Tähän alkuun yksi juttu eli sananen talouskasvusta ja tuottavuudesta. Talouskasvuhan ei tarkoita sitä, että tarvitsee koko ajan käyttää enemmän energiaa, enemmän raaka-aineita ja niin edelleen. Sitä se on ollut, mutta sen ei tarvitse olla.
Myöhäinen lisäys: Euroopan energiankulutus per asukas on pysynyt melko samana vuodesta 1990 saakka, itse asiassa se on kääntynyt lievään laskuun. Siitä huolimatta talous on kasvanut noin 1.5-kertaiseksi.
Talouskasvua on myös se, kun pystytään tekemään jotain vähemmillä resursseilla tai parempaa. Olen jonkin ketjun syövereissä ottanut tällaisen esimerkin. Meillä on kaksi tehdasta, jotka tekevät pillereitä, toinen sokeripillereitä (placeboa lääketesteihin), toinen syöpälääkettä. Tehtaiden raaka-aineiden ja energian kulutus on sama, mutta tuo jälkimmäinen jauhaa huomattavasti suurempaa tuottoa. Meidän "sokeripilleritehtaista" saa siis enemmän irti, jos ne pystyvät tuottamaan jotain fiksumpaa.
Toisena esimerkkinä olen ottanut sen, että auto VM-74 ja auto VM-24 ovat raaka-aineiden (esim. teräs) ja todennäköisesti myös valmistuksen aikaisen energiankulutuksen suhteen melko lähellä toisiaan. Esimerkiksi Lada (VAZ-2101) painaa noin 1000 kg ja siinä on 1.2-litrainen kone (60 hp; 140 km/h). Uusista autoista otan esimerkiksi VM-2024 Kia Rion, joka painaa noin 1000 kg ja siinä on 1.0-1.2-litrainen kone (85-120 hp; 175-190 km/h).
VM-2024 auto ei siis raaka-ainemäärältään paljoa poikkea 50 vuotta vanhemmasta tältä osalta. VM-2024 on todennäköisesti turvallisempi, suorituskykyisempi, parempi ajettava ja kulutukseltaan pienempi, mutta toisaalta vaikeampi ja kalliimpi korjata.
Meidän on vaikea palata ajassa taaksepäin. Jos alkaisimme valmistaa VM-74 Ladaa, niin se pitäisi tehdä melko järjettömän halvalla hinnalla, että sen saisi myytyä. Suomessa nykyinen palkkataso ei anna sille myöten eikä siitä olisi vientituotteeksi. Jos haluaisimme vaihtaa autokantamme tuohon malliin, niin meidän pitäisi kieltää autojen maahantuonti, jolloin kalliilla tehty "kottero" olisi ainoa vaihtoehto sen hinnasta riippumatta. Toisin sanoen: "Pohjois-Korean malli", eli suojelisimme omaa paikallista tuotantoa tuontirajoituksilla (joko omaehtoisilla tai muiden asettamilla).
Se osuus talouskasvusta, jossa tehdään enemmän ja käytetään enemmän energiaa, johtuu pääosin siitä, että yhä suuremman ihmismäärän elintasoa pyritään kasvattamaan, eli siis yhä suuremmalla osalla suomalaisista on auto, tietokone, kännykkä, asunto, vaatteet, ruokaa ja niin edelleen. Se osuus talouskasvusta, joka pyrkii tekemään asioita fiksummin ja pienemmillä resursseilla, on sekin mukana, mutta usein ihmisille näkymätön osuus: harva tulee ajatelleeksi esimerkiksi sitä, kuinka paljon jouhevampaa kaupankäynti (asiointi kaupassa, julkisen liikenteen liput yms) on nykyaikana niin yrityksille kuin yksityisille kuin vaikkapa vuonna 1970.
Suomi oli 50-luvulla hiilineutraali noin 4 miljoonalla asukkaalla ja silloisella teknologialla.
Puhuinko jotain pienviljelijöistä edellisessä postauksessa? Kyllä puhuin. Suomessa pienviljely oli pääasiallinen elinkeino noin 60-luvulle saakka, jolloin pientiloja oli noin 250,000 (eli luokkaa miljoona ihmistä [2 x aikuinen, 2 x lapsi] eli luokkaa 25% väestöstä). Se on edelleen käytössä monissa maissa, tosin suurin osa maista, joissa pienviljely on vielä merkittävässä asemassa elinkeinona, sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä: Suomessa pienviljely on aina ollut huomattavasti haastavampaa kuin etelämmässä (esim. Ranska, Italia, saati sitten Vietnam tai Thaimaa).
Kuten edellisessä postauksessa sanoin, minun on vaikea nähdä esimerkiksi 1 - 1.5 miljoonan suomalaisen siirtyvän takaisin pientilalliseksi.
Vaikka sen jollain keinolla saisi tapahtumaan, niin se vaikeampi juttu Suomelle olisi se, että ympäröivä maailma ei ole samanlainen kuin 1950-luvulla. Kun tuossa yllä puhuin autoista, niin 1950-luvun tekniikalla tehty auto ei vain mene kaupaksi missään. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jotta meillä elintaso olisi edes 1950-luvun tasoa, niin meillä on pakko olla käytössä modernia tekniikkaa: se puolestaan vaatii modernia ympäristöä. Modernit sairaalat, tehtaat, laboratoriot ja muut vastaavat toimivat modernin infrastruktuurin varassa (kuljetus, tietotekniikka, yms). Ei meillä ole mahdollisuutta palata entiseen, ellei koko maailma palaa entiseen.
Jos ottaa huomioon kuitenkin sentään jonkinlaisen teknologisen kehityksen niin voisiko vaikka arvioida jonkun 60-70 -lukuisen elintason riittävän 5,6 miljoonaiselle kansalle suurinpiirtein samaan ja noin kolmasosaan pienenevään hiilijalanjälkeen.
En siis ole eri mieltä siitä, etteikö luonnonvarojen kuluttamista kannattaisi vähentää, etteikö tarpeetonta energiankulutusta kannattaisi vähentää ja niin edelleen. Olen vain sitä mieltä, ettei se ole aivan suoraviivainen juttu.
Eli se kaikkein yleisin virhearvio, joka asiassa tehdään, on se, että talouteen ja kulutukseen liittyvät tekijät olisivat irrallisia toisistaan, ja niinpä jokin asia voidaan muuttaa ilman, että sillä on vaikutusta muualla. Näin asia ei (mielestäni) ole.
Puhutaan vaikkapa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen laskemisesta ILMAN teknologian apua. Poliittisesti se voidaan tehdä vaikkapa verottamalla fossiilisia kovemmin. Sillä on suora vaikutus kaikkeen koneelliseen toimintaan: logistiikka, maanviljelys ja niin edelleen. Se näkyy saman tien kaikissa hinnoissa, torppaa vientiä ja aiheuttaa työttömyyttä. Se korottaa elinkustannuksia ja siten ahtaalla olevat ihmiset ovat vielä ahtaammalla ja heitä tulee enemmän. JOS tätä vaikutusta halutaan kompensoida, niin se voidaan tehdä vaikkapa minimipalkkaa pienentämällä: palvelusektorin palkkojen madaltaminen laskee elinkustannuksia. Se tietysti puolestaan vie taas uusia ihmisiä ahtaammalle, elintaso laskee ja kulutus laskee.
Ei me luonnonsuojelijat oikeasti tätä haluta monestakaan syystä, ja minulle yksi tärkeimpiä syitä on se, että tuollaisilla ratkaisuilla saadaan aivan liian helposti miljoona suomalaista kaduille mellakoimaan ja sitä kautta saadaan vaaleissa sellainen eduskunta, joka ei välitä luonnonsuojelusta tuon taivaallista. Siksi me tarvitsemme vähän fiksumpia ratkaisuja, sellaisia, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia, eivät kurjista elämää.
Lisää vapaa-aikaa, vähemmän vapaa-ajan matkailua.
Vapaa-ajan matkustelua voi kyllä vähentää.
Mutta lisää vapaa-aikaa, mistä se tulee?
Vapaa-aika jakaantuu nyky-yhteiskunnassa todella epätasaisesti. Joillain sitä on yli tarpeiden - työvoiman ulkopuolella olevat - joillain sitä on kitsaasti. Joillain aloilla on mahdollista sopia lyhennetystä työajasta, toisilla aloilla ei. Sairaaloissa, tehtaissa ja palvelusektorilla ainoa keino lisätä ihmisten vapaa-aikaa on palkata sinne lisää väkeä. Tai toki kauppojen suhteen voidaan rajoittaa niiden aukioloaikoja eli palata takaisin 70/80-luvulle.
Jos tarkoitat sitä, että vaikkapa minä koodarina voisin luopua osasta elintasoani siirtymällä vaikkapa 80% työaikaan, niin kyllä, sen voin kyllä tehdä.
Työperäisen maahanmuuton haihattelun lopettaminen.
Tämä on erikoinen keino, josta olisi kiva kuulla vähän lisää.
Vähemmän kestokulutushyödykkeiden kuten autojen, huonekalujen ja työkalujen myyntiä, enemmän niiden jakamista ja kierrätystä.
Tämä on sellainen juttu, jota tuossa jo esittelin (XaaS), mutta avataan tätä vielä lisää.
Autojen ja työkalujen osalta tätä harrastetaan jo isossa mittakaavassa. Kaikki ammattiautot ja -koneet ovat jaetussa käytössä, ja niitä pyritään pitämään käytössä niin paljon kuin mahdollista. Traktorit ja maansiirtokoneet ovat todella hyvä esimerkki siitä, kuinka yhdellä koneella palvellaan isoa määrää ihmisiä, ja kuinka niitä pidetään pitkään työkykyisenä, ja miten niiden käytettyjen koneiden kauppa on edelleen hyvin vireää. En nyt laita linkkiä, mutta haepas ihan huviksesi ostomielessä vaikkapa kaivinkoneita.
Taksina olevaa autoa käyttää iso määrä ihmisiä: taksiautoa pyritään myös pitämään liikenteessä esimerkiksi niin, että samaa autoa ajaa useampi kuski. Yksi rekka palvelee lukematonta määrää ihmisiä. Minkä tahansa rakennus- tai remonttifirman työkaluja käytetään lukemattomien ihmisten tarpeisiin. Liisaus ja vuokraus (niin autot, työkalut kuin vaatteet) ovat todella yleinen tapa ammatti- ja harrastekäytössä. Toki monet ostavat itse vaikkapa sirkkelin, mutta monet myös vuokraavat sirkkelin silloin, kun sellaista tarvitsevat.
Esimerkki työvälineiden vuokrauksesta:
Cramo - nimi lienee monelle alitajuisesti tuttu, mutta kaikki eivät välttämättä tiedä toimialaa eli siis konevuokraus.
Kun puhutaan henkilökohtaisista autoista, niin puhutaankin paljon siitä, että siinä on valtava määrä omaisuutta käyttämättömänä ruostumassa parkkipaikoilla (kotona, töissä, parkkihalleissa). Henkilöautoja ajetaan hyvin vähän suhteessa siihen, paljonko ne seisovat käyttämättöminä. Olisi pääoman kannalta paljon tehokkaampaa, jos koko henkilöautokalusto olisi jatkuvasti liikenteessä.
On puhuttu paljon siitä, että kunhan autot jossain vaiheessa tulevat itseajaviksi, niin yhdellä jos toisellakin auton omistajalla alkaa tulla mieleen, että miksi se auto seisoo parkkipaikalla? Sehän voisi tuottaa, jos se toimisi Uber-kuskina. Tästä päästään siihen, että jossain vaiheessa esimerkiksi taloyhtiöllä saattaa olla "auto-osuuskunta" eli taloyhtiöllä on käytössään asukkaille autoja. Ja siihen, että autovuokraamoista tulee itse asiassa taksifirmoja.
Ei niin hyvää, ettei jotain pahaa. Jos (tai kun) autot alkavat ajamaan itsekseen, se romuttaa kokonaisen toimialan eli ammattikuljettajat. Odotan sitä aikaa suurella kauhulla.
Toisekseen, vaikka autoja jaettaisiin kuinka paljon tahansa, niin se ei vaikuta liikennemääriin: se vaikuttaa vain siihen, että autojen lukumäärä on pienempi, ajokilometrejä kertyy silti saman verran. Se ei siis ole ratkaisu esimerkiksi vaikkapa liikenteen CO-päästöihin.
Minä puolestani olen puhunut siitä, että esimerkiksi vaikkapa autojen suhteen voisi olla parempi se, että autot ovat tehtaalta "vuokralla", jolloin valmistajalla itsellään olisi isompia intressejä pitää niitä liikenteessä pienemmin kustannuksin. Tämä on enemmän "talousmalli" kuin poliittinen päätös, enkä ole kauheasti (ainakaan vielä) ajatellut asiaan liittyviä reunaehtoja. Mutta jos tällaisen mallin saisi toimimaan, niin sitä voisi kyllä koettaa soveltaa myös muihin tuotteisiin, esimerkiksi vaikkapa vaatteisiin, kodinkoneisiin ja huonekaluihin.
Ruokakauppojen valikoiman supistamista, hävikin vähentämistä.
Hävikin vähentäminen on hyvä juttu, valikoiman supistamisesta en ole ihan varma.
Pikamuodin totaali bannaus.
Se olisi ihan hyvä juttu.
Enemmän suunniteltua paikallista tuotantoa, myös ruoan.
Paikallisen tuotannon ongelma on se sama, miksi kauppaa on käyty koko maailman sivu. Jollekin antiikin Rooman ajan ihmiselle oli ihan täysin käsittämätöntä, että miksi viljasäkki voi maksaa yhdessä paikassa 10 kolikkoa ja toisessa paikassa 50 kolikkoa. Samaa viljaahan se on! Tässähän mentiin muistaakseni niinkin pitkälle, että Rooman valtakunnassa oli effortti määritellä tuotteille kiinteät hinnat. Saatiin odottaa jonnekin 1700-1800 -luvun puolelle, ennen kuin tämä hintojen volatiliteetti sai jonkunlaista selitystä.
Suomessa ja EU:ssa maataloutta tuetaan tästä nimenomaisesta syystä. Ruoan tuotanto käsitetään strategiseksi tekijäksi ja siksi tuotantoa halutaan ylläpitää koko Suomen ja koko EU:n alueella. Tällä on erilaisia seurauksia, joista kaikkien aatteiden kannattajat eivät todellakaan ole riemuissaan. Sekä Suomi että EU ovat kuitenkin päättäneet, että ruoan tuotanto on liian tärkeä tekijä kokonaan ulkoistettavaksi, vaikka se tulisi kalliimmaksi.
ILMAN teknologisia ratkaisuja paikallisen tuotannon lisääminen poliittisin keinoin tarvitsee joko (1) tuotannon tukemista, tai (2) suojatulleja tai tuontikieltoja. Molemmilla on omat vaikutuksensa maahan itseensä. Esimerkiksi suojatulleilla saadaan ruoka kallistumaan ja se puolestaan saman tien korottaa elinkustannuksia ja kuten monesti aiemmin olen sanonut, tällainen iskee aivan ensimmäisenä pienituloisiin ja muutenkin heikoimmassa asemassa oleviin.
Siksi tuolla toisessa ketjussa esitin, että Suomen itsensä kannalta yksi sellainen ala, jossa tapahtuvat innovaatiot helpottaisivat Suomen tilannetta, olisi ruoan tuotantoon liittyvät parannukset.
Käsityöläisyys on kallis tapa tehdä tuotteita. Siksi Eurooppa teollistui. Jos käsityöläisyyttä halutaan lisätä ilman teknologisia innovaatioita, niin tavat ovat vanhoja tuttuja: (1) tuotannon tukemista, (2) suojatulleja ja tuontikieltoja. Vaikutukset ovat myös samat, eli elinkustannusten nousu.
Millainen vaikutus tällä olisi ilmastonmuutokseen?
Tuloerojen tasausta vaikka niin että yrityksen suurin palkka saisi olla max. 5 kertaa isompi kuin pienin.
Tuloerot ovat todella vaikea talouspoliittinen haaste kaikin puolin.
Aivan oleellista varmasti tällaisissa jo melkoisen isoissa muutoksissa on, että ne tehdään oikeudenmukaisesti eniten osumaa ottavia tukien.
Tulee olemaan todella haastavaa.
Mutta ei herrajumala sentään ainakaan kohtuutalouden ajattelussa vaadita mitään esiteollista linkolalaista meininkiä.
Kerrannaisvaikutukset ovat helposti sen kaltaisia, että kun lähdetään romuttamaan taloutta, niin lähdetään samalla ajautumaan kohti sellaista. Tämä on taatusti yksi vaikeimpia asioita käsitettäväksi, siis se, että asioita on vaikea erotella toisistaan niin, että voitaisiin muuttaa vain yhtä asiaa ilman, että se vaikuttaa muualla.
Jos tehtäisiin ensin tätä kulttuurin muutosta ja katsottaisiin ilmasto- ja ympäristövaikutus käytännössä. Ainakin iso harppaus sinne eteenpäin, jos näitä toteutettaisiin ennen kuin ruvetaan nyt tappamaan ketään kylmyyteen, nälkään tai kansalliskaartin aseisiin.
Jos Suomi olisi luonnonvaroiltaan rikas, maaperältään hedelmällinen ja ilmastoltaan välimerellinen, monet asiat olisivat paljon helpompia. Oma ruoantuotanto olisi kilpailukykyistä muutenkin. Maaperästä saisi niin metalleja (rautaa ja muuta) sekä vaikkapa uraania korvaamaan maaperästä muutenkin löytyvää kaasua ja öljyä.
Mutta kun ei ole. Siksi me ollaan monessa asiassa tuonnin varassa. Siksi omavaraisuus tarkoittaa Suomessa köyhyyttä ja kurjuutta. Meillä on poltettavaksi lähinnä puuta, kaivannaisia ei juuri nimeksikään eikä maaperäkään oikein tahdo ruokkia ilman joko voimakasta lannoittamista tai sitten metsien raivaamista pelloiksi. Siksi Suomelle vienti on ihmisten elämän suhteen paljon tärkeämmässä asemassa kuin monilla muilla mailla, ja siksi Suomessa kilpailukyky on tärkeässä asemassa.
Ja edelleen kestävämpää teknologiaa kehittäen, luottamatta sen kuitenkaan olevan tässä mikään ainoa taikaluoti.
Teknologia ei ole taikaluoti, mutta näen sen kehittämisen ainoana järjellisenä vaihtoehtona päästä eteenpäin.
Suomi ei voi elää jatkuvasti velaksi, koska pelkät korkokulut ovat liian suuret suomalaisten kannalta. Suomi tarvitsee todellakin talouskasvua, koska meidän on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveysalan palvelutuotanto pitää olla hyvin hoidettu. Jos me emme hoida näitä asioita kuntoon niin se ei ole hyvä asia laisinkaan.
Juuri näin.
Valtion velkaa tarkastellessa ei minusta pidäkään katsoa sen määrää, vaan hoitokuluja suhteessa valtion budjettiin. Velka per BKT on tietysti indikaattori, mutta ei sinällään sen enempää. Valtiolla on toki yrityksiä järeämpiä keinoja hoitaa velkakulujaan, mutta jos valtio joutuu turvautumaan järeämpiin keinoihin, se ei yleensä tarkoita kansalaisille mitään erityisen hyvää.
Toisaalta kadulla istuminen ei ole pois noiden ratkaisujen kehittämisestä, eikä sitä ole mitään järkeä elokapinallisilta tivatakaan, niin miksi se ärsyttää niin kovin?
No siis itse lähdin tähän keskusteluun sellaisella argumentilla, etten näe Elokapinaa kovin hyödyllisenä välineenä ilmastonmuutoksen torjunnassa tai siihen sopeutumisessa. Saa politiikoille toki painetta laittaa, sitä minä en kritisoi, mutten oikein usko, että sieltä on saatavissa mitään isompaa iloa. Ja sitten tosiaan se haittapuoli, eli että kuinka luonnonsuojelusta tehdään osalle ihmiskunnasta kirosana, jolla perustellaan elinmahdollisuuksien vieminen pois.
Sinänsä insinöörinä uskon teknologisiin ratkaisuihin, mutta osassa niistä on kääntöpuolensakin. Vihreän vallankumouksen sanotaan pelastaneen miljardi ihmishenkeä, ja sen kehittämisestä on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla, Yhdysvaltain presidentin myöntämällä Vapauden mitalilla että Kongressin kultamitalilla. Toisaalta nämä miljardi pelastettua ovat osaltaan kuluttamassa muita luonnonvaroja ja pahentamassa ilmaston lämpenemistä.
Samaa mieltä.
Ilmaston lämpenemisen kannalta ratkaisu olisi pikemminkin vähentää energian kulutusta kuin kehittää sitä halvemmaksi ja tehokkaammaksi. Toki listassasi on myös näitä ratkaisuja / haasteita.
Osiltaan kyllä, pitkällä tähtäimellä kyllä, mutta kyllä minä koettaisin lähteä priorisoimaan keinovalikoimaa. Eli en minä pyrkisi heti ensimmäisenä täydelliseen tulokseen, vaan vaikkapa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen jollain toisilla energiaratkaisuilla.