Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Arde90]

90-luvulla jääkiekko muuttui myös ammattilaisurheiluksi Suomessa. Mitä luulet, olisiko nuo olosuhteet kehittynyt vastaavasti, jos niitä olisi ollut kehittämässä 12, ja myöhemmin 15 ammattilaisorganisaation sijaa 12 amatöörijoukkuetta?

Jääkiekon suosio on käsittääkseni maailmalla kasvussa, uskoisin harrastajamäärien olevan myöskin. Tämä tosin mutua.

Tarkoitin olosuhteiden kehittymisellä sitä, että aika monelle paikkakunnalle rakennettiin 90-luvun buumissa jäähalli. Jääkiekko muuttui ammattilaisurheiluksi Suomessa jo ennen kuin sarja suljettiin. Eli olosuhteita ja toimintaa olisi joka tapauksessa ollut kehittämässä joukko ammattilaisorganisaatioita. Näin ollen on ihan turha spekuloida mitä olisi tapahtunut jos 12/15 ammattilaisjoukkueen sijasta olisi ollut 12 amatöörijoukkuetta. Suljetulla sarjalla on mahdollistettu se, että kultapossukerho (=liiga) on voinut kehittää ja kehittyä. Mutta entä sen ulkopuolella?

 

[A.P.Järvi]

Jääkiekko muuttui ammattilaisurheiluksi Suomessa jo ennen kuin sarja suljettiin. Eli olosuhteita ja toimintaa olisi joka tapauksessa ollut kehittämässä joukko ammattilaisorganisaatioita.

Ei taida vastata ihan todellisuutta tuo kuvaus. Liigaseurat olivat 1990-luvulla vielä yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Osakeyhtiöiksi (="ammattilaisorganisaatioiksi") valtaosa kääntyi vasta Liigan sulkeutuessa.

 

[LOFIN]

Ei taida vastata ihan todellisuutta tuo kuvaus. Liigaseurat olivat 1990-luvulla vielä yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Osakeyhtiöiksi (="ammattilaisorganisaatioiksi") valtaosa kääntyi vasta Liigan sulkeutuessa.

Sarjajärjestelmällä ei ole tuon asian kanssa mitään tekemistä. Niin sitä vaan löytyy meidän muistakin urheilulajeista pääasiassa osakeyhtiöitä, oli kyseessä sitten ammattilaissarja tai suljettu/avoin sarja.

 

[Wiljami]

...
Vielä noihin junioreihin palatakseni. Kuvitellaanpa tilanne, jos liigaa ei olisi ikinä suljettu vaan oltaisiin tähän saakka menty avoimella sarjalla. Mikä silloin olisi junioritoiminnan taso? Voidaanko aukottomasti todeta, että suljetun sarjan ansiosta on saavutettu parhaat mahdolliset olosuhteet? Meillä olisi todennäköisesti liigassa vähemmän joukkueita kuin tänä päivänä, mutta niissä ainakin lähes yhtä hyvät edellytykset junioritoiminnalle kuin tämän päivän liigaseuroissa. Mutta meillä olisi vastaavasti huomattavasti nykyistä taloudellisesti vahvempi mestis, jonka seuroilla myös huomattavasti nykyistä paremmat edellytykset junioritoiminalle. Mestiksen ja Liigan välillä olisi varmasti kuilua, mutta ei varmasti niin paljon kuin mitä nyt on.

Myös @HC Hetu

Jos liigasta tiputettaisiin kolme joukkuetta, niin lopputulemana olisi kolme porukkaa millä liikevaihto tippuisi viidennekseen nykyisestä (olettaen ettei jostain niin epätodennäköisestä syystä ettei sitä edes pysty näkemään Mestiksessä olisi realistista operoida isommalla budjetilla eli käytännössä saada rahoittajia sijoittamaan miljoonien edestä ihan käypiä euroja sarjaan mihin tähän mennessä sijoitettu ns. pähkinöitä). Pelaajabudjetteihin turha ottaa sen enempää kantaa, mutta tuollainen romahdus tarkoittaisi väkisinkin useamman työsuhteen lopettamista. Ja jos seuraa halutaan pitää millän lailla esillä, niin lopetettavat työsuhteet ovat valmentajiston suhteen sieltä nuoremmista ikäluokista. Toki myös edustuksen valkut tulisivat vaihtumaan halvempiin. Mutta siis tosiaan täysipäiväisiä valmentajia ei todennäköisesti riittäisi A -nuoriin eikä varmasti sitä nuorempiin. Jukureilla taitaa tällä hetkellä olla päätoimiset valmentajat C-junnuihin asti ja niitä nuorempiakin käsitän koordinoitavan palkatun henkilön voimin. Suomalainen valmennusosaaminen voi olla miten korkealaatuista tahansa mutta siitä ei pääse nauttimaan organisaatiot millä ei ole varaa maksaa valmentajalle palkkaa ja valmentajalla todennäköisesti ei ole mahdollisuutta tehdä täysipäiväistä valmennusta pelkästä rakkaudesta lajiin vaikka haluaisikin.

Junnupolku on muutakin kuin patelaine paukuttamassa maaleja Tapparalle lentolippu Kanadaan varattuna. Järjen köyhää painottaa tuossa kehitystyössä jotain kuukauden stinttiä junnuajan loppuvaiheessa minkäänlaisena äärimmäisen merkittävänä hetkenä, vaikka toki silloin saattaakin saada nimen lehtiin. Pohjatöiden tekeminen vaatii vuosia ja niiden tekemisessä auttaminen, eli valmentaminen, vaatii sekä osaamista että aikaa ja etenkin taloudellisen mahdollisuuden käyttää osaamisensa ja aikansa nimenomaan siihen auttamiseen. Ei ole "lähes yhtä hyvät edellytykset junioritoiminnalle" jos organisaatiolla ei ole mahdollisuutta maksaa sen junioritoiminnan operatiiviselle henkilöstölle.

 

[Since 1953]

Parasta viihdettä pitkään aikaan tällä palstalla, kun saa lukee noita Jukurit- kannattajien kirjoituksia junioripolusta ja sen merkityksestä, sekä pitkäkänteisestä panostuksesta siihen.

Ei voi kuin todeta, että lyhyt on muisti Mikkelissä tässäkin asiassa. Seura, jolla ei ollut ennen kultapossu- kerhon kabinettipaikkaa yhtään minkäänlaista junioripolkua/-tuotantoa, saati junnupuolen pitkäjänteistä perinnettä. Ei niin yhtään mitään.

Esim. Joensuussa ja Savonlinnassa on tuotettu vuosikymmenet pelaajia laadukkaiten junnupolkujen kautta edustustasolle. Niin tänäkin päivänä. Joensuussa pelataan esim. C Nuorissa vuodesta toiseen SM- sarjaa ja toissa kaudella siellä nappasivat koko sarjassa 6. sijan lukuisten perinteisten Liiga- seurojen edellä.

Kultapossu- kerhon jäsenyyteen kuuluvan Nuorten Liigan vakiopaikan ja muilta paikkakunnilta sen avulla haalittujen junnujen tuoman nosteen myötä en kehtaisi ihan kamalasta elämöidä, esittää viisasta ja jakaa neuvoa muille seuroille junioritoiminnan osalta.

 

[-pasi-]

Tuossa aiemmin @BlackWolf samasta aiheesta kirjoitti @LOFIN ille, mutta kyllähän se junnupolku kapenisi aivan ilmeisen selkeästi kun kiekkokartalta poistettaisiin kolme ammattilaisorganisaatiota niin kulujen karsimisessa lähtisi ammattilaispelaajien ohella myös palkalliset toimihenkilöt. Todennäköisesti täysaikaisia palkallisia (eli ei tarvitse olla opiskelijana tai osa-aikaisena yhteistyökumppanin palkkalistoilla) jäisi edustusjoukkueen valmentajisto ja ehkä muutama pelaaja, toimiston puolella myyntipäällikkö ja toimari. Junnupuolelta palkkaa voi saada A-nuorten päävalmentaja ja siinäpä se olikin.

Toisaalta aika monta ehdotus palstalla on myös menty 12+12 kaltaiseen sarjaan jossa tv-tulo jaettaisiin paljon tasaisemmin kun nykyisin. Käytännössä tuo mahdollistaisi että 12 joukkueella tv-raha pysyisi samana ja taas 3 tippuvan ammattilaisseuran sijaan jatkossa olisi 12 puoli-ammattilaiseuraa josta mahdollisesti muutama sitten yrittäisi tuota nousua isommalla budjetilla. Tällöin resurssit jakantuisi laajemmin ja työpaikkoja ei menisi niin paljon.

Isoin kysymys tietenkin on paljonko haluja tuommoiseen sarjajärjestelmien rakennemuutokseen ja yhteiseen tv-sopimukseen jatkossa olisi kun nyt seurat tekee hyvää taloudellista tulosta liigassa ja niille sopii hyvin että mestis on farmina niille. sitten se ainoa mitä liigaa mestiksessä ehkä kiinostaa on Kiekko-Espoo ja senkin ne voi nostaa kabinetissä milloin vain haluaa (+TuTo ja Jokipojat). Se juuri että ne voi saada juuri sen mitä haluaa mestikseltä jo nytkin, tietenkin kyse ei aina ole pelkästään liigasta vaan myös suomalaisen kiekkoilun etu olisi jos mestis ja sen joukkueet säilyy elinvoimaisena, mutta halutaanko resursseja jakaa muille.

 

[mesag]

Täällä on vähän samoja vivahteita nähtävissä kuin vasemmistohallituksessa. Olisihan se kiva, jo ei tarvitsisi raha-aspektia miettiä, vaan voitaisiin mennä se oma politiikka- tai urheilunäkemys edellä. Ikävä kyllä maailma ja lätkäkin pyörii rahan ympärillä, ja Suomi on todella pieni maa, tuntuu ettei moni ymmärräkään, kuinka pieni.

Toki ne, jotka ovat sitä mieltä, ettei kiinnosta ketä sarjassa pelaa, kunhan se on auki. Tuon mielipiteen ymmärrän, ja se olisikin toteutettavissa.

 

[Nelfor]

Parasta viihdettä pitkään aikaan tällä palstalla, kun saa lukee noita Jukurit- kannattajien kirjoituksia junioripolusta ja sen merkityksestä, sekä pitkäkänteisestä panostuksesta siihen.

Ei voi kuin todeta, että lyhyt on muisti Mikkelissä tässäkin asiassa. Seura, jolla ei ollut ennen kultapossu- kerhon kabinettipaikkaa yhtään minkäänlaista junioripolkua/-tuotantoa, saati junnupuolen pitkäjänteistä perinnettä. Ei niin yhtään mitään.

Esim. Joensuussa ja Savonlinnassa on tuotettu vuosikymmenet pelaajia laadukkaiten junnupolkujen kautta edustustasolle. Niin tänäkin päivänä. Joensuussa pelataan esim. C Nuorissa vuodesta toiseen SM- sarjaa ja toissa kaudella siellä nappasivat koko sarjassa 6. sijan lukuisten perinteisten Liiga- seurojen edellä.

Kultapossu- kerhon jäsenyyteen kuuluvan Nuorten Liigan vakiopaikan ja muilta paikkakunnilta sen avulla haalittujen junnujen tuoman nosteen myötä en kehtaisi ihan kamalasta elämöidä, esittää viisasta ja jakaa neuvoa muille seuroille junioritoiminnan osalta.

Vaikka oletkin varmasti ihan oikeassa, niin ei Jukureiden vuosien takainen heikompi junnutoiminta vähennä Jukureiden kannattajien kompetenssia puhua junioripolun tärkeydestä Suomessa yleisesti.

Eli vaikka oikeassa olisitkin, niin mielestäni tämä purkaus ei ollut kovinkaan aiheellinen, kun otetaan huomioon mistä tässä ketjussa pääosin on puhuttu. Ilmeisesti jotain on hampaankolossa Jukureita kohtaan, kun koit tämän viestin tarpeelliseksi.

 

[Nelfor]

Tästä voi olla joku myös erimieltä, mutta yritän perustella näkemykseni tähän. Isoissa kaupungeissa on yleensä paljon muitakin urheiluseuroja pääsarja tai divaritasolla kuin vain se lätkäjoukkue. Toisin sanoen samoista katsojista ja sponsoreista kilpailee moni muukin seura kuin vain se lätkäjoukkue. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla esim. Keuruulla ei ole mitään muita valtakunnallisesti noteerattuja seuroja missään lajissa. Joten näin ollen katsojat ja sponsorit on helpompi saada sen lätkäjoukkueen taakse. Seinäjoella, joka on suurin kaupunki Suomessa, jossa ei ole liiga- tai mestisjoukkuetta on kuitenkin hyvä jalkapallojoukkue. Toinen esimerkki vaikkapa Salo, joka on myös asukasluvultaan aika iso paikkakunta niin siellä taas on hyvä koripallojoukkue. Mikä intressi näissä kaupungeissa on lähteä panostamaan lätkään, kun ainoa porkkana on päästä vain pykälä ylemmäksi mestikseen, mutta toisesta lajista löytyy jo pääsarjatason seura. Ja kun tiedetään, että nyky mestis on taloudellisesti haastava ja ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on kabinettipäätös liigaan pääsemiseksi niin veikkaan, että kannattaa panostaa joko niin olemassa oleviin lajeihin tai niihin, jossa on mahdollista nousta suoraan Suomen huipulle avoimia sarjoja pitkin.

Ymmärrän mitä haet takaa ja miksi näin asiasta ajattelet, mutta en allekirjoita loppupäätelmää. Ei Liigan auki ollessakaan nähty tietääkseni mitään erityistä ryntäystä isommilta talousalueilta. Minun on vaikea löytää konkreettisia esimerkkejä mahdollisista isompien talousalueiden joukkueista, jotka voisivat nyt pelata Mestistä ilman Liigan sulkemista.

 

[Wiljami]

Toisaalta aika monta ehdotus palstalla on myös menty 12+12 kaltaiseen sarjaan jossa tv-tulo jaettaisiin paljon tasaisemmin kun nykyisin. Käytännössä tuo mahdollistaisi että 12 joukkueella tv-raha pysyisi samana ja taas 3 tippuvan ammattilaisseuran sijaan jatkossa olisi 12 puoli-ammattilaiseuraa josta mahdollisesti muutama sitten yrittäisi tuota nousua isommalla budjetilla. Tällöin resurssit jakantuisi laajemmin ja työpaikkoja ei menisi niin paljon.

Isoin kysymys tietenkin on paljonko haluja tuommoiseen sarjajärjestelmien rakennemuutokseen ja yhteiseen tv-sopimukseen jatkossa olisi kun nyt seurat tekee hyvää taloudellista tulosta liigassa ja niille sopii hyvin että mestis on farmina niille. sitten se ainoa mitä liigaa mestiksessä ehkä kiinostaa on Kiekko-Espoo ja senkin ne voi nostaa kabinetissä milloin vain haluaa (+TuTo ja Jokipojat). Se juuri että ne voi saada juuri sen mitä haluaa mestikseltä jo nytkin, tietenkin kyse ei aina ole pelkästään liigasta vaan myös suomalaisen kiekkoilun etu olisi jos mestis ja sen joukkueet säilyy elinvoimaisena, mutta halutaanko resursseja jakaa muille.

Tuohan olisi ihan hyvä malli, mutta vaatisi rahoitushalukkuutta. Todennäköisempänä pidän että rahoittajat haluavat sijoittaa 24 joukkueen pääsarjaan kun 12+12 sarjaan missä olisi pakko rahoittaa "divaria" jotta pääsisi nauttimaan pääsarjan näkyvyydestä. Toki jokainen nosto pääsarjaan oletusarvoisesti heikentää automaattisesti sauraavaa sarjatasoa, mutta esimerkiksi 20 pääsarjajoukkuetta (joissa oletettavasti olisi JoKP, RoKi, K-Espoo, TUTO ja "joku", monen toivomana vaikka KHL:n konkurssiin kaaduttua Töölön Vesa) olisi uskoakseni mahdollisuuksien rajoissa nykyisilläkin seuroilla tai ilman suunnattomia pakotuksia, jolloin maassa olisi 20 joukkuetta nauttimassa pääsarjastatusta ja myös -tuloja.

 

[Tuusa]

Jukurien junnupolusta sen verran, että kun kolme omaa kasvattia kolkuttelee U20 MM-joukkueeseen ja ainakin yksi U18 joukkueeseen, niin tuskin @Since 1953 :kaan voi väittää, ettei eteenpäin olisi menty ja vauhdilla. ja lisäkuittina tähän vielä, että A, B ja C aloittavat kaikki syksyllä SM-sarjassa. Missään tapauksessahan kyse ei voi olla ammattivalmentamisen toiminnasta, joka nykyään on mahdollista koko junioripolulla... Meni vähän ketjun otsikon ohi, mut oli pakko.

 

[Since 1953]

Jukurien junnupolusta sen verran, että kun kolme omaa kasvattia kolkuttelee U20 MM-joukkueeseen ja ainakin yksi U18 joukkueeseen, niin tuskin @Since 1953 :kaan voi väittää, ettei eteenpäin olisi menty ja vauhdilla. ja lisäkuittina tähän vielä, että A, B ja C aloittavat kaikki syksyllä SM-sarjassa. Missään tapauksessahan kyse ei voi olla ammattivalmentamisen toiminnasta, joka nykyään on mahdollista koko junioripolulla... Meni vähän ketjun otsikon ohi, mut oli pakko.

Luetun ymmärtäminen on joskus vaikeaa, mutta tsemppiä yrittämiseen.

 

[Wiljami]

Luetun ymmärtäminen on joskus vaikeaa, mutta tsemppiä yrittämiseen.

Onko pointtisi siis että kattavan ja ammattimaisen junnuorganisaation pyörittämiseen ei vaikuta käytettävissä oleva rahamäärä ja että esim. Joensuussa tai Savonlinnassa olisi toiminta samalla tasolla vaikka organisaation liikevaihdot kymmenkertaistuisivat ja tuosta johtaen ettei suomikiekon etu ole ammattiorganisaatiot? Ilmeistikään se ei kuitenkaan ollut pelkästään mikkeliläisen juniorikiekon tila, saati sen mollaaminen ilman ilmeisesti minkäänlaista käsitystä seuran juniorityöstä viimeisten 20 vuoden ajalta, kun tällä lailla junnukiekon tilan nykyhetkeä avaavaan viestiin vastasit.

 

[Erätauko]

Jukurien junnupolusta sen verran, että kun kolme omaa kasvattia kolkuttelee U20 MM-joukkueeseen ja ainakin yksi U18 joukkueeseen, niin tuskin @Since 1953 :kaan voi väittää, ettei eteenpäin olisi menty ja vauhdilla. ja lisäkuittina tähän vielä, että A, B ja C aloittavat kaikki syksyllä SM-sarjassa. Missään tapauksessahan kyse ei voi olla ammattivalmentamisen toiminnasta, joka nykyään on mahdollista koko junioripolulla... Meni vähän ketjun otsikon ohi, mut oli pakko.

Hienoa kuulla, että tuolla saralla tapahtuu edistystä. Mun mielestä teillä on ollut aika mukava startti liigassa. Takana siis neljä kautta ettekä ole olleet kertaakaan viimeisinä, olisi tämä voinut huonomminkin lähteä käyntiin.

 

[Since 1953]

Onko pointtisi siis että kattavan ja ammattimaisen junnuorganisaation pyörittämiseen ei vaikuta käytettävissä oleva rahamäärä ja että esim. Joensuussa tai Savonlinnassa olisi toiminta samalla tasolla vaikka organisaation liikevaihdot kymmenkertaistuisivat ja tuosta johtaen ettei suomikiekon etu ole ammattiorganisaatiot? Ilmeistikään se ei kuitenkaan ollut pelkästään mikkeliläisen juniorikiekon tila, saati sen mollaaminen ilman ilmeisesti minkäänlaista käsitystä seuran juniorityöstä viimeisten 20 vuoden ajalta, kun tällä lailla junnukiekon tilan nykyhetkeä avaavaan viestiin vastasit.

Kuten sanottua Jukurien junioritoiminta oli täysin 0 ennen kabinettipaikkaa kultapossu-kerhossa. On tuota junnukiekkoakin tullut seurattua läheltä vuosikymmeniä, joten aika hyvä perspektiivi on muodostunut asiaan. Totta kai tuo sama edistys, jota Jukurit- kannattajat niin kovin esittelevät tapahtuisi ihan missä tahansa muuallakin, jos edustusjoukkue saisi paikan kultapossu- kerhosta (junnupuolelle lisärahaa ja kultapossu- kerhon vakiopaikka Nuorten Liigaan), tosin sillä erolla, että noissa seuroissa, joilla on pitkät pelaajakehityksen perinteet, olisi myös enemmän niitä omia kasvatteja kantamaan kutakin ikäluokkaa.

 

[Wiljami]

Kuten sanottua Jukurien junioritoiminta oli täysin 0 ennen kabinettipaikkaa kultapossu-kerhossa. On tuota junnukiekkoakin tullut seurattua läheltä vuosikymmeniä, joten aika hyvä perspektiivi on muodostunut asiaan. Totta kai tuo sama edistys, jota Jukurit- kannattajat niin kovin esittelevät tapahtuisi ihan missä tahansa muuallakin, jos edustusjoukkue saisi paikan kultapossu- kerhosta (junnupuolelle lisärahaa ja kultapossu- kerhon vakiopaikka Nuorten Liigaan), tosin sillä erolla, että noissa seuroissa, joilla on pitkät pelaajakehityksen perinteet, olisi myös enemmän niitä omia kasvatteja kantamaan kutakin ikäluokkaa.

Vähän kuulostaa happamanlaisilta pihlajanmarjoilta ja/tai puusilmäiseltä tarkastelulta antipatiasyystä x, mutta toki olet oikeutettu mielipiteeseesi. Jukurien junioritoiminta ei itse asiassa ole ollut täysin 0 ennen kabinettipaikkaa kultapossukerhossa (voi kiesus miten katkera voi ihmisenlapsi olla jos tuommoisia termejä viljelee), mutta toki toimintaympäristö on ollut ihan helvetin haastava. Lisähaastetta on luonnollisesti tullut siitä että lahjakkaimmat kaverit ovat olleet niin uratietoisia että ovat tarttuneet n. 100 km harpilla piirrettävän ympyrän piiristä tulleisiin tarjouksiin päästä treenaamaan ihan palkkaa saavien ja täysipäiväisesti junnutoimintaa suorittavien valmentajien alaisuudessa jossain lähialueen liigaseurassa. Lisäksi melko idioottimainen kuva tulee kultapossukerhon kabinettipaikkojen synnyttämästä junioritoiminnan alkamisesta puhujasta jos miettii milloin esimerkiksi tähän mennessä eniten yksittäisenä vuonna mikkeliläisiä huippulupauksia sisältävä -01 -ikäluokka on ottanut ensimmäiset haparoivat askeleensa kiekkoilijan urapolulla.

Mikä ei muuta sitä että varmasti 90-luvulla tai aiemminkin syntyneistä olisi varmasti saanut löydettyä ja koulittua ammattilaistason resursseilla aika monta huippukiekkoilijaa enemmänkin.

 

[Jäkishöntsä]

Jos liigaseuran pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa laadukas junioritoiminta? Niin minkä vuoksi liigassa pelaa vain 15 joukkuetta, eikö kultapossukerhoon kannattaisi nostaa enemmänkin joukkueita, jotta liigan tuomia resursseja saataisiin käyttöön myös siellä Rovaniemellä ja Joensuussa. Vai pitääkö heidän saada ensin toimintansa siihen 1,3 miljoonan liikevaihtoon ennen kuin nousua voidaan ajatella?

Tämä on ihan totta. Valitettava totuus on, että monet Mestiksen seurat sijaitsevat varsin pienillä talousalueilla, jolloin on hyvin epätodennäköistä, että niillä olisi koskaan aidosti mahdollisuuksia nousta liigaan.

Yksi tähän liittyvä tekijä on myös Mestisseurojen hallit. Monilta löytyy niin vaatimattomia halleja, että ne ovat hädin tuskin riittäviä edes Mestikseen, saati sitten liigaan. Uudet riittävän kokoiset hallit eivät ole halpoja investointeja, joten pienemmille talousalueille niitä ei kovin helposti saada rakennettua, kun suuremmillakin talousalueilla on vaikeaa saada rahoitusta kasaan.

Parasta viihdettä pitkään aikaan tällä palstalla, kun saa lukee noita Jukurit- kannattajien kirjoituksia junioripolusta ja sen merkityksestä, sekä pitkäkänteisestä panostuksesta siihen.

Ei voi kuin todeta, että lyhyt on muisti Mikkelissä tässäkin asiassa. Seura, jolla ei ollut ennen kultapossu- kerhon kabinettipaikkaa yhtään minkäänlaista junioripolkua/-tuotantoa, saati junnupuolen pitkäjänteistä perinnettä. Ei niin yhtään mitään.

Esim. Joensuussa ja Savonlinnassa on tuotettu vuosikymmenet pelaajia laadukkaiten junnupolkujen kautta edustustasolle. Niin tänäkin päivänä. Joensuussa pelataan esim. C Nuorissa vuodesta toiseen SM- sarjaa ja toissa kaudella siellä nappasivat koko sarjassa 6. sijan lukuisten perinteisten Liiga- seurojen edellä.

Kultapossu- kerhon jäsenyyteen kuuluvan Nuorten Liigan vakiopaikan ja muilta paikkakunnilta sen avulla haalittujen junnujen tuoman nosteen myötä en kehtaisi ihan kamalasta elämöidä, esittää viisasta ja jakaa neuvoa muille seuroille junioritoiminnan osalta.

Viime talvena kävin seuraamassa muutaman Joensuun Kiekko-Poikien pelin (hienoa kun vanha nimi palasi käyttöön täksi kaudeksi) ja verrattuna moniin tylsiin ylitaktisiin liigapeleihin, Joensuun peleissä sattui ja tapahtui. Sikäli Mestis oli hyvää viihdettä ja sitähän katsojat kaipaavat. Mestiksessä pelaa monissa joukkueissa todella viihdyttäviä pelaajia, paljon myös nuoria, jotka kasvavat siellä korkoa liigapelaajiksi.

Pari asiaa kuitenkin harmittaa Mestiksen puolesta, jonka takia tein useampia lainauksia. Mestis on Suomen Jääkiekkoliiton alainen sarja ja kuten tiedetään, SJL ei Suomessa ole välttämättä se kaikista innovatiivisin organisaatio. Enemmän SJL on kahlinnut kuin edistänyt Mestiksen kehittymistä vaikka se on myös toki taloudellisesti tukenut seuroja. Välillä tuntuu kuitenkin siltä kuin SJL ei haluaisi tukea Mestis-seurojen kehittymistä, joka on sinänsä täysin käsittämätöntä suomalaisen jääkiekon säilymisen ja kehittymisen näkökulmasta. Tästä on paljon juttua eri keskustelupalstoilla.

Se, että Mestiksestä saataisiin vielä parempaa viihdettä, yksi keino olisi siirtyä siellä Liigaa ennen pieniin kanadalaismittaisiin kaukaloihin. Tulisi lisää vauhtia ja taklauksia sekä askin toimintaympäristön puolesta se antaisi jokaiselle junnupelaajalle näkymän kohti NHL:ää vaikka toki sinne päätyy vain murto-osa Suomen pelaajatuotannosta. Mutta kun se SJL.......

Muutenkin pelillistä viihdettä ja myös katsojien viihtymistä Mestiksen halleissa pitäisi kehittää, ei siihen isoja keinoja tarvita; paremmat makkarat halpisAtrioiden sijaan, erätauko-ohjelmien kehittämistä kiekon keskiympyrään heittelystä kunnon lahjapalkintoihin vaikkapa keskiviivalta laukomalla kiekkoa pieneen maalireikään otteluissa siten, että palkintopotti kasvaa jokaiseen otteluun jos kukaan ei sinne osu jne. jne. Mielikuvitus on vain rajana. Toki kuten em. lainauksissa mainitaan, useimmat hallit ja talousalueet ovat pieniä, joka karsii Mestiksen kehitystä, mutta askin kokoon voidaan vaikuttaa ja myös ottelutapahtuman sisältöön. Lisää pelillistä ja sisällöllistä viihdettä, sitä kautta lisää kiinnostusta Mestiskiekkoa kohtaan.

Se mikä Joensuun Kiekko-Poikien ja luultavasti monen muunkin isomman Mestiseuran puolella ottaa eniten päähän on se, että vaikka niissä tehdään pyyteetöntä ja tehokasta juniorityötä luistelukoululaisista aina A-junnuihin saakka, niin viimeistään C-junnuista haravoidaan parhaat pelaajat Liigaseuroihin koska niillä on automaattinen optio SM-tason B- ja A-junnuihin, mutta Mestisseuroilla polku on kivisempi.

Viime kaudella Mestiksestä A-junnujen SM-liigassa siellä oli isojen talousalueiden joukkueista mukana vain TuTo ja K-Espoo. Korvaukset Mestis seuroille näistä junnuista ovat pähkinöitä kun niiden pitäisi olla vähintään luokkaa 10000-20000€/pelaaja. Jos vaikka korvaus olisi ollut 10000 € C-juniorilta liigaseuraan siirryttäessä, Jokipojat olisi saanut vähintään sen 50000 € korvauksena tekemästään hyvästä junorityöstä toissakaudella ja viime kaudeltakin useamman kymppitonnin.

Pienillä asioilla on merkitystä Mestiksen seuroille ja parilta vuodelta lähes 100000 euroa juniorien kasvattamisesta liigaseuroilta olisi ollut jo iso raha Kiekko-Pojille, jolla voisi kehittää juniorityötä taas uudelle tasolle. Kutsuisin Liigajoukkueiden junioripelaajien hankintaa nykyisellään lähinnä ryöstöiksi kuitenkaan estämättä sitä sen enempää pelaajien näkökulmasta, mutta hyvää juniorityötä tekevän Mestis-seuran näkökulmasta asia on veemäinen ja se tulisi palkita nykyistä paljon paremmin. Se on pakko mainita, että Joensuun junioripolku ei jää jääajasta kiinni koska nyt on vierekkäin 3 jäähallia ja muutenkin loistava Mehtimäen liikuntakeskittymä heti hallien vieressä, joka tukee edustuksen lisäksi juuri junioritoiminnan kehitystä.

Se on toisaalta hienoa, että esimerkiksi kaksi Jokipoikien entistä junioria, Tomi Karhunen (KHL, Sc Bern) ja Miro Aaltonen (KHL), ovat nyt uutta nousua tekevän Joensuun Kiekko-Poikien osainvestoijia eli kyllä se junioreihin investoitu raha tulee jotain kautta takaisinkin seuraan, mutta hitaammin. Tulevalla kaudella on myös ilahduttavan paljon Joensuun Kiekko-Poikien omia junioreita Mestis joukkueessa.

Kuten "Arde90" totesi kommentissaan, niin laajemmin suomalaisen jääkiekon etu olisi kehittää/laajentaa myös junioripolun takia Liigan kultapossukerhoa esimerkiksi juuri Rovaniemen, TuTon ja Joensuun joukkueilla. Uskoisin, että näillä talousalueilla rahaa riittää liigajoukkueeseen, ei kenties heti huippujoukkueisiin, mutta sinne keskikastiin on hyvinkin mahdollisuuksia nousta Liigan opettelun jälkeen. Kaiken mennessä nappiin pleijareissa voi pienempi seura joskus yllättää, kuten mm. HPK tai Ässät ovat tehneet.

Omasta mielestäni suljettu Liiga on syvältä ja loppupeleissä reilu kilpailu pitää kaiken toiminnan valppaana sekä elossa. Se on darwinilainen luonnonlaki, mutta jääkiekossa se ei tällä hetkellä toimi, joka pitkässä juoksussa on Suomen jääkiekon evoluution tuho. Tästä on paljon keskustelua Jatkiksen sivuilla ja tehty hyviä ehdotuksia tilanteen parantamiseksi, mutta ongelma on, että muutosta pelätään kun sitä pitäisi uskaltaa edes kokeilla.

Ehdottaisin ihan kylmästi parille viimeiselle liigajoukkueelle karsintasarjaa Mestiksen kahden parhaimman kanssa. Se toisi eloa Liigaan ja Mestikseen ihan toisella tavalla. Ja vaikka liiganousun ehdot eivät täyttyisi mahdollisesti Mestisjoukkueen voittaessa karsintasarjan, niin se olisi jo jääkiekon kilpailulliselle perustalle iso voitto.

 

[Tshekki77]

Jos me tarvitaan Suomikiekkoon "eri tasoisia" portaita, joissa joukkueet vaihtuvat kausittain, jotta juniorit kehittyisivät paremmin, niin voisihan nuo portaat rakentaa myös Liigan sisälle.

Voitaisiin mennä vaikka malliin, jossa nykyiset kolmen joukkueen välisarjalohkot korvattaisiin viiden joukkueen välisarjalohkoilla. Noihin lohkoihin mentäisiin sitten maantieteen sijaan aina edellisen kauden sijoitusten perusteella. Runkosarja pelattaisiin hyvin pitkälti niinkuin nykyäänkin, eli neljä kertaa kaikki kaikkia vastaan ja sitten ne neljä ylimääräistä välisarjapeliä (per joukkue) vaan vähän muuttuisi.

Tässä voitaisiin laittaa myös esim. tv-rahan jako periaatteet uusiksi siten, että parhaiden välisarjalohkolle maksetaan hiukan enemmän kuin nykyään. Keskimmäiselle välisarjalohkolle maksetaan sama kuin nykyään ja alimmalle välisarjalohkolle hieman vähemmän kuin nykyään. Eli jos se nykyinen 23 miljoonaa per kausi jakautuisi esim. siten, että jokainen saa noin 1,5 miljoonaa, niin uudessa tilanteessa ylimmän välisarjalohkon joukkueet voisivat saada vaikka 1,8 miljoonaa, keskimmäisen välisarjalohkon joukkueet 1,5 miljoonaa ja alimman välisarjalohkon joukkueet 1,2 miljoonaa.

Tämä voisi tuoda perusteet myös laajentaa pudotuspelejä 12 joukkueen kilpailuksi. Ensimmäiselle kierrokselle menisivät runkosarjan joukkueet sijoilta 5. - 12. Nämä pelaisivat ensin paras viidestä sarjat ja voittajat etenisivät pudotuspelien toiselle kierrokselle. Hävinneet pelaisivat vielä yhdet pudotuspeliparit paras viidestä siitä, ketkä kaksi aloittavat seuraavan kauden keskimmäisessä välisarjakohkossa ja ketkä kaksi jäävät alimpaan välisarjalohkoon. Näissä peleissä olisi siis kyseessä 300k€ per sarja, joten varmaan ihan aitoa kilpailua syntyisi.

Pudotuspelien toisella kierroksella pelattaisiin paras seitsemästä, niinkuin nykyäänkin ja parhaat neljä jatkaisi välieriin ja siitä kaksi parasta edelleen finaaleihin (niinkuin nykyään). Mutta koska seuraavalle kaudelle tarvitaan viisi joukkuetta myös ylimpään välisarjalohkoon, niin tässä vaiheessa (pudotuspelien toinen kierros) pudonneet neljä joukkuetta pelaisivat vielä välierät ja finaalin paras viidestä mallilla, viimeisestä paikasta seuraavan kauden ylimpään välisarjalohkoon. Näissäkin peleissä palkintona taas tuo 300k€, eli panosta varmaan löytyisi.

Nykymallilla pudotuspelejä pelataan 33-56 ottelua, mutta tuo uusi malli toisi otteluita 56-94. Toisi myös sen, että jokainen pudotuspeleihin selvinnyt seura pääsisi pelaamaan vähintään kaksi kierrosta pudotuspelejä. Eli saataisiin myös lisää kevään ratkaisupelejä kiekkokuluttajille ja telialle kuvattavaksi. Vaikka pelejä tulisi noin paljon enemmän, niin käytännössä tarvittaisiin vain kaksi ottelupäivää lisää kokonaisuudessaan.

Itse en kyllä toisaalta usko ollenkaan, että portaat sellaisenaan (esim. 12 + 12 avoimet sarjat) helpottaisi junioreiden tilannetta, koska näkisin niiden kannustavan seuroja enemmänkin lyhyen aikavälin sijoituksiin ja nimenomaan pitkän aikavälin sijoitusten kustannuksella. Meinaa tilanteessa, jossa joukkue ei voi olla varma siitä, että pelaa vielä esim. kolmen vuoden päästä ylimmällä portaalla, niin ei niitä kolmen tai viidenkin vuoden päähän tarkoitettuja sijoituksia kannata samalla tavalla tehdä, kuin tilanteessa jossa on täysi varmuus, että pelaat ylimmällä portaalla vielä vuosienkin päästä.

 

[Nelfor]

Ehdottaisin ihan kylmästi parille viimeiselle liigajoukkueelle karsintasarjaa Mestiksen kahden parhaimman kanssa. Se toisi eloa Liigaan ja Mestikseen ihan toisella tavalla. Ja vaikka liiganousun ehdot eivät täyttyisi mahdollisesti Mestisjoukkueen voittaessa karsintasarjan, niin se olisi jo jääkiekon kilpailulliselle perustalle iso voitto.

Tämän kaltaisia kauniita ajatuksia ehdotellaan tässä ketjussa jatkuvasti, mutta hyvin harva pysähtyy miettimään, että mitä tällainen ratkaisu oikeasti tarkoittaisi.

Karkeasti arvioisin, että Mestiksestä löytyy tällä hetkellä 2-4 joukkuetta, joilla on edes etäisesti halua ja/tai resursseja nousta liigaan, mikäli tilaisuus tulee kohdalle. Tämäkin voi olla yläkanttiin arvioitu, koska jos todellista halukkuutta olisi, niin siellä tehtäisiin samalla tapaa töitä kuin Sportin, Jukureiden ja KooKoon takana tehtiin ennen liiganousuja.

Monilta Mestisjoukkueilta puuttuu myös liigakelpoinen halli, joka ihan yksistään riittää siihen, että nousu ei ole edes teoriassa mahdollista.

Mitä siis saavutettaisiin karsinnoilla, joissa Mestis-joukkueilla olisi ensinnäkin hyvin vähän kilpailullisia edellytyksiä voittaa sarja, mutta tämän lisäksi useimmissa tapauksissa tiedettäisiin jo etukäteen, että Mestis-joukkue ei halua tai kykene nousemaan liigaan, vaikka karsintasarjansa voittaisikin? Mielestäni tämä tekisi karsinnoista ja Mestiksestä kokonaisuutena tietyllä tapaa naurunalaisia, kun pelataan turhia karsintoja, joilla ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Ei siinä saada edes kunnollisia pelejä aikaiseksi, kun molemmilla puolilla tiedetään, että otteluiden merkitys on olematon.

Mestiksen nykyisten joukkueiden tulisi mielestäni edes etäisesti tuoda esille halukkuutta ja kykyjä liiganousua kohtaan, jotta on mitään järkeä lähteä liigaa avamaan tai karsintoja järjestämään.

 

[Derksen]

Mestiksen nykyisen joukkueiden tulisi mielestäni edes etäisesti tuoda esille halukkuutta ja kykyjä liiganousua kohtaan, jotta on mitään järkeä lähteä liigaa avamaan tai karsintoja järjestämään.

Tätä asiaa voisi mielestäni aivan hyvin lähteä ajamaan päättämällä etukäteen, että kolmen vuoden kuluttua otetaan käyttöön karsintasarja, mikäli siinä vaiheessa Mestiksessä on vähintään kaksi nousuhaluista ja olosuhteiltaan liigakelpoista seuraa. Tällöin olisi näköpiirissä selkeä tulevaisuuden tavoite, jonka eteen lähteä kehittämään toimintaa. Samalla Liigan peräpäässä olisi sama aika valmistautumiselle siihen hetkeen, kun liigapaikan säilyttämisestä pitää alkaa taas urheilullisestikin pelaamaan. Toki tuo aikajänne voisi olla vaikka viisikin vuotta. Eiköhän jo silläkin paljon nykyistä parempi kehityspöhinä lähtisi päälle.

 

[Alfred E Neuman]

Ongelma liigan avaamisessa on se, että nousijoita on aina vähemmän kuin nousuhalukkaita ja nousuun panostavia.

Oletetaan, että mestiksessä olisi vaikka neljä joukkuetta, jotka liigan avautuessa tähtäävät nousuun. Joukkueiden rakennus luonnollisesti sitä mukaa, eli isolla rahalla(velalla) kova jengi kasaan. Yksi näistä jengeistä nousee, kolme ei. Miten käy niiden jotka ei nouse? Kuinka monta vuotta ne voivat kasata nousukuntoisen joukkueen ennenkuin loppuu rahat? Eli ensimmäisen "liiga auki" kauden jälkeen mestiksessä olisi neljä konkurssin partaalla hoippuvaa joukkuetta (kolme nousuun panostanutta ja yksi liigasta tippunut), joiden kausi menee selviytymistaistelussa. Tässä voi sitten hyvin käydä niin, että mestiksestä nousisikn liigaan joku perähikiän palloveikot, jolla puitteet ei taatusti ole liigatasoa.

Eli saataisiin nousuista nauttia yksi kausi, jonka jälkeen alkaa joukkueita tippua konkurssien kautta kartalta.

Putoajan kohdalle voidaan varmasti kehittää joku laskuvarjoraha tyyppinen juttu, mutta mestiksessä olevia nousuun panostavia joukkueita, jotka ei nousekaan, se ei pelasta.

 

[Since 1953]

Tämän kaltaisia kauniita ajatuksia ehdotellaan tässä ketjussa jatkuvasti, mutta hyvin harva pysähtyy miettimään, että mitä tällainen ratkaisu oikeasti tarkoittaisi.

Karkeasti arvioisin, että Mestiksestä löytyy tällä hetkellä 2-4 joukkuetta, joilla on edes etäisesti halua ja/tai resursseja nousta liigaan, mikäli tilaisuus tulee kohdalle. Tämäkin voi olla yläkanttiin arvioitu, koska jos todellista halukkuutta olisi, niin siellä tehtäisiin samalla tapaa töitä kuin Sportin, Jukureiden ja KooKoon takana tehtiin ennen liiganousuja.

Monilta Mestisjoukkueilta puuttuu myös liigakelpoinen halli, joka ihan yksistään riittää siihen, että nousu ei ole edes teoriassa mahdollista.

Mitä siis saavutettaisiin karsinnoilla, joissa Mestis-joukkueilla olisi ensinnäkin hyvin vähän kilpailullisia edellytyksiä voittaa sarja, mutta tämän lisäksi useimmissa tapauksissa tiedettäisiin jo etukäteen, että Mestis-joukkue ei halua tai kykene nousemaan liigaan, vaikka karsintasarjansa voittaisikin? Mielestäni tämä tekisi karsinnoista ja Mestiksestä kokonaisuutena tietyllä tapaa naurunalaisia, kun pelataan turhia karsintoja, joilla ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Ei siinä saada edes kunnollisia pelejä aikaiseksi, kun molemmilla puolilla tiedetään, että otteluiden merkitys on olematon.

Mestiksen nykyisten joukkueiden tulisi mielestäni edes etäisesti tuoda esille halukkuutta ja kykyjä liiganousua kohtaan, jotta on mitään järkeä lähteä liigaa avamaan tai karsintoja järjestämään.

Tässä pitää muistaa se, että mikäpä on panostaessa, kun on sisäpiirissä jaettu tieto, että teidät nostetaan silloin, teidät silloin ja vielä teidätkin silloin. Nuo tiedot ovat olleet näillä kultapossu-kerhoon kabinetissa nostetuilla useita vuosia ennen nostosta julkisesti tiedottamista. Jos esim. Joensuuhun annettaisi vastaava lupaus, että kolmen vuoden kuluttua teidät nostetaan Liigaan, niin ei olisi epäselvää kuka panostaisi ja rakentaisi Mestiksessä ko. ajan muita enemmän, sekä viestisi Liiga- tavoitteesta aktiivisesti. Näin se homma puljattiin aiemminkin ja näin se hoidettaisiin jatkossakin.

 

[Alfred E Neuman]

Kysyisin lopuksi, että mitä Nelfor olisi valmis maksamaan seuran urheilujohtajana Jokipojille huippulupaavasta, maajoukkueportteja kolkuttavasta C- tai B-juniorista siirtomaksuna, jonka eteen Jokipojat on seurana tehnyt paljon työtä aina luistelukoulusta saakka. Mikä summa olisi sopiva väliltä 0-10000 euroa?

Et minulta ksynyt, mutta heitän omat kaksi centiä tähän. Minun mielestä tuollainen kasvattajarahaidea on aivan loistava. Summista en osaa sanoa, mutta ehdottomasti kehottämisen arvoinen juttu. Auttaa liigaseuraa ja kasvattajaseuraa myöskin.

 

[Jäkishöntsä]

Tämän kaltaisia kauniita ajatuksia ehdotellaan tässä ketjussa jatkuvasti, mutta hyvin harva pysähtyy miettimään, että mitä tällainen ratkaisu oikeasti tarkoittaisi.

Karkeasti arvioisin, että Mestiksestä löytyy tällä hetkellä 2-4 joukkuetta, joilla on edes etäisesti halua ja/tai resursseja nousta liigaan, mikäli tilaisuus tulee kohdalle. Tämäkin voi olla yläkanttiin arvioitu, koska jos todellista halukkuutta olisi, niin siellä tehtäisiin samalla tapaa töitä kuin Sportin, Jukureiden ja KooKoon takana tehtiin ennen liiganousuja.

Monilta Mestisjoukkueilta puuttuu myös liigakelpoinen halli, joka ihan yksistään riittää siihen, että nousu ei ole edes teoriassa mahdollista.

Mitä siis saavutettaisiin karsinnoilla, joissa Mestis-joukkueilla olisi ensinnäkin hyvin vähän kilpailullisia edellytyksiä voittaa sarja, mutta tämän lisäksi useimmissa tapauksissa tiedettäisiin jo etukäteen, että Mestis-joukkue ei halua tai kykene nousemaan liigaan, vaikka karsintasarjansa voittaisikin? Mielestäni tämä tekisi karsinnoista ja Mestiksestä kokonaisuutena tietyllä tapaa naurunalaisia, kun pelataan turhia karsintoja, joilla ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Ei siinä saada edes kunnollisia pelejä aikaiseksi, kun molemmilla puolilla tiedetään, että otteluiden merkitys on olematon.

Mestiksen nykyisten joukkueiden tulisi mielestäni edes etäisesti tuoda esille halukkuutta ja kykyjä liiganousua kohtaan, jotta on mitään järkeä lähteä liigaa avamaan tai karsintoja järjestämään.

Pakkohan tähän viestiin, jopa pieneen provoon, on vastata.

Joensuu ja Jyväskylä ovat hieman samantyyppiset kaupungit ja talousalueet, josta katsojat käyvät otteluissa (toki Jyväskylä seutukuntineen astetta isompi väestöltään). Jokipojat mahdollisesti pelaisi seurana Liigassa ellei seurajohto olisi ollut aikoinaan osaamatonta ja saattanut seuran väärään aikaan pariin konkurssiin. Jyväskylän onni on ollut parempi seurajohto ja astetta tukevampi talouspohja. Jäähallikin taitaa alun perin olla samaa kokoluokkaa vaikka Jyväskylässä sitä on paranneltu paljon vuosien mittaan ja ymmärtääkseni uusi halli on suunnitteilla sekä pian rakenteilla.

Karkeasti arvioisin, että Mestiksestä löytyy tällä hetkellä 2-4 joukkuetta, joilla on edes etäisesti halua ja/tai resursseja nousta liigaan, mikäli tilaisuus tulee kohdalle. Tämäkin voi olla yläkanttiin arvioitu, koska jos todellista halukkuutta olisi, niin siellä tehtäisiin samalla tapaa töitä kuin Sportin, Jukureiden ja KooKoon takana tehtiin ennen liiganousuja.

Uskoisin, että Joensuun Kiekko-Poikien uuden organisaation ja johdon pitkän aikavälin tavoitteena on Liiga, mutta sinne ei pyritä menemään epäkypsänä rahalla, vaan kovalla työllä eli halukkuutta on tehdä töitä Liigan eteen, että seura/joukkue on jossain vaiheessa kypsä Liigaan. Kyse ei ole siitä kun "Tilaisuus tulee kohdalle", vaan siitä, että jos seura on saatu hyvään iskuun taloudellisesti ja toiminnallisesti, sillä on mahdollisuus lunastaa paikka Liigasta, toki ainoastaan jos Jääkiekon SM-liiga Oy hyväksyy joukkueen uudeksi osakkaaksi. Sanoisin, että tähtäin on jopa pisimillään vasta 10 vuoden päässä.

En osaa sanoa juuri muista Mestiksen joukkueista millainen hinku siellä on Liigaan. Rovaniemen Kiekko, TuTo Turusta ja voisiko Kiekko-Espoo olla se kolmas kun on jo hallikin valmiina. Näillä voisi olla periaatteessa mahdollisuus nousta jatkossa Liigaan, mutta kovan työn takana se on, yhtä kovan kuin Jokipojilla.

Monilta Mestisjoukkueilta puuttuu myös liigakelpoinen halli, joka ihan yksistään riittää siihen, että nousu ei ole edes teoriassa mahdollista.

Jokipoikien hallista saa liigakelpoisen näppärän ja tunnelmallisen pikkuhallin. Sen peruskorjaus moderniksi (myös Liigakelpoiseksi) on suunnitelmissa todennäköisesti tämän vuosikymmenen aikana. TuTolla on kaksikin hallia käytössä, jos Turkuun rakennetaan uusi halli Tepsin tarpeisiin. Rovaniemen hallissa en ole käynyt, mutta kaiketi siitäkin saisi pienellä vaivalla ihan liigakelpoisen pikkuhallin. KooVee voisi pelata jatkossa Tampereen vanhassa hallissa. Muilla Mestis -joukkueilla taitaa olla Liigaan sopimattomat hallit kuten esimerkiksi Kiekko-Vantaalla.

Mitä siis saavutettaisiin karsinnoilla, joissa Mestis-joukkueilla olisi ensinnäkin hyvin vähän kilpailullisia edellytyksiä voittaa sarja, mutta tämän lisäksi useimmissa tapauksissa tiedettäisiin jo etukäteen, että Mestis-joukkue ei halua tai kykene nousemaan liigaan, vaikka karsintasarjansa voittaisikin? Mielestäni tämä tekisi karsinnoista ja Mestiksestä kokonaisuutena tietyllä tapaa naurunalaisia, kun pelataan turhia karsintoja, joilla ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Ei siinä saada edes kunnollisia pelejä aikaiseksi, kun molemmilla puolilla tiedetään, että otteluiden merkitys on olematon.

Tämä on se mielenkiintoisin kommentti. Yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi elää elämää kun se päättyy kuitenkin kuolemaan? Kyllä kyse on siitä elämän ja urheilun suolasta eli kokemuksellisuudesta, uskosta, toivosta, elämyksistä, pyrkimyksestä parempaan ja halusta olla jotain muuta kuin vain kuolemaa odottava kävelevä ihmisrobotti. Elämä on elämyksellinen, inhimillinen ja mukaansa tempaava kokemus ja jos se suljetaan pois, kuten esimerkiksi aikoinaan Saksan keskitysleireissä (ihmisiltä vietiin kaikki muu arvo pois paitsi pieni toivo jatkaa elämää), niin mitä jää jäljelle, niinpä, ei paljon mitään.

Tuo väite ettei niistä saada edes kunnollisia pelejä aikaiseksi kun molemmilla puolilla tiedetään otteluiden merkitys, on jokseenkin, anteeksi nyt vaan, naurettava. Kyllä Jokipoikia kiinnostaisi nöyryyttää vaikkapa Jypiä ja uskon, että myös muita Mestiksen joukkueita voittaa karsintaottelusarja Liigajoukkuetta vastaan 3-2 luvuin tai edes voittaa yksi peli vaikka ei olisikaan vielä taloudellisesti mitään mahdollisuutta nousta Liigaan. Kyse on tavoitteellisesta kilpailusta ja voittamisesta, ei siitä, että se mahdollisuus suljetaan ulkopuolelle.

Karsintapelit olisivat myös hyvää kokemusta siitä mitä Liiga edellyttää. Kenties kun sinne Mestiksestä joskus noustaan, tiedetään mitä odottaa Liigapeleiltä. Mestiksen kaksi play-offsien parasta voisivat kohdata siis kaksi Liigan huonointa kolmen voiton ottelusarjassa, joka toisi myös rahaa Mestis-seurojen kassaan kun hallit olisivat täysiä ja miksei myös jonkun roposen Liigaseurojen kassaan. Kaiken kaikkiaan tämä mahdollisuus toisi Mestiksen perussarjan ja play-offs peleihin ihan uuden kilpailullisen tavoitteen ja motiivin. Pelit olisivat samalla ankaraa taistelua kahdesta Liigan karsintasarjan kärkipaikasta, joka kehittäisi pelaajia ja siten laajemmin koko suomalaista jääkiekkoa.

Nyt Liigassa erottuvat jo liian varhain play-offs joukkueet niiden ulkopuolella jäävistä joukkueista, joten loppukaudesta Liigassa on järjetön määrä täysin merkityksettömän löysiä pelejä. Suljetun Liigan surkeus on siinä, että kilpailullisia tavoitteita ei ole oikeastaan kuin kärkijoukkueilla ja vaikka olisi Liigan viimeinen, selviää kuin koira veräjästä sarjassa. Taloutta korjataan jo varhain kevätalven puolella myymällä parhaita pelaajia pois.

Ei kovin uskottavaa toimintaa ja oman kotijoukkueen katsojille yhtä kidutusta. Täytyy olla aikamoinen fani, että jaksaa tulla esimerkiksi Jukureiden peleihin vielä loppukaudesta. Esimerkiksi Jukureille, Sportille tai muille play-offs pelien ulkopuolelle jääville joukkueille se toisi väkisin uutta buustia toiminnan kehittämiseen kun ei olisi enää takaporttia hoitaa taloutta kuntoon pelaajamyynnillä.

Mestiksen nykyisen joukkueiden tulisi mielestäni edes etäisesti tuoda esille halukkuutta ja kykyjä liiganousua kohtaan, jotta on mitään järkeä lähteä liigaa avaamaan tai karsintoja järjestämään.

Halukkuus kasvaa siitä, että on edes mahdollisuus näyttää kilpailullisesti pärjäävänsä ja toimii myös taloudellisesti kestävästi. Siihen pelit liigajoukkueita vastaan karsintasarjassa olisivat erinomaista treeniä ja valmistautumista Liigaan.

Kysyisin lopuksi, että mitä Nelfor olisi valmis maksamaan Jypin urheilujohtajana Mestiksen Jokipojille huippulupaavasta, maajoukkueportteja kolkuttavasta C- tai B-juniorista siirtomaksuna, jonka eteen Jokipojat on seurana tehnyt paljon työtä aina luistelukoulusta saakka. Mikä summa olisi sopiva väliltä 0-10000 euroa?
Ps. Tähän kysymykseen saatiinkin jo yksi nopa vastaus aiemmin kun tuli ensin vähän mokattua oman kommentin latauksessa.

 

[Wiljami]

Tässä pitää muistaa se, että mikäpä on panostaessa, kun on sisäpiirissä jaettu tieto, että teidät nostetaan silloin, teidät silloin ja vielä teidätkin silloin. Nuo tiedot ovat olleet näillä kultapossu-kerhoon kabinetissa nostetuilla useita vuosia ennen nostosta julkisesti tiedottamista. Jos esim. Joensuuhun annettaisi vastaava lupaus, että kolmen vuoden kuluttua teidät nostetaan Liigaan, niin ei olisi epäselvää kuka panostaisi ja rakentaisi Mestiksessä ko. ajan muita enemmän, sekä viestisi Liiga- tavoitteesta aktiivisesti. Näin se homma puljattiin aiemminkin ja näin se hoidettaisiin jatkossakin.

Sportin kohdalla oli julkinen salaisuus että nostetaan Liigaan kun Jokerit sieltä lähti, mutta uskallan olla suorastaan skeptinen että Jukurit tai KooKoo olisivat tienneet että Liigaan pääsy on varmaa kunhan panostelee vähän toimintaan. Olisiko heittää jotain vuosimääriä miten paljon etukäteen tai minä vuonna esimerkiksi Toivakalla oli tieto että Jukurit nousee varmasti? Tässä esimerkiksi juttu jäähallin täydellisestä päivityksestä:

Kalevankangas vauhtiin

mikkelinkaupunkilehti.fi

, minkä mukaan hallirempan suunnittelu aloitettiin (viimeistään) 2011, toki jo aiemmin oli tiedossa että jonkunlainen remppa on pakko tehdä, mutta tuossa lähdettiin käsittääkseni siitä ajatuksesta että tehdään kerralla liigakelpoinen. Oliko jo tuolloin esimerkiksi Mikkelissä varma tieto liigapaikasta?

...
Halliremontista sukeutui poliittinen kiista, joka ratkesi kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2012. Tuolloin päätettiin täpärässä äänestyksessä, että remonttiin käytetään kymmenen miljoonaa euroa, joilla Mikkeliin saadaan SM-liigaan kelpaava jäähalli.

Kilpaileva ehdotus oli riisuttu remontti, joka olisi maksanut kuusi miljoonaa euroa. Liigaseuran kotihalliksi ei Kalevankankaasta olisi ollut.
...

Jukureiden virallinen viestintä oli että seurasta tehdään liigakelpoinen organisaation ja puitteiden puolelta ja sitten hommataan se liigapaikka vaikka väkisin. Näkisin että tuo olisi muillekin potentiaalisille seuroille, esimerkiksi vastaavanlaisen urheilukeskittymän huomassa pelaaville Joensuun Kiekko-Pojille oikea tie kuljettavaksi.

@Alfred E Neuman tuossa ylempänä pohdiskelee taloudellisia riskejä mitä jouduttaisiin ottamaan nousua varten jos kyseessä olisi vaikkapa karsintasarja. Totta on, että jos divarissa on yhtä useampi nousuun pyrkivä, niin aivan varmasti vähintään niillä "useammilla" kusahtaa talous isosti. Lisäksi toki hyvin todellinen riski ettei se nousuun panostanutkaan pääse koko sarjaan tai ainakaan voita sitä, jolloin kaikki sarjan tulotasoon nähden liian kalliin joukkueen kasanneet ovat kusessa. Ja toki se tippuja, niin laskuvarjo/sopeutumisraha voisi pelastaa seuran ensimmäisen divarikauden yli (minkä aikana/jälkeen olisi seurassa toki tehtävä päätös pyrkiäkö riskirahalla takaisin ylös vai ajetaanko homma vastaamaan divarin tulotasoa). Siinä on tosin sitten oltava jokin lähde sopeutumisrahalle ja mielestäni se ei saisi olla esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen että nousija luovuttaa osan tv-sopimustuloista tippuneelle (oliko nyt "neljännes, kuitenkin korkeintaan n. 1m€ vastaava summa" tms). Luonnollisesti jonkun liigan putoajasäätiön pystyynlaittaminen on reilusti pienempi taloudellinen tempaus kuin niiden nousuun pyrkivien ja mahdollisesti tippuvien seurojen pelastaminen konkurssilta.