Elokapina

[Ann Arbor]

Paljon on tehtävää vielä, mutta mediasta saa aivan väärän kuvan. Moni nyt esille nostettu ongelma on peruja menneisyyden virheistä, joiden korjaaminen valitettavasti vie aikaa. Kuitenkin esimerkiksi soita ennallistetaan kaiken aikaa kasvavissa määrin, uusia turvesoita ei tehdä ja vanhoja ennallistetaan.

Olen samaa mieltä, että on hieno asia, että suoympäristöjen arvo on viime vuosikymmeninä ymmärretty.

Yhtäältä ojitetut suot voi nähdä myös osana maamme teollisuushistoriaa ja vihreää kultaahan ne koko ajan tuottavat yhteisen isänmaamme hyvinvoinnille. Ouluun lentokoneella saapuessa, Pohjois-Pohjanmaan valtavat puuplantaasit ovat näkynä vaikuttava.

 

[Kilgore Trout]

Se on kuule niin, että esim siellä kaakkois-Suomessakin nuoret puut pystyvät paremmin vastustamaan kirjanpainajatoukkaa (jos et tiedä niin se tappaa niitä kuusia pystyyn) kuin raihnaistuvat vanhat kuuset, ja toiseksi nykyään olen nähnyt suositeltavan että uudet istutukset tehdään sekapuisemmalla kombinaatiolla (esim kahta lajia kuusi-mänty), joka sekin tulee auttamaan kestämään haasteita.

Aika näyttää riittääkö. Mutten juuri kehtaisi puhua paskomisesta kun metsänomistajia kokoajan ohjeistetaan tulevaisuuden haasteista. Ja metsänomistaja, oli ne sitten noita suuria yrityksiä tai yksityisiä ihmisiä, kyllä yrittää turvata omaisuutensa hyvin kasvavana.

Kuten tuossa jutussa sanotaan, niin ilmaston lämpeneminen ja kuivuus stressaa puita. Se taas altistaa ne mm. kirjanpainajille, jotka sitten tappavat puut. Ne iskevät huonokuntoisiin puihin, joten vanhat puut ovat muutenkin enemmän vaarassa kuin nuoret.
The number of dying trees also increased in recent years as forests are stressed by drought and high temperatures.

Tuossa artikkelissa myös todetaan, että osa Suomen metsistä on ikääntynyttä, joten se ei varastoi hiilidioksidia enää niin tehokkaasti.
The country’s forests, mostly planted after the end of the second world war, are also maturing, approaching the maximum amount of carbon that they can naturally store.

Eli kaikkea syytä ei vieritetä metsäteollisuuden niskaan vaan osansa saa myös ilmaston lämpeneminen.
Metsässä on se ongelma, että kestää aikansa taas nähdä mihin sekaistutukset johtavat. Ilmasto muuttuu nopeammin kuin mitä metsässä tapahtuu kasvukiertoa.
Minulla oli ajatuksena kaataa kirjanpainajan vioittamaa metsää ja istuttaa tilalle koivua, mutta nyt taidan antaa vielä olla ja katsoa paljonko jää jäljelle. Toivottavasti kirjanpainajat ovat jo tuhonsa tehneet ja jatkaneet matkaa.

 

[Ann Arbor]

Ilmaston lämmetessähän Suomen metsät tulevat muuttumaan. Ns. tammivyöhyke tulee hivuttautumaan pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi ja yhtäältä tunturien puuraja nousee. Jos ilmastonmuutos tarjoaa Suomen maataloudelle uusia mahdollisuuksia pidentyneen ja lämmenneen kasvukauden myötä, tulee se oletettavasti tarjoamaan myös metsätaloudelle. Toki isossa kuvassa ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ylittävät sen hyödyt.

 

[Leopold Isopanda]

Ilmaston lämmetessähän Suomen metsät tulevat muuttumaan. Ns. tammivyöhyke tulee hivuttautumaan pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi ja yhtäältä tunturien puuraja nousee. Jos ilmastonmuutos tarjoaa Suomen maataloudelle uusia mahdollisuuksia pidentyneen ja lämmenneen kasvukauden myötä, tulee se oletettavasti tarjoamaan myös metsätaloudelle. Toki isossa kuvassa ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ylittävät sen hyödyt.

Kumoat hienosti omassa viestissäsi sen, miksi ilmastonmuutoksen hyödyistä puhuminen on turhaa.

Täytyy sanoa saamiini vastauksiin vain yleisesti, että Suomessa edelleen yleisimmät hakkuutavat ovat harvennushakkuu (joka on usein välivaihe ja valmistelua avohakkuuseen) sekä avohakkuu. Avohakkuu paskoo muokattavan alueen muutamaksi ihmisiäksi ja on merkittävin tekijä metsälajien uhanalaistumisessa. Metsät myös yksipuolistuvat kun lahopuiden määrä vähenee. Noh, ehkä ilmastonmuutoksen tuomaksi mahdollisuudeksi voidaan laskea sitten sekin, että lahopuiden määrä kasvaa, kun kuivuuden ja jo mainittujen tuholaisten vaikutuksesta yhä useampi vanhempi puu kuolee niille sijoille.

Otsikon aiheeseen sekä Suomen metsiin liittyen uutinen viime viikolta: Audiomedia: Roope Tonteri kutsui Elokapinan metsätöihin – erikoinen vastaus

Metsuri Roope Tonteri kutsui Elokapinan mukaan metsätöihin, mutta sai yllättävän vastauksen:

Tonteri kertoo myös kutsuneensa Elokapinan metsään.

– Olen kutsunut heitä metsään ja ehdottanut, että rajataan ensiharvennukseen soveltuva männikkö, minkä metsänhoidolliset toimet he saavat suunnitella. Minä toteutan sen moottorisahatyönä ja mönkijällä mahdollisimman kevyesti ja heidän ohjeistuksensa mukaan. Sain vastaukseksi, että emme voi tulla, kun ei tiedetä miten se pitäisi tehdä.

Ainoa vaan, että tänään Keskisuomalainen kirjoitti Facebook-sivullaan, miten Tonteri ei ole Elokapinaan koskaan yhteydessä ollutkaan.

Valkealainen Roope Tonteri väitti viime viikolla, että hän olisi kutsunut elokapinalaisia metsätöihin. Elokapina ei ole kuitenkaan kutsua saanut. Tällä viikolla myös Tonteri muisti, ettei hän ole lähettänyt viestiä elokapinalliselle, vaan jollekin ympäristöliikkeelle 2-3 vuotta sitten. Enää viestiä ei löydy.

 

[#7]

Avohakkuu paskoo muokattavan alueen muutamaksi ihmisiäksi ja on merkittävin tekijä metsälajien uhanalaistumisessa.

Mielenkiintoinen näkemys, mutta ei toki pidä paikkaansa. Metsä uudistuu luontaisesti aukean vaiheen kautta aina ennemmin tai myöhemmin. Jos ihminen ei tee mitään, ajan saatossa palot, tuulet tai muut tuhot osuvat metsiin ja metsän uudistuminen käynnistyy. Aukealle on olemassa omat pioneerilajinsa, jotka hyötyvät valon ja tilan lisääntymisestä. Sekä kasveja, että eläimiä. Metsä toki nopeasti valtaa alan uudestaan ja kenttäkerroksen kasvit vaihtuvat hiljalleen, jonka myötä myös eliöstö vaihtuu. Maantieteellisesti on suuria eroja, joita sitten kasvupaikkatekijät vielä sekoittavat, mutta Etelä-Suomessa lyhyimmillään 40 vuodessa on järeä tukkipuumetsä syntynyt. Pohjoisessa ja karummilla mailla kestää kauemmin, mutta toistaalta siellä lajisto ei juurikaan muutu kierron missään vaiheessa.

Lahopuuta luodaan talousmetsiin keinotekoisesti, säästöpuuryhmiä jätetään ja on alettu suosimaan monipuustoista kasvatusta, mikäli se on mahdollista. Talousmetsä ei koskaan ole tietysti täysin luonnonmukainen, mutta eiväthän ne muuten talousmetsiä olisikaan.

 

[Moonshine Man]

Mielenkiintoinen näkemys, mutta ei toki pidä paikkaansa.

No kyllä ainakin siltä osin pitää, että se on merkittävin tekijä metsien lajikirjon vähenemisessä. Se, mitä metsän "paskoontuminen" tarkoittaa, on sitten tietysti jossain määrin näkökulmakysymys, mutta luontaisen lajikirjon ylläpidon kannalta näin. Sinun pointtisi esim. metsäpalojen uudistavasta vaikutuksesta on kyllä sinänsä totta, mutta pitää muistaa, että mittakaava ei ole sama. Tämän lisäksi usein avohakkuiden jälkeen alueista on tehty käytännössä yksilajisia puupeltoja, joka on taas vuorostaan aiheuttanut tuota lajiston katoamista. Hienoa toki, jos monipuustoinen kasvatus lisääntyy - tähänkin olisi toki mielenkiintoista saada jotain konkreettisia lukuja siitä, että paljonko se tosiasiassa on lisääntynyt.

 

[kehveli]

No, jäämme erimielisiksi. Häiriköinti ei muuta mitään. Suomalaiset tekevät kyllä oman osansa ja paljon enemmän. Mielenosoittaminenhan olisi ok, mutta sitähän nämä eivät tee, vaan yrittävät hyvin ylimielisesti pakottaa muita samanmielisiksi. Lisäksi elleivät jo ole Venäjän käsikassara, niin avaavat väylän hybridivaikuttamiselle, ellei toimintaan puututa.
Oikea reitti olisi vaikka kerätä kannattajakortteja ja perustaa puolue, jos asian kokee niin tärkeäksi.

Boldaus oma

Olen tämän uutisen linkittänyt jo useasti ja linkitän jatkossakin jos huomaan tuon boldatun tekstin kaltaisten lausahdusten toistuvan aikana, jolloin Suomessa joudutaan viettämään ylikulutuspäivää:

Suomen ylikulutuspäivä on tänään – suomalaiset yksi maailman eniten kuluttavista kansoista

Suomalaiset ovat tänään kuluttaneet laskennallisen osansa koko vuoden luonnonvaroista. Ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyy, jonka selättämisessä suurin vastuu on poliittisilla…

wwf.fi

Eli Suomen ylikutuspäivä oli tänä vuonna 12.4. :(

 

[#7]

No kyllä ainakin siltä osin pitää, että se on merkittävin tekijä metsien lajikirjon vähenemisessä. Se, mitä metsän "paskoontuminen" tarkoittaa, on sitten tietysti jossain määrin näkökulmakysymys, mutta luontaisen lajikirjon ylläpidon kannalta näin. Sinun pointtisi esim. metsäpalojen uudistavasta vaikutuksesta on kyllä sinänsä totta, mutta pitää muistaa, että mittakaava ei ole sama. Tämän lisäksi usein avohakkuiden jälkeen alueista on tehty käytännössä yksilajisia puupeltoja, joka on taas vuorostaan aiheuttanut tuota lajiston katoamista. Hienoa toki, jos monipuustoinen kasvatus lisääntyy - tähänkin olisi toki mielenkiintoista saada jotain konkreettisia lukuja siitä, että paljonko se tosiasiassa on lisääntynyt.

Tietysti hakkuilla on vaikutuksia, joten siksi suojeltuja alueita olisi etenkin Eteläiseen Suomeen tarpeen lisätä. Metsätalousalueella taasen hakkuutapa ei ole se ratkaisevin asia, vaan se, että ylipäätään hakataan. Elokapina ajaa jatkuvaa kasvatusta, joka ei vastoin yleisiä harhaluuloja ole lainkaan ongelmaton, eikä itse asiassa millään tavalla luonnonmukainen kasvatustapa. Perinteinen metsätalous käyttää luontaista uudistamista keinona, mikäli se hyvin soveltuu, koska se on onnistuessaan taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Se ei silti ole termin jatkuva kasvatus alla.

Jatkuva kasvatus tietysti jossakin paikassa onnistuu ainakin muutaman kierron ajan, mutta kun metsätyyppejä on kymmenittäin, vaatii yksinkertaista mieltä lähteä yleistämään. Ravinteisuus, kosteus, maalaji, lämpösumma jne. määrittävät, kuinka metsä uudistuu. Talouskäytössä olevia metsiä uudistetaan kohteelle parhaiten soveltuvalla keinolla ja usein se on avohakkuu. Silloin kun metsiä käsitellään, sillä on aina hyötyjät ja häviäjät.

 

[Stonewall]

Boldaus oma

Olen tämän uutisen linkittänyt jo useasti ja linkitän jatkossakin jos huomaan tuon boldatun tekstin kaltaisten lausahdusten toistuvan aikana, jolloin Suomessa joudutaan viettämään ylikulutuspäivää:

Suomen ylikulutuspäivä on tänään – suomalaiset yksi maailman eniten kuluttavista kansoista

Suomalaiset ovat tänään kuluttaneet laskennallisen osansa koko vuoden luonnonvaroista. Ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon juurisyy, jonka selättämisessä suurin vastuu on poliittisilla…

wwf.fi

Eli Suomen ylikutuspäivä oli tänä vuonna 12.4. :(

Vähän tällä on tekemistä elokapinan kanssa. Jos sen tavoitteena nyt aidosti olisi kiinnittää huomiota kulutustapoihin tai määriin, niin keinojen takia ihmiset vain kääntyvät asiaa vastaan. Todennäköisesti takana onkin jotakin muuta. Mitä?

 

[kehveli]

Vähän tällä on tekemistä elokapinan kanssa. Jos sen tavoitteena nyt aidosti olisi kiinnittää huomiota kulutustapoihin tai määriin, niin keinojen takia ihmiset vain kääntyvät asiaa vastaan. Todennäköisesti takana onkin jotakin muuta. Mitä?

Se olit kumminkin sinä, joka tässä ketjussa väitit suomalaisten tekevän ihan tarpeeksi ilmaston eteen. Pakkohan tuollaista virheellistä väitettä oli kommentoida, mutta olet oikeassa, että olisin voinut kommentin siirtää vaikka Ilmastonmuutos-ketjuun.

 

[hulkster19]

Vähän tällä on tekemistä elokapinan kanssa. Jos sen tavoitteena nyt aidosti olisi kiinnittää huomiota kulutustapoihin tai määriin, niin keinojen takia ihmiset vain kääntyvät asiaa vastaan.

Viimeisimmästä eduskuntatalon sotkemisesta en tiedä (voi livahtaa nettonegatiiviseksikin), mutta tutkimusnäytön perusteella tämä ei laajemmin yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tästä lisää alle linkkaamassani ilmastotutkijan blogitekstistä. Teksti on kolme vuotta vanha, mutta siinä esitellyt tutkimustulokset tuskin ovat vanhentuneet.

Elokapina myös nimenomaan pohjaa toimintansa sosiologiseen tutkimukseen, tarkemmin politiikantutkija Erica Chenowethin työhön. Tämä on tutkinut laajasti aktivismia ja erilaisten aktiivististen keinojen tehokkuutta. Tämän työn pohjalta Elokapina valitsee omat toimintatapansa. Nähtäväksi jää, toimiiko tämä lähestymistapa lopulta kuten toivotaan (tai ovatko kapinalliset ymmärtäneet Chenowethin työtä täysin), mutta ainakin toistaiseksi tarjolla olevan tutkimusnäytön perusteella ilmeisesti toimii.

Elokapinasta ja aktivismista: mitä tutkimus sanoo?

Elokapinan syksyisen kampanjan alkaessa alkoi jälleen myös keskustelu siitä, onko aktivismista ja ”kaduilla istumisesta” mitään hyötyä. Olen itse tutkinut ilmastokriisin torjuntaa työks…

jmkorhonen.fi

Todennäköisesti takana onkin jotakin muuta. Mitä?

Elokapina on myös julkisuudessa avannut strategiaansa ja perusteluja valittujen keinojen taustalla, joten ihan turhaan nyt joka paikassa toistelet näitä vihjailujasi Kremlin käsikassaroista tai tarkoitusperien hähmäisyydestä.

 

[Stonewall]

Se olit kumminkin sinä, joka tässä ketjussa väitit suomalaisten tekevän ihan tarpeeksi ilmaston eteen. Pakkohan tuollaista virheellistä väitettä oli kommentoida, mutta olet oikeassa, että olisin voinut kommentin siirtää vaikka Ilmastonmuutos-ketjuun.

Ei siinä ole virhettä, että Suomi tekee enemmän kuin oman osansa, se on fakta. Suurin osa maailman maista ei täytä, eikä tule täyttämään ilmastosopimuksia. Suomi täyttää sekä Pariisin että Kioton. Suomi siis faktuaaliaesti tekee oman osansa ja enemmänkin.

Sillä, että toki olisi mahdollista tehdä vielä enemmän ei ole mitään tekemistä edellä olevan faktan kanssa, jota virheellisesti väität virheelliseksi. Se, että pitäiskö tehdä enemmän tai vähemmän on mielipide. Jokaisella on omansa, eikä se että pitäisi tehdä vielä enemmän ole sen arvokkaampi kuin se, että pitäisi tehdä vähemmän.

Ja miten tämä nyt liittyy otsikkoon?

 

[Stonewall]

Viimeisimmästä eduskuntatalon sotkemisesta en tiedä (voi livahtaa nettonegatiiviseksikin), mutta tutkimusnäytön perusteella tämä ei laajemmin yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tästä lisää alle linkkaamassani ilmastotutkijan blogitekstistä. Teksti on kolme vuotta vanha, mutta siinä esitellyt tutkimustulokset tuskin ovat vanhentuneet.

Elokapina myös nimenomaan pohjaa toimintansa sosiologiseen tutkimukseen, tarkemmin politiikantutkija Erica Chenowethin työhön. Tämä on tutkinut laajasti aktivismia ja erilaisten aktiivististen keinojen tehokkuutta. Tämän työn pohjalta Elokapina valitsee omat toimintatapansa. Nähtäväksi jää, toimiiko tämä lähestymistapa lopulta kuten toivotaan (tai ovatko kapinalliset ymmärtäneet Chenowethin työtä täysin), mutta ainakin toistaiseksi tarjolla olevan tutkimusnäytön perusteella ilmeisesti toimii.

Elokapinasta ja aktivismista: mitä tutkimus sanoo?

Elokapinan syksyisen kampanjan alkaessa alkoi jälleen myös keskustelu siitä, onko aktivismista ja ”kaduilla istumisesta” mitään hyötyä. Olen itse tutkinut ilmastokriisin torjuntaa työks…

jmkorhonen.fi

Elokapina on myös julkisuudessa avannut strategiaansa ja perusteluja valittujen keinojen taustalla, joten ihan turhaan nyt joka paikassa toistelet näitä vihjailujasi Kremlin käsikassaroista tai tarkoitusperien hähmäisyydestä.

Kyllä kommunismikin perustui tieteelliseen tutkimukseen, juurikin sosiologian alalla. Samaten natsismin takana oli sekä filosofian että sen ajan biologian tutkimuksia. Ei se siis sinällään yllätä ketään, että tutkijapiireissä ei lopultakaan ymmärretä maailmaa kovinkaan hyvin. MOT.

Sen sijaan on varmaa, että Venäjä haluaisi aiheuttaa vastaavaa häiriötä kuin Elokapina. Se onko heillä jo jalansijaa liikkeessä selvinnee myöhemmin. Tätä olen pohtinut ja pohdin edelleen.

Minä suhtaudun valittuihin toimintatapoihin skeptisesti sillä ne kääntävät ihmiset liikettä vastaan. Toki voi nähdä jatkumoa Greenpeacen toimintaan, eli rahan keräämiseksi maksimoimaan huomiota oikeastaan juuri piittaamatta näennäisestä asiasta. Jos perimmäinen tarkoitus ei olekaan luonnontilan parantaminen, vaan vaikkapa Greenpeacen tapaan rahan kerääminen, niin sitten tuossa on jotain järkeä. Riittävän suuri porukka ei ymmärrä mitä tapahtuu ja sitoutuu rahoittajaksi. Ajan myötä joku fiksumpi pääsee liikkeen ytimeen ja kupla puhkeaa.

 

[PtG]

Asioita voisi tehdä myös fiksusti ja tyylikkäästi ja sitä kautta saada kansa puolelleen.

Tai sitten ne voi tehdä kuten elokapina, eli tuhota paikkoja, suututtaa ihmiset ja haitata muiden elämää.

Audiomedia: Roope Tonteri kutsui ympäristöaktivisteja metsätöihin – Sai pakit ja erikoisen vastauksen

Valkealalainen Roope Tonteri kannustaa ympäristöaktivisteja kadulla istumisen sijasta kouluttautumaan ammatteihin, joissa aidosti voi vaikuttaa asioihin.

www.kouvolansanomat.fi

Tonteri kertoo myös kutsuneensa Elokapinan metsään.

– Ehdotin, että rajataan ensiharvennukseen soveltuva männikkö, minkä metsänhoidolliset toimet he saavat suunnitella. Minä toteutan sen moottorisahatyönä ja mönkijällä mahdollisimman kevyesti ja heidän ohjeistuksensa mukaan. Sain vastaukseksi, että emme voi tulla, kun ei tiedetä, miten se pitäisi tehdä.

Tai sitten ei kutsunutkaan.

Elokapina haluaa oikoa Roope Tonterin väitteitä

Roope Tonteri myöntää, että hän on puhunut elokapinallisista tarkoittaessaan ympäristöaktivisteja. Sanat alkavat olla toistensa synonyymejä, Tonteri pohtii.

www.kouvolansanomat.fi

– Myönnän virheeni. En ole kutsunut Elokapinaa metsätöihin. Se on ollut jokin muu ympäristöliike ja sen edustaja, jonka kanssa olen jutellut.

Leopold Isopanda tuossa yllä toikin tämän Tonterin "unohduksen" jo esille.

 

[Joukka]

Sotaveteraani Hannes Tuovinen, 100, pesi eduskunnan pylväitä – ”Kansallisomaisuutta tuhottu”

Hannes Tuovinen tapasi samalla kansanedustajia.

www.is.fi

Tässä kyllä arvostus kyseistä henkilöä kohtaan nousee vielä entistä korkeammalle.

Tässä vielä asiallinen ja paikkansa pitävä lainaus kyseiseltä henkilöltä.
"-Paljon mukavia tapaamisia ja tietenkin huligaanien jälkien pesua kun eivät itse sitä tehneet."

Hävetkää elokapinalliset!

 

[Erkka Lapanen]

Persujen uhriutuminen tehokkaampia ympäristötoimia vaativia vastaan ei mennyt läpi. Myös yllätyksen määrä voidaan mitata arvolla plus-miinus nolla. Vaatimus päätyköön samaan mappiin Fixit -aloitteen kanssa.

HS:n tiedot | Syyttäjälaitos PS-ministereiden ehdotuksesta: Elokapinan lakkauttamista ei ajeta

Valtakunnansyyttäjän mukaan Elokapinan lakkauttamisvaatimuksen menestymisen mahdollisuus on ”plus miinus nolla”.

www.hs.fi

 

[rpeez]

Persujen uhriutuminen tehokkaampia ympäristötoimia vaativia vastaan ei mennyt läpi. Myös yllätyksen määrä voidaan mitata arvolla plus-miinus nolla. Vaatimus päätyköön samaan mappiin Fixit -aloitteen kanssa.

HS:n tiedot | Syyttäjälaitos PS-ministereiden ehdotuksesta: Elokapinan lakkauttamista ei ajeta

Valtakunnansyyttäjän mukaan Elokapinan lakkauttamisvaatimuksen menestymisen mahdollisuus on ”plus miinus nolla”.

www.hs.fi

Harmi, aloite oli hyvä ja tarpeellinen turhien yhteiskunnan kustannuksien ja poliisien hien välttämiseksi vaikka tulikin persuilta.

 

[Erkka Lapanen]

Harmi, aloite oli hyvä ja tarpeellinen turhien yhteiskunnan kustannuksien ja poliisien hien välttämiseksi vaikka tulikin persuilta.

Aloite oli populistinen ja turha ja joka aiheutti yhteiskunnalle vain turhia kustannuksia.

 

[rpeez]

Aloite oli populistinen ja turha ja joka aiheutti yhteiskunnalle vain turhia kustannuksia.

Vastavuoroisesti minusta Elokapinan paskomiset voisi siis jättää yhteiskunnan kannalta niille sijoilleen.
Istukoot tiellä omalla riskillä, ja poliisit hoitakoon muita tärkeämpiä tehtäviä. Jos ei kiinnosta lakeja kunnioittaa on sitten turhaa toivoa suojelua yhteiskunnan maksamana.

 

[Erkka Lapanen]

Jos ei kiinnosta lakeja kunnioittaa on sitten turhaa toivoa suojelua yhteiskunnan maksamana.

Ei Elokapinaa ole lain noudattamisesta vapautettu. Jos/kun rikkovat lakia siitä seuraa sankioita ja mahdollisia vahingon korvauksia. Sama koskea kaikkia muitakin lakeja rikkovia. Mielestäni ihan hyvä ja riittävä systeemi.

 

[Ollakseni]

Harmi, aloite oli hyvä ja tarpeellinen turhien yhteiskunnan kustannuksien ja poliisien hien välttämiseksi vaikka tulikin persuilta.

Jos miettii sitä kansalaisaloitetta, niin sen lukemalla kävi hyvin nopeasti selväksi ettei se voi mennä läpi (eikä sitä tässä ole käsiteltykään vielä mutta aika selkeää tuo on). Syyttäjä toteaa ettei ole perusteita sille että Elokapina lakkautetaan. Ilmeisesti tässä pitää nyt kestää Elokapinan olemassaoloa, vaikka se monia niin harmittaakin että käyvät protestoimassa julkisen liikenteen hintaa.

 

[rpeez]

Ilmeisesti tässä pitää nyt kestää Elokapinan olemassaoloa, vaikka se monia niin harmittaakin että käyvät protestoimassa julkisen liikenteen hintaa.

Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa on kirjoitettu kaikki muu oikein paitsi se, että käyttäjälle halpa (mainittu useaan kertaan) ei ole halpa oikeasti, julkisen liikenteen infran yms mahdollistaminen esim pidemmälle korpeen ja niin että se on halpa kansalaisille maksaa maltaita. Elokapina unohtaa kustannukset, rahat vaan tulee jostain.

 

[mike owen]

Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa on kirjoitettu kaikki muu oikein paitsi se, että käyttäjälle halpa (mainittu useaan kertaan) ei ole halpa oikeasti, julkisen liikenteen infran yms mahdollistaminen esim pidemmälle korpeen ja niin että se on halpa kansalaisille maksaa maltaita. Elokapina unohtaa kustannukset, rahat vaan tulee jostain.

Juuri näin on asianlaita. Infran ja infrastruktuurin rakentaminen maksaa yhteiskunnalle paljon. Julkinen liikenne toimii joten kuten syrjäkylillä. Se ei ole todellakaan halpaa touhua.

 

[Ollakseni]

Juuri näin on asianlaita. Infran ja infrastruktuurin rakentaminen maksaa yhteiskunnalle paljon. Julkinen liikenne toimii joten kuten syrjäkylillä. Se ei ole todellakaan halpaa touhua.

Tuossa oli kyse HSL:n hintojen nostosta joten ei ihan hirveästi ole syrjäkyliä jonne infraa pitäisi laajentaa. Toki jonnekin pienille paikkakunnille sisäisen julkisen liikenteen tuottaminen on lähinnä absurdi ajatus. Kuitenkaan tässä HSL alueella kun koitetaan ohjata ihmisiä julkisen liikenteen suuntaan ei jatkuvat hintojen nostot oikein lisää houkuttelevuutta.

 

[rpeez]

Tuossa oli kyse HSL:n hintojen nostosta joten ei ihan hirveästi ole syrjäkyliä jonne infraa pitäisi laajentaa. Toki jonnekin pienille paikkakunnille sisäisen julkisen liikenteen tuottaminen on lähinnä absurdi ajatus. Kuitenkaan tässä HSL alueella kun koitetaan ohjata ihmisiä julkisen liikenteen suuntaan ei jatkuvat hintojen nostot oikein lisää houkuttelevuutta.

Mutta HSL:n hintojen nousun taustalla on silti infran rakentamista ynnä muiden kustannusten nousua. Esimerkiksi Raide-Jokeri. Hintojen nousun taustoja löytyy esim näistä linkeistä HSL suunnittelee nostavansa lippujen hintoja 8 prosentilla, vaikka niitä juuri laskettiin ja HSL panostaa tulevina vuosina houkuttelevaan joukkoliikenteeseen | Uutiset | HSL | HSL.fi