Kovin erilaisen mallin perässä Virkkunen silti on kuin tämä usein toistettu edellä mainitsemasi malli. Puhuisin jopa vastakohdasta. Tuohon 10+10:eenhän on sisältynyt mm. tv-rahojen jako entistä laajemmalle pienemmille seuroille (sinne sijojen 16-20 joukkueille). Nythän Kärpät haluaisi pitää omalla toiminnallaan ansaitsemiaan rahoja enemmän rahoja itsellään, jotta se voisi paremmin kilpailla Länsi-Euroopan huippuja vastaan (Virkkunen toki puhuu tuossa playoffs-tuotoista, mutta tv-rahakaan ei ole mikään taivaasta putoava ilmainen "kultapussi", jonka Liiga-seurat nyt ovat "tuurilla" sattuneet saamaan).
Pahoittelut väliin hyppäämisesta.
Mutta voihan sitä mahdollista tv-rahaa jakaa eri malleilla. Ehdottamassani 9+9 mallissa rahan jako voisi mennä vaikka siten, että kaikki saisivat saman. Silloin se oletettu 23 miljoonaa jaettaisiin 18 joukkueen kesken ja joukkueille tulisi noin 1,277 miljoonaa. Tämä olisi pudotusta Kärpille, nykytilanteeseen verrattuna. Toisena vaihtoehtona voisi rahat jakaa niin, että ylemmän tason joukkueet saisivat 1,5 osaa, alempaan tasoon verrattuna. Näin lukemat olisivat alhaalla noin miljoona alhaalla ja noin 1,5 miljoonaa ylhäällä. Kärppien näkökulmasta raha pysyy samana. Kolmas vaihtoehto, että ylempi taso saisi kaksinkertaisen määrän alhaalle verrattuna. Näin alhaalla saataisiin 0,850 miljoonaa per tiimi ja ylhäällä 1,7 miljoonaa per tiimi. Tällä tavalla Kärpät saisi pikkasen enemmän, kuin nykyään. Ja alhaallakin varmaan vielä sen verran tv-rahaa, että ammattimainen joukkue pystyttäisiin kasaamaan.
Lisäksi Virkkunen sanoo tuossa mielestäni aika suoraan, että Kärppien näkökulmasta muutamat liigaseurat ovat liian pieniä ja epäkiinnostavia tällä hetkellä. En oikein näe, kuinka tilanne heidän kannaltaan paranisi, jos sinne lisättäisiin ristiinpelaamisten myötä vielä muutama kotipeli lisää esim. SaPKoa, Hokkia tai Iisalmea vastaan. Olisivatko ne vetävämpiä tapahtumia kuin nykyiset Kärpät-Pelicansit tai Kärpät-SaiPat? Ei Tampereelle, Helsinkiin yms. rakenneta uusia mega-areenoita sen vuoksi, että sinne saataisiin lisää IPK:n vierailuja tulevaisuudessa. Lisäksi B-sarjaan jätettävät nykyiset top-5-seurat olisivat suhteessa A-sarjan huippuihin nykytilannetta vielä hieman heikommassa kilpailuasemassa, eli jokin Kärpät-Sport olisi vielä epätasaisempi ottelu kuin nykyään.
Entiedä muista ehdotuksista, mutta omassa 9+9 ehdotelmassa lähdettäisiin siitä, että se olisi alaspäin kiinni ja siihen valittaisiin joukkueet talousalueiden, yms. kriteerien perusteella, niinkuin ilmeisesti nytkin on tehty. Eli itse hahmottelin kolmeksi uutuusjoukkueeksi TuToa, K-Espoota ja Jokipoikia. Eli ei Iisalmea tai Hokkia.
Ja mitä tulee "epäkiinnostaviin" peleihin, niin jos verrattaisiin tuollaiseen oletettuun 9+9 malliin, niin nykyään Kärpät pelaa bottom6 joukkueita vastaan kaudessa 24 kertaa. Uudessa tilanteessa nuo bottom6 + kolme uutta vastaan pelattaisiin 18 peliä, eli kyllä se kauden rakenne vähän muuttuisi.
Tämä logiikka se ei minulle kyllä millään aukene. Jos siellä pelataan kolmasosa kaudesta eri sarjan joukkueita vastaan, tyyliin HIFK-Ketterä, millä tavoin se tekee hommasta nykyistä tasaisemman?
1/3 osa pelataan tosiaan toisen tason joukkueita vastaan (mutta semantiikkaa sitten, että onko kyse kokonaan eri sarjasta, jos samoihin pudotuspeleihin mennään), mutta enemmän, eli juurikin se 2/3 osaa pelataan entistä pienempää joukkoa vastaan,entistä useampia pelejä.
Käytännössä siis pelit voisivat mennä vaikka siten, että toisen tason joukkueet kohdattaisiin kaikki kahdesti ja omalla tasolla sitten kaikkia vastaan viidesti. Eli 2x9 + 5x8 -> 58 peliä. Jos halutaan päästä sitten siihen 60 peliin, niin runkosarjaan vielä kaksi peliä kaikille ja niihin järjestäydytään edellisen kauden sijoitusten perusteella. Edellisen kauden finalistit pelaisivat kaksi extrapeliä keskenään, Pronssiottelussa olleet pelaisivat kaksi extra peliä ja niin edelleen. Ainoa pari, joka ylittäisi tasorajan näissä kahdessa extrapelissä, olisi 9. ja 10. kohtaamiset. Ne olisivat siis käytännössä edellisen kauden nousukarsinnan finalistit.
Jos tosiaan pudotuspeleihin menisi 12 joukkuetta, niin ylhäällä yhdeksän joukkuetta kamppailisivat paikasta neljän parhaan joukkoon pääsemisestä. Sillä pääsisi suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja kotiedulla. Loput viisi aloittaisivat pudotuspelit sitten ensimmäiseltä kierrokselta. Alemmalla tasolla yhdeksän joukkuetta kamppailisivat siitä, ketkä pääsevät kolmen parhaan joukkoon, eli pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle. Kuuden muun kausi päättyisi, ellei sitten mukaan otettaisi jotain Liigacuppia vaikka Mestiksen parhaita vastaan.
Kun pudotuspelien toiselle kierrokselle pääsee vain kahdeksan joukkuetta ja kummallakin tasolla pelaisi yhdeksän joukkuetta, niin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella pudonneet (neljä joukkuetta) voisivat pelata vielä nousukarsinnat viimeisestä paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi, eli lisää pudotuspeli mallisia pelejä keväälle.
Edit. Ja siis nykytilanteessa Kärpillä pelejä top9 joukkueita vastaan (jos oletetaan Kärppien olevan yksi niistä) tulee 8x4 + mahdolliset 2x2, eli 32-36 peliä runkosarjaan, riippuen aina kausikohtaisesti siitä, kuuluuko HIFK ja HPK kyseisellä kaudella tuohon top9 (noita vastaanhan Kärpät pelaa ne välisarjojen ylimääräiset ottelut). 9+9 ehdotelmassani noita pelejä top9 joukkueita vastaan (jos edelleen oletetaan, että Kärpät niihin kuuluisi) tulisi 5x8 + kaksi ylimääräistä peliä, sijoitusten mukaan, eli 40-42 peliä, riippuen siitä, onko Kärpät edellisen kauden yhdeksäs vai paremmalla sijalla. Eli edelleen, rakenne olisi hieman suotuisampi, vaikkei toki mitenkään mullistavasti erilainen.
