Mainos

Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 398 462
  • 11 640

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Onhan se kivaa kun HPK voitti mestaruuden, ja varmaan siellä ollaan hyvillään kun on tasaista ja kilpailullista sarjaa. Entäs sitten Joensuussa, Rovaniemellä ja muualla jossa ennen haaveiltiin Liiganoususta ja nyt ollaan tuomittu amatöörisarjoiksi kun Mestiksessä ei enää ole varaa edes palkata täysammattilaisia pelaajia?
Ja kenen vika se sitten on, että Mestiksen taso on nykyisen kaltainen ja siellä ei kovin paljoa rahaa liiku? Monet ovat syyttämässä tästä vain ja ainoastaan liigaa, joka on "tuhonnut Mestiksen" viemällä sieltä kärkiseurat pois. Asia on helppo noin nähdä, jos ei ajattele yhtään pidemmälle. Totuus on, että käytännössä jokaisen kabinettinousijan kohdalla taloudellinen tilanne oli Mestiksessä ajautumassa niin huonoon jamaan, että vaihtoehtona liiganousulle oli konkurssi tai selvästi aiempaa alhaisempi budjetti.

Mestiksen (ja entisen divarin) annettiin yrittää pitkään. Sille annettiin mahdollisuus nousta niin laadukkaaksi sarjaksi, että avoin sarja olisi aidosti toimiva ratkaisu. Se ei vain koskaan toteutunut, joten kabinettinousut alkoivat olemaan pakon sanelema asia. Syy ei välttämättä ole Mestiksen johdossa tai sen seuroissa, vaan siinä, että Suomesta ei yksinkertaisesti meinaa löytyä riittävästi rahaa toisen laadukkaan ja edes lähes ammattimaisen sarjan tukemiseen.

Olen aika varma, että suurin osa suljetun liigan puolustajistakin avaisi liigan mielellään, jos olisi realistista ajatella, että siitä oikeasti olisi hyötyä ja sillä voitaisiin saavuttaa toivottuja asioita. Yhtälö on vain pirun vaikea, kun sarjojen välinen kuilu on näin suuri.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Mulle ei aukee se miksi pelaajapolut ja NHL varaukset vaaraantuu jos Liigassa on 12 joukkuetta ja Mestiksessä vaikka 16 joukkuetta ja tietysti karsinnat mukaan? Mä näen sen niin että silloin on kaksi laadukkaampaa sarjaa ja helvetin mielenkiintoiset karsintasarjat jotka varmasti kehittää nuoria enemmän kuin maaliskuussa alkavat kesälomat. Toki pelit kovenee jo hyvissä ajoin kun Liigan viimeiset tappelee peräsuolet pitkänä välttääkseen karsinnat ja Mestiksen kärki tappelee pääsystä karsintoihin. Miksi tuossa joku näkee jotain huonoa? Talousko?? Ei kai siitä voi järjestelmää syyttää jos se sakkaa?
Tuossa aiemmin @BlackWolf samasta aiheesta kirjoitti @LOFIN ille, mutta kyllähän se junnupolku kapenisi aivan ilmeisen selkeästi kun kiekkokartalta poistettaisiin kolme ammattilaisorganisaatiota niin kulujen karsimisessa lähtisi ammattilaispelaajien ohella myös palkalliset toimihenkilöt. Todennäköisesti täysaikaisia palkallisia (eli ei tarvitse olla opiskelijana tai osa-aikaisena yhteistyökumppanin palkkalistoilla) jäisi edustusjoukkueen valmentajisto ja ehkä muutama pelaaja, toimiston puolella myyntipäällikkö ja toimari. Junnupuolelta palkkaa voi saada A-nuorten päävalmentaja ja siinäpä se olikin. Toki junnujoukkueita olisi edelleen ja kaiken kiitoksemme ansaitsemat talkoolaiset yrittäisivät varmasti parhaansa kiekkoilijanalkujen kultivoinnissa, mutta tekemisen tasa kärsisi väkisin. Lisäksi ne porukat joilla ei olisi mahdollisuutta paikkailla taloutta pistämällä floppaajia lihoiksi, joutuisivat karsimaan kuluja sitten todennäköisesti kaikesta muusta toiminnasta, kun ei persnettoakaan voi tehdä jatkuvasti paitsi ehkä tepsin toimistolla ilman että siitä tulee jossain vaiheessa ongelma. Pääsarja olisi kuitenkin edelleen se ainoa ammattilaistoiminnan mahdollistama sarjataso niin aika helppo valintatehtävä jos vaihtoehdot on että uhrataanko tukitoiminnat (mm. junnupolku) vai koko seura. Toki pitkässä juoksussa tukitoimien uhraaminen on myös turmiollista, mutta jos siinä on akuutisti koko seuran olemassaolo liipasimella niin pakko päästä edes lyhyeen juoksuun jotta pitkän matkan ongelmat tulisivat edes jossain vaiheessa vastaan.
Onko todella? Millä mittarilla tämä lasketaan? Kilpailullisuus on hyvällä tasolla meidän 15 liigaseuran kohdalla juu. Vaan entäs ne kaikki muut?

Tässä tämä iso näkemysero. Minulle kelpaisi vallan mainiosti epätasainen Liiga jos sillä saadaan isossa kuvassa enemmän seuroja joiden välinen kilpailullisuus on tasaisempi. Ottaisin mieluusti Liigan missä Kärpät voittaa mestaruuden 20 vuotta putkeen jos se tarkoittaisi sitä että meillä olisi about 30 seuraa suomikiekon kartalla, joilla on mahdollisuus pelata kahdella ylimmällä sarjatasolla ja vaihtuvuus on suurta.

Onhan se kivaa kun HPK voitti mestaruuden, ja varmaan siellä ollaan hyvillään kun on tasaista ja kilpailullista sarjaa. Entäs sitten Joensuussa, Rovaniemellä ja muualla jossa ennen haaveiltiin Liiganoususta ja nyt ollaan tuomittu amatöörisarjoiksi kun Mestiksessä ei enää ole varaa edes palkata täysammattilaisia pelaajia?
Sinun ja bw:n eilistä viestinvaihtoa hieman ihmetyksellä seurasin ja minulle on kyllä jäänyt kokonaisuuden tasolla logiikka täysin auki. Lainasin nyt ainoastaan tätä viestiä, mutta tosiaan kummastelu koskee kaikkia. En pysty näkemään miten suomikiekko olisi terveempää sillä että maassa olisi yksi täysin ylivoimainen seura (verrataan vaikka siihen jalkapalloon missä faktuaalisesti näin on, KuPSien yms. lähinnä vahvistavan sääntöä poikkeuksina). En myöskään näe miten HPK:t, KalPat, Ässät ja muut keskikastin "pikkupaskat" ovat pakottaneet tilanteen siihen että suomalainen sarjalätkä on pelkkää syöpää. Kaikista skeptisin olen sen näkemyksen suhteen että "kaikki" tai edes liki jokainen avointen sarjojen kannattaja ottaisi riemumielin vastaan täysamatöörisarjan jos se olisi avoin. Jos haluaa nähdä luomuhokia ilman pahempia nousurajoitteita niin ei kun katsomaan hokia Suomi-sarjasta alaspäin tai junnusarjoja B:stä nuorempaa kohti. Itse olen aina noihin peleihin mahtunut paikkakunnasta riippumatta melko väljästi että vielä ei ole ollut ainakaan ihan hirveä yleisöryntäys. Toki voidaan spekuloida että sitten olisi kyllä MUIK hockeyn ja Kupari-Kiekon matseissa lehterit täynnä maksavaa yleisöä kun pääsarja olisi ajettu alas, samoin voidaan spekuloida jeesuksen toista tulemista ja hopeaveden parantavia ominaisuuksia.

Jääkiekko on pirun kallis harrastus vaikkei poistuisi edes piirikunnasta pelireissuille, niin ketkä siinä neitseellisessä ja luonnonmukaisessa sekä ah, niin terveessä, taloudelliselta kähminnältä vapaassa kiekkosarjassa pelaisi? Ja missä ne pelaisi? Luonnonjäitä ei taida edes auttavalla varmuudella saada nykyaikana enää Suomessa mihinkään napapiiriä etelämmäs puoleksi vuodeksi ja Jyväskylästä etelään täysin mahdollista ettei saa lainkaan mutta ei ne hallitkaan pelkällä pyhällä hengellä pyöri ja kunnille voi olla hankala perustella syitä niiden ylläpitoon nykyisessä laajuudessa pelkän harrastetoiminnan takia. Massoja on paljon halvempaa liikuttaa kansanterveyden edistämiseksi rakentamalla monitoimihalleja, ne eivät kuluta niin paljon sähköäkään kun ei tarvita jäädytyslaitteistoa.

Rovaniemellä ja Joensuussa on todennäköisempää nousta ja pysyä Liigassa nyt kuin mitä oli vaikka 10 vuotta sitten. Toivon myös noilla paikkakunnilla tuohon steppiin pystyttävän. Täysammattilaispelaajia ei ollut viime vuosikymmenelläkään sarjassa kuin kourallinen, muistelisin kuulleeni esimerkiksi että Jukureissa taisi jollain viime vuosikymmenen alkupuolen kausista (mahdollisesti jopa sillä jonka päätteeksi pelasivat karsintapelejä Ilvestä vastaan) kovapalkkaisin kenttäpelaaja Hokkasen Iivo ja liksaa irtosi huimat 20k€ kaudesta. Kyllähän tuo toki mahdollistaa täysammattilaisuuden ainakin jos asuu pelatessaan porukoilla, mutta saattaa siinä kutkuttaa pelaajalla takaraivossa että onko tässä mitään tolkkua.
...
Sille on syynsä miks Suomesta ei tuolloin tullut paljoa NHL-pelaajia ja varauksia. Sarja oli niin kovatasoinen, ettei junnuilla ollut asiaa kentälle. Lisäksi Liiga oli houkutteleva paikka jäädä, joten pelaajat ei lähtenyt heti tilaisuuden tullen millään haistapaska sopimuksilla muualle.
Itse olen antanut itseni ymmärtää että sinne rapakon taakse on lähdetty Suomesta kyllä heti kun kutsu on käynyt ja suomalaispelaajien vähyyteen siellä ei ole vaikuttanut niinkään Liigan mystinen kansainvälinen huipputaso "vanhoina hyvinä aikoina", vaan se ettei senhetkiseen haluttuun pelaajaprofiiliin soveltuvia suomalaispelaajia ole ollut näytillä. Uskaltaisin väittää että Liigan eurooppalaisessa kontekstissa erittäin aikainen muuttuminen (pakottuminen) täysammattilaissarjaksi näkyy nyt kun noita 90-00 lukujen täysammattilaisorganisaatioissa kultivoituja junnuja on putkahdellut markkinoille. Toki siinä auttaa myös näkyvät pelipaikat pääsarjatasoa myöten, mutta on ne skoutit osanneet ennenkin katsoa pelaajan otteita vaikkei olisi liigapaketin alaisissa otteluissa näkynytkään.

Väität lisäksi sarjan olleen liian kovatasoinen ettei junnuja sinne päästetty. Itse saattaisin väittää ettei junnuilla taso riittänyt ennen muutamaa oppisopimuskautta alasarjoissa, mikä EI ole sama asia vaikka äkkiseltään siltä voisi vaikuttaakin. Liigan absoluuttinen taso on tolkuttoman paljon kovempi kuin kultaisella ysärillä jolloin sai jännätä että onkohan se nyt tepsi vai jokeri kun voittaa, mutta junnuvalmennuksen ja junnupolkujen tasot ovat nousseet sitäkin reilusti enemmän.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Tuossa aiemmin @BlackWolf samasta aiheesta kirjoitti @LOFIN ille, mutta kyllähän se junnupolku kapenisi aivan ilmeisen selkeästi kun kiekkokartalta poistettaisiin kolme ammattilaisorganisaatiota niin kulujen karsimisessa lähtisi ammattilaispelaajien ohella myös palkalliset toimihenkilöt. Todennäköisesti täysaikaisia palkallisia (eli ei tarvitse olla opiskelijana tai osa-aikaisena yhteistyökumppanin palkkalistoilla) jäisi edustusjoukkueen valmentajisto ja ehkä muutama pelaaja, toimiston puolella myyntipäällikkö ja toimari. Junnupuolelta palkkaa voi saada A-nuorten päävalmentaja ja siinäpä se olikin. Toki junnujoukkueita olisi edelleen ja kaiken kiitoksemme ansaitsemat talkoolaiset yrittäisivät varmasti parhaansa kiekkoilijanalkujen kultivoinnissa, mutta tekemisen tasa kärsisi väkisin. Lisäksi ne porukat joilla ei olisi mahdollisuutta paikkailla taloutta pistämällä floppaajia lihoiksi, joutuisivat karsimaan kuluja sitten todennäköisesti kaikesta muusta toiminnasta, kun ei persnettoakaan voi tehdä jatkuvasti paitsi ehkä tepsin toimistolla ilman että siitä tulee jossain vaiheessa ongelma. Pääsarja olisi kuitenkin edelleen se ainoa ammattilaistoiminnan mahdollistama sarjataso niin aika helppo valintatehtävä jos vaihtoehdot on että uhrataanko tukitoiminnat (mm. junnupolku) vai koko seura. Toki pitkässä juoksussa tukitoimien uhraaminen on myös turmiollista, mutta jos siinä on akuutisti koko seuran olemassaolo liipasimella niin pakko päästä edes lyhyeen juoksuun jotta pitkän matkan ongelmat tulisivat edes jossain vaiheessa vastaan.

Sinun ja bw:n eilistä viestinvaihtoa hieman ihmetyksellä seurasin ja minulle on kyllä jäänyt kokonaisuuden tasolla logiikka täysin auki. Lainasin nyt ainoastaan tätä viestiä, mutta tosiaan kummastelu koskee kaikkia. En pysty näkemään miten suomikiekko olisi terveempää sillä että maassa olisi yksi täysin ylivoimainen seura (verrataan vaikka siihen jalkapalloon missä faktuaalisesti näin on, KuPSien yms. lähinnä vahvistavan sääntöä poikkeuksina). En myöskään näe miten HPK:t, KalPat, Ässät ja muut keskikastin "pikkupaskat" ovat pakottaneet tilanteen siihen että suomalainen sarjalätkä on pelkkää syöpää. Kaikista skeptisin olen sen näkemyksen suhteen että "kaikki" tai edes liki jokainen avointen sarjojen kannattaja ottaisi riemumielin vastaan täysamatöörisarjan jos se olisi avoin. Jos haluaa nähdä luomuhokia ilman pahempia nousurajoitteita niin ei kun katsomaan hokia Suomi-sarjasta alaspäin tai junnusarjoja B:stä nuorempaa kohti. Itse olen aina noihin peleihin mahtunut paikkakunnasta riippumatta melko väljästi että vielä ei ole ollut ainakaan ihan hirveä yleisöryntäys. Toki voidaan spekuloida että sitten olisi kyllä MUIK hockeyn ja Kupari-Kiekon matseissa lehterit täynnä maksavaa yleisöä kun pääsarja olisi ajettu alas, samoin voidaan spekuloida jeesuksen toista tulemista ja hopeaveden parantavia ominaisuuksia.

Jääkiekko on pirun kallis harrastus vaikkei poistuisi edes piirikunnasta pelireissuille, niin ketkä siinä neitseellisessä ja luonnonmukaisessa sekä ah, niin terveessä, taloudelliselta kähminnältä vapaassa kiekkosarjassa pelaisi? Ja missä ne pelaisi? Luonnonjäitä ei taida edes auttavalla varmuudella saada nykyaikana enää Suomessa mihinkään napapiiriä etelämmäs puoleksi vuodeksi ja Jyväskylästä etelään täysin mahdollista ettei saa lainkaan mutta ei ne hallitkaan pelkällä pyhällä hengellä pyöri ja kunnille voi olla hankala perustella syitä niiden ylläpitoon nykyisessä laajuudessa pelkän harrastetoiminnan takia. Massoja on paljon halvempaa liikuttaa kansanterveyden edistämiseksi rakentamalla monitoimihalleja, ne eivät kuluta niin paljon sähköäkään kun ei tarvita jäädytyslaitteistoa.

Rovaniemellä ja Joensuussa on todennäköisempää nousta ja pysyä Liigassa nyt kuin mitä oli vaikka 10 vuotta sitten. Toivon myös noilla paikkakunnilla tuohon steppiin pystyttävän. Täysammattilaispelaajia ei ollut viime vuosikymmenelläkään sarjassa kuin kourallinen, muistelisin kuulleeni esimerkiksi että Jukureissa taisi jollain viime vuosikymmenen alkupuolen kausista (mahdollisesti jopa sillä jonka päätteeksi pelasivat karsintapelejä Ilvestä vastaan) kovapalkkaisin kenttäpelaaja Hokkasen Iivo ja liksaa irtosi huimat 20k€ kaudesta. Kyllähän tuo toki mahdollistaa täysammattilaisuuden ainakin jos asuu pelatessaan porukoilla, mutta saattaa siinä kutkuttaa pelaajalla takaraivossa että onko tässä mitään tolkkua.

Itse olen antanut itseni ymmärtää että sinne rapakon taakse on lähdetty Suomesta kyllä heti kun kutsu on käynyt ja suomalaispelaajien vähyyteen siellä ei ole vaikuttanut niinkään Liigan mystinen kansainvälinen huipputaso "vanhoina hyvinä aikoina", vaan se ettei senhetkiseen haluttuun pelaajaprofiiliin soveltuvia suomalaispelaajia ole ollut näytillä. Uskaltaisin väittää että Liigan eurooppalaisessa kontekstissa erittäin aikainen muuttuminen (pakottuminen) täysammattilaissarjaksi näkyy nyt kun noita 90-00 lukujen täysammattilaisorganisaatioissa kultivoituja junnuja on putkahdellut markkinoille. Toki siinä auttaa myös näkyvät pelipaikat pääsarjatasoa myöten, mutta on ne skoutit osanneet ennenkin katsoa pelaajan otteita vaikkei olisi liigapaketin alaisissa otteluissa näkynytkään.

Väität lisäksi sarjan olleen liian kovatasoinen ettei junnuja sinne päästetty. Itse saattaisin väittää ettei junnuilla taso riittänyt ennen muutamaa oppisopimuskautta alasarjoissa, mikä EI ole sama asia vaikka äkkiseltään siltä voisi vaikuttaakin. Liigan absoluuttinen taso on tolkuttoman paljon kovempi kuin kultaisella ysärillä jolloin sai jännätä että onkohan se nyt tepsi vai jokeri kun voittaa, mutta junnuvalmennuksen ja junnupolkujen tasot ovat nousseet sitäkin reilusti enemmän.

Jos liigaseuran pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa laadukas junioritoiminta? Niin minkä vuoksi liigassa pelaa vain 15 joukkuetta, eikö kultapossukerhoon kannattaisi nostaa enemmänkin joukkueita, jotta liigan tuomia resursseja saataisiin käyttöön myös siellä Rovaniemellä ja Joensuussa. Vai pitääkö heidän saada ensin toimintansa siihen 1,3 miljoonan liikevaihtoon ennen kuin nousua voidaan ajatella?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Jos liigaseuran pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa laadukas junioritoiminta? Niin minkä vuoksi liigassa pelaa vain 15 joukkuetta, eikö kultapossukerhoon kannattaisi nostaa enemmänkin joukkueita, jotta liigan tuomia resursseja saataisiin käyttöön myös siellä Rovaniemellä ja Joensuussa. Vai pitääkö heidän saada ensin toimintansa siihen 1,3 miljoonan liikevaihtoon ennen kuin nousua voidaan ajatella?
Huomasitko kun tuossa viestini lopulla nimenomaan toivoin että Rovaniemeltä ja Joensusta nousisi pääsarjaan joukkueet? Toki nousu ei itsessään auta organisaation kehittämistä, vaan perustat pitää olla jo siinä kunnossa että pääsarjassa pystytään myös pysymään ja siten rakentaa se oma junnupolku laveammaksi ja laadukkaammaksi. Toivoisin myös että vaikkapa Kainuu pystyisi elättämään maakuntana yhtä liigaorganisaatiota.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Huomasitko kun tuossa viestini lopulla nimenomaan toivoin että Rovaniemeltä ja Joensusta nousisi pääsarjaan joukkueet? Toki nousu ei itsessään auta organisaation kehittämistä, vaan perustat pitää olla jo siinä kunnossa että pääsarjassa pystytään myös pysymään ja siten rakentaa se oma junnupolku laveammaksi ja laadukkaammaksi. Toivoisin myös että vaikkapa Kainuu pystyisi elättämään maakuntana yhtä liigaorganisaatiota.

Kyllä huomasin. Mutta sitä en ymmärrä miksi tuo junioritoiminnan tason parantaminen Joensuussa tai Rovaniemellä pitää tehdä, sillä että liigaan nostetaan lisää joukkueita? Tiedät itsekin, että kun 10 joukkuetta pääsee pudotuspeleihin niin siellä häntäpäässä on yhä enemmän joukkueita, jotka eivät pelaa yhtään mistään. Millä tavalla suurempi joukkuemäärä liigassa on vaikkapa Kärppien, Tapparan tai Hifk:n etu? Jotenkin tuntuu, että Uros Live olisi helpompi myydä täyteen silloin kun vastassa on joku muu kuin Roki.
 

Apheu

Jäsen
12+12 -sarjat. Vaihtuvuutta, eli ykkössarjan viimeinen tippuu, toisiksi viimeinen karsii ja kakkossarjan ykkönen nousee, kakkonen karsii. Alussa 24 joukkueesta rakennetaan kaksi tasaväkistä sarjaa (joissa katsottu perusrivarlyt kuntoon, eli Tap-Ilv ja Luk-Äss esim. samassa sarjassa). Normipoffien lisäksi finaali molempien sarjojen voittajilla (mestaruuden ratkaiseminen). Tämän jälkeen molemmista sarjoista 12 parhaiten pärjännyttä muodostaa A-sarjan, toiset 12 B-sarjan, ja homma lähtee rullaamaan normaalisti. En nimittäin usko, että Liigasta voidaan varsinaisesti vain karsia kolme joukkuetta alempaan sarjaan, vaan systeemin pitäisi olla yllä mainitun tapainen.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Missähän utopiassa te oikein elätte? Minkäänlaiseen realismiin ei nämä jutut täällä kyllä ainakaan perustu.
Tämä johtunee osaltaan siitä, että ainoa varmuudella realistinen järjestelmä on se, mikä on juuri nyt olemassa. Muut ovat vain historiaa tai tulevaisuuden visioita. Olemassaolevaa järjestelmää on helpoin puolustaa, koska se on todellisuutta (edit: ja kaikkien sidosryhmien on siksi täytynyt mukautua siihen). Vaikka se olisi muodostunut kuinka sattumien summana, eikä suinkaan pitkän ja harkitun suunnittelun tuloksena. Harva olisi uskonut, jos keväällä 2013 olisi sanottu, että muutaman vuoden päästä ei 14 joukkueen Liigassa pelaa enää Jokerit eikä Blues, vaan niiden sijaan ja peräti 15 joukkueen Liigassa Sport, KooKoo ja Jukurit. Näin kuitenkin kävi. Ja riittävän suuret katsojamäärät ovat tyytyväisiä tähänkin järjestelmään, joka pyörii kaudesta toiseen suhteellisen vakaana. Pointti kuitenkin on, ettei ikinä tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. En siksi lähtisi kovin herkästi tuomitsemaan tulevaisuuden visioita epärealistisiksi, vaikka ne olisivat hyvinkin erilaisia, kuin se todellisuus, mikä sattuu tällä hetkellä vallitsemaan.
 
Viimeksi muokattu:

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kyllä huomasin. Mutta sitä en ymmärrä miksi tuo junioritoiminnan tason parantaminen Joensuussa tai Rovaniemellä pitää tehdä, sillä että liigaan nostetaan lisää joukkueita? Tiedät itsekin, että kun 10 joukkuetta pääsee pudotuspeleihin niin siellä häntäpäässä on yhä enemmän joukkueita, jotka eivät pelaa yhtään mistään. Millä tavalla suurempi joukkuemäärä liigassa on vaikkapa Kärppien, Tapparan tai Hifk:n etu? Jotenkin tuntuu, että Uros Live olisi helpompi myydä täyteen silloin kun vastassa on joku muu kuin Roki.
Junioripolkuja saa puolestani kasvattaa vaikka lottomiljoonilla jos joku lottomiljonääri haluaa voittonsa semmoiseen käyttää. Tosin ei ole välttämättä kaikista vakain rahoituspohja etenkin jos ollaan vasta vaiheessa että suunnitellaan kupongin ostoon lähtemistä. Laadukas junnupolku vaatii rahaa ja Suomessa on nyt aika monen vuosikymmenen näyttö siitä ettei urheiluun valu rahaa kuin jääkiekkoon ja siinäkin ainoastaan pääsarjaan. Toisaalta on nyt muutamalta vuodelta näyttöä että pääsarja pystyy kannattamaan useampaakin joukkuetta kuin pelkästään kevään viimeisen kuukauden pelaavat ilman että sisääntuleva rahamäärä olisi vähentynyt edes seurakohtaisesti (jos olisi, niin luulisi näkyvän seurojen liikevaihdoissa ja tv-sopimuksen arvossa).

Kummasti jaksaa porukkaa vaivautua katsomaan niidenkin joukkueiden otteluita, mitkä "eivät pelaa mistään". Ehkä siellä on luottoa että kun nyt saavat rauhassa rakentaa hommia niin joskus pelaavat jostain. Lisäksi ihmeellisen kiveenhakattu on nyt tuo 10 joukkuetta pleijjareissa, aiemminhan tuo oli 8 eikä mikään estä etteikö voisi olla parin vuoden päästä 12. Toki voi argumentoida suuntaan ja toiseen pleijjareihin pääsijöiden määrästä että pelataan sitten cuppina koko sarja jos runkosarjalla ei ole mitään merkitystä, mutta melko varmasti joukkuemäärä myös pleijjareissa lisääntyisi (viiveellä) jos se lisääntyisi sarjassa, kuten aiemminkin on käynyt.
 

HC Hetu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Onko missään muussa maassa suljettu pääsarja lätkässä?

Miksi pudonnut joukkue tiputetaan jääkiekkokartalta jos Liigassa on 12 joukkuetta? Eikö Mestis nostaisi tasoaan ja kiinnostavuuttaan siinä samassa jos siellä pelaisi vaikka Ässät, TPS ja Jukurit?

Junioripolku tuskin siitä ottaisi siipeensä. Edelleen väitän että pelien taso nousee, karsinnat olis todella kovia sarjoja ja jos sä junnuna vedät nuo pelit hyvin, ei sun tarvi pelata Mestiksessä seuraavaa kautta. Ne on kuitenkin miesten pelejä! Junnupolku jatkaa kulkuaan Liigassa.
Monessako seurassa on junnuissa valmentajia jokatasolla jotka on päätoimisia?
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Mulle ei aukee se miksi pelaajapolut ja NHL varaukset vaaraantuu jos Liigassa on 12 joukkuetta ja Mestiksessä vaikka 16 joukkuetta ja tietysti karsinnat mukaan? Mä näen sen niin että silloin on kaksi laadukkaampaa sarjaa ja helvetin mielenkiintoiset karsintasarjat jotka varmasti kehittää nuoria enemmän kuin maaliskuussa alkavat kesälomat.
Jos joukkueet pelaavat verissäpäin sarjapaikkojensa puolesta, ne eivät uskalla antaa samalla tavalla vastuuta virhealttiimmille junioreille. Sen vuoksi rostereissa saattaa olla enemmän pikahälytyksillä hommattuja C-tason vahvistuksia, joilta "peruspeli" hoituu paremmin. Kun nuoret saavat vähemmän vastuuta, he eivät siis kehity samalla tavalla. Suomi ja Saksa eivät tietenkään ole aivan samanlaisia jääkiekkoympäristöjä, mutta tässä taannoisessa Jatkoajan jutussa Saksassa tiedostettiin sarjan aukaisemisen mahdolliset uhkat ko. maan pelaajatuotannolle.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Tämä johtunee osaltaan siitä, että ainoa varmuudella realistinen järjestelmä on se, mikä on juuri nyt olemassa. Muut ovat vain historiaa tai tulevaisuuden visioita. Olemassaolevaa järjestelmää on helpoin puolustaa, koska se on todellisuutta. Vaikka se olisi muodostunut kuinka sattumien summana, eikä suinkaan pitkän ja harkitun suunnittelun tuloksena. Harva olisi uskonut, jos keväällä 2013 olisi sanottu, että muutaman vuoden päästä ei 14 joukkueen Liigassa pelaa enää Jokerit eikä Blues, vaan niiden sijaan ja peräti 15 joukkueen Liigassa Sport, KooKoo ja Jukurit. Näin kuitenkin kävi. Ja riittävän suuret katsojamäärät ovat tyytyväisiä tähänkin järjestelmään, joka pyörii kaudesta toiseen suhteellisen vakaana. Pointti kuitenkin on, ettei ikinä tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. En siksi lähtisi kovin herkästi tuomitsemaan tulevaisuuden visioita epärealistisiksi, vaikka ne olisivat hyvinkin erilaisia, kuin se todellisuus, mikä sattuu tällä hetkellä vallitsemaan.

Hyvin paljon samaa mieltä. Mitä vain voi tapahtua, eikä oikeastaan millekkään vaihtoehdolle pitäisi sanoa "ei ole realistista". Okei, realistista ei ole, että ensi kaudella liiga laajenee sadalla joukkueella ja Florida Panthers muuttaa Rovaniemelle ja alkaa pelaamaan liigaa, mutta kuitenkin. Kyllä jollain järjestelyllä ja kaavalla liigassa saattaa olla viiden vuoden päästä kaksi joukkuetta enemmän tai kolme joukkuetta vähemmän. Olisi jopa vähän hölmöä, jos nämä samat joukkueet pelaavat tällä järjestelmällä vielä 10vuoden päästä.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
15 täysammattilaisuuden pelaajilleen (ja toimistoväelleen) mahdollistavaa, enemmän tai vähemmän stabiilia, jääkiekko-organisaatiota on todella hieno ja ainutlaatuinen tilanne suomalaisessa jääkiekossa.

Mitä ikinä Liiga ja sen seurat olisivat 2000-luvulla tehneetkään, 90-luvun asema kansainvälisillä pelaajamarkkinoilla olisi menetetty. 90-luvulla Liiga oli ainutlaatuisessa tilanteessa; Suomessa lajin ja pääsarjan organisaatioiden ammattilaistumiskehitys(pääsarjan itsenäistyminen, seuraorganisaatioiden yhtiöittämiskehitys jne.) oli eurooppalaisessa kontekstissa muita edellä, laji nautti MM:n myötä ainutlaatuisesta yhteiskunnallisesta buumista ja samalla juniorituotanto tuotti kokonaisia sukupolvia kotimaisia kv-tason tähtipelaajia. Samalla esim. Venäjällä ja Tsekeissä koko yhteiskunta oli murroksessa, kun järjestelmä oli juuri romahtanut.

Isoin muutos viimeisen 20 vuoden aikana on luonnollisesti ollut kehitys Venäjällä; se on ollut täysin riippumatonta Liiga-seurojen ratkaisuista. Länsieurooppalaisiin jääkiekkomaihin verrattuna Liiga on haastavassa tilanteessa sen kotimarkkinoiden vuoksi; suomalaisia on verrattain vähän, kansalaisilla on verrattain vähän rahaa kulutettavanaan, yhtiöt satsaavat urheilusponsorointiin vain murto-osan esim. Ruotsin tilanteeseen verrattuna ja yleisesti kansallisen urheilun asema/suosio yhteiskunnassa on suhteellisen heikko. Ilman jotain mullistavia, laajempia yhteiskunnallisia muutoksia Liigan asema jonain Euroopan 4-5 sarjana on täysin luonnollinen.
 
Viimeksi muokattu:

HC Hetu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Ei näköjään lainaukset onnistu. Joten siis näin. @A.P.Järvi

En allekirjoita tuota vaikka ymmärrän pointin. Nykypäivän valmentajat ymmärtää nuoria paremmin kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Jo ne haastatteluissakin kertoo miten nuoret tekee virheitä mutta se kuuluu oppimisprosessiin. Valmentajat on erilaisia nykyään ja ne tykkää hitosti kun joku oma nuori valmennettava ottaa steppejä urallaan ja ne stepit vaatii kompurointejakin. Mieti nyt miten paljon enemmän tuollaiset karsintasarjat kehittää enemmän kuin kesäloma maaliskuussa!?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Onko missään muussa maassa suljettu pääsarja lätkässä?

- Kanada
- Yhdysvallat
- Venäjä
- Saksa
- Itävalta.

Voidaan kait myös sanoa, että rahallisesti "isointa" sarjaa pelataan suljettuna sarjana ainakin seuraavissa maissa

- Latvia
- Valko-Venäjä
- Kazakstan
- Kiina
- Unkari
- Italia

Slovakia on varmaan makukysymys, että onko maan pääkaupunkiin rantautuva EBEL liiga (tai mikä sen nimi tulevalla kaudella tulee olemaan) parempi vai huonompi, kuin maan kansallinen sarja.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Junioripolkuja saa puolestani kasvattaa vaikka lottomiljoonilla jos joku lottomiljonääri haluaa voittonsa semmoiseen käyttää. Tosin ei ole välttämättä kaikista vakain rahoituspohja etenkin jos ollaan vasta vaiheessa että suunnitellaan kupongin ostoon lähtemistä. Laadukas junnupolku vaatii rahaa ja Suomessa on nyt aika monen vuosikymmenen näyttö siitä ettei urheiluun valu rahaa kuin jääkiekkoon ja siinäkin ainoastaan pääsarjaan. Toisaalta on nyt muutamalta vuodelta näyttöä että pääsarja pystyy kannattamaan useampaakin joukkuetta kuin pelkästään kevään viimeisen kuukauden pelaavat ilman että sisääntuleva rahamäärä olisi vähentynyt edes seurakohtaisesti (jos olisi, niin luulisi näkyvän seurojen liikevaihdoissa ja tv-sopimuksen arvossa).

Kummasti jaksaa porukkaa vaivautua katsomaan niidenkin joukkueiden otteluita, mitkä "eivät pelaa mistään". Ehkä siellä on luottoa että kun nyt saavat rauhassa rakentaa hommia niin joskus pelaavat jostain. Lisäksi ihmeellisen kiveenhakattu on nyt tuo 10 joukkuetta pleijjareissa, aiemminhan tuo oli 8 eikä mikään estä etteikö voisi olla parin vuoden päästä 12. Toki voi argumentoida suuntaan ja toiseen pleijjareihin pääsijöiden määrästä että pelataan sitten cuppina koko sarja jos runkosarjalla ei ole mitään merkitystä, mutta melko varmasti joukkuemäärä myös pleijjareissa lisääntyisi (viiveellä) jos se lisääntyisi sarjassa, kuten aiemminkin on käynyt.

Aikamoista pleijareiden vähättelyä, kun puhut niistä viimeisen kuukauden otteluina. Voin kertoa, että seurojen liikevaihtojen positiivinen kehitys ei ainakaan johdu siitä, että Mikkelin Jukurit tai Vaasan Sport olisivat niin perhanan mielenkiintoisia joukkueita, että ne räjäyttäisivät hallit täyteen. Jos halutaan nähdä, että sillä on ollut positiivinen vaikutus tv-sopimukseen niin ehkä sitä kautta. Mutta siinäkin huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että isommat seurat kiinnostaa. Aika vaarallista muutenkin nojata tuohon tv-sopimukseen, koska Sanoma teki halvemmalla sopimuksella kunnon tappiot ja Teliankin alkuperäinen bisnes case meni pieleen. Vaatii suurta optimismia uskoa, että tv-sopimus tulee kasvamaan, mutta kaikki on toki mahdollista.

On melkoista katsojien ja sponsorien aliarviointia, että "kyllä tänne väkeä tulee, ihan sama ketä tuolla pelaa". Jos asenne on tuo niin enemmin tai myöhemmin tuo kostautuu. Itseäni vituttaa jo nyt nuo tyhjennysmyynti joukkueet, enkä aio vastaisuudessakaan mennä peleihin jossa toisena osapuolena on pajatsonsa tyhjentänyt joukkue. Enkämole tämän näkemykseni kanssa yksin.

Vielä noihin junioreihin palatakseni. Kuvitellaanpa tilanne, jos liigaa ei olisi ikinä suljettu vaan oltaisiin tähän saakka menty avoimella sarjalla. Mikä silloin olisi junioritoiminnan taso? Voidaanko aukottomasti todeta, että suljetun sarjan ansiosta on saavutettu parhaat mahdolliset olosuhteet? Meillä olisi todennäköisesti liigassa vähemmän joukkueita kuin tänä päivänä, mutta niissä ainakin lähes yhtä hyvät edellytykset junioritoiminnalle kuin tämän päivän liigaseuroissa. Mutta meillä olisi vastaavasti huomattavasti nykyistä taloudellisesti vahvempi mestis, jonka seuroilla myös huomattavasti nykyistä paremmat edellytykset junioritoiminalle. Mestiksen ja Liigan välillä olisi varmasti kuilua, mutta ei varmasti niin paljon kuin mitä nyt on.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että Suomen juniorimaajoukkueet arvokisoissa pyyhkii muilla lattiaa, joten kohtuu hyvin näyttäisi nykysysteemi toimia. Etenkin jos vertaa siihen aikaan kun sarjat oli auki. Toki paremminkin voi aina mennä ei siinä.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että Suomen juniorimaajoukkueet arvokisoissa pyyhkii muilla lattiaa, joten kohtuu hyvin näyttäisi nykysysteemi toimia. Etenkin jos vertaa siihen aikaan kun sarjat oli auki. Toki paremminkin voi aina mennä ei siinä.

Kyllä hyvin on mennyt viime vuosina. Onko se vain ja ainoastaan tämän nykyisen liigan sarjajärjestelmän ansiota. Uskallan epäillä.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Miksi pudonnut joukkue tiputetaan jääkiekkokartalta jos Liigassa on 12 joukkuetta? Eikö Mestis nostaisi tasoaan ja kiinnostavuuttaan siinä samassa jos siellä pelaisi vaikka Ässät, TPS ja Jukurit?

Junioripolku tuskin siitä ottaisi siipeensä. Edelleen väitän että pelien taso nousee, karsinnat olis todella kovia sarjoja ja jos sä junnuna vedät nuo pelit hyvin, ei sun tarvi pelata Mestiksessä seuraavaa kautta. Ne on kuitenkin miesten pelejä! Junnupolku jatkaa kulkuaan Liigassa.
Monessako seurassa on junnuissa valmentajia jokatasolla jotka on päätoimisia?
Miltäs se Mestis vaikutti, kun Sport, KooKoo ja Jukurit vielä pelasivat siellä? Toki kyseiset joukkueet pelasivat muita suuremmilla budjeteilla, mutta aika pitkälti yli varojen siellä mentiin. Uskotko itse, että jos nyt kolme liigajoukkuetta pudotettaisiin Mestikseen, niin ne menestyisivät siellä taloudellisesti riittävän hyvin? Kuinka paljon tämä puolestaan vaikuttaisi Mestiksen yleiseen tasoon tai kilpailukykyyn? Miten paljon nykyisten Mestisjoukkueiden taloudellinen tilanne on muuttunut kabinettinousujen myötä?

Mitä tulee junioripolkuihin ja pelaajien kehitykseen, niin sanon vain sen verran, että sillä on hirvittävä merkitys voiko nuori pelaaja pelata työkseen, vai joutuuko Mestiksen kaltaisessa sarjassa kärvistelemään ilman kunnollista palkkaa. Joidenkin pelaajien kohdalla tukea löytyy taustalta tarpeeksi, jotta pelaaja voi keskittyä olennaiseen, mutta suurimman osan kohdalla näin ei ole. Olen suoraan pelaajien suusta kuullut paljon tarinoita siitä, kuinka kehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen, kun ei ole pystynyt keskittymään pelaamiseen täysillä taloudellisten asioiden vuoksi. Monilta pelaajilta on myös kuulunut, kuinka liiga-sopimus ja ammatikseen pelaaminen on saanut kehityskaaren jyrkkään nousuun.

Mestiksen kaltainen "välisarja" junnujen ja liigan välillä on tärkeä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että nuoret pelaajat pääsevät keskittymään olennaiseen uransa alkuvaiheessa. Jos ammattilaisjoukkueita olisi Suomessa vähemmän, niin monien nuorten pelaajien kohdalla optimaalinen kehityskäyrä ottaisi osumaa, kun ei ole mahdollisuutta pelata ammattilaisena.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Miltäs se Mestis vaikutti, kun Sport, KooKoo ja Jukurit vielä pelasivat siellä? Toki kyseiset joukkueet pelasivat muita suuremmilla budjeteilla, mutta aika pitkälti yli varojen siellä mentiin. Uskotko itse, että jos nyt kolme liigajoukkuetta pudotettaisiin Mestikseen, niin ne menestyisivät siellä taloudellisesti riittävän hyvin? Kuinka paljon tämä puolestaan vaikuttaisi Mestiksen yleiseen tasoon tai kilpailukykyyn? Miten paljon nykyisten Mestisjoukkueiden taloudellinen tilanne on muuttunut kabinettinousujen myötä?

Mitä tulee junioripolkuihin ja pelaajien kehitykseen, niin sanon vain sen verran, että sillä on hirvittävä merkitys voiko nuori pelaaja pelata työkseen, vai joutuuko Mestiksen kaltaisessa sarjassa kärvistelemään ilman kunnollista palkkaa. Joidenkin pelaajien kohdalla tukea löytyy taustalta tarpeeksi, jotta pelaaja voi keskittyä olennaiseen, mutta suurimman osan kohdalla näin ei ole. Olen suoraan pelaajien suusta kuullut paljon tarinoita siitä, kuinka kehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen, kun ei ole pystynyt keskittymään pelaamiseen täysillä taloudellisten asioiden vuoksi. Monilta pelaajilta on myös kuulunut, kuinka liiga-sopimus ja ammatikseen pelaaminen on saanut kehityskaaren jyrkkään nousuun.

Mestiksen kaltainen "välisarja" junnujen ja liigan välillä on tärkeä, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että nuoret pelaajat pääsevät keskittymään olennaiseen uransa alkuvaiheessa. Jos ammattilaisjoukkueita olisi Suomessa vähemmän, niin monien nuorten pelaajien kohdalla optimaalinen kehityskäyrä ottaisi osumaa, kun ei ole mahdollisuutta pelata ammattilaisena.

Mestis täytyisi sarjana saada sellaiseksi, että sielläkin olevat joukkueet olisivat riittävän suurilta talousalueilta. Jukureiden kohdalla riittävä liikevaihto liiganousulle oli 1,3 miljonaa euroa. Jos meillä olisi 12 joukkueen liiga ja avoin sarja, niin en pitäisi mahdottomana, etteikö Suomesta löytyisi 10 seuraa mestikseen, jotka pääsisivät vähintään tuohon 1,3 miljoonan liikevaihtoon. Tästä ainakin olisi hyvä aloittaa.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mestis täytyisi sarjana saada sellaiseksi, että sielläkin olevat joukkueet olisivat riittävän suurilta talousalueilta. Jukureiden kohdalla riittävä liikevaihto liiganousulle oli 1,3 miljonaa euroa. Jos meillä olisi 12 joukkueen liiga ja avoin sarja, niin en pitäisi mahdottomana, etteikö Suomesta löytyisi 10 seuraa mestikseen, jotka pääsisivät vähintään tuohon 1,3 miljoonan liikevaihtoon. Tästä ainakin olisi hyvä aloittaa.
Tämä on ihan totta. Valitettava totuus on, että monet Mestiksen seurat sijaitsevat varsin pienillä talousalueilla, jolloin on hyvin epätodennäköistä, että niillä olisi koskaan aidosti mahdollisuuksia nousta liigaan.

Yksi tähän liittyvä tekijä on myös Mestisseurojen hallit. Monilta löytyy niin vaatimattomia halleja, että ne ovat hädin tuskin riittäviä edes Mestikseen, saati sitten liigaan. Uudet riittävän kokoiset hallit eivät ole halpoja investointeja, joten pienemmille talousalueille niitä ei kovin helposti saada rakennettua, kun suuremmillakin talousalueilla on vaikeaa saada rahoitusta kasaan.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Tämä on ihan totta. Valitettava totuus on, että monet Mestiksen seurat sijaitsevat varsin pienillä talousalueilla, jolloin on hyvin epätodennäköistä, että niillä olisi koskaan aidosti mahdollisuuksia nousta liigaan.

Yksi tähän liittyvä tekijä on myös Mestisseurojen hallit. Monilta löytyy niin vaatimattomia halleja, että ne ovat hädin tuskin riittäviä edes Mestikseen, saati sitten liigaan. Uudet riittävän kokoiset hallit eivät ole halpoja investointeja, joten pienemmille talousalueille niitä ei kovin helposti saada rakennettua, kun suuremmillakin talousalueilla on vaikeaa saada rahoitusta kasaan.

Tämän päivän mestis on seurasta siitä, että sarja on ollut niin pitkään käytännössä kiinni, jonka vuoksi sinne on noussut näitä pienten paikkakuntien seuroja. Eikä näillä seuroilla oikeasti ole kykyjä pelata liigassa. Mutta jos miettii missä kykyjä voisi olla niin? Kolme seuraa liigasta ja sen lisäksi seurat seuraavilta paikkakunnilta Espoo, Vantaa, Turku, Joensuu, Rovaniemi ja Kokkola. Kymmenes seura voisi olla vaikka Savonlinnasta tai Kajaanista. Uskon, että ainakin näillä paikkakunnilla olisi edellytykset päästä riittävään liikevaihtoon (min. 1,3milj.) sekä osalla paikkakunnista lähteä oikeasti tavoittelemaan liiganousua.
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Eli mikä on mielestäsi se asia, joka on tehnyt junnutuotannosta maailman parasta? Mitä me tehdään paremmin kuin muualla?

Onko Suomen junnutuotanto maailman parasta, eikai nyt sentään vaikka hyvällä tasolla ollaankin. 90-luvulla alkanut jääkiekkobuumi ja sen myötä tapahtunut olosuhteiden kehitys on ainakin yksi asia Suomi kiekon nousun taustalla. Toinen merkittävä asia on suomalainen valmennusosaaminen. 80-luvun lopun ikäluokat ja 90-luvun alun ikäluokat olivat huonoja, mutta sitten tehtiin jotain liittotasolla joka on saatu seuroihin jalkautettua varsin tehokkaasti. Yksi merkittävä asia on myös se, että jääkiekko on Suomessa edelleen maan ykköslaji, mitä se ei kovin monessa maassa ole. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kaikkein urheilullisesti lahjakkaimmat tyypit valitsevat lajikseen jääkiekon sen jalkapallon tai salibandyn sijasta. Siinä muutama asia.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tämän päivän mestis on seurasta siitä, että sarja on ollut niin pitkään käytännössä kiinni, jonka vuoksi sinne on noussut näitä pienten paikkakuntien seuroja. Eikä näillä seuroilla oikeasti ole kykyjä pelata liigassa. Mutta jos miettii missä kykyjä voisi olla niin? Kolme seuraa liigasta ja sen lisäksi seurat seuraavilta paikkakunnilta Espoo, Vantaa, Turku, Joensuu, Rovaniemi ja Kokkola. Kymmenes seura voisi olla vaikka Savonlinnasta tai Kajaanista. Uskon, että ainakin näillä paikkakunnilla olisi edellytykset päästä riittävään liikevaihtoon (min. 1,3milj.) sekä osalla paikkakunnista lähteä oikeasti tavoittelemaan liiganousua.
Millä tavoin suljettu liiga on aiheuttanut sen, että Mestiksestä löytyy pienempien paikkakuntien seuroja? Miten täysin avoin liiga olisi tätä muuttanut ja miksi? Minä en osaa nähdä syy-yhteyttä tässä. Kyllä divarissa ja myöhemmin Mestiksessä on käytännössä aina ollut pienempien paikkakuntien seuroja, enkä tiedä miten avoimena pidetty liiga olisi sinne tuonut isompien paikkakuntien seuroja näiden tilalle?
 

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Millä tavoin suljettu liiga on aiheuttanut sen, että Mestiksestä löytyy pienempien paikkakuntien seuroja? Miten täysin avoin liiga olisi tätä muuttanut ja miksi? Minä en osaa nähdä syy-yhteyttä tässä. Kyllä divarissa ja myöhemmin Mestiksessä on käytännössä aina ollut pienempien paikkakuntien seuroja, enkä tiedä miten avoimena pidetty liiga olisi sinne tuonut isompien paikkakuntien seuroja näiden tilalle?

Tästä voi olla joku myös erimieltä, mutta yritän perustella näkemykseni tähän. Isoissa kaupungeissa on yleensä paljon muitakin urheiluseuroja pääsarja tai divaritasolla kuin vain se lätkäjoukkue. Toisin sanoen samoista katsojista ja sponsoreista kilpailee moni muukin seura kuin vain se lätkäjoukkue. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla esim. Keuruulla ei ole mitään muita valtakunnallisesti noteerattuja seuroja missään lajissa. Joten näin ollen katsojat ja sponsorit on helpompi saada sen lätkäjoukkueen taakse. Seinäjoella, joka on suurin kaupunki Suomessa, jossa ei ole liiga- tai mestisjoukkuetta on kuitenkin hyvä jalkapallojoukkue. Toinen esimerkki vaikkapa Salo, joka on myös asukasluvultaan aika iso paikkakunta niin siellä taas on hyvä koripallojoukkue. Mikä intressi näissä kaupungeissa on lähteä panostamaan lätkään, kun ainoa porkkana on päästä vain pykälä ylemmäksi mestikseen, mutta toisesta lajista löytyy jo pääsarjatason seura. Ja kun tiedetään, että nyky mestis on taloudellisesti haastava ja ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on kabinettipäätös liigaan pääsemiseksi niin veikkaan, että kannattaa panostaa joko niin olemassa oleviin lajeihin tai niihin, jossa on mahdollista nousta suoraan Suomen huipulle avoimia sarjoja pitkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös