen lahjakkaimpana lentopalloilijana, mutta kun nuorempana ei tuo fysiikan treenaaminen oikeen kiinnostanut, niin ei ole sitten koskaan pelannut sillä ihan absoluuttisella huipulla.

Ja mikäli oikein muistan, kun YLE:llä lentiskisojen aikana tuli dokumenttityylinen pätkä maajoukkueen valmistautumisesta kisoihin sieltä leirityksen alusta asti, niin siinähän Sivula tuli leirille ylipainoisessa kunnossa. Sai samantien muistaakseni testeistä sapiskaa ylipainostaan, ja näkyyhän se tietenkin muissakin tuloksissa ettei ole terävimmässä kunnossaan.

Normijuttuja sinänsä monelle urheilijalle että paino nousee kausien välissä, mutta onhan se niin, että ihan huipulla treenin ja kaiken muun oheistoiminnan ravinnosta lähtien pitäisi olla sillä tasolla, ettei uuteen kauteen lähtiessä tai arvokisaleirityksen alkaessa olisi ylimääräistä painoa pudotettavanaan. Ja kuten sanottu, Sivula ei ihan huipulla pelaakaan mutta mitä jos jne... Tai toki varmaan on niitä, jotka treenaavat ihan perkeleesti mutta silti ottavat snadisti massaa kenties tarkoituksella päälle, mutta kun välillä näistä tietyistä eremenkoista, häppölöistä ja sivuloista ehkä kuitenkin huokuu kyseessä olevan pikemminkin pelitauon aikana vietetyn ns. helpomman elämän tuomaa löysää ts. paremman ruoan ja vähemmän treenin vaikutukset.

Eikä tämä minään kummempana kritiikkinä Sivulaa, varsinkaan lentopalloa tai mitään muutakaan kohtaan, yksittäinen pelaaja kyseessä ja tuli vaan mieleen kun hänestä mainitsit ettei treeni ihan täysillä fysiikan suhteen ole maistunut, niin tässäkin tapauksessa oli varmaan ainoa painostaan noottia saanut pelaaja tuolla maajoukkueleirillä.

 

[Fiftie]

Ja mikäli oikein muistan, kun YLE:llä lentiskisojen aikana tuli dokumenttityylinen pätkä maajoukkueen valmistautumisesta kisoihin sieltä leirityksen alusta asti, niin siinähän Sivula tuli leirille ylipainoisessa kunnossa. Sai samantien muistaakseni testeistä sapiskaa ylipainostaan, ja näkyyhän se tietenkin muissakin tuloksissa ettei ole terävimmässä kunnossaan.

Eikä tämä minään kummempana kritiikkinä Sivulaa, varsinkaan lentopalloa tai mitään muutakaan kohtaan, yksittäinen pelaaja kyseessä ja tuli vaan mieleen kun hänestä mainitsit ettei treeni ihan täysillä fysiikan suhteen ole maistunut, niin tässäkin tapauksessa oli varmaan ainoa painostaan noottia saanut pelaaja tuolla maajoukkueleirillä.

Joo sai kritiikkiä ylipainosta ja laitettiin samantien salaattikuurille. Putoshan se paino sit 5 kiloa suht nopeaa muistaakseni. Lähinnä rasittaa, että suomalaisessa urheilussa on kyllä kavereita, joilla on lahjoja vaikka mihin, mutta sitten eivät viitsi treenata täysille ja noudattaa urheilijan ruokavaliota. Joo eikä kukaan muu mitään noottia saanut painosta. Kaikki muut tajuavat treenata tosissaan, että ei oo paskassa kunnossa tultaessa leirille.

 

[PokerJoker]

Joukkueurheilussa se maailman absoluuttisin huippu on lähes lajissa kuin lajissa viritetty aika huippuunsa viritetty kone. En muista, että mistä luin joskus tällaisen rankingin, jossa urheilijoita oli pisteytetty nopeuden, voiman, kestävyyden yms. mukaan ja LeBron James taisi saada jokaisesta kategoriasta täydet pinnat (oli ainakin rankingin ykkönen). En kyseistä listausta löytänyt nyt tähän hätään, mutta muistaakeni siinä oli mukana myös jenkkifutareita sekä sitten jalkapalloilijoita (CR taisi olla kyseisen listauksen toinen).

Paljon riippuu tosiaankin pelipaikasta niin futiksen kuin jenkkifutiksen osalta. Itse rankkaisin ehkä futiksen kuitenkin korkeammalle siitä syystä, että ne samat jätkät vetävät sen 90 minuuttia matsissa viikosta toiseen. Vaikea näitä on kuitenkin verrata, koska lajit vaativat pelaajilta erilaisia ominaisuuksia. Jenkkifutareilta löytyy varmasti enemmän sitä voimaa ja nopeutta, mutta toisaalta futispelaajan täytyy olla kokonaisvaltaisempi ottelun keston takia.

Yksilölajeista tennis on myös sellainen, jossa tarvitaan niin voimaa, kestävyyttä, räjähyävyyttä ja nopeutta tekniikasta puhumattakaan, jos haluaa olla ihan absoluuttisella huipulla. Onhan noi maailman huiput aika huikeassa tikissä, Djokovicin ja Nadalin finaali Australian avoimissa kesti lähes kuusi tuntia. Aika nopeasti tuli nuorella pojalla ne realiteetit vastaan kun itse tuota tennistä pelasin vielä 15-vuotiaana.

Erittäin asiallinen ketju, avaajalle iso peukku täältä suunnasta.

 

[Fiftie]

Joo itekki oon tollasen listan joskus katsonut. Tosin Jenkkien tekemä, että jalkapalloa lukuunottamatta ei ollu juuri muita lajeja, kuin ne mitkä on Jenkeissä suosittua. Lebron tosiaan ykkönen, Ronaldo kakkonen. Molemmat kyllä ihan äärettömän kovia äijiä, ei voi kun arvostaa. Moni ei varmaan tajua kuinka paljon ne on joutunut paiskimaan hommia ollakseen sillä tasolla kuin nyt ovat.

Tennniksen huiput on kyllä kans tosi äärettömän kovia kavereita. Tosiaan pelit voi olla pitkiä ja todella uuvuttavia, vaati ihan hemmetin hyvä fysiikan, että siinä lajissa pärjää.

 

[Espen]

Lihastohtorihan jokin aika sitten perusteli että Suomen kovakuntoisin urheilija on Tero Pitkämäki:

"Ilmanvauhtinen pituus 3,57 m, 3-tasaloikkaa 11,30 m ja tempaus raakana 120 kg jne. Vastaaviin lukemiin on Suomessa päässyt vain muutama, ehkä kovimpana korkeushypyn SE-mies Juha Isolehto joka hyppäsi korkeutta ilman vauhtia 190 cm. Terolla on myös niin hyvä kestävyys vanhan harjoittelutaustan kautta, että kokonaisvaltainen kunto on ihan järkyttävän kova. Väitän, että vaikkapa CF:ssä kun kyseessä on kuitenkin uusi laji, hän olisi lähes kylmiltäänkin ilman suurempaa lajiharjoittelua Euroopassa lähes top-3. Tämä toki vaatii sen, että sopivat lajit ovat ohjelmassa kisoissa. Sen verran kovasta kaverista on kyse, että lienee Suomen all-around kovakuntoisin mies..."

https://lihastohtori.wordpress.com/2013/07/29/hyvakondis/

Tässä on Pitkämäen testituloksia:

http://www.teropitkamaki.com/en/Profile/Test-Records

 

[Iker]

Lebron tosiaan ykkönen, Ronaldo kakkonen. Molemmat kyllä ihan äärettömän kovia äijiä, ei voi kun arvostaa. Moni ei varmaan tajua kuinka paljon ne on joutunut paiskimaan hommia ollakseen sillä tasolla kuin nyt ovat.

Olen tästä ennenkin maininnut ja menköön nyt taas kun on aiheelle pyhitetty ketju, eli Cristiano Ronaldo esim. on sanonut aina pitäneensä huipulle kehittymisensä kannalta fysiikkaa yhtä tärkeänä kuin lajitaitojaan.

On nuoruusvuosistaan asti treenannut kuusi tuntia päivässä niin, että puolet fysiikkaa ja puolet futistaitoja. Tavoitteenaan oli olla maailman ykkönen molemmilla osa-alueilla ja kun kaveria viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen kentällä katselee, voi huoletta todeta että kauas tavoitteesta ei ole jääty vaan fysiikka ja futis on treenattu niin viimeisen päälle kuin vaan mahdollista. Uskon, että kovin monta vapaapäivää ei ole vietetty niin treenin kuin ravinnonkaan suhteen ja se näkyy.

Siinä kun ottaa esim. ikävuodet 10-15 ja sen jälkeen aikuisemmat ikävuodet 15-18 puhumattakaan ammattilaisuran aikaiset vuodet siitä eteenpäin, kuinkahan monta tuntia enemmän Cristiano Ronaldo tai LeBron James ovat tehneet ihan raakaa fyysistä treeniä esim. lajiensa suomalaisiin kärkinimiin verrattuna. Siihen päälle järjetön määrä tinkimätöntä lajitreeniä ja tuolla ollaan. Toki nyt puhutaan ihan maailman huipuista ja vertaus voi tuntua kohtuuttomalta, mutta samanlaisia pallopäitä nämäkin maailman superstarat joskus junnuina ovat olleet ja siitä sitten lähteneet duunia tekemään.

 

[KiVi]

En kyllä nostaisi eurooppalaisen jalkapallon pelaajia tähän kisaan mukaan. Jo rugby-pelaajat hakkaavat futarit kaikessa muussa paitsi ehkä maksiminopeudessa. Jefun pelaajiin verrattuna rugbyn pelaajat lienevät hitaampia ja heikompia. Kestävyys on sitten tosin varmasti kovempi.

Tossa linkki muutamaan rugby-huippuun. Jokainen voi miettiä, kuinka hyvin huippufutarit pärjäisivät eri ominaisuuksien testissä heitä vastaan: http://theathleticbuild.com/15-of-the-biggest-beasts-in-rugby/

Joku kova crossfittaaja lienee aika lähellä "täydellistä" urheilijaa.

 

[Ahar]

Minä liputan painijoiden puolesta. Huippu painijoilta löytyy voimaa, kestävyyttä ja nopeutta.

 

[Txjokeri]

Ihan vaan keskustelun täytteeksi: Boredpandan sivulla on näyttävä kuvasarja eri lajien urheilijoista.

 

[erku]

Kiteen Pallossa pelaava pesäpalloilija Ville Posti kellotti tässä reilu viikko sitten Pajulahden kisoissa 60 metrin juoksussa tuloksen 7,31. Eli hän on suunnilleen samaa tasoa tuolla matkalla kuin Suomen naisten ykköstykki Hanna-Maari Latvala. Verrattain kovana tuloksena pitäisin siis tuota Postin juoksemaa aikaa. Eikä hän lähtökohtaisesti ihan Superpesiksen nopeimpia juoksijoita ole, vaikka parhaimmistoon toki kuuluukin.

 

[MustatKortit]

Ihan vaan keskustelun täytteeksi: Boredpandan sivulla on näyttävä kuvasarja eri lajien urheilijoista.

Tuohon pitäisi saada vierelle muutama kuva näistä änäripelaajista kesäkaudella ;) Tuli muuten myös mieleen, että kun mietitään kuntopohjaa, niin kestävyyttä kuin räjähtävää voimaakin, niin itse arvotan balettitanssijat helvetin korkealle ja joka tapauksessa reippaasti korkeammelle, kuin hokiterot.

Jos puhtaasti vartaloita mietitään, niin olen tullut siihen tulokseen, että kymmenottelijoilla ja seiväshyppääjillä tämä puoli on mitä parhaimmassa asiaintilassa. Myös naispuolisilla seiväshyppääjillä on hienot vartalot, toki löytyy lihaksia, mutta ovat kuitenkin naisellisella tavalla myös edustavia.

Toki nämä nyt ovat kaikki makuasioita.

 

[JZZ]

Kun puhutaan huippukuntoisista urheilijoista, niin en unohtaisi myöskään uimareita. Esim. Michael Phelps veti treenikauden aikana 12 000 kcal päivässä energiaa, mutta oli silti huippukunnossa hyvinkin hoikka. Voi vain miettiä sitä treenin määrää, joka tarvitaan sen energiamäärän kuluttamiseen. Linkki juttuun dailymailin sivuille. http://www.dailymail.co.uk/femail/a...elps-12-000-calories-day-dont-doing-harm.html

Sinänsä suoraan eri lajien urheilijoiden fysiikan vertaileminen ei ole kovinkaan mielekästä. Toki ammattiurheilijan pitäisi minunkin mielestäni pitää itsestään huolta ammattilaisen tavoin, mutta toisissa lajeissa taito-ominaisuudet ovat niin paljon enemmän ratkaisevia kuin fyysinen kunto.

Samalla tuli mieleen myös telinevoimistelu, joka vaatii todella kovaa fyysistä kuntoa sekä uskomatonta kehonhallintaa, erityisesti miesten puolella. Varmasti yksi kokonaisvaltaisimpia lajeja, jossa yksikään kehon osa ei saa olla toista heikompi.

 

[TomiP]

Samalla tuli mieleen myös telinevoimistelu, joka vaatii todella kovaa fyysistä kuntoa sekä uskomatonta kehonhallintaa, erityisesti miesten puolella. Varmasti yksi kokonaisvaltaisimpia lajeja, jossa yksikään kehon osa ei saa olla toista heikompi.

Taannoin YLE teki ohjelman "Tulikoe", jossa eri lajien urheilijat kilpailivat yleisurheilulajeissa. Voimistelija Tanskanen oli mukana, mutta hän ei pärjännyt lainkaan Hannu Manniselle ja Niklas Hagmanille. Syy pärjäämättömyyteen oli Tanskasen pieni koko ja siitä johtuva absoluuttisen voiman puute. Voimistelussa pärjätäkseen pitää olla reilusti keskikokoa pienempi.

Naisissa Virpi Kuitunen oli ylivoimainen. Susanna Pöykiö, Eva Wahlström ja Tiia Piili eivät hänelle pärjänneet lainkaan.

 

[MustatKortit]

Taannoin YLE teki ohjelman "Tulikoe", jossa eri lajien urheilijat kilpailivat yleisurheilulajeissa. Voimistelija Tanskanen oli mukana, mutta hän ei pärjännyt lainkaan Hannu Manniselle ja Niklas Hagmanille. Syy pärjäämättömyyteen oli Tanskasen pieni koko ja siitä johtuva absoluuttisen voiman puute. Voimistelussa pärjätäkseen pitää olla reilusti keskikokoa pienempi.

Naisissa Virpi Kuitunen oli ylivoimainen. Susanna Pöykiö, Eva Wahlström ja Tiia Piili eivät hänelle pärjänneet lainkaan.

Mites Mannisen ja Hagmanin keskinäisessä kävi? Oliko Manninen tuolloin vielä aktiiviurheilija vai jo lopettanut? (itse laittaisin kyllä rahani Mannisen puolesta)

Noin yleisesti ottaen suomalaisten hiihtourheilijoiden pärjäämistä yu-lajeissa ymmärtää hyvin. Ruohonjuuritasollahan Suomessa urheiluseurojen toiminta on perinteisesti ollut sellaista, että talvisin hiihdetään ja sitten kesällä mm. yleisurheillaan. Monilla yleisurheilijoillamme on talvilajeista kokemusta ja toisin päin.