Elokapina

[TosiFani]

Jokainen voi miettiä kulutustaan myös siitä yksinkertaisesta näkökulmasta, mitä lisäarvoa mikäkin tuote tai palvelu tuottaa omakohtaisesti.

Koen huomattavasti hyödyllisemmäksi ostaa esimerkiksi 5 hyvälaatuista paitaa vaikka hintaan 100 euroa per kpl, kuin ostaa 50 markettipaitaa hintaan kymppi per kipale. Harvemmin kukaan tietysti kerralla ostaa 50 paitaa, mutta muutamassa vuodessa näin tapahtuu. Nuo satasen paidat ja vieläkin kalliimmat kestävät pääsääntöisesti hyvin kulutusta ja silitystä, joten käyttökerran hinta paidan elinaikana on lopulta yllättävän alhainen. Lisäksi istuvuus on jo ihan satasen tehdaspaidoissakin toista luokkaa kuin pakistanilaisten yms. duunaamissa räteissä, joiden keskeisin tarkoitus on olla helvetin halpoja, ja näin mahdollistaa usein shoppaileminen niillekin, joilla ei ole rahaa paljoa paskaakaan.

Juuri suht pienillä tuloilla pärjäävä saisi utilistisesti katsoen eniten suhteellista käyttämisen hyötyä ostamalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Sen sijaan ostokokemusten määrällinen hyöty jäisi tällöin vähemmälle, mutta kannattaisiko kenties hankkia jotakin muuta sisältöä elämään kuin jatkuva halpakaupoissa shoppaileminen ja sen päälle ylihintaisen lattekahvin ryystäminen?

Tätä olen yrittänyt sanoa, toivottavasti @Zeta03 ymmärtää tästä mitä yritän sanoa.

 

[Neely]

Kyllä, ostetaan koska ovat halvempia, tässä on koko jutun ydin. Mitä jos duunari ostaisi yhden lähellä tuotetun tuotteen kolmen Kiinassa tehdyn tuotteen sijaan? Sama raha, vähemmän kulutusta.

Se duunari ei osta kuin sen yhden kiinatuotteen koska sen rahat riittävät siihen. Ei se osta niitä kolmea jos ne maksavat yhteensä saman verran kuin yksi lähituote. Ei sen ostovoima riitä.

 

[Redimor]

Miksi tämä keskustelu menee aina tähän? Miksi ei voida vain keskustella asiasta?

Mikähän tarvi sinulla oli tehdä analyysiä minusta?
Senkin voi ottaa vittuiluna.

 

[mike owen]

Mitä omassa kuplassani olen kiertänyt ihmisten luona, niin niillä korkeasti koulutetuilla ja rikkailla on yleensä vähemmän tavaraa, kun taasen "köyhillä duunareilla" on talot ja varastot täynnä krääsää.

Tuntemani rikkaat ihmiset ovat tosi nuukia ja laskevat jokaisen pennin tosi tarkasti. Joskus kyllästyttää keskustella heidän kanssaan kun keskustelua käydään aina vain tavaroiden hinnasta. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Turhan krääsän keräämistä en ole koskaan ymmärtänyt. Vähemmälläkin tavaramäärällä pärjää kyllä hyvin.

 

[Barnes]

Ne duunarit eivät yleensä osta katumaastureita tai kesähuviloita vaan juurikin sitä halvinta kiinankrääsää.

Oletkohan nyt ihan varma... "Satun tietämään" tehdasukkoja, aika kalliinpuoleista autoa näyttää olevan tehtaiden parkissa verrattuna esimerkiksi korkeasti koulutettuihin opettajiin. Tehtaalla kun on kovemmat palkat.

Duunarikin on aika laaja käsite, ei ne kaikki ole jotain Siwan kassoja. Moni koulutettu hommakin menee omissa kirjoissani ihan silkkaan duunariosastoon, niihin jos on pulaa työvoimasta niin kannattaisi ehkä laskea vaatimustasoa. Sori OT tältä osin.

 

[Redimor]

Jokainen voi miettiä kulutustaan myös siitä yksinkertaisesta näkökulmasta, mitä lisäarvoa mikäkin tuote tai palvelu tuottaa omakohtaisesti.

Koen huomattavasti hyödyllisemmäksi ostaa esimerkiksi 5 hyvälaatuista paitaa vaikka hintaan 100 euroa per kpl, kuin ostaa 50 markettipaitaa hintaan kymppi per kipale. Harvemmin kukaan tietysti kerralla ostaa 50 paitaa, mutta muutamassa vuodessa näin tapahtuu. Nuo satasen paidat ja vieläkin kalliimmat kestävät pääsääntöisesti hyvin kulutusta ja silitystä, joten käyttökerran hinta paidan elinaikana on lopulta yllättävän alhainen. Lisäksi istuvuus on jo ihan satasen tehdaspaidoissakin toista luokkaa kuin pakistanilaisten yms. duunaamissa räteissä, joiden keskeisin tarkoitus on olla helvetin halpoja, ja näin mahdollistaa usein shoppaileminen niillekin, joilla ei ole rahaa paljoa paskaakaan.

Juuri suht pienillä tuloilla pärjäävä saisi utilistisesti katsoen eniten suhteellista käyttämisen hyötyä ostamalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Sen sijaan ostokokemusten määrällinen hyöty jäisi tällöin vähemmälle, mutta kannattaisiko kenties hankkia jotakin muuta sisältöä elämään kuin jatkuva halpakaupoissa shoppaileminen ja sen päälle ylihintaisen lattekahvin ryystäminen?

No ongelmaksi tulee määrättyjen tuotteiden hinta. Vaatteet on kohtuullisen helppo jos ei pyöri porukoissa joissa vaatteilla mitataan jotain ja varsinkaan jos ei välitä tuon taivaallista mitä päällensä pukee kunhan se on lämmin ja mukava.
Ongelmana on ne kulutustuotteet mitä ei voida huoltaa, mutta silti pitäisi olla pitkä käyttöikä... ja toisaalta ne tuotteet joiden huolto saattaa vaatia jotain erityistä vs. se jonka saa halvemmalla uutena kuin huollettuna.

Hinnassahan näiden erot valitettavasti näkyvät aika suurina hankinnan hetkellä ja jos perhettä on niin sitten katsotaan sitä tuotetta mihin on varaa.

Esimerkiksi, miksi kenkiä valmistetaan nykyään siten että suutareita ei tarvita? No tuottavuuden vuoksi, eihän korjattavat kengät ole kannattavia valmistajalle. Eli onko loppupeleissä syy yksin kuluttajassa vai kenties sijoittajassa, jolla ei ole sitä krääsää siellä kotona vaan sen apple miltä katsotaan päivittäiset treidaustiedot?

Mun vs kana kyssäreitähän nämä aina ovat. Jokaiselle argumentaatiolle löytyy se vastineensa.

Omasta mielestä tässä hommassa ei olla siellä äärilaidalla ja siksi en joilla on valta päättää (eli rahaa), eivät koe tarpeelliseksi vielä tehdä tarpeeksi nopeasti uudistuksia. Maailma muuttuu niin kuin ennenkin, sykleissä ja nyt on menossa tällainen sykli. 50 vuoden päästä tästä keskustellaan taas omana mullistavana aikakautena, mikä on ihmiskunnan kannalta hyvä.

 

[Hawk #22]

Se duunari ei osta kuin sen yhden kiinatuotteen koska sen rahat riittävät siihen. Ei se osta niitä kolmea jos ne maksavat yhteensä saman verran kuin yksi lähituote. Ei sen ostovoima riitä.

Tämän voin hyvin allekirjoittaa. Opiskeluaikoina jos tarvitsin uuden paidan, niin ostin sen 10 euron "kiinankrääsä" paidan, koska siihen oli varaa. Jos kotimaisen kivijalkakaupan Suomessa tuotettu paljon laadukkaampi paita maksoi 50 euroa, niin ei sillä ollut mitään merkitystä, kun tilille ei ilmestynyt tuota 40 euroa vaikka kuinka olisi halunnut. Nyt kun opiskelut on ohi ja on enemmän varaa valita niin tottakai ostan mielummin tuon 50 euron paidan, mutta tällaista mahdollisuutta ei kaikilla ole vielä työelämässäkään.

 

[TosiFani]

Mikähän tarvi sinulla oli tehdä analyysiä minusta?
Senkin voi ottaa vittuiluna.

Voit ottaa vittuiluna, mutta minusta olisi vaan fiksumpaa argumentoida faktoilla ja kertoa oma mielipide asioista, käydä älykästä keskustelua. Minulle vaan tuli sinun kirjoituksistasi tietty kuva sinusta. Olen pahoillani, jos se loukkasi sinua.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pitäisi sitten kai katsoa myös se paidan valmistusmaa, pelkkä hinta tai merkki ei takaa vielä etteikö se paita olisi tehty esim. Bangladeshissa, Thaimaassa tai Indonesiassa. Viereisessä tehtaassa tehdään euron paitoja ja toisessa 20e paitoja.

Eikä pelkkä valmistusmaa kerro vielä tyhjentävästi tuotteen laadusta ja kestävyydestä tai tuotannon eettisistä spesifikaatioista, mutta alhainen hinta antaa jo paljon viitteitä.

Tuotemerkki ei takaa oikeastaan mitään, ellei ole tiedossa, että brändin xxx tuotteet valmistetaan sataprosenttisesti vaikkapa Suomessa. Nuokin jutut saattavat muuttua ajan myötä, kun jossakin vaiheessa joku keksii tehdä katetta siirtämällä hiljakseen tuotantoa halvempiin maihin.

Ostin kesällä 2020 alennusmyynneistä mm. Boss -merkkisen t-paidan. Alkuperäinen hinta saattoi olla jotain lähemmäs 40 euroa, mutta alekasasta paita irtosi max kympillä. Saattoi olla vähemmänkin. Tosin paidasta näki heti, että ahaa, tämä on ns. kesämiespaita, eli paidan on tarkoitus elää korkeintaan elokuulle, ellei joku horny mimmi revi sitä kesämiehen päältä jo tätä ennen niin, että paita repeytyy heikkolaatuisuuttaan, kun sitä vetää yltä pikkuisenkin väärällä tavalla. Sivumennen, tuohan on kätevä tapa nostaa petite-mallisen naisen itsetuntoa himottavana rakastajattarena, kun vaatteiden kuoriminen tapahtuu kuin raivon vallassa. Bossin kaukoidässä duunattu paita oli joka tapauksessa mallia lähes kertakäyttöinen. Melko lailla hukkaostos, kun ei tullut sitä mimmiäkään juuri noilla main saamanteille.

 

[Nelfor]

Oletkohan nyt ihan varma... "Satun tietämään" tehdasukkoja, aika kalliinpuoleista autoa näyttää olevan tehtaiden parkissa verrattuna esimerkiksi korkeasti koulutettuihin opettajiin. Tehtaalla kun on kovemmat palkat.

Duunarikin on aika laaja käsite, ei ne kaikki ole jotain Siwan kassoja. Moni koulutettu hommakin menee omissa kirjoissani ihan silkkaan duunariosastoon, niihin jos on pulaa työvoimasta niin kannattaisi ehkä laskea vaatimustasoa. Sori OT tältä osin.

Niin tai sitten ymmärtää aika helposti, että tässä nyt käytettiin duunari-sanaa kuvaamaan matalapalkkaisia työntekijöitä. Ehkä huono sanavalinta, mutta tässä kontekstissa on aika helppo ymmärtää mitä sillä haettiin.

 

[mike owen]

Monet korkeati koulutetut osaajat lähtevät Suomesta koska he saavat täällä huonoa palkkaa kuntien palveluksessa kuten esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitajat opettajista puhumattakaan. Maailmalla on kova pula osaajista.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

No ongelmaksi tulee määrättyjen tuotteiden hinta. Vaatteet on kohtuullisen helppo jos ei pyöri porukoissa joissa vaatteilla mitataan jotain ja varsinkaan jos ei välitä tuon taivaallista mitä päällensä pukee kunhan se on lämmin ja mukava.
Ongelmana on ne kulutustuotteet mitä ei voida huoltaa, mutta silti pitäisi olla pitkä käyttöikä... ja toisaalta ne tuotteet joiden huolto saattaa vaatia jotain erityistä vs. se jonka saa halvemmalla uutena kuin huollettuna.

Hinnassahan näiden erot valitettavasti näkyvät aika suurina hankinnan hetkellä ja jos perhettä on niin sitten katsotaan sitä tuotetta mihin on varaa.

Tänä aikana, kun yhä suurempi osa edullisen pään vaatteista ja kengistä on suorastaan ala-arvoista roskaa, on kohtalaisen iso haaste löytää kestäviä ja mukavan tuntuisia/näköisiä tuotteita, jotka eivät maksa aivan törkeästi. Lapsille on melkeinpä pakko ostaa jotain edullista roinaa, koska lapset kasvavat sen verran nopeasti, että vermeet jäävät äkkiä pieniksi. Voi tietysti etsiä käytettyä merkkitavaraakin. Noissa Reiman haalareissa ja vastaavissa kalliissa merkkituotteissa on kyllä hyvät jälkimarkkinat, kohtuukuntoinen käytetty tuote menee myös hyvin kaupaksi. Siinäkään mielessä ei ole tarvetta ostaa pelkästään suttapaskaa, vaan olennaisimmat jutut kannattaa ihan selkeästi valikoida kunnon tuotteiden joukosta. Jos taas ei ole oikein mihinkään varaa, niin mielestäni se osa keskustelusta ei kuulu enää tähän ketjuun, en tiedä minne. Pointtini on kuitenkin se, että vähävaraisen kannattaa suosia kestäviä ja laadukkaita tuotteita ainakin silloin, kun ne ovat tärkeitä.

 

[opelix]

Onko yksi aurinkoloma kerran vuodessa turhaa kulutusta? Täällä suden persiissä pimeässä ja kylmässä asuvana tuostakin syntyy niitä päästöjä aika lailla eikä sitä tarvitsisi tehdä eri leveyspiireillä asuessaan. Onhan noilla ihan terveysvaikutuksiakin.

Mutta marras-tammikuussa ainakin itselle aivan pakollinen että jaksaa painaa pitkän talven. Muutenkin asioissa on paljon ainakin meitä pohjoisen asukkeja kohtaan jo lähtökohtaisesti epäreiluuksia.

 

[mike owen]

Onko yksi aurinkoloma kerran vuodessa turhaa kulutusta? Täällä suden persiissä pimeässä ja kylmässä asuvana tuostakin syntyy niitä päästöjä aika lailla eikä sitä tarvitsisi tehdä eri leveyspiireillä asuessaan. Onhan noilla ihan terveysvaikutuksiakin.

Mutta marras-tammikuussa ainakin itselle aivan pakollinen että jaksaa painaa pitkän talven.

Itse kävin katsomassa maailmaa kerran vuodessa noin 20 - 30 vuotta sitten. Nyt en ole matkustanut vähään aikaan minnekään paitsi Suomessa. Lomalla virkistäytyminen oli pääasia jotta jaksoa painaa pitkää päivää töissä. Jonnekin oli pakko päästä pois täältä. Hauskaa oli ja se siitä. Uusia ystäviä ja vähän vanhojakin näki reissuissa.

 

[mike owen]

Suomessa on paljon köyhiä ihmisiä joilla ei ole varaa ostaa kalliita vaatteita. Usein he miettivät menevätkö he kauppaan ostamaan ruokaa vai menevätkö he apteekkiin hakemaan lääkkeitä. Useat heistä ovat senioreita, joiden toimeentulo on hyvin niukka.

Itse ostan paljon vaatteita alennusmyynnistä katsoen kuitenkin tarkkaan vaatteiden hinnan ja laadun. Sekundaa ei kannata ostaa.

 

[444]

Tänä aikana, kun yhä suurempi osa edullisen pään vaatteista ja kengistä on suorastaan ala-arvoista roskaa, on kohtalaisen iso haaste löytää kestäviä ja mukavan tuntuisia/näköisiä tuotteita, jotka eivät maksa aivan törkeästi. Lapsille on melkeinpä pakko ostaa jotain edullista roinaa, koska lapset kasvavat sen verran nopeasti, että vermeet jäävät äkkiä pieniksi. Voi tietysti etsiä käytettyä merkkitavaraakin. Noissa Reiman haalareissa ja vastaavissa kalliissa merkkituotteissa on kyllä hyvät jälkimarkkinat, kohtuukuntoinen käytetty tuote menee myös hyvin kaupaksi. Siinäkään mielessä ei ole tarvetta ostaa pelkästään suttapaskaa, vaan olennaisimmat jutut kannattaa ihan selkeästi valikoida kunnon tuotteiden joukosta. Jos taas ei ole oikein mihinkään varaa, niin mielestäni se osa keskustelusta ei kuulu enää tähän ketjuun, en tiedä minne. Pointtini on kuitenkin se, että vähävaraisen kannattaa suosia kestäviä ja laadukkaita tuotteita ainakin silloin, kun ne ovat tärkeitä.

Tämä pitää valitettavan pitkälle paikkansa. Vaatteet, myös merkki- sellaiset, ovat tänä päivänä hyvä esimerkki kertakäyttökulttuurista. Kaupassa touhutessaan on helppoa tutkia vaatteiden laatua, kun näkee ompelun jäljen ja saumojen suoruuden heti ja välittömästi, mutta siitä huolimatta vaate saattaa sen ensimmäisen pesun jälkeen olla joka suuntaan fjongalla ja langat karkailevat sieltä sun täältä. Vaikka pesisi ohjeiden mukaan. Nettikaupasta ostettaessa ei ole edes tuota pientä mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, koska siellä ei näe muuta kuin kuvat rytkyistä. Ja onhan se kieltämättä houkuttelevaa, kun jostain Zalandosta saa tyyliin kymmenen teepaitaa kympillä, niin ei ole niin väliksikään, että kestääkö se vai ei.
Itse olen pyrkinyt siihen, että uusia vaatteita ostaessani kiinnitän huomion valmistusmaahan. Jos vaate on valmistettu Euroopan ulkopuolella, se jää hyllyyn. Empiriaa minulla ei siitä ole, kestääkö Portugalissa valmistettu vaate paremmin kuin Bangladeshin vastaava, mutta jos tällä voi johonkin vaikuttaa, niin ainakin siihen, ettei tue lapsityövoimaa ja muita hikityöpajoja, joissa ihmiset ovat tehtaan omaisuutta.
Osin tästä laatuongelmasta johtuen ostan nykyään valtaosan vaatteistani käytettynä. Toisinaan kirpputoreilta, joskus Fidalta ja UFFilta. Tällä paikkakunnalla kirpparit ovat valitettavan tunkkaisia, joten ostosreissut ajoittuvat Helsingin ja Tampereen vierailuille. Vaatteet eivät tällöin toki noudata ”trendiä” ja senhetkistä ”muotia”, mutta en koe mitään syytä yrittää ratsastaa muodin aallonharjalla ja tehdä jotenkin hienoa vaikutusta vastakkaiseen sukupuoleen. Tai samaankaan. Pääasia on, että vaatteet täyttävät niille luodun tarpeen. Poikkeus tästä sitten on retkeily- yms. vaatteet, joita harvemmin löytää käytettynä mistään fyysisistä kaupoista, etenkään niin että pystyisi jotenkin varmistumaan siitä, että esim. vedenpito-ominaisuudet olisivat yhä tallessa. Vaan eipä niitäkään tarvitse ihan joka vuosikymmen olla hankkimassa.

Yritykset tekevät tänä päivänä hienoa duunia, kun tuovat markkinoille kierrätysmateriaalista tehtyjä vaatteita. Itse en tosin lämpene lainkaan mistään muovista tehdyille, kierrätettyä tai ei, ja valitettavasti kierrätyspuuvillastakin tehdyt ovat usein laatuunsa nähden räikeän ylihintaisia.

En tiedä, miten ihmisille saisi tänä päivänä kerrottua parhaiten, että myös vaatteiden ostaminen kaiken aikaa on sitä turhaa kulutushysteriaa siinä missä kaikki muukin ostaminen ostamisen vuoksi. Etenkin nuorten osalta pidän huolestuttavana sitä, että kaiken maailman ”influensserit” ja muut turhakkeet postaavat monta kertaa päivässä someen kuvia uusista vaatteistaan ja muodin virtaukset muuttuvat viikoittain, jolloin vähänkään heikommalla itsetunnolla varustetut ihmisen taimet kokevat suurta tarvetta olla ostamassa jälleen jotain uutta vaatekaappiinsa. Samalla turhakkeet tekevät yhteistyötä kaiken maailman Wishien sun muiden kanssa, jotka tuota roinaa tyrkyttävät joka tuutista, ja tekevät sitten sievoisen omaisuuden sillä, että lietsovat kulutushysteriaa. Ja samalla juuri esim. vaateteollisuus muodostaa jo aivan valtavan osuuden maailman CO2-päästöistä, koska pitäähän ihmisten nyt viikoittain uutta rytkyä saada niskaan.

 

[Ollakseni]

Se on varmasti totta. Suomessa tosin on kylmempää kuin Yhdysvalloissa ja Australiassa, joten suuressa asunnossa asuminen vaatii enemmän energiaa. Viittasin tuossa siihen vaatimukseen, että suomalaistan kulutustottumukset pitäisi saada laskettua keskimääräisen maan asukkaan tasolle.

Toisaalta Yhdysvalloissa ja Australiassa ilmastointi on asunnoissa erittäin yleistä kun lämpötilat nousisivat muuten liian korkeiksi. Samoin Yhdysvalloissa on pohjoisissa osavaltioissa ihan yhtä kylmää kuin Suomessa keskimäärin. Ei ne lämmitys/viilennys resurssit varmaan niin paljoa eroa.

 

[Walrus21]

Mitä omassa kuplassani olen kiertänyt ihmisten luona, niin niillä korkeasti koulutetuilla ja rikkailla on yleensä vähemmän tavaraa, kun taasen "köyhillä duunareilla" on talot ja varastot täynnä krääsää.

Näin voi olla yksilötasolla, mutta tilastollisesti hyvätuloisuus korreloi korkean kulutuksen kanssa:

Vertailu paljastaa: Huipputuloisten päästöt omassa sarjassaan – "Rahat muuttuvat päästöiksi"

Parhaiten ansaitsevilla kotitalouksilla on suhteellisesti eniten tehtävää ympäristökuormituksensa vähentämisessä.

www.aamulehti.fi

Minun mielestä ongelma on siinä, että päästöistä ei joudu maksamaan käytännössä lainkaan. Joitakin kompensaatioinstrumentteja on olemassa, mutta ne ovat lähinnä näpertelyä. Jos on fyrkkaa, voi lennellä vaikka joka viikonloppu Pariisiin ja ostaa niin monta t-paitaa Kiinasta kuin pankkitili antaa myöden.

En voi sanoa varmaksi, mutta muistikuvieni mukaan helsinkiläiset ovat pahimpia saastuttajia, koska korkean tulotason myötä on myös varaa kaikenlaisiin humputuksiin (lentely yms.) Kattavan palveluverkon myötä siihen on myös enemmän mahdollisuuksia kuin maakunnissa.

 

[SherwoodinHartsa]

Linkki: https://twitter.com/elokapina/status/1447512866513465350

Eikös Elokapinan tms. tarkoitus ollut saada ihmiset kiinnittämään huomiota ilmaston hätään ? Heille näyttää olevan tärkeää kertoa montako joutui pidätetyksi. Ja jatkotviittiä lukiessa huomaa, kuinka Elokapina on hämmästynyt poliisin toiminnasta ja toivoo kriittistä tarkastelua poliisin taholta koskien heidän toimintatapojaan.

Mutta Elokapinaa ei kiinnosta paljonko he aiheuttivat kustannuksia vaikkapa veronmaksajille... No se olisikin jo ollut liian itsekriittistä, vai??

 

[Tadu]

Näin voi olla yksilötasolla, mutta tilastollisesti hyvätuloisuus korreloi korkean kulutuksen kanssa:

Vertailu paljastaa: Huipputuloisten päästöt omassa sarjassaan – "Rahat muuttuvat päästöiksi"

Parhaiten ansaitsevilla kotitalouksilla on suhteellisesti eniten tehtävää ympäristökuormituksensa vähentämisessä.

www.aamulehti.fi

Minun mielestä ongelma on siinä, että päästöistä ei joudu maksamaan käytännössä lainkaan. Joitakin kompensaatioinstrumentteja on olemassa, mutta ne ovat lähinnä näpertelyä. Jos on fyrkkaa, voi lennellä vaikka joka viikonloppu Pariisiin ja ostaa niin monta t-paitaa Kiinasta kuin pankkitili antaa myöden.

En voi sanoa varmaksi, mutta muistikuvieni mukaan helsinkiläiset ovat pahimpia saastuttajia, koska korkean tulotason myötä on myös varaa kaikenlaisiin humputuksiin (lentely yms.) Kattavan palveluverkon myötä siihen on myös enemmän mahdollisuuksia kuin maakunnissa.

Kirjoitin tavaran määrästä, en kokonaiskulutuksesta. Oli kyse siitä, että @TosiFani ansiokkaasti ehdotti ostamaan vähemmän, mutta laadukkaampaa. Luonnollisesti rikkaat kuluttavat enemmän luonnonvaroja, koska asuvat väljemmin ja matkustavat enemmän. Siinä on lähes sama ostaako kiinakrääsää vai ei.

Lentämisen hinnat voisi moninkertaistaa, mutta koska turismi on niin tärkeää isoille maille, niin eihän sille mitään tulla tekemään. Sähköautoilua pitäisi edistää, mutta hallitus korottaa sähköautojen ajoneuvoveroa bensaveron sijaan. Arvovalintoja vasemmistovihreltä hallitukselta.

 

[peksa]

Suomessa on paljon köyhiä ihmisiä joilla ei ole varaa ostaa kalliita vaatteita. Usein he miettivät menevätkö he kauppaan ostamaan ruokaa vai menevätkö he apteekkiin hakemaan lääkkeitä. Useat heistä ovat senioreita, joiden toimeentulo on hyvin niukka.

Itse ostan paljon vaatteita alennusmyynnistä katsoen kuitenkin tarkkaan vaatteiden hinnan ja laadun. Sekundaa ei kannata ostaa.

Hyviä pointteja, itsellä on rahojen suhteen tiukka tilanne niinkuin moni täällä oleva sen tietää. Priorisoin kyllä vaateostokset siten kesällä kävin erään lafkan outletissa mistä tyylikkäät ja hyvät kengät, shortsit, pari t-paitaa ja nippu sukkia niin 50€ (en pidä pahana hintana sille että näytin 'hyvältä'). Sit eräässä toisessa paikassa oli tyylikäs syystakki hintaan 99,90€ ja koko oli täydellinen. Siinä sattui oleen -70% lappu joten hinta karvan alle 30€. Olen siis tänä vuonna törsännyt vaatteisiin 80€.

Kyllä laatua saa isojen lafkojen outleteista jos tuuri käy ja sopivia kokoja löytyy niin yllättävänkin halvalla (jos nyt ei aivan tuoreinta hottia halua)

 

[Sanainen arkku]

Olennainen kysymys tässä keskustelussa, mikä on suomalaisella mittapuulla "hyvää" elämää? Mikä on se elintaso, jolla suomalainen olisi onnellinen?

Usein nykyisestä elintasosta pidetään kiinni, "Suomen päästöt eivät merkitse maailman tasolla mitään " -argumentilla. Tällä halutaan turvata suomalaisen oikeus nykyiseen elintasoon.

Kun katselee ympärilleen ja lukee somea, näkee valtavan määrän turhaa kulutusta. Olen viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut purkamassa kolmea Kiinasta/ Taiwanista tullutta merikonttia, joissa on ollut kulutustavaraa markkinoille. Samassa ajassa työkaveri kävi pari kertaa etelässä. Mökin verannalla istuessa näkee entistä isompia moottoriveneitä ja vesijettejä. Mökkejä uudistetaan huviloiksi, rannassa näkyy isoja kaupunkimaastureita jne.

Tätä kutsutaan länsimaiseksi kulutusyhteiskunnaksi, rahalla saa. Kannatan kapitalistista järjestelmää, mutta aika moni tässäkin ketjussa kirjoitteleva on näissä asioissa täysin tekopyhä. Jokainen voi omalla kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa ilmastomuutoksen. Mutta eihän täällä niitä tuhlaajia ole, täällä on vain vastuullisia kuluttajia, joiden hiilijalanjälki on keskiarvoa pienempi, eikö niin??

Elokapinan vaatimukset ovat mahdottomia, mutta niinhän idealistien vaatimukset ovat aina, se takaa kansalaisten huomion. Laittamalla poikki yhden tien Suomessa, liike on saanut koko kansan huomion, yhden tien! Jos Helsingin päättäjät olisivat olleet fiksuja, he olisivat tehneet kiertotien ja antaneet mielenosoituksen istua eduskuntatalon edessä rauhassa.

Viestissäsi on paljon asiaa, mutta myös ajattelematonta tuubaa.
Avaan joitakin pointteja.

-ne uudet katumaasturit ovat yhä useammin juuri niitä lataushybrideitä, joita tarvitaan Suomen liikenteen sähköistämiseen, kun latausinfra ja täyssähköjen ranget ei vaan riitä vielä.
-mökkejä talviasutetaan, totta. Toisaalta se liittyy etätyökehitykseen. Mökit myös usein hyödyntävät ihan muita lämmitysmuotoja, kuin kivihiilellä tai turpeella tuotettua kaukolämpöä, öljyä tai 100% töpselisähköä. Mökeillä eläessä ihminen usein kuluttaa vähemmän täysiä turhakkeita, kuten meikkejä.
-kuluttaminen sähköistyy. Esimerkiksi paperilehdet ovat kriisissä. Myös kirjahyllyt tuntuvat olevan katoavaa kansanperinnettä.

Oletan, että esimerkiksi minua pitää moni mersupersuna yhteiskunnallisen suhteellisuudentajuni vuoksi. Tosiasiassa yksityiselämässä suurimmat ilmastosyntini ovat sählyn pelaaminen, purjeveneily (kesällä kerran täytetty 20 litran tankki tyhjennettiin syksyllö kanisteriin, josta tuttava käyttää kaksitahtibensan moottorisahassaan) ja kahvin juominen. Niin, ja tarpeeton netin käyttäminen esimerkiksi tällaiseen länkytykseen. Autoilua olen määrätietoisesti vähentämässä sekä määrällisesti, että mukana kuljetettavan teräksen massan osalta. Lisäksi prosessissa on siirtymä pontikkamoottoriin, vaikka se ei ole taloudellisesti mielekästä.

Koska on mukava aina nostaa esille jotain mistä ajattelen samoin, niin olen todella järkyttynyt vesijettien määrästä. Aivan hirveätä paskaa tuo touhu. Jättäisin viranomaisille ja kenties ammattikalastajille yksinoikeuden niihin vekottimiin.

 

[Sanainen arkku]

Onnistuu varmasti, kunhan ensin suomalaisen tavallisen kuluttajan (eli selkokielellä duunarin) palkkoja nostetaan ylemmäs.

Enpä usko. Tämä olisi helppo selvittää vertaamalla paperimiesten ja joidenkin oikeasti matalapalkkaisten duunareideb kulutusvalintoja. Tietenkin saattaa olla, että paperiduunarilla on Bella ja se toinen on veneetön. Tällöin tietysti kotimaisen kulutuksen osuudessa syntyy eroa. Kummankin paita on kuitenkin Bangladeshista ja elektroniikka Kiinasta.

 

[mike owen]

Hyviä pointteja, itsellä on rahojen suhteen tiukka tilanne niinkuin moni täällä oleva sen tietää. Priorisoin kyllä vaateostokset siten kesällä kävin erään lafkan outletissa mistä tyylikkäät ja hyvät kengät, shortsit, pari t-paitaa ja nippu sukkia niin 50€ (en pidä pahana hintana sille että näytin 'hyvältä'). Sit eräässä toisessa paikassa oli tyylikäs syystakki hintaan 99,90€ ja koko oli täydellinen. Siinä sattui oleen -70% lappu joten hinta karvan alle 30€. Olen siis tänä vuonna törsännyt vaatteisiin 80€.

Kyllä laatua saa isojen lafkojen outleteista jos tuuri käy ja sopivia kokoja löytyy niin yllättävänkin halvalla (jos nyt ei aivan tuoreinta hottia halua)

Juuri näin. Itse ostin t paitoja neljän euron hintaan/kappale alen loppuunmyynnistä. Myyjä oli tyytyväinen kun sai loput paidat pois uusien tuotteiden tieltä. - 70% lappu oli myös näissä paidoissa.

 

[TosiFani]

Viestissäsi on paljon asiaa, mutta myös ajattelematonta tuubaa.
Avaan joitakin pointteja.

-ne uudet katumaasturit ovat yhä useammin juuri niitä lataushybrideitä, joita tarvitaan Suomen liikenteen sähköistämiseen, kun latausinfra ja täyssähköjen ranget ei vaan riitä vielä.
-mökkejä talviasutetaan, totta. Toisaalta se liittyy etätyökehitykseen...

Tähän katumaasturi juttuun haluaisin vähän lisää tietoa. Kuinka paljon myydään polttomoottoreita, kuinka hybridejä/ sähkö maastureita?

Mökkejä kehitetään, jotta asujilla olisi mukavampi asua.