No ei varmasti ole muuttunut. Ennemmin väittäisin että katsomoissa nähdään entistä enemmän porukkaa kun tämä gorilla virus on selätetty lopullisesti.Sellainen skenaario, että jospa koronan myötä kulttuuri on muuttunut jo pysyvästi, eivätkä ihmiset enää palaa hallille eikä katsomoihin. Jatkossa urheilua seurataan melkein pelkästään ruutua tuijottamalla. Silloin on ihan se ja sama, minkä kokoinen katsomo hallissa kenelläkin on. Vaikkapa Iisalmen IPK:lla on hyvät sponsorit ja IPK voisi tässä minun skenaariossa pelata Liigaa siinä missä esim. SaiPa tai Jukurit.
Kellekkä ne sponsorit mainostaa? Siis jos nyt kysytäisiin joltain vaikka Kärppiä tuntevalta asiasta, siis yhdestä isoimmasta organisaatiosta. Ainakin juttujen mukaan ne Kallen nakkikiskat on sielläkin todella isossa roolissa. Se paikallisuus. Isojen sponsorien määrä on toki merkityksellinen, mutta nimen omaan ne paikalliset pienemmät firmat on olleet esim. Kärppien ase, siinä kun Espoossa ne nimen omaan kustiin ja kuviteltiin, että isot sponssit on tärkeitä ja paikallisuus jäi puutumaan. Hattua päästä Junnolle ja kumppaneille tästä, se viesti on ollut vakuuttavaa, että miten joka pienikin pulju on otettu huomioon. Tuossa olisi monella pienemmälläkin seuralla paljon parannettavaa.Sellainen skenaario, että jospa koronan myötä kulttuuri on muuttunut jo pysyvästi, eivätkä ihmiset enää palaa hallille eikä katsomoihin. Jatkossa urheilua seurataan melkein pelkästään ruutua tuijottamalla. Silloin on ihan se ja sama, minkä kokoinen katsomo hallissa kenelläkin on. Vaikkapa Iisalmen IPK:lla on hyvät sponsorit ja IPK voisi tässä minun skenaariossa pelata Liigaa siinä missä esim. SaiPa tai Jukurit.
Millä ihmeellä taiotaan jostain Keupoista ammattilaisorganisaatioita? Suomessa on tällä hetkellä Mestiksessä 5 paikkaa joilla on edes yleisesti edellytyksiä pyörittää talousalueellisesti ammattimaista organisaatiota (Espoo, Vantaa, Joensuu, Rovaniemi, Turku). Se tekee yhteensä 20 seuraa joilla tässä maassa on sellaiseen mahdollisuus. Jostain pitäisi taikoa ne 4 lisää. Seinäjoen S-kiekko (16 isoin kaupunki) toki olisi tämän ulkopuolelta mahdollinen. Kotka ja Salo (19 ja 20) olisi seuraavia ja tottakai Porvoon Huntters (21). Sen jälkeen on käytetty 21 isointa paikkaa Suomesta (tai no 20 kun Rauma pienempi, mutta niillä on RTK, kun ne on hemmetin fiksuja ja Tampere ja Turku hyödynnetty kahdesti). Noistakin Mikkeli on jo osoittanut, että on 52 tuhannen asukkaan paikkakunnalla hyvin hankalaa operoida Liigassa. Eikä tässä mitään pois Mikkeliltä, mutta yksinkertaisesti resurssit ja niiden saamisen mahdollisuus muodostuu rajoittavaksi tekijäksi.
Noniin olemme luoneet optimaalisesti olosuhteisiin nähden 12+12 mallin A ja B Liigan. Taloudellisesti näistä uusista seuroista sijoittuisi Joensuu johonkin Kouvola, Hämeenlinna, Lappeenranta akselille, eli voisi pyörittää uskottavaa toimintaa, lisäksi siellä on jäähalli mikä remontoinnilla täyttäisi vaatimukset. Turussa voisi pyörittää uskottavaa toimintaa ja remontilla täyttäisi vaatimukset. Espoossa on jo jäähalli joka täyttää vaatimukset, samaten Vantaalla vähintään remontoimalla ja resursseja teoriassa taivas rajana. Mutta nämä me jo tiedettiin, niin ja Rovaniemellä kanssa halli kunnossa vähintään rempalla. Vaan entäpä nämä muut?
-Seinäjoki ja S-kiekko (Suomi-Sarja) pelaa hieman Mikkeliä isommassa kaupungissa, jäähallissa minkä kapasiteetti on 850. Mitään mahdollisuuksia ei tuolla ole pelata Liigaa, vaan vaatisi kymmeniä miljoonia uuteen halliin, paikka on ihan lato.
-Kotka ja Titaanit (Suomi-Sarja), Mikkelin kokoinen paikka, 1958 katsojan lato (valmistui toki 2005) jota ei voi laajentaa täyttämään Liigan vaatimuksia. Eli pitäisi keksiä jostain kymmeniä miljoonia investointeihin.
-Salon kiekkohait (3 -divari) n. Mikkelin kokoisessa kaupungissa ja niiden hallina on sen tason, lato että ei kannata edes puhua Mestiksestä, saati Liigasta. Eli taas kymmeniä miljoonia.
-Porvoo ja Huntters (Suomi-Sarja) Mikkeliä pienempi kaupunki jossa 1500 katsojaa vetävä halli. Kymmeniä miljoonia vaadittaisiin jälleen.
Huomaatteko nyt, että miksi mikään tälläinen haaveilu ei perustu millään tavalla a. järkeen, tai b. realistisuuteen?! Miljoonien touhua ei voi pyörittää missään ladoissa joihin mahtuu 1000 henkeä, toistaiseksi sitä ei ole voinut pyörittää kannattavasti Liigassa joukkue jolla on isompi talousalue kuin osalla näistä mainituista ja jäähalli joka täyttää kaikki vaatimukset, on pienin pelaajabudjetti ja silti on tullut tappiota. Nykyiset Mestis joukkueet tulee siis näitä talousalueita joko pienemmiltä paikoilta, tai ne omaa jo hullun määrän kilpailua alueellaan kuten Ketterä, Keupa ja KooVee.
Sitten kun täällä edes yksi kirjoittaja pystyy kertomaan, että miten tämä realistisesti toteutetaan ja miten noihin paikkoihin saati johonkin vielä pienempään saadaan tuhansien katsojien hallit rakennettua miljoonilla, niin sen jälkeen minä lupaan alkaa kannattamaan 12+12 mallia. Mutta jos ainoa vastaus on, että veronmaksajat maksaa, niin jättäkää ihan oikeasti kirjoittamatta.
Sitähän se kehittäminen on ollut jo pitkään. Sitten käydään vielä jokaisen joukkueen toimari vuoron perään ulisemassa mediassa, että miten Liigan pitäisi antaa sinne omistaan kahmalokaupalla rahaa ja miten oma sarja on mielenkiinnoton ja paska koska Liiga on suljettu. Eli oikein yrittämällä yritetään tuhota se kaikki ihan itse sisältä päin, sen sijaan että kehuttaisiin sitä omaa sarjaa ja tehtäisiin siitä mielenkiintoisempi. Koko asetelma on pitkään ollut niin nurinkurinen ja typerä kuin olla ja voi. Millä tahansa muulla alalla tuollaiset ihmiset saisi kenkää ja heti jotka haukkuu omaa tuotetta, mutta ei näköjään Mestiksessä.
Tähän voisi vielä lisätä, että KooKoolta, Sportilta ja Jukureilta vaati vuosikausien työn kehittää toimintaansa I-divarissa/mestiksessä. KooKoo pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 36 kautta, Sport 33 kautta ja Jukurit 21 kautta. Kyseinen kolmikko oli vieläpä pitkään vuodesta toiseen pääsääntöisesti sarjassa neljän parhaan joukossa. Liiketoimintaa kasvatettiin useita vuosia askel kerrallaan kohti liigakelpoisuutta. Rovaniemi pelannut toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 6 kautta, Kotka 4 kautta, Salo 1 kauden ja Seinäjoki ei ikinä mestiksessä/divarissa. Miten nämä nyt yht´äkkiä pystyisivät nousemaan liigakelpoisiksi joukkueiksi. Näitä pilvilinnoja on helppo raapustaa kaikenmaailman A- ja B-liigoista papereille, mutta helposti unohtuu, että kaikki nykyiset liigajoukkueet ovat pelanneet joko liigassa tai mestiksessä/divarissa vuosikymmeniä.
Jos meillä ei vielä riitä joukkueita millään 12+12 malliseen sarjaan, niin pitäisikö siihen pyrkiä pienin askelin. Liiga julkistaisi 25-vuotissuunnitelman, jossa olisi vaikka viisi askelta.
Eli ensiaskel olisi se, että viiden vuoden päästä Liiga laajenisi kolmella joukkueella -> 9+9 malliseksi järjestelmäksi. Käytännössä joukkueiden annettaisiin rakentaa omaa juttuaan Mestiksessä ja jos kolme Mestis seuraa neljännen vuoden jälkeen osoittaa, että askel Liiga joukkueeksi olisi siitä hetkestä vuoden päästä realistinen, niin ensimmäinen asken Liigan laajentamiseen otetaan. Siitä sitten seuraavat viisi vuotta tokaan vaiheeseen ja mentäisiin 10+10 malliseen järjestelmään. Edelleen jos taas vuotta aikasemmin saadaan varmuus, että kaksi seuraa olisi valmiina ottamaan askeleen Liigaan. Kolmanteen vaiheeseen taas samat viisi vuotta ja 11+11 (jos joukkueita riittää) ja neljäs vaihe sitä seuraavat viisi vuotta ja sen jälkeen 12+12 (edelleen jos joukkueita riittää). Tuon jälkeen Liiga voisi olla vielä viimeisen vaiheen viisi vuotta olla kiinni, kunnes sitten palattaisiin malliin, jossa kilpailu olisi avoin myös alaspäin.
Ja kun noita tasoja tulisi heti ensimmäisen laajenemisen jälkeen kaksi, niin eihän niiden laajennusjoukkueiden tarvisi välttämättä tavoittaa nyky Liigan olosuhde kriteereitä. Kun meillä olisi kaksi tasoa, niin voisihan ne kriteerit/vaateet/toivomukset olla, että tulevaisuudessa Liiga A seuroilla olisi vähintään 5000 asiakasta vetävät hallit ja riittäisikö sitten Liiga B:n pääsemiseen vähintään 2500 asiakasta vetävät hallit? Tai jotain tällaista vastaavaa..
Meinaa jos meillä tällaisessa kuvitteellisessa tilanteessa vaikka ekat kolme nousijaa tulisi Turusta, Joensuusta ja Espoosta, niin täälläkin mainituilla esimerkeillä Porvoo, Kotka, Seinäjoki yms. voisi olla aikaa rakentaa niitä olosuhteita minimissään Liiga B:n vaatimalle tasolle 10-20 vuotta. Voisiko sellaisessa ajassa noilla paikkakunnilla saada homma mahdollisen Liiga B vaatimalle tasolle, jos nousumahdollisuudesta olisi siltä osin varma tieto, että tapahtuisi olosuhde vaatimusten täytyttyä määrätyssä ajassa?
Huh huh. Nyt jäitä hattuun. Moni liigaseura on konkurssin partaalla koronan vuoksi, koska tulovirrat lipun- ja ottelutapahtuman myynneistä ovat loppuneet. Se on ISO aukko.Sellainen skenaario, että jospa koronan myötä kulttuuri on muuttunut jo pysyvästi, eivätkä ihmiset enää palaa hallille eikä katsomoihin. Jatkossa urheilua seurataan melkein pelkästään ruutua tuijottamalla. Silloin on ihan se ja sama, minkä kokoinen katsomo hallissa kenelläkin on. Vaikkapa Iisalmen IPK:lla on hyvät sponsorit ja IPK voisi tässä minun skenaariossa pelata Liigaa siinä missä esim. SaiPa tai Jukurit.
Mitä tarkoittaa kohellusvaihto? Olisiko jotain klippiä laittaa tällaisesta?Ei liity sarjajärjestelmään , mutta toivoisin kokoonpanoja otteluun pienemmiksi . Joku 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Tällöin kohellusvaihdot vähenisi eikä aikuisten miesten tarvitsisi matkustaa halki suomen pelatakseen viisi minuuttia.
Minä näkisin että kohellus vai lisääntylsi kun väsyneet pelaajat sähläisivät kentällä.Ei liity sarjajärjestelmään , mutta toivoisin kokoonpanoja otteluun pienemmiksi . Joku 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Tällöin kohellusvaihdot vähenisi eikä aikuisten miesten tarvitsisi matkustaa halki suomen pelatakseen viisi minuuttia.
Väitätkö oikeasti, että jos sm-liiga tasoinen pelaaja pelaa 20 minuuttia illassa niin hän väsyy ja sählää? Mainoskatkot antaa lepoa, joten kukaan ei väsy ellei pelaa ylipitkiä vaihtoja. Neloskentän kaverit muutama nopea vaihto erässä eivät ole pelissä mukana kylmillä jaloilla ja siten sähläävät.Minä näkisin että kohellus vai lisääntylsi kun väsyneet pelaajat sähläisivät kentällä.
Mainoskatkothan tuotiin mukaan aikanaan kun kenttäpelaajien määrää vähennettiin. Syynä oli juuri se, että pelaajat jaksaisivat kun ei ollut enää mahdollisuutta neljään täyteen kenttään. Eihän mikään joukkue peluuttaisi neloskenttää jos sillä ei olisi vaikutusta ylempien kenttien jaksamiseen.Väitätkö oikeasti, että jos sm-liiga tasoinen pelaaja pelaa 20 minuuttia illassa niin hän väsyy ja sählää? Mainoskatkot antaa lepoa, joten kukaan ei väsy ellei pelaa ylipitkiä vaihtoja. Neloskentän kaverit muutama nopea vaihto erässä eivät ole pelissä mukana kylmillä jaloilla ja siten sähläävät.
Väittäisin , että olet väärässä kun ainakin 90 luvulla kaikki joukkueet pelasi 18 kenttäpelaajalla. Toki nyt kaikilla näyttää olevan 19 kenttäpelaajaa eli kai sitten jossain välissä lisättiin kaksi ja sitten vähennettiin 1. Mutta kyllä kuka vain ammattiurheilija vetää 20 minuuttia illassa helposti .Mainoskatkothan tuotiin mukaan aikanaan kun kenttäpelaajien määrää vähennettiin. Syynä oli juuri se, että pelaajat jaksaisivat kun ei ollut enää mahdollisuutta neljään täyteen kenttään. Eihän mikään joukkue peluuttaisi neloskenttää jos sillä ei olisi vaikutusta ylempien kenttien jaksamiseen.
Eli vastauksena kysymykseesi. Kyllä väitän.
Urheiluruudussa tänään jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Antti Pennanen sanoi, että nyt pitää nopeasti saada Suomeen 20 huippuorganisaatiota, joissa pelaajien laadukas kehittäminen on mahdollista. Ja pidemmällä aikavälillä pitää olla 30 seuraa, joissa pelaaja pystyy näkemään itselleen uskottavan pelaajapolun aina änäriin saakka. On muutettava rakenteita ja mentävä kohti avointa kilpailua.
Liitosta tulee tällaisia tuulia. Miten reagoi liiga? Vieläkö jatketaan sitä bresneviläistä jargoniaa, että meillä menee hyvin ja uudistuksiin ei ole tarvetta....?
Kenelle tuo on suurin ongelma? Tuskin Mestis-joukkueille jotka yrittävät kitkutella pienellä budjetilla pystyäkseen pelaamaan Mestistä vuodesta toiseen. Miten mielestäsi Mestiksen tasoa pystyttäisiin nostamaan niin paljon, että se riittäisi pelaajille, joiden oma taso ei riitä 15 joukkueen liigaan, missä pelaa paljon huonoja pelaajia.Suurin ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, että jos et voi pelata enää A-junnuissa etkä mahdu Liiga-rinkiin niin oikeasti kovia, kehittäviä ja vaativia pelejä ei ole tarjolla. Nykyinen Mestiksen taso ei vain riitä.
Kenelle tuo on suurin ongelma? Tuskin Mestis-joukkueille jotka yrittävät kitkutella pienellä budjetilla pystyäkseen pelaamaan Mestistä vuodesta toiseen. Miten mielestäsi Mestiksen tasoa pystyttäisiin nostamaan niin paljon, että se riittäisi pelaajille, joiden oma taso ei riitä 15 joukkueen liigaan, missä pelaa paljon huonoja pelaajia.
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.tiputusplayoffit
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.
