Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Pratu]

Jos tässä muutama vuosi vielä odotellaan ja sitten adoptoidaan KHL:stä orvoiksi jääneet Jokerit ja Dinamo Riika Liigaan? Ja siihen vielä kasvatiksi joukkue Tallinnaan?

Olisiko siinä sitten ainekset 12 joukkueen Liigalle ja Liiga2:lle:
HIFK
Jokerit
Dinamo
Tappara
Ilves
Kärpät
TPS
Ässät
Lukko
KalPa
JYP
Pelicans

HPK
SaiPa
KooKoo
Sport
Jukurit
Tallinna
K-Espoo
K-Vantaa
TUTO
RoKi
JoKP
Hermes

Molemmissa 6x sarja =66 ottelua. (44 on liian vähän, pariton määrä tai lohko kikkailut eivät tule kyseeseen.)
Molemmissa 8 joukkueen paras seitsemästä Play Offit. Liigan Play Offien voittaja nostaa Kanada-maljaa ja Liiga2:n voittaja nousee Liigaan. Liigan runkosarjan 12. tippuu suoraan Liiga2:een. (Ehdoton EI karsinnoille. Vesittäisivät Liiga2:n playoffit.) Liiga2:n ja Suomisarjan välillä sarja olisi puoliavoin, eli jotkin kriteerit nousijalta vaadittaisiin ja karsinnat järjestettäisiin mikäli haastaja kriteerit täyttäisi.
Yhteiset tv- ja pääsponsorisopimukset, tulojaolla Liiga 3/4 ja Liiga2 1/4. Tippujalle laskuvarjorahana ensimmäisenä vuonna 75% Liigaosuudesta, toisena 50%, sen jälkeen normi Liiga2 osuus.

Edelleenkään en ole vakuuttunut pystyisikö tuossa Liiga2:ssa toimimaan edes yli 50% joukkueista jokseenkin ammattimaisesti. Sarja olisi varmasti parempi kuin nykyinen Mestis, mutta pysyisikö häntäpää millään mukana ja elinkelpoisena? Nytkin mukaan otin jo utopistiset vahvistukset Jokerit, Dinamon ja Tallinnan.

 

[Old Tom]

Olisiko siinä sitten ainekset 12 joukkueen Liigalle ja Liiga2:lle:

Kuulostaa helvetin hyvälle. Kiva päästä taas seuraamaan mestistä. Eihän tuota mestistä ole tullut seurattuakaan vasta kuin 15 vuotta vuodesta 2000 vuoteen 2015. Toisaalta jos joukkueita aletaan jakamaan kahteen kastiin niin eikö nuo sarjapaikat pitäisi ratkaista ihan yksinkertaisesti pelaamalla? Miksi esim. Ässät olisi automaattisesti parhaassa A-ryhmässä ja esim. SaiPa, HPK ja KooKoo B-kastissa? KooKoo pelaa nyt kuudetta peräkkäistä kautta liigassa ja näistä neljänä kautena KooKoo on ollut sarjataulukossa Ässien edellä ja Ässät vain kaksi kertaa KooKoon edellä. KooKoon uuden liigataipaleen aikana KooKoo on kerännyt yhteensä 454 pistettä ja samassa ajassa Ässät on kerännyt 431 pistettä. Eikö tämä kuusi kautta ole tarpeeksi pitkä vertailujakso vai pitääkö alkaa laskemaan 60-luvun saavutuksetkin mukaan sarjapaikkoja arvottaessa. Ensin haukutaan KooKoota ja Jukureita kabinettijoukkueiksi, mutta näiltä vaadittiin ensin mestiksen voittoa noustakseen liigaan, mutta nyt siis kelpaisikin, että valittaisiin kaikki liigan joukkueet kabinetissa ilman mitään urheilullisia vaatimuksia.

 

[Pratu]

Kuulostaa helvetin hyvälle. Kiva päästä taas seuraamaan mestistä. Eihän tuota mestistä ole tullut seurattuakaan vasta kuin 15 vuotta vuodesta 2000 vuoteen 2015. Toisaalta jos joukkueita aletaan jakamaan kahteen kastiin niin eikö nuo sarjapaikat pitäisi ratkaista ihan yksinkertaisesti pelaamalla? Miksi esim. Ässät olisi automaattisesti parhaassa A-ryhmässä ja esim. SaiPa, HPK ja KooKoo B-kastissa? KooKoo pelaa nyt kuudetta peräkkäistä kautta liigassa ja näistä neljänä kautena KooKoo on ollut sarjataulukossa Ässien edellä ja Ässät vain kaksi kertaa KooKoon edellä. KooKoon uuden liigataipaleen aikana KooKoo on kerännyt yhteensä 454 pistettä ja samassa ajassa Ässät on kerännyt 431 pistettä. Eikö tämä kuusi kautta ole tarpeeksi pitkä vertailujakso vai pitääkö alkaa laskemaan 60-luvun saavutuksetkin mukaan sarjapaikkoja arvottaessa. Ensin haukutaan KooKoota ja Jukureita kabinettijoukkueiksi, mutta näiltä vaadittiin ensin mestiksen voittoa noustakseen liigaan, mutta nyt siis kelpaisikin, että valittaisiin kaikki liigan joukkueet kabinetissa ilman mitään urheilullisia vaatimuksia.

Jaaha, sieltä oli poimittu kaikista olennaisin... Avoimesta sarjasta olisi kyse, joka voisi sijoittua muutamien vuosien päähän tulevaisuuteen. Tietysti joukkueet määräytyisi urheilullisesti silloisen tilanteen mukaan. Mutta vitustako minä sitä voisin tietää, joten esimerkiksi heitin noin... vähän seuran ja seutukunnan koon, sekä perinteiden mukaan. Sillä nyt ei ole tässä kohtaa yhtään mitään merkitystä.

 

[Old Tom]

Jaaha, sieltä oli poimittu kaikista olennaisin... Avoimesta sarjasta olisi kyse, joka voisi sijoittua muutamien vuosien päähän tulevaisuuteen. Tietysti joukkueet määräytyisi urheilullisesti silloisen tilanteen mukaan. Mutta vitustako minä sitä voisin tietää, joten esimerkiksi heitin noin... vähän seuran ja seutukunnan koon, sekä perinteiden mukaan. Sillä nyt ei ole tässä kohtaa yhtään mitään merkitystä.

No eikös se nyt ole olennaisin asia, miten liigapaikat jaettaisiin. Nyt on pitkään valitettu, että joukkueita on noussut liigaan kabinetissa, mutta nousijoilta vaadittiin Sportia lukuunottamatta mestiksen mestaruus ennen mahdollisuutta nousuun. Jos nyt sitten alettaisiin valitsemaan joukkueita perinteiden ja seutukunnan koon perusteella, niin eikös tuo olisi kaikkien aikojen kabinettipeliä. Laatikaa ihmeessä näitä erilaisia sarjamalleja eihän näitä ole tähänkään ketjuun rustailtu kuin vasta vuodesta 2007 lähtien, mutta pitäkää nyt edes lähtökohtana, että sarjapaikat ratkaistaisiin ihan yksinkertaisesti pelaamalla. Minulle on ihan ok, että joukkueita aletaan pudottamaan viimeinen joukkue kerrallaan, jos liigaa halutaan pienentämään, mutta jos siis kuitenkin pienennettäisiin sarjaa pelaamalla eikä paperilla.

 

[Pratu]

No eikös se nyt ole olennaisin asia, miten liigapaikat jaettaisiin. Nyt on pitkään valitettu, että joukkueita on noussut liigaan kabinetissa, mutta nousijoilta vaadittiin Sportia lukuunottamatta mestiksen mestaruus ennen mahdollisuutta nousuun. Jos nyt sitten alettaisiin valitsemaan joukkueita perinteiden ja seutukunnan koon perusteella, niin eikös tuo olisi kaikkien aikojen kabinettipeliä. Laatikaa ihmeessä näitä erilaisia sarjamalleja eihän näitä ole tähänkään ketjuun rustailtu kuin vasta vuodesta 2007 lähtien, mutta pitäkää nyt edes lähtökohtana, että sarjapaikat ratkaistaisiin ihan yksinkertaisesti pelaamalla. Minulle on ihan ok, että joukkueita aletaan pudottamaan viimeinen joukkue kerrallaan, jos liigaa halutaan pienentämään, mutta jos siis kuitenkin pienennettäisiin sarjaa pelaamalla eikä paperilla. Kymenlaaksossa

Nuo joukkueet oli siis tuossa laitettu vain esimerkin vuoksi, kun kukaan ei tiedä mikä tilanne on esim viiden vuoden päästä. Mitään kabinettipäätöksiä siinä ei ehdoteltu, vaan ihan urheilullisin perustein määräytyviä sarja jakoja.

 

[Tshekki77]

Tulkaa nyt joku ampumaan tämä alas. @Tshekki77 sano sää edes jotain?

Ennakkoluuloton ehdotus, enkä pidä ollenkaan mahdottomana sellaistakaan kehityskuviota, että ihmisistä tulisi tulevaisuudessa entistä kärsimättömämpiä. Eli että löydettäisiin itsemme sellaisesta tilanteesta, jossa mestarin ratkaiseminen vuoden välein olisi tulevaisuuden kuluttajille vaan yksinkertaisesti liian pitkä aikaväli.

Mitä sitten itse ehdotukseen tulee, niin olisiko tuo kuusivaihetta kuitenkin vähän paljon? Eli pitäisikö ensin kokeilla vaikka kolmea sellaista vaihetta, joissa jokaisella tasolla pelattaisiin kaksi kertaa kaikkia muita vastaan. Sillähän päästäisiin kauden päätteeksi samaan lopputulemaan, eli 60 runkosarjapeliin.

Tietenkin yksi ongelma voisi olla se, että jos pudotuspeleihin mentäisiin vasta kolmannen vaiheen lopputulosten perusteella, että menisikö ensimmäinen vaihe sitten "harjoiteltaessa" ja vasta toisessa vaiheessa alettaisiin ottamaan tosissaan, että saataisiin hyvät lähtöasetelmat kolmanteen vaiheeseen?

Toisaalta jos sitten lähdettäisiin vetämään koko ajattelu uusiksi, eli että kauden aikana pelattaisiin tosiaan kolme kertaa Suomen mestaruudesta ja jokaisen noiden kolmen vaiheen jälkeen jaetaan Suomen mestaruus titteli. Tietenkin kuluttajat on totutettu siihen, että vasta pudotuspelien voittaja on se "oikea" mestari, joten pudotuspelit vaihdettaisiin "koko kauden" mittaisiksi ja alkaisivat jo syksyllä ja pelattaisiin runkosarjan rinnalla.

Eli syksy alkaisi pudotuspelien ensimmäisellä kahdella kierroksella ja joukkueet sijoitettaisiin pudotuspelirakenteeseen, edellisen kauden viimeisen (kolmannen) vaiheen lopputulosten perusteella. Ekalla kierroksella kohtaisi "sääleissä" joukkueet sijoilla 15. - 18. ja kaksi parasta jatkoon seuraavalle kierrokselle. Tällä kierroksella sitten 16 joukkuetta muodostaa kahdeksan paria ja voittajat jatkoon. Nämä pelit pelattaisiin elokuun lopun ja syyskuun alun aikana.

Syyskuun puolenvälin jälkeen alkaisi Liigan runkosarjan ensimmäinen vaihe, eli 18 joukkuetta kolmella tasolla pelaisi nelinkertaiset sarjat, eli kaikki kohtaa kaikki muut omalla tasolla kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Kauden ensimmäinen titteli jaetaan ylimmän tason voittajalle, joka olisi siis kauden xxxx syksyn Suomen mestari. A:n kaksi huonointa tippuu b:hen. B:n kaksi parasta nousee A:han ja kaksi huonointa C:hen. C:n kaksi parasta nousee B:hen.

Ensimmäisen runkosarjavaiheen jälkeen pelattaisiin pudotuspelien kolmas kierros, jossa edellisen pudotuspelikierroksen kahdeksan parasta muodostaa neljä paria ja voittajat taas jatkoon. Tähän menisi parisen viikkoa.

Liigan runkosarjan toinen vaihe pelattaisiin samalla mallilla kuin ensimmäinen. A:n voittaja on kauden xxxx talven Suomen mestari ja osa joukkueista vaihtaa taas sarjatasoa.

Runkosarjan tokan vaiheen jälkeen tulisi sitten pudotuspelien välierä vaihe. Neljä parasta kilpailee paikoista pudotuspelien finaaleihin. Tässä menisi taas se pari viikkoa.

Liigan runkosarjan kolmas vaihe ja taas samalla mallilla, kuin kaksi edellistä vaihetta. Kauden xxxx kevään Suomen mestaruus jaetaan ja osa joukkueista vaihtaa taas tasoja.

Kausi päättyisi sitten kolmannen runkosarja vaihteen jälkeen pudotuspelien finaaliin, joissa finalistit pelaisivat parisen viikkoa Kanada maljasta.

Eli vuosittain jaossa olisi neljä titteliä. Syksyn, talven ja kevään Suomen mestari ja tämän lisäksi Kanada maljan voittaja. CHL:n lähetettäisiin sitten ensisijaisesti nämä neljä tittelijoukkuetta, mutta jos ovat samoja joukkueita, niin sitten jollain kaavalla kakkosia, kolmosia tai tarvittaessa nelosia mukaan.

 

[juba]

Tshekki77 idea on ihan toimiva jos ihmiset saataisiin juhlimaan tosissaan jokaista mestaruutta . Näin joka pelillä olisi merkitystä. Ehkä tulevaisuudessa sitten saisi tenniksen tapaan myytyä jokaisen sarjan eri sponsorille. Ensin red bull kausi 10miljoonan voittopotista , sitten Nike kausi 20miljoonasta. Sitten k-market kausi 30miljoonasta ja playoffsit amazon 100 miljoonaa.

 

[RetroRenttu]

Mielenkiintoisia ehdotuksia suuntaansa viestiketjussa edeltävillä sivuilla. Jatkan vielä oman huolestuneisuuteni jakamista nyky tilanteesta. Kyllähän Suomessa hassataan kausi kaudelta jääkiekon kokonais potenttiaalia kun ammattimaisten organisaatioden määrää ei onnistuta/yritetä/haluta/pystytä maksimoimaan.

Itse uskon vahviten edelleen kahden erillisen sarjaportaan malliin. Miksikö? Se tuntuu toimivan Euroopan kiekkomaissa kohtuullisen hyvin. Kahden sarjan mallilla lähtökohtaiset taso-/budjettierot sarjojen sisällä eivät pääsisi repeämään yhtä suuriksi kuin yhden suursarjan kohdalla. Kahden sarjan ristiin pelaamisille en suuremmin lämpene A) koska seurat eri tasoilla (Liiga vs Divari) lähtevät ja valmistautuvat kauteen aivan eri lähtökohdista. B) Kahden eri tasoisen sarjan välisistä peleistä kausimallisesti ei taida löytyä sitä tukevia kokemuksia?!

Toki esimerkiksi 12+12 sarja mallissa jokin Liiga vs Divari viikonloppu voisi toimia kyseisen Liigan käden ojennuksena Divarille ja pelit pelttaisiin Divari joukkueiden kotiotteluina. Divari seurat saisivat pe&la eri Liiga seuran vastaansa kotihalliinsa. Näin Liiga seurat luovuttaisivat kaudeltansa tavallaan yhden kotiottelun Divari seuroille muun tuon viikonlopun näkyvyyden lisäksi.

 

[Tshekki77]

Tshekki77 idea on ihan toimiva jos ihmiset saataisiin juhlimaan tosissaan jokaista mestaruutta . Näin joka pelillä olisi merkitystä. Ehkä tulevaisuudessa sitten saisi tenniksen tapaan myytyä jokaisen sarjan eri sponsorille. Ensin red bull kausi 10miljoonan voittopotista , sitten Nike kausi 20miljoonasta. Sitten k-market kausi 30miljoonasta ja playoffsit amazon 100 miljoonaa.

No toihan oli siis nimimerkin @-One- ehdotus, johon sitten lisäilin sinun ajatusta viestistä #5494 (tässä samassa ketjussa), jossa ehdottelit, että mestaruudesta voisi normaalin yhden sijaan pelata vaikka kolmesti, syksystä kevääseen kestävällä aikajaksolla. Eli ei varsinaisesti minun ehdotus vaan jonkinlainen yhdistelmä kahden muun ehdotusta.

 

[-pasi-]

Toki esimerkiksi 12+12 sarja mallissa jokin Liiga vs Divari viikonloppu voisi toimia kyseisen Liigan käden ojennuksena Divarille ja pelit pelttaisiin Divari joukkueiden kotiotteluina. Divari seurat saisivat pe&la eri Liiga seuran vastaansa kotihalliinsa. Näin Liiga seurat luovuttaisivat kaudeltansa tavallaan yhden kotiottelun Divari seuroille muun tuon viikonlopun näkyvyyden lisäksi.

Isossa mittakaavassa ristiinpelaamisessa ei olisi järkeä tasoerojen takia, mutta yksittäiset pelit voisi toimia huomion kerääjänä sponsoreita ja yleisöä kohtaan "mestiksessä", varsinkin jos vielä keväällä on karsinnat. Tuohon rinnalle vielä joku systeemi joka tasaa mediarahaa molemmille sarjatasoille niin kyllähän siinä ihan eri lähtökohdat olisi bisnestä lähteä kehittämään nykyiseen nähden jossa seurat on nyt täysin omillaan ilman mitään mediarahaa ja lisätuloja.

 

[-One-]

Kaikki entiset tilastot täytyis unohtaa ja alimmilla tasoilla perhe kärsisi kun äijät viilettää sattumanvaraisesti ympäri suomea 60 ottelua omilla rahoilla.

Rakkaudesta lajiin!

Joo, ehkä ei ihan jokaista paikallistason höntsäsarjaa voi korvata 60 ottelun koko Suomen kattavalla sarjalla. Mutta Liigan, Mestiksen ja Suomi-sarjan ainakin? Lisäksi mukaan alemmilta tasoilta kaikki, joilla sitoutuminen riittää. Ja aina jos joku haluaa lähteä yrittämään, olisi ovi auki pohjimmaiselle tasolle.

Noh kommentoidaan nyt hiukan sitten.
1.Niinkuin itse kirjoitit huonossa tapauksessa voi kohdata saman joukkueen 12 kertaa (+pleijarit) ei se maistu yleisöllekkään. Ville Peltonenkin kritisoi kun jonain vuonna Hifk ja Jokerit kohtasivat 8 kertaa runkosarjassa, että se maistuu jo hiukan puulta
2. Rahojen jako, korkeammalla tasolla olevat saa enemmän TV rahaa, joka taas lisää sitä eroa sarjojen välillä. Jo nykyään sarjan 8 -parhaan joukossa on yleensä tod.näk 6 kpl suurimmalla budjetilla operoivaa jengiä. Eli erot sen kuin kasvavat.
3. Kyllä liigassa pelaavalla joukkueella pitää olla ihan kunnon jäähalli, vaikka vain 3000 katsojaa vetävä, kyllä sarjassa pitää olla myös ns. sisäisiä tason mittareita.

1. Tää on toki negatiivinen puoli tuossa mallissa, mutta toisaalta uskon tilanteen olevan melko harvinainen. Vastapainoksi voi olla, että yhdellä kaudella kohdataan 12 kertaa ja toisella kaudella vaan 2 kertaa.
2. 40-30-20-10 ei tietenkään ole mikään kiveen hakattu, voin neuvotella asiasta. Jos jako olisi vaikka 35-35-20-10, niin se muistuttaisi enemmän monen täällä esittämää "12 joukkueen liiga + 12 joukkueen mestis saman TV-sopimuksen alla" -mallia. Minusta olisi kuitenkin pienempi paha tehdä tuo porras A- ja B-tason väliin kuin korkeampi porras B- ja C-tason välillä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että joukkueet noiden tasojen välillä vaihtelisivat kauden edetessä.
3. Pidän epätodennäköisenä, että joku minihallin joukkue nousisi tuossa mallissa pleijareihin asti (ainakaan kovin usein). Mielestäni hallin koko on ns. seuran oma asia, eikä se vaikuta juurikaan muiden joukkueiden toimintaedellytyksiin.

Ennakkoluuloton ehdotus, enkä pidä ollenkaan mahdottomana sellaistakaan kehityskuviota, että ihmisistä tulisi tulevaisuudessa entistä kärsimättömämpiä. Eli että löydettäisiin itsemme sellaisesta tilanteesta, jossa mestarin ratkaiseminen vuoden välein olisi tulevaisuuden kuluttajille vaan yksinkertaisesti liian pitkä aikaväli.

Mitä sitten itse ehdotukseen tulee, niin olisiko tuo kuusivaihetta kuitenkin vähän paljon? Eli pitäisikö ensin kokeilla vaikka kolmea sellaista vaihetta, joissa jokaisella tasolla pelattaisiin kaksi kertaa kaikkia muita vastaan. Sillähän päästäisiin kauden päätteeksi samaan lopputulemaan, eli 60 runkosarjapeliin.

3x20 on mahdollisuus toki myös. 6x10 olisi vaan sikäli parempi, että se minimoisi merkityksettömien pelien määrän. Toisaalta ehdottamasi titteleiden jako kompensoisi ongelmaa osaltaan. Eli hyvää pohdintaa, johon liittyvä ydinkysymys mielestäni on, saadaanko yleisö opetettua kiinnostumaan noin usein jaettavista mestaruuksista. Olympiakultaa arvostetaan MM-kultaa enemmän, koska se ratkotaan harvemmin. Toisaalta hyvällä brändäyksellä tuossa voitaisiin onnistuakin, eli Kanada-malja olisi se "olympiakulta" ja välisarjojen mestaruudet niitä "MM-kultia" tässä vertauskuvassa.

Oikeastaan sinun ehdotuksesi ratkaisisi myös sen mielestäni suurimman ongelman, mikä omaan ehdotukseeni liittyi: otteluohjelman luonnin. Minun mallissani tiedetään aina vain 10 pelin otteluohjelma, ja seuraavaa 10 pelin pätkää ei voida lyödä lukkoon ennen kuin edellinen on pelattu loppuun. Ehdottamassasi mallissa sarjat on 20 peliä kerrallaan, ja lisäksi niiden välissä pelataan pudotuspelejä joiden ohjelma tiedetään jo ennen kunkin sarjan alkua. Eli aina on tiedossa seuraavat pelipäivät ja vastustajat, mikä helpottaa myyntiä huomattavasti.

 

[Tshekki77]

Aihetta sivuttu taas ja tällä kertaa maikkarin hockey night extrassa. Ensin käydään läpi aikaisemmin esiin tulleita mielipiteitä ja mukana on myös Kummolan joku aikaisempi haastattelu, jossa pohtisi, että pitäisikö Liiga avata 2024 tai 2025.

Sen jälkeen vielä kysytään Karri Kiven ja Ari Vallinin mielipiteitä. Karri oli suoraan sitä mieltä, että Liiga auki ja ehdotti, että Kummolan pitäisi kerätä tyyliin viisi kaveria ympärilleen ja tehdä suunnitelma jolla mennään eteenpäin. Vallinkin oli toki urheilullisesta näkökulmasta sitä mieltä, että auki, mutta kantoi huolta kiekkotyöpaikoista, joita saattaisi hävitä, jos nykyinen Liiga joukkue joutuisi Mestikseen. Kivi tosin heitti perään, että se nousija toisi ne työpaikat, mitkä pudonnut veisi.

Tosin jos joukkue määrää halutaan pienentää, niin kyllähän niitä työpaikkoja sitä kautta häviäisi ja jutusta jäi vähän sellainen mielikuva, että sekä Jokereita, että Kiekko-Espoota kaivattaisiin Liigaan ja jos samalla halutaan vaikka 12 joukkueen Liiga, niin sehän tarkoittaisi että peräti viisi nykyistä joukkuetta pitäisi tehdä tilaa. Mistä ne viisi löytyisi?

 

[RetroRenttu]

Hienoa että Hockey night extrassakin keskusteltiin suomikiekon sarjamallista. Lyhyesti, mutta keskusteltiin kuitenkin.

Tästä aloin miettimään että miten tämä oma suosikkini 12+12 malli olisi edes jokseenkin mahdollinen taloudellisesti. Uskoisin että järkevin ratkaisu olisi kasata mahdollisimman hyvä mediaraha potti ja jakaa se yhden suhde kolmeen Liigan ja divarin kesken.

Nykyinen Liigan mediaoikeuksien pottihan on noin 1,50milj per seura eli yhteensä n. 23milj. Mitä sitten 12+12 malli voisi saada tuotetuksi? Itse lähtisin että vähintään olisi saatava miljoona per Liiga seura ja 330 000 euroa per divari seura. Näin kokonais potti olisi vasta 16milj. 20 miljoonan kokonais potilla päästäisiin jo kohtalaisille rahoille kun seurojen summat olisivat 1,20milj ja 400k. Sitten taas nykyisen kokoisella sopimuksella Liiga seurat eivät oikeastaan joutuisi antamaan yhtään omistaan vaan summat olisivat suunnillen 1,50milj ja 500k.

Minkälainen sopimus sitten olisi realistinen. Tästäkin on täällä ja muualla paljon mielipiteitä. Divarin (kakkostason) media-arvon arviointi on erilaisissa hahmotelmissa on vaikeaa. Toiset uskovat ettei alemman sarja peleille löytyisi suurta seurantaa/sponsorointia välttämättä edes 10+10 malleissa ristiin pelaamisien avullakaan. Vastaavasti toiset uskovat että pelkkä Liigan avaaminen siirtäisi isomman siivun kakkostasolle käytönnössä automaattisesti. Oma mielipiteeni kulkee tuolla vakaassa keskilinjassa. Uskon että 12+12 malli olisi mahdollista saada pyörimään kannattavasti (en kai sitä muuten täällä aina nostaisi esille), mutta että varsinkin alkuun se vaatisi Liigalta vastaan tuloa. Olisin henk koht tyytyväinen jos 12+12 mallissa päästäisiin tuohon 20milj malliin eli 1,20milj ja 400k per seura.

Perusteluina tähän malliin itselläni ovat se että näin Suomeen saataisiin mahdollisimman monta kilpailukykyistä seuraa ja lajin huippu kattaisi laajemmin koko Suomen (24 seuraa). Kahdessa portaassa päästäisiin nykyistä paremmin erittelemään aivan huippu tasoinen ammattisalaisuus ja kasvattaja sarja. Uskoisin myös että sen mitä Liiga alkuun joutuisi omastaan antamaan niin tulisi pian moninkertaisena takaisin niin rahallisesti kuin valmiinpina pelaajina divarista.

 

[Juippi88]

Hienoa että Hockey night extrassakin keskusteltiin suomikiekon sarjamallista. Lyhyesti, mutta keskusteltiin kuitenkin.

Tästä aloin miettimään että miten tämä oma suosikkini 12+12 malli olisi edes jokseenkin mahdollinen taloudellisesti. Uskoisin että järkevin ratkaisu olisi kasata mahdollisimman hyvä mediaraha potti ja jakaa se yhden suhde kolmeen Liigan ja divarin kesken.

Nykyinen Liigan mediaoikeuksien pottihan on noin 1,50milj per seura eli yhteensä n. 23milj. Mitä sitten 12+12 malli voisi saada tuotetuksi? Itse lähtisin että vähintään olisi saatava miljoona per Liiga seura ja 330 000 euroa per divari seura. Näin kokonais potti olisi vasta 16milj. 20 miljoonan kokonais potilla päästäisiin jo kohtalaisille rahoille kun seurojen summat olisivat 1,20milj ja 400k. Sitten taas nykyisen kokoisella sopimuksella Liiga seurat eivät oikeastaan joutuisi antamaan yhtään omistaan vaan summat olisivat suunnillen 1,50milj ja 500k.

Minkälainen sopimus sitten olisi realistinen. Tästäkin on täällä ja muualla paljon mielipiteitä. Divarin (kakkostason) media-arvon arviointi on erilaisissa hahmotelmissa on vaikeaa. Toiset uskovat ettei alemman sarja peleille löytyisi suurta seurantaa/sponsorointia välttämättä edes 10+10 malleissa ristiin pelaamisien avullakaan. Vastaavasti toiset uskovat että pelkkä Liigan avaaminen siirtäisi isomman siivun kakkostasolle käytönnössä automaattisesti. Oma mielipiteeni kulkee tuolla vakaassa keskilinjassa. Uskon että 12+12 malli olisi mahdollista saada pyörimään kannattavasti (en kai sitä muuten täällä aina nostaisi esille), mutta että varsinkin alkuun se vaatisi Liigalta vastaan tuloa. Olisin henk koht tyytyväinen jos 12+12 mallissa päästäisiin tuohon 20milj malliin eli 1,20milj ja 400k per seura.

Perusteluina tähän malliin itselläni ovat se että näin Suomeen saataisiin mahdollisimman monta kilpailukykyistä seuraa ja lajin huippu kattaisi laajemmin koko Suomen (24 seuraa). Kahdessa portaassa päästäisiin nykyistä paremmin erittelemään aivan huippu tasoinen ammattisalaisuus ja kasvattaja sarja. Uskoisin myös että sen mitä Liiga alkuun joutuisi omastaan antamaan niin tulisi pian moninkertaisena takaisin niin rahallisesti kuin valmiinpina pelaajina divarista.

Täysin samaa mieltä!

 

[-One-]

Tästä aloin miettimään että miten tämä oma suosikkini 12+12 malli olisi edes jokseenkin mahdollinen taloudellisesti. Uskoisin että järkevin ratkaisu olisi kasata mahdollisimman hyvä mediaraha potti ja jakaa se yhden suhde kolmeen Liigan ja divarin kesken.

Olen periaatteessa samaa mieltä, malli olisi mahdollinen jos tahtotilaa olisi. Suhtautumiseni on kuitenkin siinä suhteessa kyynisempi, että en usko minkään sellaisen järjestelyn toteutumiseen, jossa liigaseurojen tulot laskevat. Siksi en usko pelimäärän vähentämiseen, enkä myöskään malliin jossa tv-raha per liigaseura laskee. Eli mielestäni ehdottamasi mallin toteutumisen ehdoton edellytys on, että ylemmän sarjan tv-raha per joukkue on sama kuin se on nyt (1,5M).

 

[Glove]

24 miljoonan tv-sopimuksella 12 A-sarjan joukkuetta saisi 1,5 miljoonaa/joukkue ja B-sarjalaiset 0,5 miljoonaa/joukkue.

 

[vanukas]

Jos A+B -sarjat saataisiin aikaan niin saisimmekohan kohta nauttia Red Bull Joensuusta tms Liigassa asti?

 

[Old Tom]

Olen periaatteessa samaa mieltä, malli olisi mahdollinen jos tahtotilaa olisi. Suhtautumiseni on kuitenkin siinä suhteessa kyynisempi, että en usko minkään sellaisen järjestelyn toteutumiseen, jossa liigaseurojen tulot laskevat. Siksi en usko pelimäärän vähentämiseen, enkä myöskään malliin jossa tv-raha per liigaseura laskee. Eli mielestäni ehdottamasi mallin toteutumisen ehdoton edellytys on, että ylemmän sarjan tv-raha per joukkue on sama kuin se on nyt (1,5M).

Juuri näin ja näissä keskusteluissa unohtuu kokonaan se, millä hinnalla ollaan valmiita ottamaan uusia joukkueita jakamaan tv-rahoja. En usko, että yksikään liigajoukkue suostuu siihen, että uusia joukkueita pääsee lihapatojen ääreen jakamaan tv-rahoja täysin vastikkeetta eli ilmaiseksi. Edelliset nousijat Sport, KooKoo ja Jukurit joutuivat kukin maksamaan pääsystä liigaan 1,8 miljoonaa euroa. Olisiko liigaosake B-sarjaan sitten halvempi esim. miljoona euroa. Eihän se kuitenkaan voi mennä niin, että edelliset nousijat maksaneet pääsystä liigaan siis lähes kaksi miljoonaa ja seuraavat pääsisivät mukaan ilmaiseksi eikä tähän varmasti nykyiset liigajoukkueet siis edes suostuisi.

 

[-One-]

Juuri näin ja näissä keskusteluissa unohtuu kokonaan se, millä hinnalla ollaan valmiita ottamaan uusia joukkueita jakamaan tv-rahoja. En usko, että yksikään liigajoukkue suostuu siihen, että uusia joukkueita pääsee lihapatojen ääreen jakamaan tv-rahoja täysin vastikkeetta eli ilmaiseksi. Edelliset nousijat Sport, KooKoo ja Jukurit joutuivat kukin maksamaan pääsystä liigaan 1,8 miljoonaa euroa. Olisiko liigaosake B-sarjaan sitten halvempi esim. miljoona euroa. Eihän se kuitenkaan voi mennä niin, että edelliset nousijat maksaneet pääsystä liigaan siis lähes kaksi miljoonaa ja seuraavat pääsisivät mukaan ilmaiseksi eikä tähän varmasti nykyiset liigajoukkueet siis edes suostuisi.

Tämän vuoksi itse näen realistisimpana vaihtoehtona sen, että hommaa lähdetään kehittämään nykyporukalla (+0-3 joukkuetta). Jaetaan sarja kahtia, esim. 8+7 nykyjoukkueilla tai vaikka 9+9 jos saadaan lisää maksavia osallistujia. Että tuohon suostuttaisiin, ehdotus vaatisi mielestäni ristiinpelaamista sarjaportaiden välillä ja jonkinlaista mahdollisuutta B-sarjan parhaille osallistua taisteluun A-sarjan pleijareissa. Tavoitteena voi olla vaikka se 12+12 järjestelmä sitten aikanaan, jos niin paljon ammattilaisjoukkueita saadaan ajan myötä mukaan. Ristiinpelaamistakin voisi ehkä vähentää ajan myötä, kun B-sarjan tunnettuus kasvaa.

 

[BlackWolf]

Juuri näin ja näissä keskusteluissa unohtuu kokonaan se, millä hinnalla ollaan valmiita ottamaan uusia joukkueita jakamaan tv-rahoja. En usko, että yksikään liigajoukkue suostuu siihen, että uusia joukkueita pääsee lihapatojen ääreen jakamaan tv-rahoja täysin vastikkeetta eli ilmaiseksi. Edelliset nousijat Sport, KooKoo ja Jukurit joutuivat kukin maksamaan pääsystä liigaan 1,8 miljoonaa euroa. Olisiko liigaosake B-sarjaan sitten halvempi esim. miljoona euroa. Eihän se kuitenkaan voi mennä niin, että edelliset nousijat maksaneet pääsystä liigaan siis lähes kaksi miljoonaa ja seuraavat pääsisivät mukaan ilmaiseksi eikä tähän varmasti nykyiset liigajoukkueet siis edes suostuisi.

Mistähän tähän maahan löytyisi 24 (12+12 malli) seuraa tai siis 9 seuraa nykyisten lisäksi joilla on miljoona laittaa johonkin B osakkeeseen. Vaikka laskisi optimistisesti Joensuun, Turun ja Rovaniemen kykenevän jollain ilveellä moiseen temppuun ja heitetään nyt täysin hatusta, että Espoo tekisi saman kanssa, niin jostain 5 seuraa vielä. Mistä? Näissä aina huomaa sen miten nämä utopistiset haave mallit toimii todellisuuden kohdatessaan, eivät toimi. Eli taas kuvitellaan ja toivotaan, että Liiga antaa almuja ilmaiseksi Mestikseen, siis rahaa mitä ne omalla työllään saavat aikaiseksi. Sitten vielä heitetään 3 joukkuetta helskuttiin sieltä Liigasta, siis paikasta mihin ovat omalla työllään päässeet. Ei tuollaisilla haaveilla ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

 

[MrMacmanaman]

Mielestäni 14 joukkuetta olisi ihanteellinen koko Liigalle. Tiedän, että tavoitteena oli (en tiedä onko vieläkin) 16 joukkuetta, mutta se alkaa tuntua jo venyttämiseltä. 12 joukkuetta tai jopa joidenkin ehdottama 10 tappaisi sarjan mielenkiintoa valtakunnan tasolla eikä näin ollen kehittäisi sarjaa yhtään pitkällä tähtäimellä. Paras seitsemästä karsinnat voitaisiin kyllä palauttaa. Ne olivat Mestiksen voittajalle kuitenkin hieno palkinto hyvin menneestä kaudesta, eikä Liigakaan niissä menettänyt mitään.

Sarjajärjestelmän kehittämisen pitäisi aluksi lähteä siitä, että Mestis yhtiöitetään ja sitä lähdetään vetämään tavoitteena olla oikeasti uskottava kilpasarja. Muistan kyllä, kun Sportkin siellä tahkosi, niin sarjan "kehittäminen" oli sitä, että valiteltiin Liiganousun vaikeutta. Joku nobody taisi joskus toimia ihan kehitysjohtajankin nimikkeellä, mutta tyypistä ei kuulunut oikein mitään eikä mitään kyllä tapahtunutkaan. Mestiksen pääkilpailijoita ovat lähinnä ulkomaiden pienemmät pääsarjat eli Slovakia, Tanska, ym. ja jos näitä vastaan alettaisiin pärjäämään, niin Liigan ja Mestiksen välillä voisi alkaa tapahtumaankin jonkinlaista liikennettä.

 

[BlackWolf]

Mielestäni 14 joukkuetta olisi ihanteellinen koko Liigalle. Tiedän, että tavoitteena oli (en tiedä onko vieläkin) 16 joukkuetta, mutta se alkaa tuntua jo venyttämiseltä. 12 joukkuetta tai jopa joidenkin ehdottama 10 tappaisi sarjan mielenkiintoa valtakunnan tasolla eikä näin ollen kehittäisi sarjaa yhtään pitkällä tähtäimellä. Paras seitsemästä karsinnat voitaisiin kyllä palauttaa. Ne olivat Mestiksen voittajalle kuitenkin hieno palkinto hyvin menneestä kaudesta, eikä Liigakaan niissä menettänyt mitään.

Sarjajärjestelmän kehittämisen pitäisi aluksi lähteä siitä, että Mestis yhtiöitetään ja sitä lähdetään vetämään tavoitteena olla oikeasti uskottava kilpasarja. Muistan kyllä, kun Sportkin siellä tahkosi, niin sarjan "kehittäminen" oli sitä, että valiteltiin Liiganousun vaikeutta. Joku nobody taisi joskus toimia ihan kehitysjohtajankin nimikkeellä, mutta tyypistä ei kuulunut oikein mitään eikä mitään kyllä tapahtunutkaan. Mestiksen pääkilpailijoita ovat lähinnä ulkomaiden pienemmät pääsarjat eli Slovakia, Tanska, ym. ja jos näitä vastaan alettaisiin pärjäämään, niin Liigan ja Mestiksen välillä voisi alkaa tapahtumaankin jonkinlaista liikennettä.

Sitähän se kehittäminen on ollut jo pitkään. Sitten käydään vielä jokaisen joukkueen toimari vuoron perään ulisemassa mediassa, että miten Liigan pitäisi antaa sinne omistaan kahmalokaupalla rahaa ja miten oma sarja on mielenkiinnoton ja paska koska Liiga on suljettu. Eli oikein yrittämällä yritetään tuhota se kaikki ihan itse sisältä päin, sen sijaan että kehuttaisiin sitä omaa sarjaa ja tehtäisiin siitä mielenkiintoisempi. Koko asetelma on pitkään ollut niin nurinkurinen ja typerä kuin olla ja voi. Millä tahansa muulla alalla tuollaiset ihmiset saisi kenkää ja heti jotka haukkuu omaa tuotetta, mutta ei näköjään Mestiksessä.

 

[RetroRenttu]

Eli mielestäni ehdottamasi mallin toteutumisen ehdoton edellytys on, että ylemmän sarjan tv-raha per joukkue on sama kuin se on nyt (1,5M).

Juuri näin ja näissä keskusteluissa unohtuu kokonaan se, millä hinnalla ollaan valmiita ottamaan uusia joukkueita jakamaan tv-rahoja.

Mistähän tähän maahan löytyisi 24 (12+12 malli) seuraa tai siis 9 seuraa nykyisten lisäksi joilla on miljoona laittaa johonkin B osakkeeseen.

Tässähän tämän koko puuron ongelma näkyy. Jollei Liiga tule järjestelmärakenteissa yhtään vastaan niin mitään tuskin tulee tapahtumaan. Harmi sinänsä, koska Liiga ampuu tässä myös osittain omaan jalkaansa. Nykyisellään Liiga ja sen omistavat seurat ajavat koko Suomikiekon edun edelle. Enkä puhu tässä nyt mistään tietystä sarjamallista vaan siitä ettei Suomessa ole tällä hetkellä mahdollisimman laadukas pääsarja eikä mahdollisimman montaa ammattilais organisaatiota. Täyttyisi edes jompi kumpi kriteeri mutta kun ei.

En tiedä miten Mestis ja sen seurat pystyisi nykyisellään kehittymään ammatilais organisaatioiksi ylisuuren Liigan takana jollei sieltä minkäänlaista vastaan tulemista tulisi. Toki Mestikselläkin on varmasti kehitettävää ja siihen myös jonkinlaisia edellytyksiä, mutta aika mahdottomalta tuolta on ilman Liigan muutoksia lähteä ammattilaisuutta hakemaan edes pidemmällä aikavälillä.

 

[BlackWolf]

Tässähän tämän koko puuron ongelma näkyy. Jollei Liiga tule järjestelmärakenteissa yhtään vastaan niin mitään tuskin tulee tapahtumaan. Harmi sinänsä, koska Liiga ampuu tässä myös osittain omaan jalkaansa. Nykyisellään Liiga ja sen omistavat seurat ajavat koko Suomikiekon edun edelle. Enkä puhu tässä nyt mistään tietystä sarjamallista vaan siitä ettei Suomessa ole tällä hetkellä mahdollisimman laadukas pääsarja eikä mahdollisimman montaa ammattilais organisaatiota. Täyttyisi edes jompi kumpi kriteeri mutta kun ei.

En tiedä miten Mestis ja sen seurat pystyisi nykyisellään kehittymään ammatilais organisaatioiksi ylisuuren Liigan takana jollei sieltä minkäänlaista vastaan tulemista tulisi. Toki Mestikselläkin on varmasti kehitettävää ja siihen myös jonkinlaisia edellytyksiä, mutta aika mahdottomalta tuolta on ilman Liigan muutoksia lähteä ammattilaisuutta hakemaan edes pidemmällä aikavälillä.

Millä ihmeellä taiotaan jostain Keupoista ammattilaisorganisaatioita? Suomessa on tällä hetkellä Mestiksessä 5 paikkaa joilla on edes yleisesti edellytyksiä pyörittää talousalueellisesti ammattimaista organisaatiota (Espoo, Vantaa, Joensuu, Rovaniemi, Turku). Se tekee yhteensä 20 seuraa joilla tässä maassa on sellaiseen mahdollisuus. Jostain pitäisi taikoa ne 4 lisää. Seinäjoen S-kiekko (16 isoin kaupunki) toki olisi tämän ulkopuolelta mahdollinen. Kotka ja Salo (19 ja 20) olisi seuraavia ja tottakai Porvoon Huntters (21). Sen jälkeen on käytetty 21 isointa paikkaa Suomesta (tai no 20 kun Rauma pienempi, mutta niillä on RTK, kun ne on hemmetin fiksuja ja Tampere ja Turku hyödynnetty kahdesti). Noistakin Mikkeli on jo osoittanut, että on 52 tuhannen asukkaan paikkakunnalla hyvin hankalaa operoida Liigassa. Eikä tässä mitään pois Mikkeliltä, mutta yksinkertaisesti resurssit ja niiden saamisen mahdollisuus muodostuu rajoittavaksi tekijäksi.

Noniin olemme luoneet optimaalisesti olosuhteisiin nähden 12+12 mallin A ja B Liigan. Taloudellisesti näistä uusista seuroista sijoittuisi Joensuu johonkin Kouvola, Hämeenlinna, Lappeenranta akselille, eli voisi pyörittää uskottavaa toimintaa, lisäksi siellä on jäähalli mikä remontoinnilla täyttäisi vaatimukset. Turussa voisi pyörittää uskottavaa toimintaa ja remontilla täyttäisi vaatimukset. Espoossa on jo jäähalli joka täyttää vaatimukset, samaten Vantaalla vähintään remontoimalla ja resursseja teoriassa taivas rajana. Mutta nämä me jo tiedettiin, niin ja Rovaniemellä kanssa halli kunnossa vähintään rempalla. Vaan entäpä nämä muut?

-Seinäjoki ja S-kiekko (Suomi-Sarja) pelaa hieman Mikkeliä isommassa kaupungissa, jäähallissa minkä kapasiteetti on 850. Mitään mahdollisuuksia ei tuolla ole pelata Liigaa, vaan vaatisi kymmeniä miljoonia uuteen halliin, paikka on ihan lato.
-Kotka ja Titaanit (Suomi-Sarja), Mikkelin kokoinen paikka, 1958 katsojan lato (valmistui toki 2005) jota ei voi laajentaa täyttämään Liigan vaatimuksia. Eli pitäisi keksiä jostain kymmeniä miljoonia investointeihin.
-Salon kiekkohait (3 -divari) n. Mikkelin kokoisessa kaupungissa ja niiden hallina on sen tason, lato että ei kannata edes puhua Mestiksestä, saati Liigasta. Eli taas kymmeniä miljoonia.
-Porvoo ja Huntters (Suomi-Sarja) Mikkeliä pienempi kaupunki jossa 1500 katsojaa vetävä halli. Kymmeniä miljoonia vaadittaisiin jälleen.

Huomaatteko nyt, että miksi mikään tälläinen haaveilu ei perustu millään tavalla a. järkeen, tai b. realistisuuteen?! Miljoonien touhua ei voi pyörittää missään ladoissa joihin mahtuu 1000 henkeä, toistaiseksi sitä ei ole voinut pyörittää kannattavasti Liigassa joukkue jolla on isompi talousalue kuin osalla näistä mainituista ja jäähalli joka täyttää kaikki vaatimukset, on pienin pelaajabudjetti ja silti on tullut tappiota. Nykyiset Mestis joukkueet tulee siis näitä talousalueita joko pienemmiltä paikoilta, tai ne omaa jo hullun määrän kilpailua alueellaan kuten Ketterä, Keupa ja KooVee.

Sitten kun täällä edes yksi kirjoittaja pystyy kertomaan, että miten tämä realistisesti toteutetaan ja miten noihin paikkoihin saati johonkin vielä pienempään saadaan tuhansien katsojien hallit rakennettua miljoonilla, niin sen jälkeen minä lupaan alkaa kannattamaan 12+12 mallia. Mutta jos ainoa vastaus on, että veronmaksajat maksaa, niin jättäkää ihan oikeasti kirjoittamatta.

 

[Old Tom]

Sitten kun täällä edes yksi kirjoittaja pystyy kertomaan, että miten tämä realistisesti toteutetaan ja miten noihin paikkoihin saati johonkin vielä pienempään saadaan tuhansien katsojien hallit rakennettua miljoonilla, niin sen jälkeen minä lupaan alkaa kannattamaan 12+12 mallia. Mutta jos ainoa vastaus on, että veronmaksajat maksaa, niin jättäkää ihan oikeasti kirjoittamatta.

Tähän voisi vielä lisätä, että KooKoolta, Sportilta ja Jukureilta vaati vuosikausien työn kehittää toimintaansa I-divarissa/mestiksessä. KooKoo pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 36 kautta, Sport 33 kautta ja Jukurit 21 kautta. Kyseinen kolmikko oli vieläpä pitkään vuodesta toiseen pääsääntöisesti sarjassa neljän parhaan joukossa. Liiketoimintaa kasvatettiin useita vuosia askel kerrallaan kohti liigakelpoisuutta. Rovaniemi pelannut toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 6 kautta, Kotka 4 kautta, Salo 1 kauden ja Seinäjoki ei ikinä mestiksessä/divarissa. Miten nämä nyt yht´äkkiä pystyisivät nousemaan liigakelpoisiksi joukkueiksi. Näitä pilvilinnoja on helppo raapustaa kaikenmaailman A- ja B-liigoista papereille, mutta helposti unohtuu, että kaikki nykyiset liigajoukkueet ovat pelanneet joko liigassa tai mestiksessä/divarissa vuosikymmeniä.