Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Jägen_pelsut]

Kyllä. En itse tykkää tuosta Urheilulehden mallista siinä mielessä että pyramidi olisi lopulta kuitenkin suljettu. Olisihan se malli parannus nykyiseen, mutta ei silti ihanteellinen tilanne.

Pitkällä tähtäimellä fakta on se että vaikka sarjat avattaisiin ja myllättäisiin täysin, korkeimmalla sarjatasolla pysyisivät silti pitkälti samat seurat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ei ne taloudelliset realiteetit niin paljon muutu. Sen sijaan saataisiin vaihtelua sarjan alapäähän, ja alemmista sarjatasoista mielenkiintoisempia.

Vielä sen verran että tippuminen hoidetaan karsinta peleillä.

 

[hessum63]

12+12 ainakin aluksi. A-sarjan 2 viimeistä karsii keskenään. Häviäjä joutuu pelaamaan paikastaan "auringossa" B-sarjan neljän parhaan kanssa noususarjassa. Sama homma seuraavalla portaalla.

 

[Wiljami]

Ei Liiga siinä mitään voitakaan, hyvä kun tajusit. Täällä onkin ollut tarkoitus puhua ideoista kehittää Suomi-kiekkoa, ei Liigassa tällä hetkellä pelaavia seuroja.

Itselleni kelpaisi varsin hyvin vaikka Keupa TPS:n tilalle Liigaan, jos urheilulliset tosiasiat sen määräävät.

Tässä nyt on vähän että mikä on se mystinen Suomi-kiekko mikä voittaa kun se ei ole Liiga eikä maajoukkueet tai pelaajien kv-taso. Mestis teoriassa voittaa, joskin jos liigaseuran nimi olisi autuaaksi tekevä niin kyllähän K-Espoon olisi pitänyt nostaa sarjatason arvostusta ja sinne tulevaa rahaa vähintään sen verran mitä Sportin, KooKoon ja Jukurien lähdön myötä hävisi.

...
Pitkällä tähtäimellä fakta on se että vaikka sarjat avattaisiin ja myllättäisiin täysin, korkeimmalla sarjatasolla pysyisivät silti pitkälti samat seurat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ei ne taloudelliset realiteetit niin paljon muutu. Sen sijaan saataisiin vaihtelua sarjan alapäähän, ja alemmista sarjatasoista mielenkiintoisempia.

Varmasti turkulaisena paikkakunnan isomman seuran kannattajana kelpaisi paluu 90-luvulle jolloin joukkue voitti vähintään puolet jaossa olevista mestaruuksista, mutta ei tuota pysty oikein parhaalla tahdollakaan näkemään mitenkään universaalin hyvänä asiana tälle mystiselle Suomi-kiekolle. Turku-kiekolle varmaan ihan ok ja turkulaisille kiekkokannattajille hyvinkin jepatsua tietysti, suorastaan hunajata.

Haluaisin myös muistuttaa että toisin kuin tässä nyt on parilla edellisellä sivulla kovasti väitetty, ei nousu ollut mikään automaatio mestismestarille siinä vaiheessa kun tuoreimmat kolme liigaseuraa sarjapaikkansa lunastivat. Toki urheilullinen vaade oli olemassa (mitä ei siis ilmeisesti tällä hetkellä ole), mutta käytännössä sarjatason vaihtamisen mahdollisti vuosien pitkäjänteinen panostus organisaatioon etenkin talouden puolesta ja tiloihin jotta joukkueella olisi liigakelpoinen halli. Mikkelissä tehtiin 12 miljoonan täysremppa Kalevankankaan hallille vaikka parilla miljoonallakin olisi saatu paikottua pahimpia vaurioita ja pystytty pitämään katolla varustettua tekojäätä käyttökunnossa taas seuraavat pari vuosikymmentä. Siinä jos ei ole satsausta pitkällä tähtäimellä pääsarjaa silmällä pitäen (minkä Jukurit ilmoittivat toimintastrategiakseen muistaakseni -10 tai -11), niin en sitten äkkiseltään keksi että missä. Jukureilla oli käsittääkseni silti aika siinä ja tässä että pystyttiinkö perustelemaan pääsarjakelpoisuus.

 

[juba]

12+12 ainakin aluksi. A-sarjan 2 viimeistä karsii keskenään. Häviäjä joutuu pelaamaan paikastaan "auringossa" B-sarjan neljän parhaan kanssa noususarjassa. Sama homma seuraavalla portaalla.

Viiden joukkueen karsintasarjassa , muutama joukkue on päätöskierroksellaan ilman panosta jolloin voi tulla ihme tuloksia samoin kun kaikkien joukkueiden kausi ei lopu samaan aikaan niin joukkueet , jotka tietävät mitä vaaditaan nousuun pystyvät helpommin tavoittelemaan esim. kolmen maalin voittoa.

 

[Sanainen arkku]

Urheilulehti herätteli tämän ketjun ja on totta, että korona antaisi luonnollisen pakkoraon systeemin uudistamiseen.

10+10 olisi hyväksyttävä ajatus, kunhan se olisi pohjasta avoin systeemi.
Toki itse näkisin, että b-liigasta voisi nousta keväällä mestaruuteen.
Siksi nostaisin sen kärkikaksikon playoffeihin ja lisäksi A:n jumbo ja B:n voittaja vaihtaisi tasoja automaattisesti.
A:n sijat 7.-9. pelaisivat jatkosarjan, jonka panos olisi karsintasarjan välttäminen joko B:n kakkosta vastaan, mikäli sen playoff-taival päättyisi puolivälieriin, tai jatkosarjan kahden huonoimman välisinä mikäli B2. olisi välierissä.

Systeemi voitaisiin myös määrittää määräaikaiseksi, esimerkiksi viideksi kaudelsi, jonka jälkeen palattaisiin eurooppalaisen palloiluperinteen mukaiseen avoimeen sarjaportaikkoon jota edelleen voitaisiin hallitusti ja ennalta tiedetyn systeemin mukaan tiivistää haluttuun pääsarjalaajuuteen.

 

[BlackWolf]

Tässä nyt on vähän että mikä on se mystinen Suomi-kiekko mikä voittaa kun se ei ole Liiga eikä maajoukkueet tai pelaajien kv-taso. Mestis teoriassa voittaa, joskin jos liigaseuran nimi olisi autuaaksi tekevä niin kyllähän K-Espoon olisi pitänyt nostaa sarjatason arvostusta ja sinne tulevaa rahaa vähintään sen verran mitä Sportin, KooKoon ja Jukurien lähdön myötä hävisi.

Varmasti turkulaisena paikkakunnan isomman seuran kannattajana kelpaisi paluu 90-luvulle jolloin joukkue voitti vähintään puolet jaossa olevista mestaruuksista, mutta ei tuota pysty oikein parhaalla tahdollakaan näkemään mitenkään universaalin hyvänä asiana tälle mystiselle Suomi-kiekolle. Turku-kiekolle varmaan ihan ok ja turkulaisille kiekkokannattajille hyvinkin jepatsua tietysti, suorastaan hunajata.

Haluaisin myös muistuttaa että toisin kuin tässä nyt on parilla edellisellä sivulla kovasti väitetty, ei nousu ollut mikään automaatio mestismestarille siinä vaiheessa kun tuoreimmat kolme liigaseuraa sarjapaikkansa lunastivat. Toki urheilullinen vaade oli olemassa (mitä ei siis ilmeisesti tällä hetkellä ole), mutta käytännössä sarjatason vaihtamisen mahdollisti vuosien pitkäjänteinen panostus organisaatioon etenkin talouden puolesta ja tiloihin jotta joukkueella olisi liigakelpoinen halli. Mikkelissä tehtiin 12 miljoonan täysremppa Kalevankankaan hallille vaikka parilla miljoonallakin olisi saatu paikottua pahimpia vaurioita ja pystytty pitämään katolla varustettua tekojäätä käyttökunnossa taas seuraavat pari vuosikymmentä. Siinä jos ei ole satsausta pitkällä tähtäimellä pääsarjaa silmällä pitäen (minkä Jukurit ilmoittivat toimintastrategiakseen muistaakseni -10 tai -11), niin en sitten äkkiseltään keksi että missä. Jukureilla oli käsittääkseni silti aika siinä ja tässä että pystyttiinkö perustelemaan pääsarjakelpoisuus.

Tiedätkö mikä on toinen huvittavuus tässä kaikessa. Mestis seurat samaan aikaan kertoo, että kun ei ole resursseja kehittyä, mutta pitävät kuitenkin itseään lähtökohtaisesti kasvattaja sarjana. Seuraavaksi ne kuitenkin kertoo, että tässä maassa ei riitä pelaajat 15 joukkueen Liigaan. Eli maassa ei ole riittävästi pelaajia, joita Mestis seurat kehittää kuitenkin aika monen seuran voimin ja jos niillä olisi mystisesti vielä enemmän resursseja niin olisi vielä parempia pelaajia. Mutta ne pelaajat ei kuitenkaan riitä 15 joukkueen Liigaan.

Samaa sitten täällä toistetaan jatkuvasti, että miten Liigan taso laskee ja pelaajat ei riitä. Eli pitäisi saada ammattimainen Mestis, minkä mystisesti mahdollistaa se, että Liiga avataan ja pudotetaan joukkueita. Sitten tämä mystisesti mahdollistaa enemmän rahaa Mestikseen ja vähemmän joukkueita Liigaan, mutta vaikka tämä mystienen rahan lisäys suorastaan räjäyttää laatupelaajien määrän, niin ei se missään näy, koska pelaajia ei riitä 15 joukkueen Liigaan.

Tätä kakkua näköjään voi sekä syödä, että säästää ja se välissä jopa kasvaa. Joku hieman taloutta ymmärtävä voisi todeta, että hetkinen siis poistetaan tuottavia yksiköitä kartalta ja vähemmän tuottavat yksiköt saadaan toimimaan marginaalisesti paremmin, mutta lopputulos on silti se, että tuottavampia yksiköitä ei enää saada aikaan, niin lopputuloksen pitäisi kaiken järjen mukaan olla, että ei hemmetissä tehdä tätä! Ihan kuin täällä olisi ihmiset ja niiden taidot jotain perhanan nollasummapeliä. Mutta silti kaikki Mestis joukkueet kuvittelee olevansa kasvattajia, no ketä hemmetti ne kasvattaa jos ei ne pelaajat kuulemma Liigaan riitä? Mitä tekee koko Mestiksellä kun kerran ne on niin surkeita, että eivät saa edes yhtä asiaa tehtyä. Pitäiskö hommata sellasia tilalle jotka saa tehtyä?

Sitten jos mennää siihen mitä todellisuudessa on tapahtunut, niin Suomen kiekolla menee paremmin kuin about koskaan. On näköjään riittänyt pelaajat, myös Liigaan ja samalla tulee huippua huipun perään drafteihin. Jännä dilemma. Koko ajan täältä tulee enemmän ja enemmän ja vielä aikaisempaakin parempia pelaajia, mutta taso on kulemma surkea ja pitäisi päästä takaisin aikaan, kun ne pelaajat ei kellekkään kelvanneet, koska silloin oli kova taso. Mitalejakin suorastaan sataa niskaan, mutta kun ei kumpikaan mittari riitä.

 

[waltteri21]

Kauden 2008-2009 päätteeksi oli luvassa pitkästä aikaa Liiga-karsinta. Niinpä Mestikseenkin syntyi yht`äkkiä menoa ja meininkiä. Oli paljon yleisöä ja oli jännitystä, kun Jokipojat ja Sport kisasivat finaalissa karsintoihin pääsystä. Oli myös TV-sopimus ja varmasti riitti tuollakin ottelulla katsojia Joensuun ja Vaasan ulkopuolellakin, kun siinä oli panosta ja lisäksi tiedettiin Tammisen järjestävän katsojille lisäviihdettä vaihtoaitiossa. Kyllä tällaista viihdettä kaipaisi nykypäivänäkin, sen sijaan että sekä Liiga että Mestis ovat niin väsyneitä sarjoja, että tyynykin on virkeämpi.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=lqdKaUPkyhc

 

[Tuusa]

Viidet viimeiset MM-kisat (aikuiset, U20 ja U18) on tuonut Suomelle 4 kultaa, 3 hopeaa ja yhden pronssin. Ihan ok suoritus, vaikka järjestelmä on Suomessa ihan p*rseestä.

 

[Via Dolorosa]

Viidet viimeiset MM-kisat (aikuiset, U20 ja U18) on tuonut Suomelle 4 kultaa, 3 hopeaa ja yhden pronssin. Ihan ok suoritus, vaikka järjestelmä on Suomessa ihan p*rseestä.

Meinaatko ihan tosissaan, että menestys arvokisoissa on jotenkin sidoksissa Liigan sarjasysteemiin? Yksi surkeimmista vertauskuvista mitä olen lukenut, jolla todennäköisesti koitetaan hakea yleistä hyväksyntää ylipaisuneelle sarjalle ja sitä kautta vaikka nyt juurikin Jukureiden sarjapaikalle.

 

[Old Tom]

Kauden 2008-2009 päätteeksi oli luvassa pitkästä aikaa Liiga-karsinta. Niinpä Mestikseenkin syntyi yht`äkkiä menoa ja meininkiä. Oli paljon yleisöä ja oli jännitystä, kun Jokipojat ja Sport kisasivat finaalissa karsintoihin pääsystä. Oli myös TV-sopimus ja varmasti riitti tuollakin ottelulla katsojia Joensuun ja Vaasan ulkopuolellakin, kun siinä oli panosta ja lisäksi tiedettiin Tammisen järjestävän katsojille lisäviihdettä vaihtoaitiossa. Kyllä tällaista viihdettä kaipaisi nykypäivänäkin, sen sijaan että sekä Liiga että Mestis ovat niin väsyneitä sarjoja, että tyynykin on virkeämpi.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=lqdKaUPkyhc

Tottakai finaalipeleissä oli katsojia ja huumaa, mutta miten mestiksen runkosarjassa? Nuo finaalipeli muodostavat vain todella pienen osan koko kaudesta. Minulla on aika pitkä kosketuspinta mestikseen ja voin sanoa, että kyllä tuo väsynyt termi aika paljon kuvaa ja kuvasi jo KooKoon aikana mestiksen runkosarjaa kaudesta toiseen. KooKoolla oli vuodesta toiseen mestiksen suurin yleisökeskiarvo noin 2000 katsojaa/ottelu. Suurimmalla osalla mestisjoukkueita oli kuitenkin huomattavasti huonommat yleisökeskiarvot. Viime kaudella liigassa KooKoolla yleisöä oli tuplasti enemmän noin 4000 katsojaa/ottelu. Jos nykyiset liigapelit ovat väsyneitä, niin ei se ainakaan näy KooKoon yleisömäärässä. Mestiksen huippuvuosiin verrattuna KooKoollakin käy siis tuplasti enemmän yleisöä. Joku KooKoo-JYP Akatemia tai KooKoo-LeKi tiistai-iltana, todellista tiistai-illan huumaa. On tullut kierrettyä myös vieraspelit 400 katsojan edessä Peliitat-KooKoo tai Kerava-KooKoo jääkylmissä halleissa. Vaikka KooKoo siellä pelasikin, niin ei jostain syystä jossain Heinolassa tai Keravalla porukkaan kuitenkaan saatu lehtereille tuota enempää. Noh ei ne nyt ihan parasta viihdettä olleet, mutta aika kultaa muistot.

 

[waltteri21]

Viidet viimeiset MM-kisat (aikuiset, U20 ja U18) on tuonut Suomelle 4 kultaa, 3 hopeaa ja yhden pronssin. Ihan ok suoritus, vaikka järjestelmä on Suomessa ihan p*rseestä.

Eihän näissä keskusteluissa ole kyse maajoukkueiden menestymisessä, vaan siitä, että suomalaiset jääkiekkosarjat olisivat mielenkiintoisia.

 

[Old Tom]

Eihän näissä keskusteluissa ole kyse maajoukkueiden menestymisessä, vaan siitä, että suomalaiset jääkiekkosarjat olisivat mielenkiintoisia.

Liigassa pienimmät yleisökeskiarvot ovat olleet suunnilleen noin 3000 katsojaa/ottelu. Esimerkiksi Pelicansilla viime kaudella 3516 katsojaa/ottelu. Kuinka paljon meinaat Pelicansin yleisökeskiarvon nousevan, jos joukkue putoaa pelaamaan mielenkiintoiseen mestikseen? Eikö yleisömäärien pitäisi nousta, jos sarjat muuttuvat kiinnostavimmiksi.

 

[waltteri21]

Tottakai finaalipeleissä oli katsojia ja huumaa, mutta miten mestiksen runkosarjassa? Nuo finaalipeli muodostavat vain todella pienen osan koko kaudesta. Minulla on aika pitkä kosketuspinta mestikseen ja voin sanoa, että kyllä tuo väsynyt termi aika paljon kuvaa ja kuvasi jo KooKoon aikana mestiksen runkosarjaakin kaudesta toiseen. KooKoolla oli vuodesta toiseen mestiksen suurin yleisökeskiarvo noin 2000 katsojaa/ottelu. Suurimmalla osalla mestisjoukkueita oli kuitenkin huomattavasti huonommat yleisökeskiarvot. Viime kaudella liigassa KooKoolla yleisöä oli tuplasti enemmän noin 4000 katsojaa/ottelu. Jos nykyiset liigapelit ovat väsyneitä, niin ei se ainakaan näy KooKoon yleisömäärässä. Mestiksen huippuvuosiin verrattuna KooKoollakin käy siis tuplasti enemmän yleisöä. Joku KooKoo-JYP Akatemia tai KooKoo-LeKi tiistai-iltana, todellista tiistai-illan huumaa. On tullut kierrettyä myös vieraspelit 400 katsojan edessä Peliitat-KooKoo tai Kerava-KooKoo jääkylmissä halleissa. Vaikka KooKoo siellä pelaiskin, niin ei jostain syystä jossain Heinolassa tai Keravalla porukkaan kuitenkaan saatu lehtereille tuota enempää. Noh ei ne nyt ihan parasta viihdettä olleet, mutta aika kultaa muistot.

Mutta jos ajatellaan perustettavaa B-liigaa, niin ei siellä olisi todennäköisesti Leki- eikä JYP-akatemia-vainaita eikä Peliittoja eikä Keravaa. Siellä olisi esim. Sport, SaiPa, Jukurit, HPK, JYP, TUTO, Roki, JoKP, K-Espoo ja Hermes. Ei olisi ollenkaan väsynyt runkosarja, kun kiusattaisiin siitä, ketkä pääsevät karsimaan A-Liigaan.

 

[Spitfire]

Mutta jos ajatellaan perustettavaa B-liigaa, niin ei siellä olisi todennäköisesti Leki- eikä JYP-akatemia-vainaita eikä Peliittoja eikä Keravaa. Siellä olisi esim. Sport, SaiPa, Jukurit, HPK, JYP, TUTO, Roki, JoKP, K-Espoo ja Hermes. Ei olisi ollenkaan väsynyt runkosarja, kun kiusattaisiin siitä, ketkä pääsevät karsimaan A-Liigaan.

Olisi joo tosi mielenkiintoinen, ainakin joensuulaisen ja muutaman turkulaisen mielestä...

 

[Old Tom]

Mutta jos ajatellaan perustettavaa B-liigaa, niin ei siellä olisi todennäköisesti Leki- eikä JYP-akatemia-vainaita eikä Peliittoja eikä Keravaa. Siellä olisi esim. Sport, SaiPa, Jukurit, HPK, JYP, TUTO, Roki, JoKP, K-Espoo ja Hermes. Ei olisi ollenkaan väsynyt runkosarja, kun kiusattaisiin siitä, ketkä pääsevät karsimaan A-Liigaan.

No en ala makuasioista kiistelemään. Itse käyn mieluummin katsomassa nykyisiä liigajoukkueita ja liigapelejä kuin vaikkapa Rokia tai Hermestä, mutta joku toki voi pitää näistä esittämästäsi peleistä enemmän. Yleisömäärien perusteella toki liigapelit kiinnostavat ja ovat aina kiinnostaneet enemmän. Itse olen tosiaan seurannut ihan liian kauan mestistä ja kyllä tiedän mitä pelaaminen siellä todellisuudessa on. Olihan esim. KooKoon toiminta mestiksessä puuhastelua ja nappikauppaa nykyiseen verrattuna. Mitään kaipuuta minulla ei ole enää noita pelejä kohtaan. Minulle on sikäli ihan sama, jos liigasta aletaan pudottamaan joukkueita. En rakentele kuitenkaan mitään pilvilinnoja asian suhteen ja ainakin omalta osaltani jääkiekon seuraaminen todennäköisesti loppuisi, koska ihan riittävän kauan on tullut tuota toiseksi korkeimman tason kiekkoilua jo omalta osaltani seurattua. Toki jos joukkueita aletaan liigassa vähentämään, niin toivottavasti se tapahtuu urheilullisin perustein. Yksi iso kysymys tietysti on, että miten liigaosakkeen hinta vajaa 2 miljoonaa euroa korvataan Jukureille, Sportille tai KooKoolle, jos näistä joku on putoajien joukossa. Ei varmaan mene juridisesti ihan oikein, että juuri kun liigaosake on saatu maksettua, joutuisikin lähtemään tyhjin käsin liigasta.

 

[Tshekki77]

Oon ehdotellut samankaltaista jo aikasemmin, mutta viilataan tätä ehdotusta taas skidisti eteenpäin. Eli Liiga jatkaa 15 joukkueen kilpailuna, mutta Mestis tiivistettäisiin 12 joukkueen kilpailuksi.

Liigassa kaikki pelaa kaikkia muita vastaan neljä kertaa, mutta ne neljä ylimääräistä "välisarja" peliä korvataan peleillä Mestis joukkueita vastaan. Liiga joukkueet jaetaan näihin Mestisjoukkueiden kohtaamisia varten kolmeen lohkoon, joissa kuissakin viisi joukkuetta. Kuhunkin kolmeen lohkoon otetaan sitten vielä kaksi Mestis seuraa ja näissä lohkoissa pelattaisiin vain sarjataso rajan ylittävät pelit. Eli jokainen Liiga joukkue kohtaa lohkonsa kaksi Mestis seuraa sekä kotona, että vieraissa. Liiga seuroille tulisi täten se neljä peliä, jotka normisti pelattaisiin niiden "välisarjojen" puitteissa. Sen sijaan kullekin osallistuvalle Mestis seuralle tulisi runkosarjaan peräti kymmenen peliä Liiga joukkueita vastaan. Kaikki nämä pelit laskettaisiin myös sarjataulukkoon, niin Liigassa, kuin Mestiksessäkin.

Mestistä pelattaisiin siis 12 joukkueen sarjana ja edellisen kauden runkosarjan kuusi parasta menisi noihin peleihin Liiga joukkueita vastaan. Mestiksessä pelattaisiin neljä kertaa kaikkia muita vastaan ja sitten edellisen kauden runkosarjan kuusi parasta saisi kukin 10 lisäpeliä noista Liiga joukkueiden kohtaamisista ja edellisen kauden runkosarjan kuusi huonointa pelaisi vielä kaksi kertaa kaikkia muita saman kuuden ryhmän joukkueita vastaan. Siten kaikille Mestis seuroille tulisi (4x11 + 10 lisäpeliä) -> 54 peliä runkosarjaan.

Nuo Liiga-Mestis rajan ylittävät lohkot rakennettaisiin sitten urheilullisesta lähtökohdasta. Eli Mestiksen kaksi parasta saisi "helpoimman" lohkon. Kaksi seuraavaa "keski vaikean" lohkon ja kaksi viimeisintä osallistujaan "vaikeimman" lohkon. Eli "vaikeimpaan" lohkoon tulisi edellisen Liigan runkosarjan joukkueet sijoilta 1. - 5.. "Keskivaikeaan" lohkoon tulisi edellisen Liigan runkosarjan joukkueet sijoilta 6. - 10. ja "helpoimpaan" lohkoon sitten edellisen Liiga runkosarjan joukkueet sijoilta 11. - 15..

Jos viime kauden runkosarjasijoituksia katsotaan, niin lohkot olisivat olleet seuraavat:

"Vaikea" lohko
Kärpät
Tappara
Lukko
Ilves
KooKoo
Ketterä
IPK

"Keskivaikea" lohko
HIFK
HPK
JYP
Ässät
KalPA
Kiekko-Pojat
SaPKo

"Helppo" lohko
TPS
SaiPa
Jukurit
Pelicans
Sport
Koovee
KeuPa HT

Tällä tavalla saataisiin puolelle Mestis seuroista Liiga kohtaamisia runkosarjaan ja siten ehkä myös sellaista kilpailuasetelmaan myös kullekin kaudelle, että joukkueet haluaisivat olla tuossa kuuden sakissa, että seuraavalle kaudella saisi mahdollisia "yleisömagneetteja" omiin halleihin pelaamaan. Toisaalta tuossa olisi myös sisään rakennettuna sitten sellainen tasaus elementti, että kun se edellisen kauden kuusi huonointa pelaa keskenään vielä kymmenen peliä, kun edellisen kauden kuusi parasta kohtaa kymmenen pelin verran Liiga joukkueita, niin runkosarjan lopulliset sijoitukset voivat suosia edellisen kauden huonosti menestyneitä.

Jos sitten halutaan vielä lisäporkkanaa Mestis seuroille, niin päästetään parhaat pelaamaan Kanada maljasta. Eli Liigasta edelleen 10 joukkuetta pudotuspeleihin ja niiden lisäksi mukaan otettaisiin Mestiksen kaksi parasta. Ensimmäinen pudotuspelikierros (joka tuttavallisemmin tunnetaan sääliplayoffina) pelattaisiin Liigan runkosarjan 5. - 10. ja Mestiksen runkosarjan kahden parhaan kesken ja näistä neljä voittajaa jatkaa toiselle kierrokselle, Liigan runkosarjan neljän parhaan kanssa. "Sääliplayoffit"/Villikorttikierros/miksi ikinä tätä halutaan kutsuakaan, niin voisi tässä vaiheessa vaihtaa paras kolmesta paras viideksi malliin ja niin kauan kunnes Mestis seuran ensimmäisen kerran onnistuu pudottamaan Liiga joukkueen, niin Mestis seurat saisivat tähän ensimmäiselle kierrokselle, omiin pareihinsa kotiedun.

Viime kauden pudotuspelien ensimmäisen kierroksen pudotuspeliparit olisi tällä mallilla näyttäneet seuraavalta:

Ketterä - KooKoo
IPK - HIFK
HPK-KalPa
JYP-Ässät

Paras viidestä siis kukin pari ja neljä voittajaa olisi mennyt toiselle kierrokselle, jossa heitä olisi odotelleet Kärpät, Tappara, Lukko ja Ilves.

Ja kun kaksi Mestis seuraa otetaan Liigan pudotuspeleihin, niin heitetään samalla kaksi Liigan huonointa Mestiksen runkosarjan jälkeiseen kisailuun. Eli Liigan kaksi huonointa ja seurat Mestiksen runkosarja sijoituksilta 3. - 8. pelaisivat Suomen kiekkokilpailujen kakkospalkinnosta, mikä ikinä sen nimi sitten olisikaan. Viime kaudella parit olisivat ensimmäisellä kierroksella näyttäneet seuraavilta:

Pelicans - Hermes
Sport - TUTO
Kiekko-Pojat - KeuPa HT
SaPKo - Koovee

Tässä rakennelmassa Mestis seurat voisivat sitten koittaa rakentaa omaa juttuaan eteenpäin ja kuroa ehkä jonkin verran sitä Liigan etumatkaa kiinni..

Tämän mallin hyvä puoli olisi siinä, että siinä Liiga joukkueiden ei tarvisi luopua paikoistaan ja siten tällaiseen malliin voitaisiin mennä heti, kun Liiga joukkueet näkisivät, että olisi varaa vaihtaa "välisarja" pelit peleihin Mestis seuroja vastaan. Sitten olisi myös se, että Mestis seuroillakin olisi teoreettisesti ovi auki aina Suomen mestaruuteen asti ilman, että pitäisi miljoonien Liiga lisenssiä lunastaa tai muutoinkaan pistää olosuhteita, esim. halleja Liiga kuntoon.

Tällä mallilla voitaisiin sitten mennä niin pitkään, kunnes joku Mestis seura olisi valmis nousemaan Liigan asettamilla kriteereillä Liigaan. Siinä vaiheessa sitten voisi tarkastella myös uusiksi mallia, millä Liiga ja Mestis seurat tarvittaessa kohtaisivat runkosarjan aikana.

 

[Via Dolorosa]

Minun järkeeni ei mene, että miksi täytyy keksiä pyörä uudelleen ja pyöritellä jotain 20 ottelun megasarjaa, jossa on ristiinpelamisia ja muuta turhaa. Missään uskottavassa eurooppalaisessa sarjasysteemissä ei kakkostasolla saa säälipillua ja pääse pelamaan mestaruudesta, jos olet ollut tyyliin 18. paras joukkue maassa.

Mitään ristiinpelamisia tai "b-sarjan voitolla mahdollisuus voittaa mestaruus" naurettavuuksia ei tarvita. Siinä on tarpeeksi mestaruutta B-sarjan joukkueille, että pääsevät karsimaan paikasta A-sarjaan.

Toimiva malli on länsinaapurissa ja korostan, pyörää on aivan turha keksiä uudestaan älyttömyyksillä.

 

[korkki]

Pitkällä tähtäimellä fakta on se että vaikka sarjat avattaisiin ja myllättäisiin täysin, korkeimmalla sarjatasolla pysyisivät silti pitkälti samat seurat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Ei ne taloudelliset realiteetit niin paljon muutu. Sen sijaan saataisiin vaihtelua sarjan alapäähän, ja alemmista sarjatasoista mielenkiintoisempia.

Miten alemmista sarjatasoista saataisiin mielenkiintoisempia, jos sinne pudotettaisiin vaikka viisi liigaorganisaatiota jotka ovat ihan eri maailmasta viiden muun kanssa. Sarja olisi älyttömän epätasainen ja epäreilu.

Liigassa pelaa nyt ne 15 organisaatiota jotka sinne kuuluvat ja yksi sinne voitaisiin vielä nostaa pääkaupunkiseudulta. On ihanan romanttista kuvitella ruusunpunaisia unelmia jostain kahdesta sarjatasosta, kun fakta on se että tuolloin olisi yksi tasainen sarja ja yksi täysin kahden kastin resurssien sarja. Siksi ei ole mitään järkeä missään muussa kuin nykymallin liigassa.

Jotain ehkä tällekin voisi tehdä, esimerkiksi lohkojako lyhentämään pelimatkoja (sori Kärpät). 16 joukkueen kanssa voitaisiin jopa käyttää neljää neljän joukkueen lohkoa.

Ja liiga pitäisi sitouttaa paremmin Suomen Cupiin, johon voisivat osallistua myös pienemmät seurat. Siitä pitäisi saada tehtyä jonkinlainen perinne. EHT:t voisi heittää helvettiin, maaotteluita pelattaisiin vain joulun tietämissä ja sarjojen päätyttyä.

 

[Dougie]

Edelleenkin jaksaa ihmetyttää että miten hemmetissä tätä suljetun liigan älyttömyyttä ei tajuttu 21 vuotta sitten niissä piireissä jotka tämän systeemin visioivat ja runnoivat läpi. Itse olin ainakin ihan monttu auki koko ajatuksesta jo silloin. Ei mahtunut tämä ajatus ainakaan omaan oikeustajuuni. Päivästä yksi alkaen oli täysin selvää mitä tuo ratkaisu tulee tekemään toiselle sarjatasolle. Tällä vauhdilla saadaan odotella vielä toiset 21 vuotta ja ihmetellä että kylläpä on tasoeroa sarjojen välillä.

 

[Spitfire]

Miten alemmista sarjatasoista saataisiin mielenkiintoisempia, jos sinne pudotettaisiin vaikka viisi liigaorganisaatiota jotka ovat ihan eri maailmasta viiden muun kanssa. Sarja olisi älyttömän epätasainen ja epäreilu.

Liigassa pelaa nyt ne 15 organisaatiota jotka sinne kuuluvat ja yksi sinne voitaisiin vielä nostaa pääkaupunkiseudulta. On ihanan romanttista kuvitella ruusunpunaisia unelmia jostain kahdesta sarjatasosta, kun fakta on se että tuolloin olisi yksi tasainen sarja ja yksi täysin kahden kastin resurssien sarja. Siksi ei ole mitään järkeä missään muussa kuin nykymallin liigassa.

Jotain ehkä tällekin voisi tehdä, esimerkiksi lohkojako lyhentämään pelimatkoja (sori Kärpät). 16 joukkueen kanssa voitaisiin jopa käyttää neljää neljän joukkueen lohkoa.

Ja liiga pitäisi sitouttaa paremmin Suomen Cupiin, johon voisivat osallistua myös pienemmät seurat. Siitä pitäisi saada tehtyä jonkinlainen perinne. EHT:t voisi heittää helvettiin, maaotteluita pelattaisiin vain joulun tietämissä ja sarjojen päätyttyä.

Muusta samaa mieltä, mutta itse uskoisin että tuossa kävisi niin että Mestis-joukkueiden sekaan siirrettävät 5 organisaatiota taantuisivat puoliammattilaisseuroiksi, kun yli puolet peleistä olisi näitä nätisti sanottuna puoliammattilaisorganisaatioita vastaan. Mestiksestä nousevat 5 seuraa saisivat ehkä pienen nosteen. Ylempään liigaan jäävät saisivat hieman enemmän resursseja per seura käyttöönsä, mutta tuskinpa tämä näkyisi pitkässä juoksussa liigan tasossa, kun Keski-Euroopassa jääkiekon kiinnostuksen kasvaessa Suomessa ei pystytä palkanmaksukyvyllä pelaajista kilpailemaan.

Monelta tuntuu jäävän tässä keskustelussa huomioimatta, että maailma on kehittynyt aikamoisesti sieltä Liigan kultaiselta 90-luvulta. Liigaa seuraa todennäköisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, vaikka silmäparien määrä halleissa on ollut viime vuodet laskussa. Keski-Euroopassa tapahtuva jääkiekon suosion ja siten resurssien kasvu ajaa väistämättä suomalaisten resurssien ohi, ei sitä ammattilaisorganisaatioita vähentämällä ainakaan korjata...

 

[Jägen_pelsut]

Monelta tuntuu jäävän tässä keskustelussa huomioimatta, että maailma on kehittynyt aikamoisesti sieltä Liigan kultaiselta 90-luvulta. Liigaa seuraa todennäköisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, vaikka silmäparien määrä halleissa on ollut viime vuodet laskussa. Keski-Euroopassa tapahtuva jääkiekon suosion ja siten resurssien kasvu ajaa väistämättä suomalaisten resurssien ohi, ei sitä ammattilaisorganisaatioita vähentämällä ainakaan korjata...

Juuri näin, Liiga oli 90-luvulla Euroopan toisiksi tai kolmanneksi arvostetuin sarja pelillisesti ja rahallisesti. Suurin yksittäinen muuttuja on ollut KHL:n kasvu, se imee miltei kaikki huiput pelaamaan sinne ja kun joukkueiden määrää on kasvatettu niin on tarvetta suuremmalle määrälle pelaajia. 90-luvulla Suomen huiput pelasi joko Ruotsissa tai Suomessa, nykyään KHL, Sveitsi, Ruotsi, Saksa. Moni pelaaja kulkee kuitenkin raha edellä (niin kulkisin itsekkin).

Jollain tavalla liiga pitäisi avata, mutta miten? Ja nousevilla Mestis joukkueilla pitäisi puitteet olla kunnossa, jäähalli jne. Samat periaatteet mitkä oli vielä 90-luvulla 2000-luvun alussa. Jos menemme tuohon 10+10 järjestelmään, A-sarjaan pääsijät pitäisi valita periaatteella, että kauden -23 runkosarjan lopussa sijoilla 1-10 olevat kuuluvat siihen. Näin joukkueilla on tiedossa etukäteen, että nyt tällä kaudella pelataan pääsystä A-sarjaan.

 

[-One-]

Heitetäänpäs vaihteeksi villimpi ehdotus.

• 18 joukkueen Liiga, joka jakautuu kolmeen 6 joukkueen tasoon (A, B, C).
• Kausi koostuu kuudesta kymmenen ottelun minisarjasta, jossa pelataan kutakin oman tason joukkuetta vastaan kerran kotona ja kerran vieraissa. Yhteensä siis 60 ottelua.
• Kunkin minisarjan jälkeen A-tason kaksi heikointa vaihtuu B-tason kahteen parhaaseen, ja B-tason kaksi heikointa C-tason kahteen parhaaseen. Kaikkien pisteet nollataan.
• Playoffeihin pääsevät viimeisen minisarjan jälkeen kaikki A-tason kuusi joukkuetta, 3 parasta B-tason joukkuetta sekä C-tason paras joukkue.
• Playoffit pelataan kuten nytkin, eli A-tason joukkueet menevät suoraan puolivälieriin, muut neljä pelaavat ensin sääliplayoffit.

Etuja nykytilanteeseen nähden:

• Enemmän ammattilaisjoukkueita
• Sarjakärki vs sarjajumbo -pakkopullat pois ohjelmasta, kaikki ottelut oman tasoisia vastaan
• Huono alkukausi ei täysin tuhoa menestyshaaveita, mutta silti jokaisella minisarjalla on merkitystä -> tyhjennysmyynnit vähenee
• Periaatteessa systeemiä voidaan myöhemmin laajentaa esim. 21 joukkueeseen (kolme seitsemän joukkueen tasoa, viisi minisarjaa) tai 24 joukkueeseen (neljä kuuden joukkueen tasoa, kuusi minisarjaa)

Haittoja:

• Pahimmassa tapauksessa voi tulla 12 peliä saman vastustajan kanssa
• Kesken kauden saattaa olla yksittäisiä panoksettomia pelejä
• Koko kauden otteluohjelma ei ole ennakkoon tiedossa

Pohdin tätä ehdotustani vielä eilen illalla ja tulin siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä miksi tasoja pitäisi olla joku tietty määrä. Eli kuuden joukkueen tasoja voisi olla niin paljon, kuin niihin Suomesta löytyy halukkaita osallistujia. Teoriassa siis joku nykymallin kakkosdivarijoukkue voisi nousta yhdessä kaudessa 8. tasolta Suomen mestaruuteen asti.

Tulonjakoa pitäisi toki miettiä uudelleen. TV-rahat maksettaisiin sen perusteella, montako peliä on pelannut milläkin tasolla. Vaikka niin, että A-tason peleille menee 40% TV-rahasta, B-tasolle 30%, C-tasolle 20% ja D-tasolle 10%.

Eikö tämä ole täydellinen yhdistelmä urheilullisuutta ja rajattua taloudellista riskiä? Putoaminen tasolta toiselle ei ole sellainen katastrofi kuin nykyjärjestelmässä olisi, koska 10 pelin jälkeen voit nousta jo takaisin.

Tulkaa nyt joku ampumaan tämä alas. @Tshekki77 sano sää edes jotain?

 

[juba]

Pohdin tätä ehdotustani vielä eilen illalla ja tulin siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä miksi tasoja pitäisi olla joku tietty määrä. Eli kuuden joukkueen tasoja voisi olla niin paljon, kuin niihin Suomesta löytyy halukkaita osallistujia. Teoriassa siis joku nykymallin kakkosdivarijoukkue voisi nousta yhdessä kaudessa 8. tasolta Suomen mestaruuteen asti.

Tulonjakoa pitäisi toki miettiä uudelleen. TV-rahat maksettaisiin sen perusteella, montako peliä on pelannut milläkin tasolla. Vaikka niin, että A-tason peleille menee 40% TV-rahasta, B-tasolle 30%, C-tasolle 20% ja D-tasolle 10%.

Eikö tämä ole täydellinen yhdistelmä urheilullisuutta ja rajattua taloudellista riskiä? Putoaminen tasolta toiselle ei ole sellainen katastrofi kuin nykyjärjestelmässä olisi, koska 10 pelin jälkeen voit nousta jo takaisin.

Tulkaa nyt joku ampumaan tämä alas. @Tshekki77 sano sää edes jotain?

Kaikki entiset tilastot täytyis unohtaa ja alimmilla tasoilla perhe kärsisi kun äijät viilettää sattumanvaraisesti ympäri suomea 60 ottelua omilla rahoilla.

 

[Wiljami]

Juuri näin, Liiga oli 90-luvulla Euroopan toisiksi tai kolmanneksi arvostetuin sarja pelillisesti ja rahallisesti. Suurin yksittäinen muuttuja on ollut KHL:n kasvu, se imee miltei kaikki huiput pelaamaan sinne ja kun joukkueiden määrää on kasvatettu niin on tarvetta suuremmalle määrälle pelaajia. 90-luvulla Suomen huiput pelasi joko Ruotsissa tai Suomessa, nykyään KHL, Sveitsi, Ruotsi, Saksa. Moni pelaaja kulkee kuitenkin raha edellä (niin kulkisin itsekkin).

Jollain tavalla liiga pitäisi avata, mutta miten? Ja nousevilla Mestis joukkueilla pitäisi puitteet olla kunnossa, jäähalli jne. Samat periaatteet mitkä oli vielä 90-luvulla 2000-luvun alussa. Jos menemme tuohon 10+10 järjestelmään, A-sarjaan pääsijät pitäisi valita periaatteella, että kauden -23 runkosarjan lopussa sijoilla 1-10 olevat kuuluvat siihen. Näin joukkueilla on tiedossa etukäteen, että nyt tällä kaudella pelataan pääsystä A-sarjaan.

Näkisin että erittäin suuri merkitys on myös sillä että Sveitsissä aiemmin ja Saksassa viime vuosikymmenen aikana kiekko on alkanut kiinnostaa myös isoa yleisöä ja sitä myöten isoja rahoittajia. Molemmat maat ovat Suomeen verrattuna aivan käsittämättömän rikkaita ja jos siellä on mielenkiintoa siirtää varallisuutta vaikka nyt jääkiekkoon, niin ei siihen paljoa pystytä täällä vastaamaan.

Pohdin tätä ehdotustani vielä eilen illalla ja tulin siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä miksi tasoja pitäisi olla joku tietty määrä. Eli kuuden joukkueen tasoja voisi olla niin paljon, kuin niihin Suomesta löytyy halukkaita osallistujia. Teoriassa siis joku nykymallin kakkosdivarijoukkue voisi nousta yhdessä kaudessa 8. tasolta Suomen mestaruuteen asti.
...

Itse tuossa kävi eilen illalla urheiluruutua katsoessa mielessä että jos eriyttäisi sarjamestaruudet omaksi jutukseen ja Cup sitten omakseen. Eli Liigan mestari on runkosarjan voittaja ja sitten pleijjarit pelattaisiin Suomen Cupina (kuten ilmeisesti joskus aikana ennen SM-liigaa olikin, tuo kun on melko perinteinen palloilulajeissa). En siis sano että itse tällaista muutosta haluaisin, mutta olisihan se samaan tyyliin eurooppalaista palloiluperinnettä kuin joka suuntaan avoimet sarjatkin. Ja tulisi sitten niitä ristiinpelaamisia kaikilla sarjatasoilla, vaikka voisihan se olla aika mielenkiintoista seurata jotain KaPa-51 - HIFK mähinää, eikä pelkästään hyvässä mielessä.

 

[Jägen_pelsut]

Pohdin tätä ehdotustani vielä eilen illalla ja tulin siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä miksi tasoja pitäisi olla joku tietty määrä. Eli kuuden joukkueen tasoja voisi olla niin paljon, kuin niihin Suomesta löytyy halukkaita osallistujia. Teoriassa siis joku nykymallin kakkosdivarijoukkue voisi nousta yhdessä kaudessa 8. tasolta Suomen mestaruuteen asti.

Tulonjakoa pitäisi toki miettiä uudelleen. TV-rahat maksettaisiin sen perusteella, montako peliä on pelannut milläkin tasolla. Vaikka niin, että A-tason peleille menee 40% TV-rahasta, B-tasolle 30%, C-tasolle 20% ja D-tasolle 10%.

Eikö tämä ole täydellinen yhdistelmä urheilullisuutta ja rajattua taloudellista riskiä? Putoaminen tasolta toiselle ei ole sellainen katastrofi kuin nykyjärjestelmässä olisi, koska 10 pelin jälkeen voit nousta jo takaisin.

Tulkaa nyt joku ampumaan tämä alas. @Tshekki77 sano sää edes jotain?

Noh kommentoidaan nyt hiukan sitten.
1.Niinkuin itse kirjoitit huonossa tapauksessa voi kohdata saman joukkueen 12 kertaa (+pleijarit) ei se maistu yleisöllekkään. Ville Peltonenkin kritisoi kun jonain vuonna Hifk ja Jokerit kohtasivat 8 kertaa runkosarjassa, että se maistuu jo hiukan puulta
2. Rahojen jako, korkeammalla tasolla olevat saa enemmän TV rahaa, joka taas lisää sitä eroa sarjojen välillä. Jo nykyään sarjan 8 -parhaan joukossa on yleensä tod.näk 6 kpl suurimmalla budjetilla operoivaa jengiä. Eli erot sen kuin kasvavat.
3. Kyllä liigassa pelaavalla joukkueella pitää olla ihan kunnon jäähalli, vaikka vain 3000 katsojaa vetävä, kyllä sarjassa pitää olla myös ns. sisäisiä tason mittareita.

Hyvää pohdintaa muuten, jotain pitäisi keksiä.

Itse kävisin enemmän katsomassa livenä pelejä jos olisi aikaa, sitä ei saada yhtään lisää vaikka liigaa muokataan miten. Tämä vain tällaisena henk.koht. huomiona.