Mainos

Elokapina

  • 355 703
  • 3 378

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei kukaan väittänyt vastaan.
Konsensus-päätöksenteko on päätöstentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistöön jäävien vastustus ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen päätöksen (konsensus = yhteisymmärrys, jonkinasteinen yksimielisyys). Konsensuksen vastakohdaksi voidaan määrittää sen puute, dissensus (eng.).

Jos otanta on kaksi keskustelijaa, jotka ovat eri mieltä keskenään, niin otanta on naurettavan pieni eikä lopputuloskaan ole mikään konsensus.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Konsensus-päätöksenteko on päätöstentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistöön jäävien vastustus ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen päätöksen (konsensus = yhteisymmärrys, jonkinasteinen yksimielisyys). Konsensuksen vastakohdaksi voidaan määrittää sen puute, dissensus (eng.).

Jos otanta on kaksi keskustelijaa, jotka ovat eri mieltä keskenään, niin otanta on naurettavan pieni eikä lopputuloskaan ole mikään konsensus.
Joo, kovin kiinnostavaa, kiitos tästä. Mutta mitäpä olet mieltä itse asiasta?
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo, kovin kiinnostavaa, kiitos tästä. Mutta mitäpä olet mieltä itse asiasta?
Minä olen sitä mieltä, että Elokapina on tärkeällä asialla. Olen ilmaissut näkemykseni heidän toiminnastaan, ja siitä mihin he pyrkivät, moneen kertaan tällä palstalla.
Näkemykseni esimerkiksi on, etteivät he niinkään pyri kääntämään nykyisin vallassa olevien mielipiteitä vaan tulevien päättäjien.
Sitten olen miettinyt, että millainen radical flank effect esimerkiksi Eduskuntatalon pylväiden maalaamisella on. Tässä vaiheessa näkisin, että se on negatiivinen tuossa kohtaa, mutta useimmissa miekkareissa sitä ennen positiivinen Elokapinan kannalta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei kaikki mene päin helvettiä. Ja erittäin suuri määrä maita - mutta eivät kaikki, kuten pinta-alaltaan suuri Venäjä - tekee työtä ilmaston lämpenemisen loiventamiseksi. Oleellista on se, että useissa tutkimuksissa päädytään 2.5 - 3.5 asteen lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä. Tämä on se ydinasia ja jos olen yhtään ymmärtänyt, yksi Elokapinan peruspointeista.

Jo ennen vuotta 2100 ennen ilmastotuhot tulevat globaalisti jopa kuusi kertaa kalliimmaksi kuin päästöjen vähentäminen niin, että lämpeneminen saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen. Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti laskee tutkimuksessaan, että tuhojen globaali vaikutus maailmantalouteen on keskimäärin 38 biljoonaa euroa vuosittain. Summa vastaa Suomen valtion budjettia yli 400 kertaisesti.

Ilmastotuhot heikentävät maailmantaloutta jopa viidenneksellä nykyiseen verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Tutkimuksen laskemat menetykset ovat seurausta tähän mennessä aiheutetuista ilmastopäästöistä. Kalliiksi tämä vaan tulee ja laskua eivät kuittaa nykyiset kansalaiset ja päättäjät vaan tuleva sukupolvi. Tutkimus: Ilmastotuhot maksavat maailmalle jopa kuusi kertaa enemmän kuin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Kyllä se lämpeneminen nyt vaan tulee päätymään tuohon kahteen ja puoleen asteeseen ennen kuin kääntyy laskuun.Tai kaksi astetta oli alunperinkin liian kova tavoite suurimmalle osalle maailman maista, joten tuohon se asettuu. Kaikkine seuraamuksiineen, noin se menee. Eikä mikään mitä Suomessa teemme vaikuta asiaan kuin maksimissaan pari sadasosa astetta. Joten pitäisi olla realisti eikä hölmöillä. Ollaan mukana, tehdään oma osamme, vaaditaan samaa muilta ja kannustetaan innovaatioihin.

Toki on totta, että energian tuotannossa kannattaisi ihan tosissaan tutkia sitä fuusiota. Nyt siihen panostetaan n. miljardi vuodessa vuoteen 2027 asti. Sen jälkeen ei ole tietoa. Vertailuna, että komissio on varannut 200 miljardia vuosille 2025-2026 maahanmuuton hallintaan saamiseksi. Komission prioriteetit näyttävät prikulleen samoilta kuin PSn. Mutta toki nämä voisi toisinkin priorisoida.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Tässä ei ollut tarkoitus vaihtaa mielipiteitä siitä torjutaanko ilmastonmuutosta ja luontokatoa jne tarpeeksi ponnekkaasti, vaan mm. siitä että eikö elokapina teekin enemmän haittaa luonnonsuojelulle kuin sitä edistää. Ja konsensus oli, että enemmän siitä on haittaa. Oletko samaa mieltä?
Mielestäni kaikkein radikaaleinta Elokapinalla on heidän viestinsä, joka on moninverroin synkempi kuin kuva jota esim. päättäjät maalaavat meille tulevaisuudestamme, sekä heidän vaatimuksensa, jotka ovat ihan eri sfääreissä kuin virallisten tahojen tavoitteet ja keinot. Viestin ja vaatimukset allekirjoitan siis täysin.

Tuen Elokapinaa myös jos puhutaan passiivisesta vastarinnasta. Mutta tämä eduskuntatalojupakka oli ilkivaltaa ja mielestäni virhe, joka todennäköisesti vei ainakin sympatiapisteitä heiltä pois.

Mutta se ei poista sitä, että ne vaatimukset ovat oikeita ja Elokapina on edelleen suurinpiirtein ainut taho joka niitä ajaa aktiivisesti. Jos Elokapina lakkautettaisiin, niin planetaarinen hätätila ei tule katoamaan minnekään, ja lisää niitä vaatimuksen esittäjiä kyllä tulee. Elokapina on viestintuoja ja edelläkävijä ja länsimainen ylikuluttava elämäntyyli (= about me kaikki) on luonnonsuojelun asialle paljon pahempi kuin tämän pienen porukan toiminta.
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Elokapinan mielenosoituksissa kiinnittäisin myös oikeasti huomiota siihen, että ne voivat toimia mielenosoittajille myös varoventtiilinä.

Jos tuntuu, että mitkään omat toimet joihin suinkin kykenee eivät riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, niin mitä silloin voi tehdä? Osa varmasti pyrkii unohtamaan asian, joku saattaa passivoitua, joku polttaa itsensä loppuun yrittäessään mahdotonta ja joku voi katkeroitua hyvin ikävällä tavalla.

Pelkään pahoin, että olemme jo tilanteessa, jossa mielenosoittaminenkaan ei tule pitkään riittämään kaikille varoventtiiliksi, keinoksi tuulettaa tunteitaan aiheesta. Erilaisia ekologisilla syillä perusteltuja sabotaasejahan on toki tehty jo kauan, mutta ihmettelenpä jos ne eivät tulevaisuudessa muutu aina vain radikaalimmiksi.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Mielestäni kaikkein radikaaleinta Elokapinalla on heidän viestinsä, joka on moninverroin synkempi kuin kuva jota esim. päättäjät maalaavat meille tulevaisuudestamme, sekä heidän vaatimuksensa, jotka ovat ihan eri sfääreissä kuin virallisten tahojen tavoitteet ja keinot. Viestin ja vaatimukset allekirjoitan siis täysin.

Tuen Elokapinaa myös jos puhutaan passiivisesta vastarinnasta. Mutta tämä eduskuntatalojupakka oli ilkivaltaa ja mielestäni virhe, joka todennäköisesti vei ainakin sympatiapisteitä heiltä pois.

Mutta se ei poista sitä, että ne vaatimukset ovat oikeita ja Elokapina on edelleen suurinpiirtein ainut taho joka niitä ajaa aktiivisesti. Jos Elokapina lakkautettaisiin, niin planetaarinen hätätila ei tule katoamaan minnekään, ja lisää niitä vaatimuksen esittäjiä kyllä tulee. Elokapina on viestintuoja ja edelläkävijä ja länsimainen ylikuluttava elämäntyyli (= about me kaikki) on luonnonsuojelun asialle paljon pahempi kuin tämän pienen porukan toiminta.
No, jäämme erimielisiksi. Häiriköinti ei muuta mitään. Suomalaiset tekevät kyllä oman osansa ja paljon enemmän. Mielenosoittaminenhan olisi ok, mutta sitähän nämä eivät tee, vaan yrittävät hyvin ylimielisesti pakottaa muita samanmielisiksi. Lisäksi elleivät jo ole Venäjän käsikassara, niin avaavat väylän hybridivaikuttamiselle, ellei toimintaan puututa.
Oikea reitti olisi vaikka kerätä kannattajakortteja ja perustaa puolue, jos asian kokee niin tärkeäksi.
 
Viimeksi muokattu:

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
No, jäämme erimielisiksi. Häiriköinti ei muuta mitään. Suomalaiset tekevät kyllä oman osansa ja paljon enemmän. Mielenosoittaminenhan olisi ok, mutta sitähän nämä eivät tee, vaan yrittävät hyvin ylimielisesti pakottaa muita samanmielisiksi. Lisäksi elleivät jo ole Venäjän käsikassara, niin avaavat väylän hybridivaikuttamiselle, ellei toimintaan puututa.
Oikea reitti olisi vaikka kerätä kannattajakortteja ja perustaa puolue, jos asian kokee niin tärkeäksi.
Ollaan eri mieltä mutta ainakin keskustelemme ja se on hienoa se. Voidaan aina väitellä siitä tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta se on ainakin varmaa että siihen sopeutumiseen ei vaan päinvastoin. Valtiovallan ja median hiljaisuus koko aiheesta on häkellyttävää, kaikki on niiden mukaan suurinpiirtein normaalisti. Juttua piisaa eduskuntapylväiden saumojen värieroista vaikka koko yhteiskunta saattaa alkaa horjua lähitulevaisuudessa. Jos puoluepolitiikka kysenisi tämän skaalan uhan torjumaan, luulisi että olisi tapahtunut jo tai ettei olisi tällaiseksi edes päässyt. No ehkäpä minäkin se vaan pelaan Venäjän pussiin kun tästä puhun ja Elokapinankin tavoitteita puolustelen?
 
Suomen vastuullisesta ilmastotyöstä onkin tänään kirjoitettu sanomalehti The Guardianissa oikein isosti ja näyttävästi. Aiheena Suomen katoavat hiilinielut. Artikkelissa kerrotaan, kuinka Suomen päästöt ovat vähentyneet eri sektoreilla vuosien mittaan 43 % verran, mutta silti kokonaispäästöjen määrä on pysynyt samana 1990-luvulta saakka. Keskeinen syy nettopäästöjen junnaamiseen paikoillaan on Suomen hiilinielujen, eli metsien ja soiden, kuormittuminen.

Syitä metsien ja soiden huonolle tilalle lehti ja lehden haastattelemat tutkijat tarjoavat kolme kappaletta: turpeenpoltto, metsäteollisuuden alati kasvavat (ja jo valmiiksi mittavat) hakkuut sekä ilmaston kuumeneminen. Kaksi ensinmainittua ovatkin itse itsensä selittäviä. Ilmastonmuutoksen haasteet sen sijaan liittyvät maaperän lämpötilan nousuun sekä suoalueiden ja metsien kuivumiseen. Kaakkois-Suomessa viimeisen kuuden vuoden aikana kuolevien puiden määrä on noussut 788 % ja pystyyn kuolleiden puiden määrä yli 900 %. Yksi keskeinen tekijä on kuivuus.

Metsäteollisuus luonnollisesti pesee kätensä ja käyttää tuttua selitystä siitä, miten suomalainen vastuullinen metsäala istuttaa puita sitä mukaan kun niitä kaataa ja oikeasti meidän pitäisi olla huolissamme fossiilisista polttoaineista. Totta toinen puoli, mutta Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, ja monen muun maan tavoin Suomen ilmastotavoitteissa kaikki mallit on laskettu sen mukaan, että hiilinielu toimii. Sellaista skenaariota ei ole edes oikein otettu huomioon, että metsät ja suot paskotaan siihen kuntoon, etteivät ne sido enää päästöjä itseensä samaan malliin.

Jutussa varoitetaan myös siitä, että metsänhakkuiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta Suomessakin voidaan olla vielä siinä pisteessä, että kuusi ei kykene selviämään enää ainakaan eteläisessä Suomessa.

 

rpeez

Jäsen
Metsäteollisuus luonnollisesti pesee kätensä ja käyttää tuttua selitystä siitä, miten suomalainen vastuullinen metsäala istuttaa puita sitä mukaan kun niitä kaataa ja oikeasti meidän pitäisi olla huolissamme fossiilisista polttoaineista. Totta toinen puoli, mutta Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, ja monen muun maan tavoin Suomen ilmastotavoitteissa kaikki mallit on laskettu sen mukaan, että hiilinielu toimii. Sellaista skenaariota ei ole edes oikein otettu huomioon, että metsät ja suot paskotaan siihen kuntoon, etteivät ne sido enää päästöjä itseensä samaan malliin.

Jutussa varoitetaan myös siitä, että metsänhakkuiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta Suomessakin voidaan olla vielä siinä pisteessä, että kuusi ei kykene selviämään enää ainakaan eteläisessä Suomessa.
Se on kuule niin, että esim siellä kaakkois-Suomessakin nuoret puut pystyvät paremmin vastustamaan kirjanpainajatoukkaa (jos et tiedä niin se tappaa niitä kuusia pystyyn) kuin raihnaistuvat vanhat kuuset, ja toiseksi nykyään olen nähnyt suositeltavan että uudet istutukset tehdään sekapuisemmalla kombinaatiolla (esim kahta lajia kuusi-mänty), joka sekin tulee auttamaan kestämään haasteita.

Aika näyttää riittääkö. Mutten juuri kehtaisi puhua paskomisesta kun metsänomistajia kokoajan ohjeistetaan tulevaisuuden haasteista. Ja metsänomistaja, oli ne sitten noita suuria yrityksiä tai yksityisiä ihmisiä, kyllä yrittää turvata omaisuutensa hyvin kasvavana.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka Suomen metsäteollisuus onkin edennyt kuluvalla vuosikymmenellä PR-epäonnistumisesta toiseen, itse en osaa työllisyyttä ja hyvinvointia tälle maalle vuosisadat tuottanutta sektoria niin pahana asiana, kuin ehkä joku muu.

Vaikka sanonta "Suomi elää metsästä" ei kenties ole enää niin osuva, mitä vielä joitain vuosikymmeniä sitten, näen itse vihreällä kullallamme olevan iso rooli myös tulevaisuuden Suomen taloudellisena tukipilarina. Vaikka sana tehometsätalous monen korvaan ikävältä kalskahtaakin, on se osaltaan mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman menestyneimmistä ja hyvinvoivimmista maista.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, eikä tämä status ole laajasta metsien hyötykäytöstä huolimatta uhattuna. Metsien laaja ja edistynyt hyötykäyttö tulisi mielestäni nähdä kansallisena ylpeydenaiheena, eikä häpeänä.
 
Suomen vastuullisesta ilmastotyöstä onkin tänään kirjoitettu sanomalehti The Guardianissa oikein isosti ja näyttävästi. Aiheena Suomen katoavat hiilinielut. Artikkelissa kerrotaan, kuinka Suomen päästöt ovat vähentyneet eri sektoreilla vuosien mittaan 43 % verran, mutta silti kokonaispäästöjen määrä on pysynyt samana 1990-luvulta saakka. Keskeinen syy nettopäästöjen junnaamiseen paikoillaan on Suomen hiilinielujen, eli metsien ja soiden, kuormittuminen.

Syitä metsien ja soiden huonolle tilalle lehti ja lehden haastattelemat tutkijat tarjoavat kolme kappaletta: turpeenpoltto, metsäteollisuuden alati kasvavat (ja jo valmiiksi mittavat) hakkuut sekä ilmaston kuumeneminen. Kaksi ensinmainittua ovatkin itse itsensä selittäviä. Ilmastonmuutoksen haasteet sen sijaan liittyvät maaperän lämpötilan nousuun sekä suoalueiden ja metsien kuivumiseen. Kaakkois-Suomessa viimeisen kuuden vuoden aikana kuolevien puiden määrä on noussut 788 % ja pystyyn kuolleiden puiden määrä yli 900 %. Yksi keskeinen tekijä on kuivuus.

Metsäteollisuus luonnollisesti pesee kätensä ja käyttää tuttua selitystä siitä, miten suomalainen vastuullinen metsäala istuttaa puita sitä mukaan kun niitä kaataa ja oikeasti meidän pitäisi olla huolissamme fossiilisista polttoaineista. Totta toinen puoli, mutta Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, ja monen muun maan tavoin Suomen ilmastotavoitteissa kaikki mallit on laskettu sen mukaan, että hiilinielu toimii. Sellaista skenaariota ei ole edes oikein otettu huomioon, että metsät ja suot paskotaan siihen kuntoon, etteivät ne sido enää päästöjä itseensä samaan malliin.

Jutussa varoitetaan myös siitä, että metsänhakkuiden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksesta Suomessakin voidaan olla vielä siinä pisteessä, että kuusi ei kykene selviämään enää ainakaan eteläisessä Suomessa.

The Guardian kirjoittaa ihan höpöjä. Boldaukset omia. Mitä tarkoitat alati kasvavilla hakkuilla? Viime vuonna hakattiin vähemmän puuta kuin miesmuistiin.

70-luvun alusta lähtien täällä on puuston määrä ja tilavuus kasvanut joka ikinen vuosi.


Miten tämä metsien ja soiden paskominen ilmenee? Joku StoraEnso on tötöillyt ihan huolella Raakkutapauksessa, mutta esim. turpeennosto lienee nykyään aika vähäistä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Paljon on tehtävää vielä, mutta mediasta saa aivan väärän kuvan. Moni nyt esille nostettu ongelma on peruja menneisyyden virheistä, joiden korjaaminen valitettavasti vie aikaa. Kuitenkin esimerkiksi soita ennallistetaan kaiken aikaa kasvavissa määrin, uusia turvesoita ei tehdä ja vanhoja ennallistetaan. Metsien käsittelyssä on tullut valtavan paljon uusia luontoa hyödyttäviä toimintamalleja. Tulokset eivät ole heti näkyvillä, eivätkä aivan hetkeen voikaan olla. Kuitenkin kuvitelmat, ettei metsäsektorilla välitetä, ovat aivan tuulesta temmattuja. Yksittäiset virheet eivät saa leimata koko alaa. Tiedon lisääntyessä toimintamallit kehittyvät koko ajan. Mediassa palstatilaa saavat monenlaiset näkemykset ja ehdotukset asiantuntijoineen, mutta niistä aika iso osa on täydellisen ymmärtämättömyyden tuloksia.

Valtion vanhoja metsiä pitäisi minunkin mielestäni suojella raskaalla kädellä. Samaten yksityispuolella lakiin olisi suotavaa lisätä monenlaisia rajoituksia, jotka estäisivät tiettyjen omistajien villin lännen touhun ja piittaamattomuuden. Metsät tuovat Suomen leivästä valtavan siivun, joten on utopiaa kuvitella metsätalouden yhtäkkiä lakkaavan. Arvostella saa ja pitääkin, mutta tällä hetkellä suurinta ääntä pitävät aivan väärät tahot.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
70-luvun alusta lähtien täällä on puuston määrä ja tilavuus kasvanut joka ikinen vuosi.
Tätähän ei syystä tai toisesta näytä usein käsitettävän. Suomi ei ole mikään metsiänsä maatalousmaaksi raivaava Brasilia, vaan metsätalous on isossa kuvassa hyvin vastuullista ja kestävällä pohjalla.

Kannatan uusien luonnonsuojelualueiden perustamista ja metsäalan kehittämistä tulevaisuuden vaatimuksia varten, mutta yhtä lailla taloudelliset intressit tulee huomioida. Metsäala on kasvuala.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Paljon on tehtävää vielä, mutta mediasta saa aivan väärän kuvan. Moni nyt esille nostettu ongelma on peruja menneisyyden virheistä, joiden korjaaminen valitettavasti vie aikaa. Kuitenkin esimerkiksi soita ennallistetaan kaiken aikaa kasvavissa määrin, uusia turvesoita ei tehdä ja vanhoja ennallistetaan.
Olen samaa mieltä, että on hieno asia, että suoympäristöjen arvo on viime vuosikymmeninä ymmärretty.

Yhtäältä ojitetut suot voi nähdä myös osana maamme teollisuushistoriaa ja vihreää kultaahan ne koko ajan tuottavat yhteisen isänmaamme hyvinvoinnille. Ouluun lentokoneella saapuessa, Pohjois-Pohjanmaan valtavat puuplantaasit ovat näkynä vaikuttava.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Se on kuule niin, että esim siellä kaakkois-Suomessakin nuoret puut pystyvät paremmin vastustamaan kirjanpainajatoukkaa (jos et tiedä niin se tappaa niitä kuusia pystyyn) kuin raihnaistuvat vanhat kuuset, ja toiseksi nykyään olen nähnyt suositeltavan että uudet istutukset tehdään sekapuisemmalla kombinaatiolla (esim kahta lajia kuusi-mänty), joka sekin tulee auttamaan kestämään haasteita.

Aika näyttää riittääkö. Mutten juuri kehtaisi puhua paskomisesta kun metsänomistajia kokoajan ohjeistetaan tulevaisuuden haasteista. Ja metsänomistaja, oli ne sitten noita suuria yrityksiä tai yksityisiä ihmisiä, kyllä yrittää turvata omaisuutensa hyvin kasvavana.
Kuten tuossa jutussa sanotaan, niin ilmaston lämpeneminen ja kuivuus stressaa puita. Se taas altistaa ne mm. kirjanpainajille, jotka sitten tappavat puut. Ne iskevät huonokuntoisiin puihin, joten vanhat puut ovat muutenkin enemmän vaarassa kuin nuoret.
The number of dying trees also increased in recent years as forests are stressed by drought and high temperatures.

Tuossa artikkelissa myös todetaan, että osa Suomen metsistä on ikääntynyttä, joten se ei varastoi hiilidioksidia enää niin tehokkaasti.
The country’s forests, mostly planted after the end of the second world war, are also maturing, approaching the maximum amount of carbon that they can naturally store.

Eli kaikkea syytä ei vieritetä metsäteollisuuden niskaan vaan osansa saa myös ilmaston lämpeneminen.
Metsässä on se ongelma, että kestää aikansa taas nähdä mihin sekaistutukset johtavat. Ilmasto muuttuu nopeammin kuin mitä metsässä tapahtuu kasvukiertoa.
Minulla oli ajatuksena kaataa kirjanpainajan vioittamaa metsää ja istuttaa tilalle koivua, mutta nyt taidan antaa vielä olla ja katsoa paljonko jää jäljelle. Toivottavasti kirjanpainajat ovat jo tuhonsa tehneet ja jatkaneet matkaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ilmaston lämmetessähän Suomen metsät tulevat muuttumaan. Ns. tammivyöhyke tulee hivuttautumaan pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi ja yhtäältä tunturien puuraja nousee. Jos ilmastonmuutos tarjoaa Suomen maataloudelle uusia mahdollisuuksia pidentyneen ja lämmenneen kasvukauden myötä, tulee se oletettavasti tarjoamaan myös metsätaloudelle. Toki isossa kuvassa ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ylittävät sen hyödyt.
 
Ilmaston lämmetessähän Suomen metsät tulevat muuttumaan. Ns. tammivyöhyke tulee hivuttautumaan pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi ja yhtäältä tunturien puuraja nousee. Jos ilmastonmuutos tarjoaa Suomen maataloudelle uusia mahdollisuuksia pidentyneen ja lämmenneen kasvukauden myötä, tulee se oletettavasti tarjoamaan myös metsätaloudelle. Toki isossa kuvassa ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ylittävät sen hyödyt.
Kumoat hienosti omassa viestissäsi sen, miksi ilmastonmuutoksen hyödyistä puhuminen on turhaa.

Täytyy sanoa saamiini vastauksiin vain yleisesti, että Suomessa edelleen yleisimmät hakkuutavat ovat harvennushakkuu (joka on usein välivaihe ja valmistelua avohakkuuseen) sekä avohakkuu. Avohakkuu paskoo muokattavan alueen muutamaksi ihmisiäksi ja on merkittävin tekijä metsälajien uhanalaistumisessa. Metsät myös yksipuolistuvat kun lahopuiden määrä vähenee. Noh, ehkä ilmastonmuutoksen tuomaksi mahdollisuudeksi voidaan laskea sitten sekin, että lahopuiden määrä kasvaa, kun kuivuuden ja jo mainittujen tuholaisten vaikutuksesta yhä useampi vanhempi puu kuolee niille sijoille.

Otsikon aiheeseen sekä Suomen metsiin liittyen uutinen viime viikolta: Audiomedia: Roope Tonteri kutsui Elokapinan metsätöihin – erikoinen vastaus

Metsuri Roope Tonteri kutsui Elokapinan mukaan metsätöihin, mutta sai yllättävän vastauksen:

Tonteri kertoo myös kutsuneensa Elokapinan metsään.

– Olen kutsunut heitä metsään ja ehdottanut, että rajataan ensiharvennukseen soveltuva männikkö, minkä metsänhoidolliset toimet he saavat suunnitella. Minä toteutan sen moottorisahatyönä ja mönkijällä mahdollisimman kevyesti ja heidän ohjeistuksensa mukaan. Sain vastaukseksi, että emme voi tulla, kun ei tiedetä miten se pitäisi tehdä.

Ainoa vaan, että tänään Keskisuomalainen kirjoitti Facebook-sivullaan, miten Tonteri ei ole Elokapinaan koskaan yhteydessä ollutkaan.

Valkealainen Roope Tonteri väitti viime viikolla, että hän olisi kutsunut elokapinalaisia metsätöihin. Elokapina ei ole kuitenkaan kutsua saanut. Tällä viikolla myös Tonteri muisti, ettei hän ole lähettänyt viestiä elokapinalliselle, vaan jollekin ympäristöliikkeelle 2-3 vuotta sitten. Enää viestiä ei löydy.
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Avohakkuu paskoo muokattavan alueen muutamaksi ihmisiäksi ja on merkittävin tekijä metsälajien uhanalaistumisessa.

Mielenkiintoinen näkemys, mutta ei toki pidä paikkaansa. Metsä uudistuu luontaisesti aukean vaiheen kautta aina ennemmin tai myöhemmin. Jos ihminen ei tee mitään, ajan saatossa palot, tuulet tai muut tuhot osuvat metsiin ja metsän uudistuminen käynnistyy. Aukealle on olemassa omat pioneerilajinsa, jotka hyötyvät valon ja tilan lisääntymisestä. Sekä kasveja, että eläimiä. Metsä toki nopeasti valtaa alan uudestaan ja kenttäkerroksen kasvit vaihtuvat hiljalleen, jonka myötä myös eliöstö vaihtuu. Maantieteellisesti on suuria eroja, joita sitten kasvupaikkatekijät vielä sekoittavat, mutta Etelä-Suomessa lyhyimmillään 40 vuodessa on järeä tukkipuumetsä syntynyt. Pohjoisessa ja karummilla mailla kestää kauemmin, mutta toistaalta siellä lajisto ei juurikaan muutu kierron missään vaiheessa.

Lahopuuta luodaan talousmetsiin keinotekoisesti, säästöpuuryhmiä jätetään ja on alettu suosimaan monipuustoista kasvatusta, mikäli se on mahdollista. Talousmetsä ei koskaan ole tietysti täysin luonnonmukainen, mutta eiväthän ne muuten talousmetsiä olisikaan.
 

Moonshine Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kolmen voiton Lukko
Mielenkiintoinen näkemys, mutta ei toki pidä paikkaansa.
No kyllä ainakin siltä osin pitää, että se on merkittävin tekijä metsien lajikirjon vähenemisessä. Se, mitä metsän "paskoontuminen" tarkoittaa, on sitten tietysti jossain määrin näkökulmakysymys, mutta luontaisen lajikirjon ylläpidon kannalta näin. Sinun pointtisi esim. metsäpalojen uudistavasta vaikutuksesta on kyllä sinänsä totta, mutta pitää muistaa, että mittakaava ei ole sama. Tämän lisäksi usein avohakkuiden jälkeen alueista on tehty käytännössä yksilajisia puupeltoja, joka on taas vuorostaan aiheuttanut tuota lajiston katoamista. Hienoa toki, jos monipuustoinen kasvatus lisääntyy - tähänkin olisi toki mielenkiintoista saada jotain konkreettisia lukuja siitä, että paljonko se tosiasiassa on lisääntynyt.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: #7

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
No, jäämme erimielisiksi. Häiriköinti ei muuta mitään. Suomalaiset tekevät kyllä oman osansa ja paljon enemmän. Mielenosoittaminenhan olisi ok, mutta sitähän nämä eivät tee, vaan yrittävät hyvin ylimielisesti pakottaa muita samanmielisiksi. Lisäksi elleivät jo ole Venäjän käsikassara, niin avaavat väylän hybridivaikuttamiselle, ellei toimintaan puututa.
Oikea reitti olisi vaikka kerätä kannattajakortteja ja perustaa puolue, jos asian kokee niin tärkeäksi.

Boldaus oma

Olen tämän uutisen linkittänyt jo useasti ja linkitän jatkossakin jos huomaan tuon boldatun tekstin kaltaisten lausahdusten toistuvan aikana, jolloin Suomessa joudutaan viettämään ylikulutuspäivää:
Eli Suomen ylikutuspäivä oli tänä vuonna 12.4. :(
 

#7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
No kyllä ainakin siltä osin pitää, että se on merkittävin tekijä metsien lajikirjon vähenemisessä. Se, mitä metsän "paskoontuminen" tarkoittaa, on sitten tietysti jossain määrin näkökulmakysymys, mutta luontaisen lajikirjon ylläpidon kannalta näin. Sinun pointtisi esim. metsäpalojen uudistavasta vaikutuksesta on kyllä sinänsä totta, mutta pitää muistaa, että mittakaava ei ole sama. Tämän lisäksi usein avohakkuiden jälkeen alueista on tehty käytännössä yksilajisia puupeltoja, joka on taas vuorostaan aiheuttanut tuota lajiston katoamista. Hienoa toki, jos monipuustoinen kasvatus lisääntyy - tähänkin olisi toki mielenkiintoista saada jotain konkreettisia lukuja siitä, että paljonko se tosiasiassa on lisääntynyt.
Tietysti hakkuilla on vaikutuksia, joten siksi suojeltuja alueita olisi etenkin Eteläiseen Suomeen tarpeen lisätä. Metsätalousalueella taasen hakkuutapa ei ole se ratkaisevin asia, vaan se, että ylipäätään hakataan. Elokapina ajaa jatkuvaa kasvatusta, joka ei vastoin yleisiä harhaluuloja ole lainkaan ongelmaton, eikä itse asiassa millään tavalla luonnonmukainen kasvatustapa. Perinteinen metsätalous käyttää luontaista uudistamista keinona, mikäli se hyvin soveltuu, koska se on onnistuessaan taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Se ei silti ole termin jatkuva kasvatus alla.

Jatkuva kasvatus tietysti jossakin paikassa onnistuu ainakin muutaman kierron ajan, mutta kun metsätyyppejä on kymmenittäin, vaatii yksinkertaista mieltä lähteä yleistämään. Ravinteisuus, kosteus, maalaji, lämpösumma jne. määrittävät, kuinka metsä uudistuu. Talouskäytössä olevia metsiä uudistetaan kohteelle parhaiten soveltuvalla keinolla ja usein se on avohakkuu. Silloin kun metsiä käsitellään, sillä on aina hyötyjät ja häviäjät.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Boldaus oma

Olen tämän uutisen linkittänyt jo useasti ja linkitän jatkossakin jos huomaan tuon boldatun tekstin kaltaisten lausahdusten toistuvan aikana, jolloin Suomessa joudutaan viettämään ylikulutuspäivää:
Eli Suomen ylikutuspäivä oli tänä vuonna 12.4. :(
Vähän tällä on tekemistä elokapinan kanssa. Jos sen tavoitteena nyt aidosti olisi kiinnittää huomiota kulutustapoihin tai määriin, niin keinojen takia ihmiset vain kääntyvät asiaa vastaan. Todennäköisesti takana onkin jotakin muuta. Mitä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös