Kyllähän mahdolliset ristiinpelaamiset varmaan ihmetystä herättäisivät traditionalisteissa, mutta onko sille mitään realistista vaihtoehtoa, jos halutaan jotain muutosta nykyoloihin? Jopa Kärppien pomo puhuu 12 joukkueen sarjasta, mutta samaan hengenvetoon toteaa sen nykyoloissa mahdottomaksi. Eli mikä on se edes etäisesti realistinen malli, jolla muutosta voisi hakea? Siis muu, kuin jo mahdottomaksi todettu "pudotetaan kolme joukkuetta ja ihmeitä alkaa tapahtumaan" haihattelu.
Kun Ruotsia moni jaksaa aina hehkuttaa, heidän avoimesta mallistaan, niin tuollaisten hehkuttajien odottaisi olevan rehellisiä myös sen suhteen, että siellä tosiaan se toinen sarjataso sai 20-kertaa huonomman tv-diilin, kuin pääsarja. Tämä siis järjestelmässä, jossa sarjan avoimuudella on pitkät perinteet, eivätkä he silti saa kilpailukykyistä diiliä sille toiselle tasolle. Eli kun tämä pidetään mielessä, niin voidaanko me mitenkään realistisesti odottaa yhtään parempaa tulosta tällä puolella pienempää lätäkköä? Siis jos mentäisiin parin vuosikymmenen suljetun järjestelmän jälkeen tuollaiseen avoimeen malliin?
Eli millä muulla tavalla (ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit) sekä Liigaosakkaat ja toisaalta esim. mahdolliset tv-kumppanit ja muut sponsorit saataisiin houkuteltua tilanteeseen, jossa näyttäisivät peukkua mahdolliselle toiselle tasolle?
Täällä joku myös kyseli, että mistä runkosarjassa pelataan, jos ylhäältä kaikki pääsee pudotuspeleihin? Ehdottamassani 9+9 mallissa yhdeksän ylimmän tason joukkuetta pelaa käytännössä siitä, pääseekö neljän parhaan joukkoon. Se takaisi suoran paikan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja varmistaisi samalla paikan seuraavaksi kaudeksi ylhäällä. Ne viisi joukkuetta, jotka sitten eivät pääse tuon rajan yli, aloittavat kevään pelit pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, toisen tason kolmen parhaan kanssa. Taistelevat tietenkin pääsystä toiselle kierrokselle, mutta ensimmäisellä kierroksella putoaminen veisi tilanteeseen, jossa seuraavan kauden paikka ylhäällä on uhattuna. Eli heille ensimmäisen kierroksen peleissä on extra panos ja kun jatkoon pääsee neljä ja ylemmän tason joukkueita on viisi ensimmäisellä kierroksella, niin vähintään yksi joukkue joutuu ihan tosissaan kamppailemaan seuraavan kauden paikastaan ylhäällä. Eli ei se ole ihan sama, miten runkosarjan tuossa tilanteessa vetää läpi. Vain neljän parhaan joukkoon pääsemällä varmistat paikkasi ylhäällä.
Toisella tasolla se raja menee sitten kolmannen ja neljännen välillä. Eli kolme parasta menee pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja taistelevat jatkoon menemisestä. Mutta jos noutaja tulee (neljälle ensimmäisen kierroksen joukkueelle tulee), niin silti pudotuspelit jatkuisivat myös näillä putoajilla. Neljä joukkuetta joutuisivat vielä ratkaisemaan sen, kuka saa viimeisen paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Eli kyse ei olisi mistään KHL:n cup of hope tyyppisestä hassuttelusta vaan aidon tavoitteellisista peleistä ja neljästä vain yksi, eli paras palkitaan.
Tuo mallihan toisi myös sen, että nousijat tai putoajat ei ole mitenkään kiveenhakattuja (määrällisesti) vaan se tulee aina vuosittain ja keskinäisistä peleistä. Jonain vuosina voi olla tilanne, ettei yksikään joukkue tipu ja toisena vuotena vaihtoon voi mennä kaikkiaan kolme joukkuetta yhdeksästä. Kyllähän tuollainen teoreettinenkin mahdollisuus luulisi luovan tilanteen, jossa siellä ylimmälläkin tasolla joukkueet ihan tosissaan haluaisivat paikan siellä neljän parhaan joukossa, eikä runkosarjaa vain läpsytellä menemään läpällä.
Edit. Enkä siis tarkoita sanoa sitä, että ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit olisi välttämättä realistinen vaihtoehto nykyiselle mallille. Pyrin sanomaan vain sen, että mun mielikuvitus ei riitä tuon pidemmälle luomaan mallia, johon voisin Liigaosakkaiden edes kuvitella suostuvan. Siis niiden, joiden odotetaan lähtevän vapaaehtoisesti ylimmältä tasolta.
