Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 238 351
  • 10 881

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Sellainen skenaario, että jospa koronan myötä kulttuuri on muuttunut jo pysyvästi, eivätkä ihmiset enää palaa hallille eikä katsomoihin. Jatkossa urheilua seurataan melkein pelkästään ruutua tuijottamalla. Silloin on ihan se ja sama, minkä kokoinen katsomo hallissa kenelläkin on. Vaikkapa Iisalmen IPK:lla on hyvät sponsorit ja IPK voisi tässä minun skenaariossa pelata Liigaa siinä missä esim. SaiPa tai Jukurit.
Kellekkä ne sponsorit mainostaa? Siis jos nyt kysytäisiin joltain vaikka Kärppiä tuntevalta asiasta, siis yhdestä isoimmasta organisaatiosta. Ainakin juttujen mukaan ne Kallen nakkikiskat on sielläkin todella isossa roolissa. Se paikallisuus. Isojen sponsorien määrä on toki merkityksellinen, mutta nimen omaan ne paikalliset pienemmät firmat on olleet esim. Kärppien ase, siinä kun Espoossa ne nimen omaan kustiin ja kuviteltiin, että isot sponssit on tärkeitä ja paikallisuus jäi puutumaan. Hattua päästä Junnolle ja kumppaneille tästä, se viesti on ollut vakuuttavaa, että miten joka pienikin pulju on otettu huomioon. Tuossa olisi monella pienemmälläkin seuralla paljon parannettavaa.

Vaan mitä sitten myydään kun ei ole katsojia ja ei näille pienille missä näkyä? Siihen paitaankin mahtuu vain niin paljon mainoksia telkkarissa näkymään (Kärpät toki tässäkin eräänlainen esimerkki), saati kun talousalue on pieni ja siellä näkyminen näkyy hyvin harvalle paikkakunnalla ja sinne Kallen kiskaan ei nyt kukaan muualta lähde. Realismi. Kallen nakkikiskalle on hemmetin hyvä asia näkyä Kärppien kaukalon laidassa, tai voida sitä asiaa mainostaa itse. koska se viestii niille tuhansille katsomossa, että Kalle on Kärppien tukija, vaan kun telkkarista näkyy laita vain yhdelä puolelta ja Kallen nakkikiska ei ihan niin iso ole, että siellä kannattaisi. Yksinkertaisesti se yleisömäärä on kaikki kaikessa, ilman sitä ei ole sponsoreita ja ilman sponsoreita ei ole tuloja. Ammattilaistouhua ei pyöritetä millään almuilla ja kerjäämällä, että voisitko tukea. Emme elä enää missään 80-luvulla. Sponsorit haluaa myös takaisin jotain, se on se näkyvyys, on kyseessä Kallen nakkikiska tai UPM.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Jos meillä ei vielä riitä joukkueita millään 12+12 malliseen sarjaan, niin pitäisikö siihen pyrkiä pienin askelin. Liiga julkistaisi 25-vuotissuunnitelman, jossa olisi vaikka viisi askelta.

Eli ensiaskel olisi se, että viiden vuoden päästä Liiga laajenisi kolmella joukkueella -> 9+9 malliseksi järjestelmäksi. Käytännössä joukkueiden annettaisiin rakentaa omaa juttuaan Mestiksessä ja jos kolme Mestis seuraa neljännen vuoden jälkeen osoittaa, että askel Liiga joukkueeksi olisi siitä hetkestä vuoden päästä realistinen, niin ensimmäinen asken Liigan laajentamiseen otetaan. Siitä sitten seuraavat viisi vuotta tokaan vaiheeseen ja mentäisiin 10+10 malliseen järjestelmään. Edelleen jos taas vuotta aikasemmin saadaan varmuus, että kaksi seuraa olisi valmiina ottamaan askeleen Liigaan. Kolmanteen vaiheeseen taas samat viisi vuotta ja 11+11 (jos joukkueita riittää) ja neljäs vaihe sitä seuraavat viisi vuotta ja sen jälkeen 12+12 (edelleen jos joukkueita riittää). Tuon jälkeen Liiga voisi olla vielä viimeisen vaiheen viisi vuotta olla kiinni, kunnes sitten palattaisiin malliin, jossa kilpailu olisi avoin myös alaspäin.

Ja kun noita tasoja tulisi heti ensimmäisen laajenemisen jälkeen kaksi, niin eihän niiden laajennusjoukkueiden tarvisi välttämättä tavoittaa nyky Liigan olosuhde kriteereitä. Kun meillä olisi kaksi tasoa, niin voisihan ne kriteerit/vaateet/toivomukset olla, että tulevaisuudessa Liiga A seuroilla olisi vähintään 5000 asiakasta vetävät hallit ja riittäisikö sitten Liiga B:n pääsemiseen vähintään 2500 asiakasta vetävät hallit? Tai jotain tällaista vastaavaa..

Meinaa jos meillä tällaisessa kuvitteellisessa tilanteessa vaikka ekat kolme nousijaa tulisi Turusta, Joensuusta ja Espoosta, niin täälläkin mainituilla esimerkeillä Porvoo, Kotka, Seinäjoki yms. voisi olla aikaa rakentaa niitä olosuhteita minimissään Liiga B:n vaatimalle tasolle 10-20 vuotta. Voisiko sellaisessa ajassa noilla paikkakunnilla saada homma mahdollisen Liiga B vaatimalle tasolle, jos nousumahdollisuudesta olisi siltä osin varma tieto, että tapahtuisi olosuhde vaatimusten täytyttyä määrätyssä ajassa?
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Millä ihmeellä taiotaan jostain Keupoista ammattilaisorganisaatioita? Suomessa on tällä hetkellä Mestiksessä 5 paikkaa joilla on edes yleisesti edellytyksiä pyörittää talousalueellisesti ammattimaista organisaatiota (Espoo, Vantaa, Joensuu, Rovaniemi, Turku). Se tekee yhteensä 20 seuraa joilla tässä maassa on sellaiseen mahdollisuus. Jostain pitäisi taikoa ne 4 lisää. Seinäjoen S-kiekko (16 isoin kaupunki) toki olisi tämän ulkopuolelta mahdollinen. Kotka ja Salo (19 ja 20) olisi seuraavia ja tottakai Porvoon Huntters (21). Sen jälkeen on käytetty 21 isointa paikkaa Suomesta (tai no 20 kun Rauma pienempi, mutta niillä on RTK, kun ne on hemmetin fiksuja ja Tampere ja Turku hyödynnetty kahdesti). Noistakin Mikkeli on jo osoittanut, että on 52 tuhannen asukkaan paikkakunnalla hyvin hankalaa operoida Liigassa. Eikä tässä mitään pois Mikkeliltä, mutta yksinkertaisesti resurssit ja niiden saamisen mahdollisuus muodostuu rajoittavaksi tekijäksi.

Noniin olemme luoneet optimaalisesti olosuhteisiin nähden 12+12 mallin A ja B Liigan. Taloudellisesti näistä uusista seuroista sijoittuisi Joensuu johonkin Kouvola, Hämeenlinna, Lappeenranta akselille, eli voisi pyörittää uskottavaa toimintaa, lisäksi siellä on jäähalli mikä remontoinnilla täyttäisi vaatimukset. Turussa voisi pyörittää uskottavaa toimintaa ja remontilla täyttäisi vaatimukset. Espoossa on jo jäähalli joka täyttää vaatimukset, samaten Vantaalla vähintään remontoimalla ja resursseja teoriassa taivas rajana. Mutta nämä me jo tiedettiin, niin ja Rovaniemellä kanssa halli kunnossa vähintään rempalla. Vaan entäpä nämä muut?

-Seinäjoki ja S-kiekko (Suomi-Sarja) pelaa hieman Mikkeliä isommassa kaupungissa, jäähallissa minkä kapasiteetti on 850. Mitään mahdollisuuksia ei tuolla ole pelata Liigaa, vaan vaatisi kymmeniä miljoonia uuteen halliin, paikka on ihan lato.
-Kotka ja Titaanit (Suomi-Sarja), Mikkelin kokoinen paikka, 1958 katsojan lato (valmistui toki 2005) jota ei voi laajentaa täyttämään Liigan vaatimuksia. Eli pitäisi keksiä jostain kymmeniä miljoonia investointeihin.
-Salon kiekkohait (3 -divari) n. Mikkelin kokoisessa kaupungissa ja niiden hallina on sen tason, lato että ei kannata edes puhua Mestiksestä, saati Liigasta. Eli taas kymmeniä miljoonia.
-Porvoo ja Huntters (Suomi-Sarja) Mikkeliä pienempi kaupunki jossa 1500 katsojaa vetävä halli. Kymmeniä miljoonia vaadittaisiin jälleen.

Huomaatteko nyt, että miksi mikään tälläinen haaveilu ei perustu millään tavalla a. järkeen, tai b. realistisuuteen?! Miljoonien touhua ei voi pyörittää missään ladoissa joihin mahtuu 1000 henkeä, toistaiseksi sitä ei ole voinut pyörittää kannattavasti Liigassa joukkue jolla on isompi talousalue kuin osalla näistä mainituista ja jäähalli joka täyttää kaikki vaatimukset, on pienin pelaajabudjetti ja silti on tullut tappiota. Nykyiset Mestis joukkueet tulee siis näitä talousalueita joko pienemmiltä paikoilta, tai ne omaa jo hullun määrän kilpailua alueellaan kuten Ketterä, Keupa ja KooVee.

Sitten kun täällä edes yksi kirjoittaja pystyy kertomaan, että miten tämä realistisesti toteutetaan ja miten noihin paikkoihin saati johonkin vielä pienempään saadaan tuhansien katsojien hallit rakennettua miljoonilla, niin sen jälkeen minä lupaan alkaa kannattamaan 12+12 mallia. Mutta jos ainoa vastaus on, että veronmaksajat maksaa, niin jättäkää ihan oikeasti kirjoittamatta.

Minä en ainakaan ole tarkoittanut että 12+12 mallissa kaikkien 24 organisaation pitäisi täyttää nyky Liigan keskistason vaatimukset automaattisesti. Tarkoitus olisi lähinnä että tämän mallin Divarin organisaatioden budjetit olisivat esimerkikisi sen 2-3 kertaa sen mitä nyky Mestiksessä (riippuen laskennasta/seurasta). Tämän uskoisin olevan mahdollista suunnittelulla, työllä, mediaoikeusrahalla ja kaikkien mukaan lähtemisellä.

Sitähän se kehittäminen on ollut jo pitkään. Sitten käydään vielä jokaisen joukkueen toimari vuoron perään ulisemassa mediassa, että miten Liigan pitäisi antaa sinne omistaan kahmalokaupalla rahaa ja miten oma sarja on mielenkiinnoton ja paska koska Liiga on suljettu. Eli oikein yrittämällä yritetään tuhota se kaikki ihan itse sisältä päin, sen sijaan että kehuttaisiin sitä omaa sarjaa ja tehtäisiin siitä mielenkiintoisempi. Koko asetelma on pitkään ollut niin nurinkurinen ja typerä kuin olla ja voi. Millä tahansa muulla alalla tuollaiset ihmiset saisi kenkää ja heti jotka haukkuu omaa tuotetta, mutta ei näköjään Mestiksessä.

Tähän voisi vielä lisätä, että KooKoolta, Sportilta ja Jukureilta vaati vuosikausien työn kehittää toimintaansa I-divarissa/mestiksessä. KooKoo pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 36 kautta, Sport 33 kautta ja Jukurit 21 kautta. Kyseinen kolmikko oli vieläpä pitkään vuodesta toiseen pääsääntöisesti sarjassa neljän parhaan joukossa. Liiketoimintaa kasvatettiin useita vuosia askel kerrallaan kohti liigakelpoisuutta. Rovaniemi pelannut toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 6 kautta, Kotka 4 kautta, Salo 1 kauden ja Seinäjoki ei ikinä mestiksessä/divarissa. Miten nämä nyt yht´äkkiä pystyisivät nousemaan liigakelpoisiksi joukkueiksi. Näitä pilvilinnoja on helppo raapustaa kaikenmaailman A- ja B-liigoista papereille, mutta helposti unohtuu, että kaikki nykyiset liigajoukkueet ovat pelanneet joko liigassa tai mestiksessä/divarissa vuosikymmeniä.

Tämöisessä yllämainitsemassani Divarissa voitaisiin sitten odottaa näitä asioita. Ulinalle ei olisi vähääkään aihetta kun kaikki olisi nykyistä enemmän omissa käsissä. Lisäksi tuommoinen miljoonan-kahden budjetilla ainakin lähes ammattimaisesti toimiminen harjoittaisi koko organisaatiota mahdollista Liiga nousua varten huomattavasti paremmin kuin nykyinen ns talkoo meininki.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Jos meillä ei vielä riitä joukkueita millään 12+12 malliseen sarjaan, niin pitäisikö siihen pyrkiä pienin askelin. Liiga julkistaisi 25-vuotissuunnitelman, jossa olisi vaikka viisi askelta.

Eli ensiaskel olisi se, että viiden vuoden päästä Liiga laajenisi kolmella joukkueella -> 9+9 malliseksi järjestelmäksi. Käytännössä joukkueiden annettaisiin rakentaa omaa juttuaan Mestiksessä ja jos kolme Mestis seuraa neljännen vuoden jälkeen osoittaa, että askel Liiga joukkueeksi olisi siitä hetkestä vuoden päästä realistinen, niin ensimmäinen asken Liigan laajentamiseen otetaan. Siitä sitten seuraavat viisi vuotta tokaan vaiheeseen ja mentäisiin 10+10 malliseen järjestelmään. Edelleen jos taas vuotta aikasemmin saadaan varmuus, että kaksi seuraa olisi valmiina ottamaan askeleen Liigaan. Kolmanteen vaiheeseen taas samat viisi vuotta ja 11+11 (jos joukkueita riittää) ja neljäs vaihe sitä seuraavat viisi vuotta ja sen jälkeen 12+12 (edelleen jos joukkueita riittää). Tuon jälkeen Liiga voisi olla vielä viimeisen vaiheen viisi vuotta olla kiinni, kunnes sitten palattaisiin malliin, jossa kilpailu olisi avoin myös alaspäin.

Ja kun noita tasoja tulisi heti ensimmäisen laajenemisen jälkeen kaksi, niin eihän niiden laajennusjoukkueiden tarvisi välttämättä tavoittaa nyky Liigan olosuhde kriteereitä. Kun meillä olisi kaksi tasoa, niin voisihan ne kriteerit/vaateet/toivomukset olla, että tulevaisuudessa Liiga A seuroilla olisi vähintään 5000 asiakasta vetävät hallit ja riittäisikö sitten Liiga B:n pääsemiseen vähintään 2500 asiakasta vetävät hallit? Tai jotain tällaista vastaavaa..

Meinaa jos meillä tällaisessa kuvitteellisessa tilanteessa vaikka ekat kolme nousijaa tulisi Turusta, Joensuusta ja Espoosta, niin täälläkin mainituilla esimerkeillä Porvoo, Kotka, Seinäjoki yms. voisi olla aikaa rakentaa niitä olosuhteita minimissään Liiga B:n vaatimalle tasolle 10-20 vuotta. Voisiko sellaisessa ajassa noilla paikkakunnilla saada homma mahdollisen Liiga B vaatimalle tasolle, jos nousumahdollisuudesta olisi siltä osin varma tieto, että tapahtuisi olosuhde vaatimusten täytyttyä määrätyssä ajassa?

Tätä olen osittain myös hakenut takaa. Jonkinlaiset suunnitelmat mitä minnekkin kannattaa ja pystyy toteuttamaan jos vain on päämääriä. Rahakkaampi Divari voisi esimerkikisi hyvinkin houkutella Seinäjoen panostamaan kiekkoon verrattununa nyky tilanne jossa ainoa tavoiteltava kohde olisi Liigataso (koska Mestikseen siirtyminen/panostaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa) ja se on armotta lähes kaikilla liian kaukana.
 

Surprise Me

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gus Polinski - Polka king of the midwest
Sellainen skenaario, että jospa koronan myötä kulttuuri on muuttunut jo pysyvästi, eivätkä ihmiset enää palaa hallille eikä katsomoihin. Jatkossa urheilua seurataan melkein pelkästään ruutua tuijottamalla. Silloin on ihan se ja sama, minkä kokoinen katsomo hallissa kenelläkin on. Vaikkapa Iisalmen IPK:lla on hyvät sponsorit ja IPK voisi tässä minun skenaariossa pelata Liigaa siinä missä esim. SaiPa tai Jukurit.
Huh huh. Nyt jäitä hattuun. Moni liigaseura on konkurssin partaalla koronan vuoksi, koska tulovirrat lipun- ja ottelutapahtuman myynneistä ovat loppuneet. Se on ISO aukko.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Ei liity sarjajärjestelmään , mutta toivoisin kokoonpanoja otteluun pienemmiksi . Joku 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Tällöin kohellusvaihdot vähenisi eikä aikuisten miesten tarvitsisi matkustaa halki suomen pelatakseen viisi minuuttia.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF
Ei liity sarjajärjestelmään , mutta toivoisin kokoonpanoja otteluun pienemmiksi . Joku 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Tällöin kohellusvaihdot vähenisi eikä aikuisten miesten tarvitsisi matkustaa halki suomen pelatakseen viisi minuuttia.
Mitä tarkoittaa kohellusvaihto? Olisiko jotain klippiä laittaa tällaisesta?

Nämä aikuiset miehet muuten tienaavat rahaa siitä, että käyvät illassa "viisi minuuttia" jäällä.

Miten ajattelit, että tämä vaikuttaisi Liigan tasoon, jos väsyneet pelaajat kellottaisivat varmaa tuossa tapauksessa +30 minuutin peliaikoja per peli?

Niin, ja miten tämä nyt liittyi tähän ketjuun mitenkään..
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Ei liity sarjajärjestelmään , mutta toivoisin kokoonpanoja otteluun pienemmiksi . Joku 15 pelaajaa ja kaksi maalivahtia. Tällöin kohellusvaihdot vähenisi eikä aikuisten miesten tarvitsisi matkustaa halki suomen pelatakseen viisi minuuttia.
Minä näkisin että kohellus vai lisääntylsi kun väsyneet pelaajat sähläisivät kentällä.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Minä näkisin että kohellus vai lisääntylsi kun väsyneet pelaajat sähläisivät kentällä.
Väitätkö oikeasti, että jos sm-liiga tasoinen pelaaja pelaa 20 minuuttia illassa niin hän väsyy ja sählää? Mainoskatkot antaa lepoa, joten kukaan ei väsy ellei pelaa ylipitkiä vaihtoja. Neloskentän kaverit muutama nopea vaihto erässä eivät ole pelissä mukana kylmillä jaloilla ja siten sähläävät.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Väitätkö oikeasti, että jos sm-liiga tasoinen pelaaja pelaa 20 minuuttia illassa niin hän väsyy ja sählää? Mainoskatkot antaa lepoa, joten kukaan ei väsy ellei pelaa ylipitkiä vaihtoja. Neloskentän kaverit muutama nopea vaihto erässä eivät ole pelissä mukana kylmillä jaloilla ja siten sähläävät.
Mainoskatkothan tuotiin mukaan aikanaan kun kenttäpelaajien määrää vähennettiin. Syynä oli juuri se, että pelaajat jaksaisivat kun ei ollut enää mahdollisuutta neljään täyteen kenttään. Eihän mikään joukkue peluuttaisi neloskenttää jos sillä ei olisi vaikutusta ylempien kenttien jaksamiseen.

Eli vastauksena kysymykseesi. Kyllä väitän.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Mainoskatkothan tuotiin mukaan aikanaan kun kenttäpelaajien määrää vähennettiin. Syynä oli juuri se, että pelaajat jaksaisivat kun ei ollut enää mahdollisuutta neljään täyteen kenttään. Eihän mikään joukkue peluuttaisi neloskenttää jos sillä ei olisi vaikutusta ylempien kenttien jaksamiseen.

Eli vastauksena kysymykseesi. Kyllä väitän.
Väittäisin , että olet väärässä kun ainakin 90 luvulla kaikki joukkueet pelasi 18 kenttäpelaajalla. Toki nyt kaikilla näyttää olevan 19 kenttäpelaajaa eli kai sitten jossain välissä lisättiin kaksi ja sitten vähennettiin 1. Mutta kyllä kuka vain ammattiurheilija vetää 20 minuuttia illassa helposti .
 

Glove

Jäsen
Minä tiputtaisin määrän 18. Jos ei jaksa pelata 20 minuuttia niin on kunnossa vikaa. Jos ei jaksa niin ehkä siinä on se syy miksi pelaaja pelaa liigaa.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Urheiluruudussa tänään jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Antti Pennanen sanoi, että nyt pitää nopeasti saada Suomeen 20 huippuorganisaatiota, joissa pelaajien laadukas kehittäminen on mahdollista. Ja pidemmällä aikavälillä pitää olla 30 seuraa, joissa pelaaja pystyy näkemään itselleen uskottavan pelaajapolun aina änäriin saakka. On muutettava rakenteita ja mentävä kohti avointa kilpailua.

Liitosta tulee tällaisia tuulia. Miten reagoi liiga? Vieläkö jatketaan sitä bresneviläistä jargoniaa, että meillä menee hyvin ja uudistuksiin ei ole tarvetta....?
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Urheiluruudussa tänään jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Antti Pennanen sanoi, että nyt pitää nopeasti saada Suomeen 20 huippuorganisaatiota, joissa pelaajien laadukas kehittäminen on mahdollista. Ja pidemmällä aikavälillä pitää olla 30 seuraa, joissa pelaaja pystyy näkemään itselleen uskottavan pelaajapolun aina änäriin saakka. On muutettava rakenteita ja mentävä kohti avointa kilpailua.

Liitosta tulee tällaisia tuulia. Miten reagoi liiga? Vieläkö jatketaan sitä bresneviläistä jargoniaa, että meillä menee hyvin ja uudistuksiin ei ole tarvetta....?

Vaikea uskoa, että saadaan 20 huippuorganisaatiota Suomeen, mutta jos Liigan saisi auki ja Mestikselle näkyvyyttä sekä sitä kautta enemmän rahaa niin nähdäkseni se palvelisi paljon paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin nykymeininki. Ei Mestiksen tarvitse olla täysiverin ammattilais-sarja, mutta kunhan siellä ovat kaikki organisaatiot vähintään puolammattilais-organisaatioita ja ainakin muutama oikea ammattilais-organisaatio, jotka voivat havitella nousua pääsarjaan tosissaan.

Suurin ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, että jos et voi pelata enää A-junnuissa etkä mahdu Liiga-rinkiin niin oikeasti kovia, kehittäviä ja vaativia pelejä ei ole tarjolla. Nykyinen Mestiksen taso ei vain riitä.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Suurin ongelma tällä hetkellä on mielestäni se, että jos et voi pelata enää A-junnuissa etkä mahdu Liiga-rinkiin niin oikeasti kovia, kehittäviä ja vaativia pelejä ei ole tarjolla. Nykyinen Mestiksen taso ei vain riitä.
Kenelle tuo on suurin ongelma? Tuskin Mestis-joukkueille jotka yrittävät kitkutella pienellä budjetilla pystyäkseen pelaamaan Mestistä vuodesta toiseen. Miten mielestäsi Mestiksen tasoa pystyttäisiin nostamaan niin paljon, että se riittäisi pelaajille, joiden oma taso ei riitä 15 joukkueen liigaan, missä pelaa paljon huonoja pelaajia.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Kenelle tuo on suurin ongelma? Tuskin Mestis-joukkueille jotka yrittävät kitkutella pienellä budjetilla pystyäkseen pelaamaan Mestistä vuodesta toiseen. Miten mielestäsi Mestiksen tasoa pystyttäisiin nostamaan niin paljon, että se riittäisi pelaajille, joiden oma taso ei riitä 15 joukkueen liigaan, missä pelaa paljon huonoja pelaajia.

Ongelmallinen tilanne näillä nuorille eteenpäin pyrkiville pelaajille. Mestiksen taso ei palvele kehittymistä ja jos nuori pelaaja ei Liiga-joukkueesta saa paikkaa eikä häntä pysty edes A-nuoriin tiputtamaan niin ainut vaihtoehto on Mestis, mutta nykypäivän Mestis ei pitkällä tähtäimellä palvele nuoria eteenpäin pyrkiviä pelaajia optimaalisesti.

Mitä tulee Mestiksen tason nostamiseen niin omat lääkkeet siihen olisivat melko simppelit: Vähemmän joukkueita Liigassa, sarja avoin ja Mestikselle lisänäkyvyyttä kun laitettaisiin saman TV-sopimuksen alle molemmat sarjat. Näkyvyys on se mikä takaa enemmän kiinnostusta ja sponsoreita myös Mestis-joukkueiden taakse.

Kuten sanoit, nykymeno on vain pelkkää kitkuttelua kaudesta toiseen.
 

Veffi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomenmestari 2021
Mestikseen liigaseuroilta kasvattajakorvaukset sopimuksen yhteydessä?
 

Vepe21

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kiekko-Vantaa, Mainz 05
Itse näkisin kaksi vaihtoehtoista järjestelmää, joiden suuntaan voisi lähteä liigaa ja mestistä kehittämään.

Ensimmäinen, ja näistä se todennäköisempi, on ns. Sveitsin malli (tai ainakin tällainen kuva on itselle jäänyt Sveitsin sarjajärjestelmästä, viisammat korjatkoon), eli Liigaa laajennetaan siten, että saadaan luotua kaksi sarjatasoa saman organisaation sisälle (ja ennen kaikkea saman TV-sopimuksen alaisiksi) ja tämä kokonaisuus on suljettu. Mielestäni ideaali joukkuemäärä olisi 12+12, mutta tästä herää kysymys siitä, riittävätkö kaikkien alemman tason joukkueiden talousalueet ammattilais- tai vähintäänkin ammattilasipainotteisen puoli-ammattilaisjoukkueen pyörittämiseen. Turkuun mahtunee toinen joukkue, pk-seudulle ehkä jopa kaksi. Pienemmillä paikkakunnillakin lienee mahdollista pyörittää joukkuetta uskottavalla tasolla, mikäli liian lähellä ei ole nykyistä liigajoukkuetta, eli Rovaniemellä ja Joensuussa onnistuisi, mutta Imatralla ja Keuruulla olisi jo hankalampaa. Tämän vuoksi 10+12 tai jopa 10+10 voisi olla toimivimpia, mutta tällöin tulisi panostaa lisää myös näitä alempien tasojen kehitykseen ja näkyvyyteen.

Toinen vaihtoehto on urheiluromanttisempi, ja sitä myötä myös epätodennäköisempi. Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että pienennetään sarjakokoja ja kaikki sarjat ovat avoinna. Sarjakoot olisivat mielestäni ideaalist 12+12+12, mutta minulle kelpaisi myös esim. 10 joukkueen sarjat. Tämäkin vaihtoehto vaatii sen, että vähintään kaksi ylintä tasoa olisi saman TV-sopimuksen alla, ja kolmannellakin sarjatasolla olisi riittävä näkyvyys. Lisäksi kakkostasolta putoamiseen tulisi rakentaa jonkinlainen suojaverkko, jotta konkursseilta vältyttäisiin.

Molemmissa vaihtoehdoissa nousut ja putoamiset hoituisivat samalla tavalla, mutta näissäkin on vaihtoehtoja. Karsintasarja voisi sinänsä toimia, mutta siinä on vaarana merkityksettömät pelit ja itse en ainakaan pidä tästä ratkaisusta. Parempi vaihtoehto olisi paras seitsemästä -sarjat mallia B1-A12 ja B2-A11. 12 joukkueella voitaisiin ottaa jopa enemmän joukkueita mukaan esimerkiksi siten, että A9 ja A10 sekä B3 ja B4 pelvaavat ensin paras kolmesta keskenään ja voittajat pelaavat sitten paras seitsemästä (tai viidestä). Yksi vaihtoehto, jota itse suosisin, on se, että alemman voittaja nousee suoraan ylempään, ja vastaavasti ylemmän viimeinen pudotetaan suoraan. Tämä on varsin yleinen tapa jalkapallossa, ja tällä saataisiin vakiinnutettua vaihtuvuus sarjatasoilla. Ja tähän voi tietysti ympätä mukaan karsinnat B2-A11 jne. Ja oleellista tässä on, että vain ylimmällä tasolla pelataan play offit, muissa pelataan vain runkosarja, jonka jälkeen on karsinnat. Kaikkien tasojen runkosarjat ajoitetaan loppumaan suunnileen samoihin aikoihin ja näillä keinoilla pyritään välttämään ylempien sarjojen joukkueiden lepo-edut.

Järjestelmän muutokselle on luotava riittävän pitkä siirtymäaika, jotta joukkueet pystyvät valmistautumaan. Tämä saattaa vaatia myös Mestiksen sulkemisen kyseiseksi ajaksi. Joukkueiden sijoittelussa uuteen järjestelmään tulisi käyttää myös jotain muuta järjestelmää kuin viimeisen kauden tuloksia, sillä tämä saattaa johtaa kilpavarusteluun ja mahdollisiin konkursseihin. Parempi tapa, jota on täälläkin jo taidettu aiemmin ehdottaa, on ottaa joukkueiden runkosarjasijoitusten keskiarvot viimeisen 3-5 kauden ajalta. Tämäkään tapa ei toki kilpavarustelua estä, mutta luultavasti vähentää sitä.

Laskin tuossa kolmen viime kauden (17-18, 18-19, 19-20) runkosarjojen perusteella rankingin Liiga- ja Mestisjoukkueille.

Tämä on erittäin yksinkertainen tapa ilman mitään painotuksia. Sijoitus runkosarjassa=pistemäärä tähän rankingiin, pienin yhteenlaskettu pistemäärä on paras.

Jos yhteenlaskettu tulos oli sama, järjestys määräytyi viimeisimmän kauden sijoituksen perusteella.

Mestisjoukkueiden pistelasku toimii siten, että Mestiksen voittaja saa 16 pistettä.

Pudonneet joukkueet pitivät omien sijoitusten mukaiset pisteensä. Nousijajoukkueille on annettu nimellinen pistemäärä niille kausille, kun se ei ole pelannut Mestistä.

Esim. KOOVEE nousi Mestikseen kaudelle 18-19, ja Hokki seuraavalle kaudelle. Kaudella 17-18 Mestiksen viimeiseksi jäi Peliitat 27 pisteellä. KOOVEElle annettiin siten 28 pistettä tuolle kaudelle ja Hokille 29 tuolle ja 28 seuraavalle.

K-Espoo ja FPS kaudelle 2020-2021 nousseina sijoitettiin muiden perään tämän kauden sijoitusten perusteella.

1. Kärpät
2. Tappara
3. HIFK
4. TPS
5. Lukko
6. JYP
7. Ilves
8. HPK
9. Pelicans
10. KalPa
11. SaiPa
12. Ässät
13. KooKoo
14. Jukurit
15. Sport
16. Ketterä
17. SaPKo
18. JoKP
19. KeuPa
20. TUTO
21. IPK
22. Hermes
23. K-Vantaa
24. RoKi
25. KOOVEE
26. Peliitat
27. Hokki
28. K-Espoo
29. FPS
 

Juippi88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Osaako joku sanoa, että miltä näyttää Kiekko-Espoon taloudellinen tilanne? Toisinsanoen, jos voittavat mestiksen tulevaisuudessa niin onko eväitä nousta?

Ja siis pyörittelen tätä mielessäni sillä tavalla että Espoo nousisi karsintojen kautta, joukkuemäärää ei voida lisätä.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Miltä seuraavanlainen skenaario kuulostaisi?

- Kasvatetaan Liigaan joukkuemäärä 20 joukkueeseen.
- Kaikki pelaavat aluksi toisiaan vastaan kerran kotona ja kerran vieraissa, eli 2x19 = 38 peliä.
- Tämän jälkeen jaetaan joukkueet A ja B jatkosarjoihin, 10 + 10 joukkuetta (1-10 & 11-20).
- Sitten sarjoissa pelataan kerran kotona ja kerran vieraissa jokaista joukkuetta vastaan, eli 2x9 = 18 peliä.
- Tämän jälkeen aloitetaan pudotuspelit sekä ylemmässä että alemmassa sarjassa. Ylemmässä tietenkin voittaja jatkaa kohti mestaruutta, mutta alemmassa sarjassa hävinnyt jatkaa kohti Liigasta putoamista.


Hyötyjä:
- Kärkijoukkueiden ei tarvitse pelata alimpia joukkueita vastaan niin useasti.
- Myös syksyn peleille tulee ihan erilainen merkitys, kun kukin joukkue kohdataan vain kahdesti ennen jatkosarjoihin jakautumista.
- 5 nykyistä Mestisjoukkuetta kehittämään organisaatiotaan?
- 20 joukkueelle mahdollisuus kauden aluksi voittaa mestaruus.
- Tyhjennysmyyntejä ei varmaan ihan yhtä todennäköisesti nähtäisi?

Haittoja:
- Sarjajärjestelmä sekavoituu
- Joitakin pelejä tulee myös puoliammattilaisjoukkueita vastaan.

Kysymyksiä:
- Miten sijoja 8-12 pitäisi kohdella pudotuspelien alkaessa? Ei varmaan perusteltua, että ylemmästä jatkosarjasta kaikki jatkavat pudotuspeleihin? Entä minkälainen panos pitäisi olla alemmassa jatkosarjassa runkosarjamenestykselle?
- Pitäisikö alemmasta sarjasta esimerkiksi 2 parhaan päästä 56 pelin jälkeen mukaan mestaruustaistoon ja 8 huonoimman pelata tiputusplayoffit?
- Mistä edes riittävän lähelle Liigakelpoisia joukkueita?
- TV-rahojen jako?

Hiomista tällaisessa joka tapauksessa olisi, mutta koitin pohtia asiaa siltä kantilta miten saataisiin hyötyjä sekä 10+10 joukkueen ajatuksesta avoimella sarjalla että nykyisestä suljetusta 15 joukkueen sarjasysteemistä. Ongelmia näissä sarjajärjestelmien muuttamisissa olisi joka tapauksessa.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
tiputusplayoffit
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.
 

Spitfire

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SJS
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.

Samaa mieltä olen kyllä tästä sinänsä. Hc fanit olisivat kiinnostuneita, mutta ne tuulipukukatsojat joita se iso massa on, eivät niinkään. Hankala on ylipäätään tehdä sellaista systeemiä että pudotuspelimahdollisuuksien kariuduttua pelit kiinnostaisivat laajaa katsojamäärää ja pelaajia. Tuossakin systeemissä olisi varmaan aika selkeitä heittopusseja mukana, mikä ennestään heikentäisi kiinnostusta.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Näitä playout-pelejä kokeiltiin kerran, ja siihen on syynsä, miksi se jäi siihen yhteen kertaan. Ei suomalaisia keskimäärin kiinnosta oman joukkueen kamppailu putoamista vastaan. Totta kai voi olla, että ajan mittaan kulttuuri muuttuisi, mutta miten pitkään seurat olisivat valmiita järjestämään keväällä pelejä, joissa katsojamäärät luokkaa elokuinen harjoituspeli.

Toisaalta eihän niin sanotut sääliplayoffitkaan olleet suosittuja heti alkuunsa ja kyllähän niistä vielä vuosienkin jälkeen kuulee narinaa säännöllisesti, eli kyllä noita playoutteja olisi voinut yrittää pidempään siltä kannalta. Taisi vaan tulla shokki Liiga päättäjille, kun sen ensimmäisen kerran karsintaan joutui ikäänkuin "väärä" joukkue. Eli joukkue joka oli taistellut pudotuspeli paikasta ihan loppuun asti ja sitten löysikin itsensä karsinnoista ja hämmentävänkin läheltä putoamista.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Eli joukkue joka oli taistellut pudotuspeli paikasta ihan loppuun asti ja sitten löysikin itsensä karsinnoista ja hämmentävänkin läheltä putoamista.
Ei tuo kyllä urheilullisesti hyvä juttu ollutkaan tuossa mielessä. Mielestäni pitää olla niin, että joutuakseen karsintoihin on pelattava erittäin huono runkosarja, eli vain sarjan huonoin ja lisäksi korkeintaan toiseksi huonoin saisivat joutua pelaamaan putoamisesta. Vastaavasti toiseen suuntaan on mielestäni kyseenalaista yltää pudotuspeleihin (vaikkakin vain sääleihin) sijoilta 9 ja 10 eli suhteellisen kehnojen runkosarjaotteiden jälkeen. Mielestäni pitäisi vaatia parempi runkosarjasuoritus, jotta pääsisi pelaamaan kannusta. NHL:ssä on se puoli kunnossa, kun runkosarjan jälkeen vain noin puolet joukkueista pääsee pudotuspeleihin.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toisaalta eihän niin sanotut sääliplayoffitkaan olleet suosittuja heti alkuunsa ja kyllähän niistä vielä vuosienkin jälkeen kuulee narinaa säännöllisesti, eli kyllä noita playoutteja olisi voinut yrittää pidempään siltä kannalta. Taisi vaan tulla shokki Liiga päättäjille, kun sen ensimmäisen kerran karsintaan joutui ikäänkuin "väärä" joukkue. Eli joukkue joka oli taistellut pudotuspeli paikasta ihan loppuun asti ja sitten löysikin itsensä karsinnoista ja hämmentävänkin läheltä putoamista.
Totta. Toisaalta seuroille tuossa porkkanana on mahdollinen pääsy puolivälieriin. Playouteissa vastaavaa ei ole.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös