Elokapina

[Hilperi]

Koska itse olen politiikasta ja autuaasti myös aikalailla hallitusohjelmasta aika pihalla, pyydän tarkennusta yhteen asiaan.

Mitä hallituksen päätöksiä vastaan nyt kapinoidaan? Miksi siis poliittiset päättäjät tarvitsevat painetta kansalaistottelemattomuuden keinoin? Mitä hallitus olisi voinut tehdä paremmin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?

Käsittääkseni tässä maassa, eikä varmaan monessa muussakaan maassa, ei voida hallitusohjelmassa keskittyä pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta kuten sanottu, mistäs minä mitään tiedän.

Onko tosiaan niin, että lain rikkominen on Elokapinan mielestä ainoa keino tuoda äänensä kuuluviin?

Elokapina julkaisi ennen tämänkertaista Myrskyvaroitus -miekkareiden sarjaansa nettisivullaan seikkaperäisen avoimen kirjeen hallitukselle, mutta tämä on nyt nostettu pääviesti: "Hallitus käyttää vuosittain 4 miljardia veronmaksajien rahoja ilmastokriisin kiihdyttämiseen rikkoen sekä Pariisin sopimusta että Suomen omaa ilmastolakia."

 

[Moonshine Man]

Porukalla ketjussa on näemmä pahemman kerran käsitys demokratiasta pielessä. Kyllä, demokraattiseen yhteiskuntaan nimen omaan kuuluu kansalaisaktivismi, -tottelemattomuus, mielenosoitukset ja niin edelleen. Kannattaa tutustua esimerkiksi politiikantutkimukseen sanakirjamääritelmien toistamisen sijaan.

 

[Pantteli]

Mutta joo, ehdottomasti ei mitään henkilökohtaista. Ainoastaan viittaus seinähulluihin vaatimuksiin monenkin kohdalla, jotta työ saataisiin sujumaan.

Onhan tämä suomalainen yhteiskunta jo pitkään rakennettu autojen vaatimisen varaan, mutta niitä ei huomioida kuitenkaan esimerkiksi työmatkavähennyksissä lapsiperheiden tapauksessa. On vain yksinkertaisesti mahdoton yhtälö esimerkiksi olla työssä täyden työpäivän ja hakea sen jälkeen lapset hoidosta jotain ihan suurimpia kaupunkeja ja niiden keskustoja lukuun ottamatta. Hoitoaika on rajallinen ja siihenkään ei saa yhtään lisää julkisten aikatauluihin vedoten. Mutta verottajan mielestä busseilla pitää pystyä matkustamaan yhtä nopeasti kuin omalla autolla.

Ennen yksityisautoilun demonisointia tulisi julkinen liikenne saada siihen kuntoon, että sillä on oikeasti mahdollista selviytyä muutenkin kuin keskustasinkkuna. Sitä ei tule kyllä valitettavasti koskaan tapahtumaan, sillä suunta on päinvastainen.

 

[tommy36]

Onhan tämä suomalainen yhteiskunta jo pitkään rakennettu autojen vaatimisen varaan, mutta niitä ei huomioida kuitenkaan esimerkiksi työmatkavähennyksissä lapsiperheiden tapauksessa. On vain yksinkertaisesti mahdoton yhtälö esimerkiksi olla työssä täyden työpäivän ja hakea sen jälkeen lapset hoidosta jotain ihan suurimpia kaupunkeja ja niiden keskustoja lukuun ottamatta. Hoitoaika on rajallinen ja siihenkään ei saa yhtään lisää julkisten aikatauluihin vedoten. Mutta verottajan mielestä busseilla pitää pystyä matkustamaan yhtä nopeasti kuin omalla autolla.

Ennen yksityisautoilun demonisointia tulisi julkinen liikenne saada siihen kuntoon, että sillä on oikeasti mahdollista selviytyä muutenkin kuin keskustasinkkuna. Sitä ei tule kyllä valitettavasti koskaan tapahtumaan, sillä suunta on päinvastainen.

Kyllä. Olen jo pitkään odottanut, että se bussi ja junaliikenne saadaan jo hissukseen edes kaupunki tai pääkaupunkialueellisesti ilmaiseksi, mutta sitä vastoin sen lippujen hinta vaan jatkaa kohoamistaan ja usein menee vain mutkikkaammaksi vaihtojen määrän lisääntyessä eksponentiaalisesti, kunnes ei niillä matkustavan tarvitse saapua kotiin enää lainkaan työssä käymisen jälkeen, vaan voi sujuvasti ottaa ne unoset siellä liikenteessä jos vaan ehtii ennen seuraavaa vaihtoa. Siis tämä, jos ei satu munkki sen suhteen, missä asuu.
Osin tuntuu päätöksiä ohjaavan järjen sijaan enemmänkin se, että saako jollakin alueella nostettua asumisen hintaa entisestään, kun sinne tarjotaan se "nykyaikainen" kulkemismahdollisuus, eli metroasema asunnon lähituntumassa.

 

[Pantteli]

Kyllä. Olen jo pitkään odottanut, että se bussi ja junaliikenne saadaan jo hissukseen edes kaupunki tai pääkaupunkialueellisesti ilmaiseksi, mutta sitä vastoin sen lippujen hinta vaan jatkaa kohoamistaan ja usein menee vain mutkikkaammaksi vaihtojen määrän lisääntyessä eksponentiaalisesti, kunnes ei niillä matkustavan tarvitse saapua kotiin enää lainkaan työssä käymisen jälkeen, vaan voi sujuvasti ottaa ne unoset siellä liikenteessä jos vaan ehtii ennen seuraavaa vaihtoa.

Maksuton julkinen liikenne vähentää enemmän hyötyliikunnan osuutta kuin yksityisautoilua. Siinä mielessä tuolla tavalla ainoastaan kustannukset lisääntyisivät ja ihmiset alkaisivat lyhyiden kävelymatkojen sijaan hyppäämään ilmaisiin kulkupeleihin ruuhkaa lisäämään. Tämä ei ratkaise ilmasto-ongelmaa pätkääkään, sillä päinvastoin on hyvin haitallinen vaikutus jo ennestään kuralla olevaan talouteen.

Esimerkiksi tässä on hyvä juttu aiheesta: Miksi Suomeen ei tule maksutonta joukkoliikennettä? Maksuttomuus on enemmän imagonkohottaja kuin ratkaisu liikenneongelmiin

 

[Euro71]

...Eli ei se vapaa markkinatalous sitä tee itsestään vaan sitä pitää vähän potkia siihen suuntaan että toimisi oikein. Tai onhan meillä ihan yleisesti tunnettu asia nimeltä "suunniteltu vanheneminen"(=planned obsolence). Tämän näkee siinä että joku vanha mikro, jääkaappi, pesukone, televisio jne. kestää ikuisuuden kun nykyään ne vain hajoavat yhtäkkiä ja täysin mystisesti. Puhelimissa on samaa ongelmaa että jotkut on tarkoitettu kestämään vain muutamia vuosia ja sitä pidemmälle niiden käyttäminen alkaa käymään työstä. Muistan että meillä oli mökillä vanha kuvaputki televisio varmaan toista kymmentä vuotta. Kun se oli siis ensiksi ollut mummon luona vähintään yhtä kauan. Nyt tuntuu että siellä hajoaa televisioita muutaman vuoden välein kun sinne tulee joku muutaman vuoden ikäinen televisio joka on vaihdettu uudempaan.

Tämä on mielenkiintoinen juttu, jota on tullut pohdittua joskus. Ei, minusta ei ole yksikäsitteisesti parempi se, että tavarat tehtäisiin kestämään pidempään. Esimerkiksi vaikkapa juuri kännykät, tietokoneet, autot, kodinkoneet ja muut sellaiset tarvitsevat jonkun verran kiertoa, että jotta uudet, paremmat versiot tulevat käyttöön. Jos ajatellaan esimerkiksi autoja, niin ilman kiertoa vaikkapa pienempikulutuksiset autot tai sähköautot eivät tulisi koskaan markkinoille, jos autot kestäisivät vuosikymmeniä.

Kestävyyden sijaan näissä tuotteissa olisi tärkeämpää se, paljonko niiden valmistus kuluttaa resursseja ja paljonko niiden kierrätys maksaa.

Jos markkintataloutta haluttaisiin ohjata ratkaisemaan tätä, niin edellä mainitun kaltaiset tuotteet pitäisi hankkia kuukausisopimuksella: eli maksettaisiin valmistajalle kuukausimaksu vaikkapa pesukoneesta, jääkaapista, autosta, tietokoneesta ja kännykästä. Kuluttajan kannalta olisi etu, jos olisi jokin "välikäsi" kuluttajan ja tehtaan välissä: eli vaikkapa niin, että yhdellä kk-maksulla saisi käyttöönsä tietyn "setin" kodinkoneita ja vaikkapa auton.

Kun vaikkapa autovalmistaja saisi jokaisesta valmistamastaan autosta rahaa koko sen elinkaaren ajalta, niin valmistajalla olisi suurempi intressi arvioida elinkaaren kustannuksia. Toisaalta samalla olisi silti pidettävä jollain tavalla huolta siitä, että erilaiset parannukset tekniikassa pääsisivät markkinoille suht jouhevasti.

Joissain tuotteissa kannattaisi pyrkiä kestävyyteen. Esimerkkeinä vaikkapa talojen rungot tai käyttövaatteet. Ainakaan vaatevalmistajilla ei ole tähän isoa intressiä, koska kestävät tuotteet ovat kalliimpia ja jäävät kaupan hyllylle. Ihmiset ostavat mieluummin halvan, kertakäyttöisen vaatteen, kuin kestävän ja kalliin; näin ainakin vapaa-ajan vaatteissa, työ- ja käyttövaatteissa tilanne voi olla erilainen.

Yleensäkin, ottaen huomioon ilmastonmuutokseen ja Elokapinaan liittyvät vahvat tunnelataukset, olen täällä Jatkoajassa kyllä saanut kiitettävän vähän ns. kuraa mielipiteilläni. Fiksua sakkia täällä.

Pidän Jatkoaikaa oivana paikkana keskustella myös tulikuumista aiheista, ja siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin jääkiekko herättää kannattajissa kovasti tunteita ja ne menevät ihan ihon alle ja ryöpsähtävät ulos tunnepitoisena purkauksena, jossa osansa saavat niin omat, vastustajat ja kannattajat. Toisin sanoen, palstan porukka on suht tottunut ruotimaan aiheita, jotka aiheuttavat kuumia tunteita ja voimakasta kahtiajakoa. Toisekseen, tästä syystä palstan moderointi on tiukkaa. Jokainen, joka muistaa vaikkapa Kiekkopesän, ymmärtää, miksi jääkiekkopalstalla tarvitaan kovaa moderointia.

 

[tommy36]

Maksuton julkinen liikenne vähentää enemmän hyötyliikunnan osuutta kuin yksityisautoilua. Siinä mielessä tuolla tavalla ainoastaan kustannukset lisääntyisivät ja ihmiset alkaisivat lyhyiden kävelymatkojen sijaan hyppäämään ilmaisiin kulkupeleihin ruuhkaa lisäämään. Tämä ei ratkaise ilmasto-ongelmaa pätkääkään, sillä päinvastoin on hyvin haitallinen vaikutus jo ennestään kuralla olevaan talouteen.

Esimerkiksi tässä on hyvä juttu aiheesta: Miksi Suomeen ei tule maksutonta joukkoliikennettä? Maksuttomuus on enemmän imagonkohottaja kuin ratkaisu liikenneongelmiin

Hyviä pointteja, joten kiitos noista.
Itse en mitenkään usko pyöräteidenkään olevan ratkaisu etäisyyksien kasvaessa, mutta varmaankin keskustaliikkumisessa ihan hyvä vaihtoehto.

Eli kuten jo aiemmin totesin, niin esim helsingin keskustaan jo nyt rajottaisin sen työmatka-ajelun pois liki kokonaan, sillä ainoastaan tavarakuljetuksessa, sekä osassa palveluammatteja tämä olisi enää välttämätöntä. Tällä voitaisiin välttää niinikään kaikenlaiset kulkemista vaikeuttavat vaihtoehdot, joissa lisäksi ihmisen yksityisyyskin joutuu jälleen kerran liipasimelle.

Esim länsi-espoosta ei tarvitsisi oikeastaan kenenkään enää autolla kulkea keskustaan. Ei edes sillä sähköautollakaan.

Kai se on kohta valittava se vaihtoehto tässäkin, jossa se liberaalipuoli joutuu taipumaan siihen, että kaikessa ei vaan voi olla vapautta valita, jos halutaan saada muutosta aikaan mm sen ilmaston suhteen.
Jälleen siis hyvä esimerkki siitä, että se absoluuttinen vapaus ilman sääntelyä ja rajoituksia ei vaan toimi sen yleisen hyvän puolesta, vaikka miten sitä itselleen uskottelisi.

 

[tommy36]

Tämä on mielenkiintoinen juttu, jota on tullut pohdittua joskus. Ei, minusta ei ole yksikäsitteisesti parempi se, että tavarat tehtäisiin kestämään pidempään. Esimerkiksi vaikkapa juuri kännykät, tietokoneet, autot, kodinkoneet ja muut sellaiset tarvitsevat jonkun verran kiertoa, että jotta uudet, paremmat versiot tulevat käyttöön. Jos ajatellaan esimerkiksi autoja, niin ilman kiertoa vaikkapa pienempikulutuksiset autot tai sähköautot eivät tulisi koskaan markkinoille, jos autot kestäisivät vuosikymmeniä.

Kestävyyden sijaan näissä tuotteissa olisi tärkeämpää se, paljonko niiden valmistus kuluttaa resursseja ja paljonko niiden kierrätys maksaa.

Jos markkintataloutta haluttaisiin ohjata ratkaisemaan tätä, niin edellä mainitun kaltaiset tuotteet pitäisi hankkia kuukausisopimuksella: eli maksettaisiin valmistajalle kuukausimaksu vaikkapa pesukoneesta, jääkaapista, autosta, tietokoneesta ja kännykästä. Kuluttajan kannalta olisi etu, jos olisi jokin "välikäsi" kuluttajan ja tehtaan välissä: eli vaikkapa niin, että yhdellä kk-maksulla saisi käyttöönsä tietyn "setin" kodinkoneita ja vaikkapa auton.

Kun vaikkapa autovalmistaja saisi jokaisesta valmistamastaan autosta rahaa koko sen elinkaaren ajalta, niin valmistajalla olisi suurempi intressi arvioida elinkaaren kustannuksia. Toisaalta samalla olisi silti pidettävä jollain tavalla huolta siitä, että erilaiset parannukset tekniikassa pääsisivät markkinoille suht jouhevasti.

Joissain tuotteissa kannattaisi pyrkiä kestävyyteen. Esimerkkeinä vaikkapa talojen rungot tai käyttövaatteet. Ainakaan vaatevalmistajilla ei ole tähän isoa intressiä, koska kestävät tuotteet ovat kalliimpia ja jäävät kaupan hyllylle. Ihmiset ostavat mieluummin halvan, kertakäyttöisen vaatteen, kuin kestävän ja kalliin; näin ainakin vapaa-ajan vaatteissa, työ- ja käyttövaatteissa tilanne voi olla erilainen.


Pidän Jatkoaikaa oivana paikkana keskustella myös tulikuumista aiheista, ja siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin jääkiekko herättää kannattajissa kovasti tunteita ja ne menevät ihan ihon alle ja ryöpsähtävät ulos tunnepitoisena purkauksena, jossa osansa saavat niin omat, vastustajat ja kannattajat. Toisin sanoen, palstan porukka on suht tottunut ruotimaan aiheita, jotka aiheuttavat kuumia tunteita ja voimakasta kahtiajakoa. Toisekseen, tästä syystä palstan moderointi on tiukkaa. Jokainen, joka muistaa vaikkapa Kiekkopesän, ymmärtää, miksi jääkiekkopalstalla tarvitaan kovaa moderointia.

Tätä tullut tosiaankin mietittyä joskus, ja todellakin erinomainen suuntaus olisi se, että kuukausimaksullisesti saisi nup kodinkoneet, ja siten, että niitä ei tosiaankaan koskaan tarvitsisi itse omistaa, vaan se koko paska kierrätyksineen olisi tuottajan vastuulla.

Tokihan se hinta pitäisi saada riittävän alas, mutta en neä syytä, että miksi se ei onnistuisi, kun ja jos kuitenkin jatkuva korvaus olisi tulossa.

Tämä myös helpottaisi monen köyhän elämää, kun konekanta olisi aina kunnossa, ja lisäksi nuo mm työttömyyden iskiessä, olisivat sille köyhimmälle sellaisia kuluja, jotka huomioitaisiin siellä sosiaaliturvassa. ei enää olisi huolta äkillisestä hajoamisesta ja mutkkikkasta kuviosta uuden laitteen saamiseksi, kun voisi vain olla yhteydessä sopimusyritykseen ja tilata uuden, vanhan lähtiessä korjattavaksi tai kierrätettäväksi.

 

[Beltran]

Sinä yrität ajaa Ruanda-mallia kuin käärmettä pyssyyn ja kytkeä sitä jotenkin Elokapinaan. Vaikuttaa olkiukolta jota olisi kiva piestä, jos joku elokapinallinen ottaisi asiaan kantaa puolesta tai vastaan.

Vaan eivätpä ota. Väistelevät asiaa parhaansa mukaan.

 

[Bob Rambo]

Onhan tämä suomalainen yhteiskunta jo pitkään rakennettu autojen vaatimisen varaan, mutta niitä ei huomioida kuitenkaan esimerkiksi työmatkavähennyksissä lapsiperheiden tapauksessa. On vain yksinkertaisesti mahdoton yhtälö esimerkiksi olla työssä täyden työpäivän ja hakea sen jälkeen lapset hoidosta jotain ihan suurimpia kaupunkeja ja niiden keskustoja lukuun ottamatta. Hoitoaika on rajallinen ja siihenkään ei saa yhtään lisää julkisten aikatauluihin vedoten. Mutta verottajan mielestä busseilla pitää pystyä matkustamaan yhtä nopeasti kuin omalla autolla.

Ennen yksityisautoilun demonisointia tulisi julkinen liikenne saada siihen kuntoon, että sillä on oikeasti mahdollista selviytyä muutenkin kuin keskustasinkkuna. Sitä ei tule kyllä valitettavasti koskaan tapahtumaan, sillä suunta on päinvastainen.

Itse asun PK-seudulla kehyskunnassa, työpaikka n. 50km päässä ja kyllähän tuosta aikamoinen verohelpotus kilahti viime vuodellekin. Juurikin perusteena päiväkodin hoitoajat, jotka pakottavat perheen molemmat aikuiset matkaamaan omilla autoillaan töihin. Vaimolla jotakuinkin samanmoinen työmatka.

 

[Spire]

Itse asun PK-seudulla kehyskunnassa, työpaikka n. 50km päässä ja kyllähän tuosta aikamoinen verohelpotus kilahti viime vuodellekin. Juurikin perusteena päiväkodin hoitoajat, jotka pakottavat perheen molemmat aikuiset matkaamaan omilla autoillaan töihin. Vaimolla jotakuinkin samanmoinen työmatka.

Onnistuuko noin? Vero.fi kertoo että lapsen vieminen päiväkotiin, tai hakeminen sieltä työmatkalla ei olisi peruste käyttää omaa autoa työmatkavähennyksiin.

 

[Bob Rambo]

Onnistuuko noin? Vero.fi kertoo että lapsen vieminen päiväkotiin, tai hakeminen sieltä työmatkalla ei olisi peruste käyttää omaa autoa työmatkavähennyksiin.

Kyllä onnistui. Ilmoitin vielä ihan rehellisesti julkisella matkoihin kuluvan ajan, sekä työmatkan alkamisajankohdan, jos jouduttaisiin julkisilla matkustamaan päiväkodilta työpaikalle ja takaisin. 0,30€/km sieltä taisi helpotusta tulla.

 

[mike owen]

Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi sekä kuluttajille että luonnolle Ei ole mitään järkeä ostaa uutta kännykkää joka vuosi. Nykyinen teevee , jonka ostin viisi vuotta sitten toimii todella hyvin. Ainut ongelma on se, että nettiyhteydet toimivat ihan miten sattuu.

Se on tosiasia, että kodinkoneet ovat kehittyneet todella paljon. Nykyään saa todella hyviä laitteita suhteellisen halvalla. Laitteiden kestävyyttä tulee ehdottomasti parantaa.

Hyvin toimiva kiertotalous on erittäin tärkeä asia Suomessa.

 

[Niilo]

Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi sekä kuluttajille että luonnolle Ei ole mitään järkeä ostaa uutta kännykkää joka vuosi. Nykyinen teevee , jonka ostin viisi vuotta sitten toimii todella hyvin. Ainut ongelma on se, nettiyhteydet toimivat ihan miten sattuu.

Se on tosiasia, että kodinkoneet ovat kehittyneet todella paljon. Nykyään saa todella hyviä laitteita suhteellisen halvalla. Laitteiden kestävyyttä tulee ehdottomasti parantaa.

Hyvin toimiva kiertotalous on erittäin tärkeä asia Suomessa.

Tässä meillä kuluttajilla on ns. peiliin katsomisen paikka? Omilla valinnoilla ne ratkaisut tehdään, osa suosii jotain vtu pikamuotia, joka on ympäristölle kaiketi aika haitallista.
Puhelimia ja kodin viihde-elektroniikkaa vaihdetaan jatkuvasti. Itsellä taitaa olla about 5 v vanha puhelin, telkkari samaa ikäluokkaa. Siinäkin alkaa kohta se 5 v takuu loppumaan..
Nykyiset kodinkoneet taidetaan tehdä tarkoituksella sellaisiksi, että eivät ns. kestä. Niitä joutuu tiheämmin ostaan...
Mutsilla on käytössä anoppinsa vanha yleiskone. Se on varmaan kohta 60 vuotta vanha. Toimii edelleen, tosin tiputtaa öljyä tjsp jostain, kuulemma. En tunne niitäkään laitteita.

Kyllä laitevalmistajat tekisivät kestävämpiä laitteita, kun kuluttajat alkaisivat vaatia niitä

 

[Euro71]

Tässä meillä kuluttajilla on ns. peiliin katsomisen paikka? Omilla valinnoilla ne ratkaisut tehdään, osa suosii jotain vtu pikamuotia, joka on ympäristölle kaiketi aika haitallista.

Joissain paikoissa, kyllä. Joissain toisissa paikoissa asia ei minusta ole niin yksinkertaista.

Puhelimia ja kodin viihde-elektroniikkaa vaihdetaan jatkuvasti. Itsellä taitaa olla about 5 v vanha puhelin, telkkari samaa ikäluokkaa. Siinäkin alkaa kohta se 5 v takuu loppumaan..

Puhelimissa, telkkareissa ja tietokoneissa pitää minusta ottaa huomioon se, että uudet sukupolvet kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa tehdessään saman homman kuin aiempi sukupolvi. Itselleni tämä on ihan konkreettisesti tuttua, kun olen ollut töissä sulautetun softan puolella. Puhutaan nk. "MIPS per watt" -arvosta, eli paljonko saa laskentatehoa per kulutettu watti. Se on parantunut jatkuvasti uusien sukupolvien myötä:

Performance per watt - Wikipedia

en.wikipedia.org

Vaikka siis maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että olisi parempi, että kännykkä kestäisi sen 10-20 vuotta, niin toisaalta olisi parempi, että uudet, vähemmän virtaa kuluttavat komponentit pääsisivät nopeammin markkinoille. Kännykässä virtaa syövät erityisesti näyttö sekä lähetinpuoli, mutta myös prosessorin itsensä kulutuksella on merkitystä.

Tämä sama koskee myös esimerkiksi autoja, itse asiassa isoa osaa kuljetusvälineistä (laivat, lentokoneet, junat), ja koskee myös teollisuutta. Laivoissa, lentokoneissa ja teollisuuden koneissa sukupolvet ovat todellakin pitkiä, ei ole lainkaan tavatonta, että käytössä on 30-40 vuotta vanhaa tekniikkaa eli 80-90-luvulta. Se puolestaan on melko antiikkista nykystandardien valossa. Toisaalta onneksi sellaiset laitteet kuin vaikkapa invertterit eivät ole ikuisia, ja sitä kautta ohjauspuolella on vaihtuvuutta.

Kyllä laitevalmistajat tekisivät kestävämpiä laitteita, kun kuluttajat alkaisivat vaatia niitä

Kyllä tekisivät, mutta silloin kuluttajan pitää olla valmis maksamaan enemmän. Ja sitähän kuluttajat eivät tavallisesti tee, kaupasta lähtee mukaan se halvin vaihtoehto, paitsi niissä harvoissa tapauksissa, joissa kuluttaja on etsimässä laadukkaampaa välinettä. Siksi kauppojen tarjonta tahtoo painottua tuohon halpaan päähän, ja kalliimmat ja laadukkaammat tavarat saa omalta osastoltaan tai erikoisliikkeestä.

Kuluttajan ja valmistajan kannalta olisi helpompaa jonkinlainen XaaS -konsepti (X as a Service), eli autot, tietokoneet, kodinkoneet, kännykät ja muut hankittaisiin kk-sopimuksella. Silloin elinkaarikustannuksilla olisi valmistajalle merkitystä, olettaen, että kk-maksua vastaan valmistaja vastaisi laitteen toimivuudesta. Tällöin valmistajalle tulisi kalliiksi, jos esimerkiksi auto seisoisi korjaamolla tai heikkolaatuiset jääkaapit pitäisi kaikki romuttaa ja korvata toisella mallilla.

Ehkä pitäisi harkita jopa jonkinlaista LaaS-mallia, "Life as a Service", jossa kuluttaja ei omista mitään, vaan maksaa kk-maksua, jota vastaan saa ruoan, juoman, vaatteet, asunnon yms. Kk-maksun suuruus "ylellisyystason" mukaan samalla tavalla kuin autovuokraamoissa. Siis vähän samaa ajatusta, mitä joillain firmoilla (ainakin Microsoftilla) on ollut "kampuksillaan".

 

[finnjewel]

Tänään on melko hiostava keli istuskella asfaltilla. Lieneekö suunniteltu kökötyspaikka auringon vai varjon puolella?
Poliiseillekin tulee hiki, kun kantavat porukkaa pidätysbusseihin. Ja vettä on varattava talteen otetuille runsaasti, muuten voi tulla syytteitä vaaraan saattamisesta.

 

[Hilperi]

Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi sekä kuluttajille että luonnolle Ei ole mitään järkeä ostaa uutta kännykkää joka vuosi. Nykyinen teevee , jonka ostin viisi vuotta sitten toimii todella hyvin. Ainut ongelma on se, että nettiyhteydet toimivat ihan miten sattuu.

Se on tosiasia, että kodinkoneet ovat kehittyneet todella paljon. Nykyään saa todella hyviä laitteita suhteellisen halvalla. Laitteiden kestävyyttä tulee ehdottomasti parantaa.

Hyvin toimiva kiertotalous on erittäin tärkeä asia Suomessa.

Kiertotalouden pitää olla isossa roolissa, se on selvää. Yksi mistä vähemmän puhutaan on ruoka. Tai tietty kasvissyönnistä nyt puhutaan, mutta vähemmälle jää se kuinka ultraprosessoitu ruoka on niin paljon halvempaa terveellisempiin vaihtoehtoihin verrattuna. On myös talousmallin järjettömyyttä että on kannattavaa vaikka roudata joku lohi toiselle puolelle maapalloa fileoitavaksi ja sitten takaisin.

Maailmassa on noin miljardi ylipainoista ja suurin piirtein sama määrä kärsii aliravitsemuksesta. Eriarvoisuus ei koske pelkästään tuloja.

 

[Pantteli]

Hyviä pointteja, joten kiitos noista.
Itse en mitenkään usko pyöräteidenkään olevan ratkaisu etäisyyksien kasvaessa, mutta varmaankin keskustaliikkumisessa ihan hyvä vaihtoehto.

Onhan niitä autoilun vähentämiseen myös ihan lukuisia toimiviakin keinoja. Yksi on esimerkiksi pysäköintimaksujen korottaminen keskusta-alueella. Isoihin tapahtumiin voi sisällyttää julkisen liikenteen ilmaislipun, esimerkiksi Ilves ja Tappara tekevät tätä Nokia Arenan aikaisissa peleissään ja sama juttu oli MM-kisoissa. Ottelulipun QR-koodilla pääsee matkustamaan julkisilla matkan ennen ottelua ja toisen ottelun jälkeen.

Ei näihin yksityisautoilun ongelmiin ole mitään helppoa ratkaisua, joka kuin taikaiskusta muuttaisi kaiken. Asiat muuttuvat pikku hiljaa paremmiksi pieni asia kerrallaan. Mihinkään salamannopeisiin muutoksiin ei tässä kuitenkaan pystytä.

 

[Beltran]

Nykyiset kodinkoneet taidetaan tehdä tarkoituksella sellaisiksi, että eivät ns. kestä. Niitä joutuu tiheämmin ostaan...

Mulla hajosi astianpesukone niin että ei suostunut lämmittämään vettä eikä myöskään ottamaan lämmintä vettä suoraan letkusta. Soitin paikalle huoltomiehen joka asiaa tutkittuaan totesi että piirilevy on hajonnut ja sitä ei voi korjata vaan on ostettava uusi. Tiedustelin piirilevyä huoltoliikkeistä mutta kellään ei sellaista ollut. Astianpesukoneeni oli ihan perusmallia jollaisia oli myyty yleisesti kymmenen vuotta aiemmin mutta huolto-osat olivat uudemmille koneille. Maahantuojalta löytyi kyseinen piirilevy mutta sen hinta oli suunnilleen sama kuin uusien samantasoisten astianpesukoneiden joten ostin uuden ja kuskasin vanhan kaatopaikan kiertopisteeseen vai mikä onkaan se paikka jonne noita viedään.

Aloin miettimään mitä varten astianpesukoneissa on edes oltava elektroniikkaa ja piirilevy. Itse käytän vain yhtä pesuohjelmaa ja käsittääkseni juuri kukaan ei käytä maksimissaankaan kuin ehkä kolmea erilaista ohjelmaa. Näitä vaihtoehtojako varten tarvitaan elektroniikkaa vai mikä on se syy? Kaipa nuo muutamat ohjelmat voisi hallita vanhanmallisella ohjelmakiekolla.

Sama kysymys myös pyykinpesukoneelle ja keskuspölyimurille. Mulla on keskuspölyimuristakin hajonnut piirilevy mutta uuden sai onneksi kohtuulliseen hintaan eikä tarvinnut ostaa uutta konetta. Kaipa keskuspölyimurissa piirilevyn ja elektroniikan syy on joku muu kuin mahdollisuus käyttää erilaisia imurointiohjelmia, ainakaan omassa imurissani ei ole muuta mahdollisuutta kuin laittaa virta päälle ja pois päältä.

 

[Pantteli]

Tai tietty kasvissyönnistä nyt puhutaan, mutta vähemmälle jää se kuinka ultraprosessoitu ruoka on niin paljon halvempaa terveellisempiin vaihtoehtoihin verrattuna. On myös talousmallin järjettömyyttä että on kannattavaa vaikka roudata joku lohi toiselle puolelle maapalloa fileoitavaksi ja sitten takaisin.

Kaikkein hulluinta on se, että tätä hypetettyä kasvisruokaa löytyy myös runsaasti prosessoituna ja ties missä tuotettuna. Pelastuuko maailma sillä, että syömme paikallisen possun sijaan vinkuintiasta tuotua kasvisproteiinia, jota vielä käsitellään täällä runsaasti? Kas siinäpä pulma.

Itse olen sekasyöjä ja tykkään nykyään tehdä välillä ihan puhdasta kasvisruokaa. Teen sen pelkistä oikeista kasviksista, en prosessoiduista lihajäljitelmistä. Ne ovat oikeasti hirveän makuisia.

 

[Euro71]

Mulla hajosi astianpesukone niin että ei suostunut lämmittämään vettä eikä myöskään ottamaan lämmintä vettä suoraan letkusta. Soitin paikalle huoltomiehen joka asiaa tutkittuaan totesi että piirilevy on hajonnut ja sitä ei voi korjata vaan on ostettava uusi. Tiedustelin piirilevyä huoltoliikkeistä mutta kellään ei sellaista ollut. Astianpesukoneeni oli ihan perusmallia jollaisia oli myyty yleisesti kymmenen vuotta aiemmin mutta huolto-osat olivat uudemmille koneille. Maahantuojalta löytyi kyseinen piirilevy mutta sen hinta oli suunnilleen sama kuin uusien samantasoisten astianpesukoneiden joten ostin uuden ja kuskasin vanhan kaatopaikan kiertopisteeseen vai mikä onkaan se paikka jonne noita viedään.

Piirilevyt ovat tosiaan aika usein ihan mallikohtaisia ja ne muuttuvat mallin mukaan eli eivät ole millään lailla vaihdannaisia keskenään.

Aloin miettimään mitä varten astianpesukoneissa on edes oltava elektroniikkaa ja piirilevy.

Jos on elektroninen laite, niin sillä on usein piirilevy muodossa tai toisessa. Elektronisen laitteen säätö voidaan toteuttaa joko mekaanisesti, analogisesti tai digitaalisesti, joista digitaalinen ohjaus on selkeästi kustannustehokkaampaa, monipuolisempaa ja usein myös adaptiivisempaa.

Iso osa APK- ja PK-koneiden energian säästöstä tulee ohjauselektroniikasta. Jos tehdään ihan pelkällä analogisella elektroniikalla, saadaan kone, jossa virtanappia painaessa rumpu lähtee pyörimään, vesipumppu lähtee päälle ja termostaatti alkaa lämmittää vettä. Eli saadaan kone, joka 30-60 minuuttia pumppaa vesijohtoverkosta vettä ja työntää sitä lämmitysvastuksen kautta (lämpötila riippuu siitä, paljonko vastukseen syötetään tehoa). Digitaalisella säädöllä pumput ja termostaatit saadaan käynnistymään silloin kun tarvitaan, ja esimerkiksi rummun ja pumppujen kierroslukua voi säätää tarpeen mukaan. Digitaalisella säädöllä on toteutettavissa myös esimerkiksi pesukoneen adaptiivisuus eli se pystyy rummun sähkömoottorin avulla tunnistamaan sen, mitä ja paljonko rumpuun on laitettu ja milloin pyykki on siellä tasapainossa esimerkiksi linkousta varten.

Itse käytän vain yhtä pesuohjelmaa ja käsittääkseni juuri kukaan ei käytä maksimissaankaan kuin ehkä kolmea erilaista ohjelmaa. Näitä vaihtoehtojako varten tarvitaan elektroniikkaa vai mikä on se syy? Kaipa nuo muutamat ohjelmat voisi hallita vanhanmallisella ohjelmakiekolla.

Kuten sanottu, mekaanisella valitsimella saadaan melko mekaanisia ohjelmia ja analogisella elektroniikalla ei silläkään usein kovin mutkikasta säätöä tehdä. Maailma on digitalisoitunut ihan syystä: vastaavien temppujen tekeminen mekaniikalla tai analogisella säädöllä on todella paljon kalliimpaa ja vaikeampaa, ja myös herkempi virheille - esimerkiksi analogisessa ohjauksessa vaikkapa kondensaattorien väsyminen aiheuttaa heti ongelmia ohjelmassa.

Kun säätö tehdään digitaalisesti, ei oikein ole sitten mieltä jättää erikoisohjelmia toteuttamatta. Ne eivät paljoa enää vaikuta valmistushintaan, vaikka toki joukko koodareita joutuu niiden kanssa hikoilemaan ja siitä heille palkka maksetaan. Monipuolisella ohjelmalla kone kelpaa useammalle ihmiselle.

Digitaalipiirit hoitavat useimmiten koko koneen tehonsäätöä sekä anturien tarkkailua. Ihan yksinkertaisimmillaan digitaalipiiri pystyy mittaamaan moottorille menevää tehoa (virtaa ja jännitettä), jota kautta se pystyy säätämään esimerkiksi kierroslukua tai tunnistamaan moottorin kuorman. Usein koneissa on antureita monipuolisemmin, esimerkiksi lämmön mittaukseen.

Digitaalisten inverttereiden avulla voidaan käyttää vaihtovirtamoottoria, joka on teknisesti yksinkertaisempi ja kevyempi. Digitaalisten invertterien hyötysuhteet ovat hyviä (90-95%), samoin vaihtovirtamoottorien. Invertterillä voidaan hallita moottorin kierroslukua ja tehonkulutusta.

Wikipedia: Oikosulkumoottori: Oikosulkumoottori – Wikipedia - "Lähes kaikki haittapuolet ovat vältettävissä käyttämällä taajuusmuuttajaa tai tähti-kolmiokäynnistintä." (kts. Taajuusmuuttaja – Wikipedia)

 

[kyykäärme]

Kiertotalouden pitää olla isossa roolissa, se on selvää. Yksi mistä vähemmän puhutaan on ruoka. Tai tietty kasvissyönnistä nyt puhutaan, mutta vähemmälle jää se kuinka ultraprosessoitu ruoka on niin paljon halvempaa terveellisempiin vaihtoehtoihin verrattuna. On myös talousmallin järjettömyyttä että on kannattavaa vaikka roudata joku lohi toiselle puolelle maapalloa fileoitavaksi ja sitten takaisin.

Maailmassa on noin miljardi ylipainoista ja suurin piirtein sama määrä kärsii aliravitsemuksesta. Eriarvoisuus ei koske pelkästään tuloja.

Tämä onkin yksi aihe, josta minulla on tapana puhua yläkoululaisten kanssa, kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja tuotteiden elinkaaresta. Minulla on itselläni sellainen tapa, että boikotoin kaukana kasvatettuja hedelmiä ja vihanneksia. Oikeastaan banaani on ainut, mitä ostan Euroopan ulkopuolisista maista. Minusta ei ole mitään järkeä raahata sitrushedelmiä tai luumuja Etelä-Afrikasta, voin odottaa siihen asti, että kaupasta löytyy lähempänä kasvatettuja. Chileläiset omenat Pirkka-tarralla ovat minusta älyvapauden huippu. Ostaisivat ihmiset sitten edes vaikka viereisestä laarista puolalaisia, jos halpa kilohinta merkitsee.

Toisaalta taas ei ehkä ole järkevää väkisin kasvattaa kotimaassa jotain, mikä ei täällä oikein suostu kasvamaan tai vaatii runsaasti energiaa, esimerkiksi talvella kasvihuoneita. En ole ole ihan varma esimerkiksi kotimaisen kurkun tai tomaatin järkevyydestä talvikuukausina. Minusta Suomessa voitaisiin mennä amerikkalaiseen malliin, ajatella enemmän kausiluonteisesti, eikä väkisin raahata niitä surkean näköisiä hedelmiä kauppaan sellaisina kuukausina, kun niiden sesonki ei ole. Tai voitaisiin tyytyä keskieurooppalaisiin vihanneksiin talvikuukausina.

Lihan kanssa on hiukan sama kuin kasvisten. Meidän perheessä varsinaista punaista lihaa muutenkin syödään hyvin vähän. En suostu ostamaan ulkomaalaista, ainakaan mitään Etelä-Amerikassa kasvatettua, ja kotimainen liha on niin kallista, että ei malta ostaa. Aika paljon syödään broileria, vaikka ei sekään ongelmatonta ole.

Olen reilut viisi vuotta teettänyt oppilailla laajan elinkaarianalyysin. Voivat valita periaatteessa minkä tahansa sellaisen tuotteen, minkä voi ostaa kaupasta. Sen elinkaari käydään läpi raaka-aineista hävittämiseen tai kierrättämiseen asti. Edellytän kiitettäviltä töiltä omia ajatuksia ja omaa pohdintaa, vaikka ne eivät perinteiseen elinkaarianalyysiin kuulukaan. Oppilaat laitetaan miettimään, missä voitaisiin säästää raaka-aineita tai energiaa, voisiko tuhlaavat raaka-aineet korvata jollain muulla ja voisiko tuotteen käyttöikää pidentää. Pääasiassa oppilailta tulee hyviä tai jopa erinomaisia töitä, missä omaa ajattelua näkyy.

Vantaa on tehnyt pitkälle kestävän tulevaisuuden opetussuunnitelmaa, mikä on tarkoitus ottaa vuoden parin sisällä käyttöön kaikissa peruskouluissa kaikilla luokka-asteilla. Koulut saavat itse päättää toteutuksesta, kunhan opetussuunnitelman asiat tulevat käytyä. Ilmoittauduin omassa koulussani ryhmään, joka päättää, miten meillä toimitaan. Sellaisen havainnon tein tutustuessani materiaaleihin, että niitä ainakin on runsaasti.

 

[Stonewall]

Nyt voisi alkaa miettimään lainsäädännön koventamista. Ei voi olla mahdollista, että mielenosoituksia voi toistuvasti järjestää vastoin poliisin määräyksiä. Jokainen on nyt kuullut näidenkin mielipiteen, joten ei voi selittää, etteikö asiaa olisi saanut ilmaistua. Laillisen mielenosoittamisen pitää riittää. Johtajille kovemmat tuomiot, mutta lampaatkin linnaan.

 

[Hilperi]

Kaikkein hulluinta on se, että tätä hypetettyä kasvisruokaa löytyy myös runsaasti prosessoituna ja ties missä tuotettuna. Pelastuuko maailma sillä, että syömme paikallisen possun sijaan vinkuintiasta tuotua kasvisproteiinia, jota vielä käsitellään täällä runsaasti? Kas siinäpä pulma.

Itse olen sekasyöjä ja tykkään nykyään tehdä välillä ihan puhdasta kasvisruokaa. Teen sen pelkistä oikeista kasviksista, en prosessoiduista lihajäljitelmistä. Ne ovat oikeasti hirveän makuisia.

Tässä saattaa olla vähän sama ilmiö kuin missä tahansa vihreän siirtymän keksinnössä. Kauppaan tulee joku uutuus jota markkinaosastot hypettää ratkaisuna ongelmaan, mutta lopulta vaikutus jääkin pienemmäksi kun otetaan huomioon kokonaispäästöt tai vaikka Jevonsin paradoksi. Sitä voi oikeasti tehdä ilmastoteon polttomoottoriautollaankin jos ei sähköautoa pysty tai halua hankkia: yrittää vaan ajaa vähemmän. Lihan suhteenkin päästäisiin jo aika pitkälle kun ne pahimmin tehotuotetut jutut jäisi pois tai vaihtuisi laadukkaampiin ja eettisempiin vaihtoehtoihin. Ja niitäkin vähempi kuin niitä kilon kasslereita joita halvalla saa.

Vaikka talousnäkemyksissä edustan äärilaitaa, omassa arjessa uskon enemmän pieniin valintoihin ja kohtuuteen. Isoihin muutoksiin ei yksin pysty vaan siksi kaipaisin valtion tukea niihin.

 

[Ronikki73]

Nyt voisi alkaa miettimään lainsäädännön koventamista. Ei voi olla mahdollista, että mielenosoituksia voi toistuvasti järjestää vastoin poliisin määräyksiä. Jokainen on nyt kuullut näidenkin mielipiteen, joten ei voi selittää, etteikö asiaa olisi saanut ilmaistua. Laillisen mielenosoittamisen pitää riittää. Johtajille kovemmat tuomiot, mutta lampaatkin linnaan.

Odotellaan nyt, kun ääriliikkeet alkaa istuskelemaan keskellä tietä, niin riittääkö vielä tukea myös heille, koska Suomi on demokraattinen maa, missä saa mieltäänosoittaa kunhan noudattaa lakia...
Pakko sanoa, ettei tälläista vanhahkoa jäärää saa puolelleen tällä tyylillä...
Ihmisiä on vain liikaa, ei se tiellä istuminen sitä asiaa miksikään muuta...