Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 315 662
  • 11 333

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF
Kateus ansaitaan, se on totta. En ole kuitenkaan yhtään kateellinen Kärpille, hieno historia on seuralla. Kyse oli monista täällä kirjoittavista faneista, jotka ovat tuon inhoni koko seuraa kohtaan aiheuttaneet. Ylimielisille kirjoittajille en ole kateellinen. Mikä olisi hyvä sana... vastenmielista asennoitumista muita kohtaan. Se kuvaa ehkä parhaiten näitä.
Miksi muutaman Jatkoajan kirjoittajan vuoksi seura muodostuu vastemieliseksi? En ymmärrä tätä yhteyttä. Eikai nyt muutama mätä omena voi koko isoa koria mädättää? Ei tämä maailma ole pelkästään musta ja valkoinen, harmillisesti se vain niin ihmisten mielessä yleensä kääntyy. Aivan varmasti jokaisen seuran kannattajasta täältä löytyy öyhöttäjiä ja Kärppiä kannattava osa palstaa tuskin tekee tähän poikkeusta.
 

Veffi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomenmestari 2021
Miksi muutaman Jatkoajan kirjoittajan vuoksi seura muodostuu vastemieliseksi? En ymmärrä tätä yhteyttä. Eikai nyt muutama mätä omena voi koko isoa koria mädättää? Ei tämä maailma ole pelkästään musta ja valkoinen, harmillisesti se vain niin ihmisten mielessä yleensä kääntyy. Aivan varmasti jokaisen seuran kannattajasta täältä löytyy öyhöttäjiä ja Kärppiä kannattava osa palstaa tuskin tekee tähän poikkeusta.
Asiaan muuten kantaa ottamatta, mutta kyllä se juuri noin menee että jos korissa on muutama mätä omena niin ajan kanssa ne pilaa koko korillisen.
 

VeeJiiJii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Sharks, Avalanche
Jos Liigaan tulee luonnollista poistumaa tunnetuista syistä, se voi laittaa miettimään sarjajärjestelmää taas uusiksi. Kauhuskenaario olisi se, että yksikin vakavaraisimmista seuroista hakeutuisi ulkomaan sarjoihin. Konkurssi tarkoittaa kuoliniskua koko seurojen taustayhtiöille, mutta osa saattaisi normaaleissa olosuhteissa pystyä (aikanaan) aloittamaan Mestistason budjetilla uuden taustayhtiön voimin. Myös Mestis tulee todennäköisesti kokemaan mullistuksia.

Kuten on jo normaaliaikana spekuloitu, 10-12 joukkuetta olisi sopiva joukkuemäärä Liigalle. Ja suunnilleen saman verran kakkossarjatasolla. Heittäisin koko Mestis-konseptin romukuoppaan ja tilalle mahdollisesti Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallinnoima avoin B-liiga, johon on ylempää sarjatasoa halvempi lisenssi.

Esimerkki:
Liiga: HIFK, HPK, Ilves, KalPa, KooKoo, Kärpät, Lukko, Sport, Tappara, TPS, Ässät. Jokeritkin tietysti tervetulleita koska tahansa.
Liiga B: Hermes, K-Espoo, JoKP, Jukurit, JYP, Ketterä, KOOVEE, Pelicans, RoKi, SaiPa, SaPKo, TUTO
Mestis tai SJL:n ylin sarja: FPS, Hokki, IPK, KeuPa, K-Vantaa, Peliitat, muut taloudellisesti kykeneväiset seurat

Vaikka suora nousu ja putoaminen olisi pitkällä tähtäimellä hyvä järjestelmä, ottaisin väliin nelinkertaisen tasonmittaus/karsintasarjan Liigan kahden viimeisen ja B-liigan välierien voittajien välille, jossa joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja vieraissa. "Liiga Cupin" kaksi parasta jatkaa Liigaan. Mikäli B-liigan joukkue voittaa turnauksen, saa se rahallisen bonuksen.

Turnauksen tarkoitus on saada mielenkiintoisia pelejä sarjatasoa alemmas ja toimia kannusteena kehittää toimintaa kohti Liigaa. Tämä piristäisi ja nostaisi tasoa joillakin Mestispaikkakunnilla. Olisi nostalgistakin, jos vaikka JYP ja espoolaiset kohtaisivat divarissa. Sarjan taso houkuttelisi myös Slovakiaan ja Itävaltaan karanneet Liigan ja Mestiksen väliinputoajat kotimaahansa.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Aika usein verrataan Ruotsiin, ja maalaillaan kuvaa, että siellä on jääkiekossa paljon enemmän rahaa siksi, että pelataan karsinnat. Minun ajatteluni on ehkä vähemmän romanttista, mutta näen sen niin päin, että koska rahaa on paljon enemmän, karsinnat on ylipäätään mielekästä järjestää. Meille kaikille varmasti sopisi oikein hyvin, että Suomessa olisi katsojia enemmän niin halleissa kuin televisioidenkin äärellä, ja sponsorit panostaisivat nykyistä enemmän. Mutta ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että jonkin karsintasarjan pelaaminen vaikuttaisi tähän kuin korkeintaan ihan minimaalisella tasolla?

ottaisin väliin nelinkertaisen tasonmittaus/karsintasarjan Liigan kahden viimeisen ja B-liigan välierien voittajien välille, jossa joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja vieraissa
Jännä juttu, että moni haluaa karsintoja, koska se on "urheilullisesti oikein", mutta toisaalta niiden itse karsintojen ei läheskään aina haluta ratkeavan urheilullisesti reiluimmalla tavalla, vaan sen sijaan halutaan mukaan uittaa satunnaisuutta. Ilmeisesti siksi, että se parantaisi nousumahdollisuutta.
 

VeeJiiJii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Leijonat, Sharks, Avalanche
Karsintoja kritisoidaan täällä siksi, ettei Mestiksessä ole tarpeeksi potentiaalisia joukkueita. Ongelma on joukkuemäärissä. Suomen kaksi ylintä sarjatasoa pitäisi supistaa, niin täällä olisi SHL:n ja Allsvenskanin kaltaiset tasaiset sarjat. Liigan ja Mestiksen välinen kuilu on turhan suuri.

SHL-seuroista seitsemän pelasi 2010-luvulla myös Allsvenskanissa ja sieltä viisi SHL:n puolella. Vaihtuvuus ja putoamisuhka on koko järjestelmän suola. Koska Suomessa on vähemmän pääsarjakelpoisia joukkueita, siksi divariinkin tarvittaisiin joku porkkana näille tutoille ja kiekkopojille, jotta kokonaisten alueiden toiminta ei jäisi pahviviirin tavoitteluun.

Korona tulee väistämättä muuttamaan Suomen ammattilaiskiekkoa ja ensi kauden pelaajabudjetit tulevat laskemaan Liigan kokonaistasoa entisestään. Joukkuemäärän supistuminen lisäisi kuitenkin urheilullista kilpailua.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kannatettavia ajatuksia! En ole itse ajatellut aikaisemmin, että Jääkiekon SM-liiga Oy perustaisi kakkossarjan, mutta toisaalta miksi ei? Juuri tuolla mallilla (tai ehkä sen voisi perustaa 50-50 jaolla liigan ja liiton kesken) homma voisi toimia varsin hyvin. Faktahan on, että nykyliiga on liian iso Suomen kokoiseen maahan. Koko laskee väkisin pelin tasoa ja tasoerosta johtuen kiinnostavuutta. Samalla se on osaltaan sitten taas tuhonnut Mestiksen/kakkossarjatason edellytyksiä.

Uusiksi koko paska, huonompaa ei voi tulla.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Eihän tässä tosiaan nyt sitten varmaksi tiedä, että mitä tällainen tavallinen kiekkokuluttaja voi uskoa. Ennen kautta puhuttiin isoimpien joukkueiden osalta, että pelaaminen menisi vaikeaksi jos hallien kapasiteetista on käytössä vain 70%. Nyt kaikkien välivaiheiden jälkeen ollaan tässä tilanteessa, jossa ilmeisesti päätetty pelata kausi loppuun, vaikka se tarkoittaisi ilman katsojia pelaamista.

Mutta jos siellä nyt sitten on juuri se kuusi joukkuetta pulassa ja vaarassa pudota kyydistä, niin pitäisikö sitä ensi kaudeksi sitten suoraan mennä sellaiseen 9+9 malliseen järjestelmään, jossa olisi myös ristiinpelaamisia ja yhteiset pudotuspelit? Kuudella "ongelma" joukkueella ja kolmella kyvykkäimmällä Mestis seuralla voisi tuollaiseen mutkattomasti päästä.

Eihän tuo olisi sama asia, kuin kaksi itsenäistä sarjaa (Ruotsin malli), mutta toisaalta olisi varmaan parempi, kuin ei mitään tai se, että kuusi Liiga joukkuetta lopettaisi Liiga taipaleensa, kuluvan kauden jälkeen. Liigassa pelaamiseen vaadittavat kriteerit voisi säilyttää tuossa ylemmässä osuudessa rakennetta ja alemmalle osalle rakennetta voisi ne kriteerit sitten rakentaa siten, että saataisiin ne seuraavat yhdeksän joukkuetta pidettyä mukana. Myös lisenssi tuonne alemmas voisi luonnollisesti olla normia huomattavasti halvempi, että saataisiin ne kolme kyvykkäintä Mestis seuraa messiin.

Eli jos nämä kaksi ryhmää nimettäisiin esimerkiksi vaikka LiigaA:ksi ja LiigaB:ksi, niin molemmissa tosiaan pelaisi se yhdeksän joukkuetta, eli 18 joukkuetta yhteensä. Kaksi kertaa pelattaisiin kaikki kaikkia vastaan ja sen lisäksi omissa ryhmissä pelataan kaikkia muita vastaan vielä kolmasti. Tekisi runkosarjaan (17x2 + 8x3) -> 58 peliä per joukkue.

Yhteisiin pudotuspeleihin menisi sitten 12 joukkuetta, eli LiigaA:n runkosarjan neljä parasta menisi suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja pudotuspelien ensimmäisen kierroksen aloittaisi joukkueet LiigaA sijoilta 5. -9. ja LiigaB:n kolme parasta. Ensimmäiseltä kierrokselta neljä voittajaa pudotuspelien toiselle kierrokselle, siellä jo odottavien neljän joukkueen kanssa. Nuo kahdeksan pelaavat sitten pudotuspelit normisti mestaruuten asti.

Koska molemmille tasoille tarvitaan yhdeksän joukkuetta ja pudotuspelien toisella kierrokselle pääsee vain kahdeksan joukkuetta, niin pudotuspelien ensimmäisella kierroksella pudonneet neljä joukkuetta pelaavat vielä välierät ja finaalit viimeisestä paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi.

Tällä tavalla meillä pelattaisiin joka kausi sekä Suomen mestaruudesta, että karsintasarjat LiigaA:an ja LiigaB:en välillä. Lisäksi LiigaB:en joukkueet altistuisivat säännöllisesti LiigaA:n joukkueille ja siten luulisi noidenkin seurojen vetovoiman olevan markkinoilla kovempi, kuin jos ne seurat tuomittaisiin Mestikseen, Suomi-sarjaa tai mihin nyt mahdollisen konkurssin sattuessa normitilanteessa jouutuisivat.

LiigaA:ssa se tavoiteltava raja olisi neljän parhaan joukkoon yhdeksästä. Sillä varmistaisi paikkansa suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja paikan LiigaA:ssa seuraavalla kaudella. Sijoille 5.-9. jääneet LiigaA:n joukkueet aloittavat pudotuspelinsä pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta ja siihen siis sisältyisi riski tipahtaa pahimmassa tapauksessa LiigaB:hen seuraavaksi kaudeksi. Eli siinä olisi se konkreettinen kannustin kaikille LiigaA:n joukkueille pyrkiä neljän parhaan joukkoon.

LiigaB:ssä se tavoiteltava raja olisi kolmen parhaan joukkoon yhdeksästä. Sillä pääsisi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja vaikka niissä ei voittaisi (ja mestaruus tavoite menee), niin pääsisi vielä koittamaan karsintojen kautta paikkaa seuraavaksi kaudeksi LiigaA:han. Eli jos LiigaB:ssä kolmen parhaan joukkoon pääsisi, niin se takaisi samalla pudotuspelejä vähintään kaksi pudotuspelisarjaa.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Kysymys Tsekki 77:lle Eli miten todella monimutkainen sarjajärjestelmä parantaa pelin tasoa jos on varma pääsy playoffseihin ylemmältä tasolta? Voisi vetää 0-58 kauden paikkoja säästellen ja vanhoja huippupelaajia lepuuttaen ja sitten playoffseista tosissaan hankkia mestaruuden. Toki kotiyleisö ei varmaan pitäisi.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Kysymys Tsekki 77:lle Eli miten todella monimutkainen sarjajärjestelmä parantaa pelin tasoa jos on varma pääsy playoffseihin ylemmältä tasolta? Voisi vetää 0-58 kauden paikkoja säästellen ja vanhoja huippupelaajia lepuuttaen ja sitten playoffseista tosissaan hankkia mestaruuden. Toki kotiyleisö ei varmaan pitäisi.

Siis nythän puhutaan sellaistakin, että kuusi seuraa olisi mahdollisesti menossa nurin, jos yleisöä ei saada loppukaudesta peleihin. Eli tämän kertainen oli lähinnä sellaista maalailua, ettei noista mahdollisesti nurin menevistä seuroista päästettäisi irti vaan koitettaisiin luoda rakenne, jossa voitaisiin jatkaa, vaikka korona tätä kautta runtelisikin.

Mitä sitten itse kysymykseesi, niin kotiyleisöhän siellä varmaan äänestäisi jaloillaan, jos koko 58 peliä säästeltäisiin ja vaikka ylempänä pudotuspelipaikka olisikin varma, niin se ei vielä säilyttäisi seuraa varmuudella ylhäällä seuraavalla kaudella. Ensimmäisestä pudotuspelikierroksesta pitää mennä jatkoon tai joutuisi karsintapeleihin, joista vain yksi neljästä jatkaisi seuraavalla kaudella ylhäällä.

Eli joo, tuon voi nähdä niin, että ylhäällä kaikki menee pudotuspeleihin, mutta aivan yhtä hyvin tuon voisi nähdä niinkin, että ylemmän tason yhdeksästä joukkueesta peräti viisi huonointa joutuu putoamisuhan alle ja joutuu lunastamaan paikkansa ylhäällä noissa samaisissa pudotuspeleissä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
IS:n uusimmassa urheilulehdessä ehdotellaan 10+10 mallista järjestelmää. Maksumuurin takana, joten linkki vie vaan mainokseen ko. lehden jutusta, mutta ilmeisesti siis ehdotetaan, että Liigan laajentamista ensin 20 joukkueen kilpailuksi ja sitten jakautumista A ja B Liigaan. Tällä tavalla kumpikin kilpailu olisi saman Liiga organisaation alainen.

Ehdotuksessa ei ole ristiinpelaamisia, eikä yhteisiä pudotuspelejä, mutta koska kaksi tasoa, niin luonnollisesti karsintapelejä olisi kahden tason välillä. Ylemmän tason kahdeksan parasta menisi pudotuspeleihin. Yhdeksäs osallistuisi karsintasarjaan ja ylemmän tason vika putoaisi suoraan alemmalle tasolle seuraavaksi kaudeksi.

Alemman tason runkosarjan paras nousi ehdotuksessa automaattisesti ylemmälle tasolle seuraavaksi kaudeksi, mutta seurat sijoilta 2. - 7. pelaisivat pudotuspelit kolmesta paikasta varsinaiseen karsintasarjaan, johon osallistuisi siis myös ylemmän tason yhdeksänneksi jäänyt seura.

Jutussa nousija kandeiksi on mainittu K-Espoo, K-Vantaa, RoKi, JoKP ja TuTo

Jutussa puhutaan radikaalista uudesta ehdotuksesta, mutta eikös Nyholm ja Rantanen ehdottaneet jotain tällaista samanlaista jokunen vuosi sitten, saman firman lehdissä? Voi toki olla, että tuo karsintasarja malli on erilainen, mutta muistelisin, että silloinkin puhuttiin 10+10 mallista.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Ylemmän tason kahdeksan parasta menisi pudotuspeleihin.

Olisi täysin järjenköyhyyttä tämä. Mitä sillä runkosarjalla edes enää tekisi, jos 80% joukkueista pääsisi pudotuspeleihin? Kymmenen joukkuetta on liian vähän ainakin minun mielestäni. 12 joukkuetta on minimi. 12-14 joukkuetta olisi hyvä määrä.
 

charger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Puree! , Україна
En kyllä lämpene yhtään tuollaiselle suoraan nousemiselle tai tippumiselle. Kyllähän paikka auringossa pitää ansaita tappelemalla. Perinteinen liigakarsinta kunniaan ja se pitäisi saada myös takaisin. Niitä pelejä on ollut aina hieno seurata, kun on oikeasti kovat panokset.
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Luin tuota Veikkaajan uusinta numeroa tänään isäni luona ja tosiaan 10+10 mallia ehdottivat. Se on hyvä pointti että 8 jatkoon on järjetön luku. Jos jossain sarjassa on 10 joukkuetta, niin playoffeihin menee toki 6 joukkuetta. 2 suoraan ja 4 esikarsinnan kautta välieriin. Runkosarjalla pitää olla jotain merkitystä, eli pleijareihin pitää päästä lähemmäksi 50% joukkueista kuin 75-90%..

Suora putoaminen myös vähän niin ja näin. 2 huonointa toki karsintaan ja sinne voisi ottaa vaikka 4 parasta alemmalta tasolta jotta he eivät joudu "tappamaan toisiaan" rujoissa pleijareissa. Ylemmän sarjan jengit eivät saisi suurta rasitus/loukkaantumisetua jos karsijat tulisivat heitä vastaan suoraan puolivälierävoiton jälkeen (olkoot se sitten suorat 8 joukkueen pleijarit tai 2 suoraan ja sijat 3-6 playoff-sarjan kautta).
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: juba

Glove

Jäsen
1979-1991 NHL:ssä pääsi 76% joukkueista pleijareihin, eli 16/21 joukkuetta. Ei tuo 8/10 aivan mahdottomalta kuullosta. Kun tuosta vielä ottaa suoran putoamisen pois ja karsinta sarjaan ylemmän 9. ja 10. Sekä alemman 1.-6. niin isolla määrällä seuroista jatkuu rahakkaammat jatkopelit runkosarjaläpsyttelyn jälkeen. Ja laitetaan vielä alemman 7.-10. Karsimaan paikastaan Mestiksen tai millä nimellä se nyt olisikaan, neljän parhaan kanssa.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vuosien saatossa mielessäni pyöritellyt kaikkia mahdollisia sarjajärjestelmiä. Usein tuota IS:n ehdottamaa 10+10 malliakin. Ja mitä enemmän ja pitempään niitä miettii, sitä huonommilta ne tuntuvat.
Tuo IS.n malli on käytännössä suljettu 20 joukkueen sarja, joka teennäisesti on jaettu kahdelle tasolle. Perusteluina käytettiin esim että kotimainen kilpakiekko laajenisi alueellisesti laajemmin. Käytännössä uusina paikkakuntina mukaan tuli mallissa vain Joensuu ja Rovaniemi, muut kolme joukkuetta tulisivat pk-seudulta ja Turusta. Nykyiseen 15 joukkueen sarjaan verrattuna tuossa tiputettaisiin 5 joukkuetta nykyisestä Liigasta jonnekkin Liigan ja Mestiksen välimaastoon, nykyisestä Mestiksestä 5 saisi pienen nosteen samaiseen välimaastoon. Lopuille yhdeksälle Mestis jengille tulisi lähtö Suomisarjaan vailla nousu mahdollisuutta, joka käytännössä tarkoittaisi seurojen siirtymistä entistäkin enemmän vain harrastetoimintaan. Suoria hyötyjiä olisi siis vain 5 seuraa, ja vain 2 paikkakuntaa(Rovaniemi ja Joensuu), koska pk-seudulle ja Turulle B liigan joukkue ei mikään mullistava tapaus olisi. Yhteenvetona siis Joensuussa ja Rovaniemellä edellytykset jääkiekolle paranisi, 14 seurassa edellytykset heikkenisivät nykyisestä merkittävästi. Tämäkö on se malli joka ratkaisee kaikki ongelmat ja tekee kaikki tyytyväisiksi?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Vaikka se perinteiseltä tuntuva malli (12 joukkueen Liiga ja kahdeksan parasta pudotuspeleihin) on täällä melkein helpoin esittää, niin samalla se kyllä tuntuu melko hankalalta todellisuudessa toteuttaa. Aika useinhan tuollaista ehdottavat tuntuvat ajattelevan myös niin, että ne viimeisimmät kolme sisään tullutta pitäisi pudottaa takaisin Mestikseen. Eli nyt kun ovat sen paikkansa Liigassa saaneet maksettua, niin heti perään pitäisikin vaan luopua siitä, koska jotkut uskovat sen olevan parhaaksi Suomikiekolle. Tai jos eivät nuo kolme, niin kuitenkin jotkut muut seurat, kuin se seura, jota ehdottaja kannattaa.

Enemmän järkeä tuollaisiin ehdotuksiin saataisiin ehkä sillä tavalla, että sitä ehdottavat samalla ehdottavat yhdeksi kolmesta putoajasta kannattamaansa seuraa ja sitten kertoisivat omasta mielestään edes jotenkin uskottavan version siitä, miten se oma seura siellä Mestiksessä/seuraavalla tasolla selviäisi ja pystyisi samalla rakentamaan niin kovan joukkueen, että nousu takaisin olisi realistista.

Itse olen enemmänkin aikaisemminkin ehdottamieni, jonkinlaisen 9+9 mallin kannalla, koska silloin uusia seuroja tarvittaisiin alkuvaiheessa vain kolme. Mutta esimerkin omaisesti annan tässä nyt tuollaisen ehdotuksen 12 joukkueen Liigasta sillä lisällä, että kannattamani seura olisi yksi pakolla pudotettavista.

12 joukkuetta Liigaan ja kahdeksan parasta kauden jälkeen pudotuspeleihin. Runkosarjan kaksi viimeistä joutuisivat karsimaan paikastaan Liigassa, joten runkosarjan loppuun kausi päättyisi sijoille 9. ja 10. runkosarjassa jääneille seuroille. Runkosarjaa pelataan siten, että neljä kertaa kohdataan kaikki Liiga seurat ja kaksi kertaa kohdattaisiin kaikki seuraavan tason seurat.

Nykyisestä Liigasta alas tiputettaisiin HIFK, Kärpät ja Tappara ja toinen taso rakennettaan kahdeksan joukkueen kilpailuksi. Eli toinen taso voisi alkaa esim. seuraavilla seuroilla. HIFK, Kärpät, Tappara, TuTo, JoKP, K-Espoo, K-Vantaa ja Roki. Nämä pelaisivat runkosarjansa siten, että kohtaisivat ylemmän tason kaikki seurat kahdesti ja viidesti kohdattaisiin jokainen seura omalla tasolla. Neljä parasta jatkaa pudotuspeleihin, joista kaksi parasta jatkaa karsintasarjoihin Liigan kahden huonoimman kanssa.

Runkosarjaa pelattaisiin siis kahdella ylimmällä tasolla seuraavasti:
Liigassa (4x11 + 2x8) -> 60 peliä per joukkue
Seuraavalla tasolla (5x7 + 2x12) -> 59 peliä per joukkue.

Ristiinpelaamisella pyritään siihen, että Liigan erilaiset sidosryhmät altistuisivat pakolla myös seuraavan sarjatason seuroihin ja peleihin säännöllisesti ja sillä pyrittäisiin tuosta seuraavasta tasosta saamaan riittävän kiinnostava ja siten samalla elinvoimainen.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Syy miksi ihmiset tylsistyvät ei ole sarjajärjestelmissä tai joukkueiden tasossa vaan siinä, että kausi on yksinkertaisesti liian
pitkä nykyihmisen keskittymiskyvylle. Kukaan tuntemani ihminen ei edes tiedä vuoden 2020 mestarin nimeä,.

Niinpä ehdotan , että pelataan kolme kertaa liigamestaruudesta kauden aikana. Ekaan yksinkertaiseen sarjaan otetaan myös mestis joukkueet mukaan. Noin 25 ottelua ja 8 parasta playoffseihin.

Toinen sarja vain liigan kesken jossa yksinkertainen sarja ja 4 parasta playoffseihin.

Kolmas sarja sitten liigajoukkueilla kaksinkertaisena ja 7 parasta playoffseihin ja mestiksen paras kahdeksantena.
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
kukaan tuntemani ihminen ei edes tiedä vuoden 2020 mestarin nimeä,.
Ei varmasti, kun sellaista ei ole edes olemassa.

Muuten sanon vain, että hienoa että ideoidaan mutta tuollainen kolmen mestaruuden kausi välisarjoineen yms, ei ainakaan itseä sytytä yhtään.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Tässäkin topicissa on kirjoitettu jo vuosia sitten näitä 10+10 maalailuja pienillä sävyeroilla. Minusta tällaisen läpisaaminen vaatii ristiinpelaamista, jotta läpimeno olisi mitenkään mahdollista. Tietysti Korona voi muuttaa asiaa konkursseilla tai vakavilla uhilla. En ymmärrä miksi ristiinpelaaminen tuntuu joillekin vaikealta ajatukselta. Se tuo elinvoimaa ja tasoa kakkostasolle. Helpottaa putoamisen tuskaa ja pitää seuran elinkelpoisena ja toiveikkaana. Tuskin ne pelit läheskään aina läpihuutojuttuja olisivat Aliigalaisille. B liigasta voisi tosiaan pudota suomisarjaan.

Aliiga 8 poffeihin. Kaksi viimeistä karsivat kahden parhaan B liigalaisen kanssa. Tämä voi tuntua raakalta Aliigan kannalta, mutta B liiga pitää pitää avoimena ylöspäin. Vain yhden nouseminen/nousun mahdollistaminen tuo liikaa paineita riskinottoon ristiinpelaamisesta huolimatta. Mielestäni olisi syytä harkita, pääsisikö B liigan voittaja jopa suoraan ylös ja samalla myös 8. joukkueena poffeihin. Itse kannattaisin tätä ajatusta, mutta lienee monelle liian kova pala. Tällöin Aliigasta kausi loppuu 8. joukkueella. 9. karsii ja 10. tippuu. Ainakin B liigan voittajalle pitäisi tarjota säälipoff pelit Aliigan 8. vastaan, jos hyväksytään 10. sijoittuneen suora tippuminen.

Ristiin pelaaminen olisi tyylin kaksi kierrosta kotona ja vieraissa. Suurin osa peleistä olisi edelleen omaa sarjaa vastaan.

No en usko, että pystytään näin radikaaleihin muutoksiin koronasta huolimatta. Itse olen menettänyt kiinnostuksen liigaan, eikä Kärpätkään oikein jaksa kiinnostaa. Se on puhtaasti seurausta siitä, kun tämä on tällainen hyvävelisarja. Nykyinen liiga onkin tehnyt minusta uudelleen NHL"fanin". 00-luvulla ja 10 luvun alussa en seurannut NHL:ää muutenkuin tekstiteeveestä etsien vihreitä tekstejä. Nyt olen alkanut seuraamaan pelejä. Samalla olen edellisen kerran maksanut jostain liigaan liittyvästä tuotteesta v. 2015. Kulutin kuitenkin aika reippaasti vuosina 00-15. Ja kyllä NHL on myös suljettu sarja, mutta siinä kontekstissa hyväksyttävä ja siellä pelaa jokatapauksessa maailman parhaimmisto.
 
Viimeksi muokattu:

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos 10+10 sarjojen joukkueet pelaavat ristiin ja vielä B liigasta on mahdollisuus nousta A liigan playoffeihin, niin mitä enää jää jäljelle tuosta sarjojen jaosta? Mikä on se pointti, jolla perustellaan sarjajakoa kahteen osaan? Todella väkisin väännetyt ja merkitykseltään vesitetyt karsintapelitkö... Ainakin minusta hyvin kaukana urheilullisista arvoista.

Missä 10+10 järjestelmässä pelaisivat ne reservi- ja kehityspelaajat? Nykyistä Mestistä vielä paljon heikommassa Suomisarjassako... Siinähän mentäisiin vain ojasta allikkoon. Ja jos B liigasta muodostuisi farmisarja, niin järjestelmän voi samantien julistaa epäonnistuneeksi.
 

tzuiz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Manchester Broilers, IPK
Tavoitteeksi pitäisi asettaa 12+12 sarja ja Liigan 8 parasta pleijareihin ja 2 karsii alaspäin mestiksen 2 parhaan kanssa. Mestiksen 2 viimeistä karsii suomisarjan 2 parhaan kanssa.

Liigan ja mestiksen rahojen määrää tasataan joukkueiden kesken niin että mestiksessäkin voivat maksaa ammattilaispalkkoja (keskiarvo 2k per lärvi kuukaudessa). Perstuntumalla mestiksen kokonaisbudjetit pyörisivät tällöin miljoonan paremmalla puolella. Kiinnostusta tulisi kumpaankin sarjaan enemmän ja mestiksen yleisömäärät kasvaisivat ja olosuhteet & junioritoiminta paranisivat. Pelaajien laatu kasvaisi koska ammattilaisena pelaisi paljon enemmän pelaajia ja joukkueiden olisi pakko satsata pelaajien kehittämiseen. Televisiorahatkin saattaisivat kasvaa nykyisestä.

HIFK, Kärpät, Tappara, Ilves yms. isot seurat eivät suostu koska osa "heidän" rahoistaan pitäisi antaa köyhille mestisseuroille. Tämä olisi kuitenkin koko Suomen kiekkoilun etu sillä nykymenolla kovan tason kiekkoa pelataan enää tulevaisuudessa vain muutamalla liigapaikkakunnalla koska toiminta näivettyy muualla.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Jos 10+10 sarjojen joukkueet pelaavat ristiin ja vielä B liigasta on mahdollisuus nousta A liigan playoffeihin, niin mitä enää jää jäljelle tuosta sarjojen jaosta? Mikä on se pointti, jolla perustellaan sarjajakoa kahteen osaan?

Jos Liiga ja osa Mestis seuroista jaettaisiin kahteen ryhmään menestyksen mukaan siten, että parhaat kymmenen toiseen ryhmään ja loput toiseen, niin olisiko näissä ryhmissä yhtä paljon rahaa ja resursseja käytettävissä pelaajiin? Jos vastaus on, että ei ole, niin silloinhan meille muodostuisi ikäänkuin kaksi eri tasoista ryhmää/sarjaa. Riippumatta siitä, pelataanko niissä ristiin vai ei.

Noilla epäperinteisillä/innovatiivisilla keinoilla pyrittäisiin sitten siihen, että noilla kummallakin tasolla pystyttäisiin luomaan edellytykset täysin ammattimaiseen pelaamiseen. Nythän meillä ei kaiketi sellaista tilannetta ole Suomessa ja kyllä itseäki vähän epäilyttää, että voidaanko sellaiseen päästä edes tuolla 10+10 mallilla, jos ei jonkinlaista ristiinpelaamista olisi luomassa vaatimustasoa ja toisaalta helpottamassa toisen tason myymistä kuluttajille.

Mitä sitten noin yleisellä tasolla tulee näihin perinteisiin ja epäperinteisiin keinoihin, niin ainakin itse näkisin siten, että kun kiekko lajina kasvaa globaalisti, niin toki hyvä asia lajille, mutta samalla asettaa meidän suhteellisen pienen kiekkokansakunnan kokoajan tukalampaan paikkaan. Ei täällä ole rahaa määräänsä enempää, joten jos me isompien maiden rinnalla koitetaan pärjätä täysin samoilla keinoilla, kuin hekin, niin jälkeen tullaan jäämään, vääjäämättä.

Ja mitä niihin perinteisiin muutoinkin tulee, niin aikoinaanhan pelattiin joko NHL kaukaloissa tai kansainvälisissä kaukaloissa (olympiakaukaloissa). No ennakkoluuloton osa meistä suomalaisista pohti, että voisihan sitä muutakin kokeilla ja nykyäänhän niitä standardeja tuntuu olevan kolme. Pohjois-amerikkalainen kaukalo, suomalainen kaukalo ja sitten se olympia kokoinen. Toisena asiana voisi heittää erätauot. Nehän aikoinaan oli se kiveenhakattu vartti, kunnes Hjallis (vai oliko se joku muu?) halusi myydä kaljaa kolme minuuttia enemmän. No nythän se on jo normi ainakin täällä ja mahdetaankohan sitä käyttää muuallakin? Ja eikös suuressa ja mahtavassa NHL:ssäki nykyään vedetä rankutkin, jos runkosarjapeli on päättymässä tasan? Ei vedetty ennen ja taisi sekin tapa tulla täältä vanhalta mantereelta.

Edit. Eli varsinainen vastaus kysymykseen on se, että kun täällä paljon puhutaan, ettei Suomessa riitä pelaajia 15 pääsarjajoukkueeseen, niin tällä tavalla pyrittäisiin luomaan järjestelmä, jossa täysin ammattimaisesti pystyttäisiin pelaamaan ikäänkuin kahdella eri tasolla Suomessa (vaikka se kokonaisuus voidaan myös yhtenäkin sarjana nähdä).

Edit2. Ja voisikohan tässä nostaa esiin taas jalkapallo puolelta tuota eurooppalaisten maajoukkueiden nations leagueta. Ennenkuin ensimmäistäkään peliä oli pelattu, niin monellehan se tuntui monimutkaiselta ja keinotekoiselta himmeliltä. No sitten kun ne pelattiin, niin moni tajusi, että onkin ihan loistava konsepti. Sen sijaan, että pelattaisiin harjoitusotteluita joitain Trinidadeja tai Sri Lankoja vastaan, niin pelataankin kilpailullisia pelejä ja vielä suht samantasoisia vastustajia vastaan. Lisäksi pienenä suolana sitten takaportti em-kisoihin, kultakin sarjatasolta, tuossa kilpailussa.
 
Viimeksi muokattu:

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Itsekin kannatan ainakin alkuun tuota kahden sarjaportaan välistä ristiinpelaamista. Mielestäni aluksi paras määrällinen jako olisi 12+8. Tällöin B-liigaan pudotettavien joukkueiden määrä pysyisi pienempänä, ja B-liigajoukkueille tulisi ristiinpelaamisen kautta enemmän otteluita A-liigajoukkueita vastaan. Yleensäkin 12+8 mallilla saataisiin ristiinpelaamisen myötä järkevät ottelumäärät runkosarjaan.

Runkosarja:
A-liigassa pelattaisiin nelinkertainen sarja (44 ottelua) ja sen lisäksi kaksi ottelua jokaista B-liigan joukkuetta vastaan (16 ottelua), eli yhteensä 60 ottelua. B-liigassa pelattaisiin aivan vastaavasti nelinkertainen sarja (28 ottelua) ja ne kaksi ottelua jokaista A-liigan joukkuetta vastaan (24 ottelua), eli yhteensä 52 ottelua.

Pudotuspelit:
A-liigassa runkosarjan kahdeksan parasta pääsisivät pudotuspeleihin, joissa normaalit paras seitsemästä -sarjat. Runkosarjassa sijoille 9 ja 10 sijoittuneiden joukkueiden kausi päättyisi runkosarjaan. B-liigassa runkosarjan neljä parasta pääsisivät pudotuspeleihin eli suoraan välieriin, jotka pelattaisiin paras seitsemästä -ottelusarjana. B-liigan runkosarjan sijoille 5 ja 6 sijoittuneiden joukkueiden kausi päättyisi runkosarjaan.

Karsinnat:
A-liigan runkosarjan kaksi viimeistä joutuisivat karsimaan sarjapaikasta B-liigan välierien voittajia vastaan. Vaihtoehtoina olisi joko kaksi otteluparia paras seitsemästä (voittajat seuraavalle kaudelle A-liigaan), tai neljän joukkueen kaksinkertainen karsintasarja, jonka kaksi parasta pelaisi seuraavalla kaudella A-liigassa. B-liigan runkosarjan kaksi viimeistä joutuisi karsimaan sarjapaikasta Suomi-sarjan parhaita vastaan.

Sarjamallin jatkokehitys:
Mikäli B-liigaan olisi myöhemmin tyrkyllä lisää joukkueita, sarjaportaan voisi laajentaa 10 joukkueeseen. Siinä vaiheessa voisi harkita myös ristiinpelaamisesta luopumista, mikäli ottelumäärät saataisiin järkevälle tasolle ilmankin sitä.
 

tzuiz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Manchester Broilers, IPK
Ihan huuhaata joku liigajoukkueiden ja mestisjoukkueiden ristiinpelaaminen kesken kauden. Ketä palvelee joku marraskuun Ilves vs Roki perseraiskaus? Karsinnoissakin ero on varmaan suuri vaikka siellä kohtaisikin liigan huonoin ja mestiksen paras.
 

tzuiz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Manchester Broilers, IPK
Ongelma on että mestis näivettyy kilpailullisesti ja taloudellisesti ja sinne pitäisi jotenkin saada paukkuja. Liiga on taas haaleaa vettä jossa läpytellään 60 peliä ja Tappara, Kärpät ja Hifk ovat välierissä sen jälkeen kun ovat kupanneet sarjataulukon viimeisiltä parhaat pelaajat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös