Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 310 083
  • 11 309

Arde90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Dallas Stars, sympatiat Lukko
Se mitä Jatkoaika ei referoi Kalevasta on se, että Virkkunen ennustaa playoff-tulonjaon muuttuvan Tampereen ja Helsingin hallien valmistuttua. Syyksi sanoo sen, että näissä halleissa tapahtumien järjestäminen on kallista. Systeemi toimii kunnallisissa halleissa.

Jännä nähdä muuttuuko tämä playoff-tulonjako tulevaisuudessa. Oikeasti tähän olisi pitänyt tehdä muutos jo vuosia sitten, koska liigakiekkoa on pelattu ei kunnallisissa halleissa jo kymmeniä vuosia. Hjallis ei muutokseen aikanaan kannatusta saanut. Mutta nyt tietysti tähän herätään Hifk ja Tampereen seurojen osalta, kun asia on osumassa omalla kohdalle.

Jonkinlainen jakomalli varmaan olisi hyvä olla myös jatkossa, mutta ei voi mennä niin että esim. säälipleijareiden yleisömäärät jäävät pienemmiksi kuin mitä runkosarjassa yleisökeskiarvo ko. joukkueilla on ollut. Silloin on jotain pahasti pielessä. Toki mikä intressi seurojen on myynnin osalta näihin tapahtumiin panostaa, jos rahoista leijonan osa menee yhteiseen pottiin.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Tapahtumia on kaukalon sisällä nykyään liian vähän. Vauhti on kova ja taklauksia, saatikka tappeluita ei ole. Näissä iso tekijä on se että jos jotain tapahtuu alkaa itkeminen valtiotasoa myöten. Siis ihmisiä, jotka eivät edes käy peleissä elleivät ilmaiseksi pääse. Mitä helvetin hyötyä liigalle on kuunnella jonkun Tavja Havosen itkua siitä että miesten kuuluisi pelata naisten säännöillä, kun Tavja katsoo jonkun MM-finaalin kerran kymmenessä vuodessa.

Lisää tapahtumia kentälle, sillä sitä yleisöä saadaan.

Näinhän se on. Katsot NHL-pelin ja perään jonkun Liiga-pelin niin hohhoijaa kuinka tylsältä se Liiga-kiekko näyttää siinä kohtaan. Ihan kuin kyseessä olisi kaksi eri lajia. Kaikkea ei tarvitse NHL:stä matkia, mutta kyllä sieltä paljon voitaisiin tuoda Suomeen. Jos ei NHL-kaukaloita niin kuitenkin yhtenäiset kaukalot kaikkialle, tappelut voisi "sallia" eli jos nyt jotkut intoutuvat hieman nyrkkejä heiluttelemaan niin ei heti lentäisikään pihalle. Taklauksissa voitaisiin katsoa sitä taklauksen ensisijaista kohdetta sen sijaan, että suurennuslasin avulla etsitään kontaktia päähän jne.

Kärppien Virkkunen puhuu mielestäni ihan asiaa, Liiga on liian suuri joukkuemäärältään tällä hetkellä ja samalla siitä kärsii myös Mestis. Liigasta pitäisi saada joukkueita pois kolme ja myös Mestikseen pitäisi saada enemmän rahaa, olisiko sitten yhteinen TV-diili hyvä jossa saataisiin edes hieman näkyvyyttä ja rahaa myös Mestikseen? Semifinaalien tulot pitäisi saada seurojen pitää itsellään, finaalin rahanjako kaikkien kesken voidaan sen sijaan yhä pitää.

Itseä eniten ärsyttää Liigan puuhastelu kun kaikesta saa amatöörimäisen kuvan. Liigan sivut on umpisurkeat, otteluohjelma on hanurista, joukkuemäärä on liian suuri, kaukalon koot joka paikkakunnalla omanlaisensa, sääntölinjaukset eriävät muihin sarjoihin nähden (NHL, KHL) jne. Lista sen kuin jatkuu ja jatkuu.

Ja kaikenmaailman ristiinpelaamis ideoille ehdoton EI!
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Jännä nähdä muuttuuko tämä playoff-tulonjako tulevaisuudessa. Oikeasti tähän olisi pitänyt tehdä muutos jo vuosia sitten, koska liigakiekkoa on pelattu ei kunnallisissa halleissa jo kymmeniä vuosia. Hjallis ei muutokseen aikanaan kannatusta saanut. Mutta nyt tietysti tähän herätään Hifk ja Tampereen seurojen osalta, kun asia on osumassa omalla kohdalle.

Näinhän se toki on ja voi myös spekuloida sillä, että jos Liigan rahanjako olisi ollut Jokereille "reilumpaa" niin olisiko Hjallis joutunut myymään joukkuetta venäläisille. Iso lovi siitä on Liigaan tullut näin jälkikäteen ajateltuna.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Kärppien Virkkunen puhuu mielestäni ihan asiaa, Liiga on liian suuri joukkuemäärältään tällä hetkellä ja samalla siitä kärsii myös Mestis. Liigasta pitäisi saada joukkueita pois kolme ja myös Mestikseen pitäisi saada enemmän rahaa, olisiko sitten yhteinen TV-diili hyvä jossa saataisiin edes hieman näkyvyyttä ja rahaa myös Mestikseen?
Edelleen silti. Ei liigasta voi pudottaa kolmea joukkuetta pelaamaan omaa sarjaansa. Olisiko se muka fiksua kun alempana olisi teennäisesti kahden eri tason joukkueita. Kolme ammattiorganisaatiota ja kymmenkunta amatööriä. Sehän olisi vain "ongelman" siirtämistä.

Ei, kyllä siitä pitää lähteä että liigaseurojen määrä pysyy samana, pelimäärät pysyvät samoina ja tarttee sen mukaan kehittää toimintaa.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Lopulta Kärppienkin etu on se, että ammattilaiskiekkoilun edellytykset ovat olemassa useammalla paikkakunnalla kuin vain harvoilla ja valituilla. Ilman urheilullisia karsintoja kiekko Suomessa tulisi näivettymään entisestään, mikäli kilpailua lähdetään rajottamaan. Ymmärsin Virkkusen viitanneenkin ideaalitilanteeseen myös karsintojen palauttamiseksi sarjojen välillä, mutta se on edelleenkin liigaosakkaisen toimesta sen verran absurdia haaveilua, ettei siitä sen enempää jaksa enää itsekään keskustella.

60 runkosarjapelistä ammattilaissarjassa kuitenkin haluttaisiin varmaan jatkossakin pitää kiinni? Minä näen asian ainakin niin, että olisi puisevampaa seurata 12 joukkueen sarjaa, jossa jokainen vastustaja kohdataan kauden aikana kuudesti kuin että pidettäisiin joukkuemäärä sellaisena, että tulisi vain se neljä kohtaamista kaudessa jokaista vastaan. Onhan noiden välisarjojen myötä jo todistettu, että kuusi peliä lempivastustajaakin vastaan alkaa syödä kannattajien henkistä latausta peleihin.

Ihanko oikeasti siis liigan suuret haluaivat pelata pelejä vain keskenään?

KHL on ymmärtääkseni auki Kärpillekin, jos kotimaan piirit alkaa ahdistaa.

Oulussa on ilmeisesti 20 vuodessa unohtunut muu lähihistoria kokonaan, ainakin nuorempien kannattajiensa joukossa. Kärpätkin on joskus ollut se joukkue, joka ei ole "mahtunut liigaan". Kärpät on antanut paljon suomalaiselle jääkiekolle jo vuosien ajan. Mutta niin on antanut omana aikanaan mm. Ilves ja TPS:kin.

Muistaako joku, kun Kärpät pelasi 2. divisioonassa? Minä muistan.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Kovin erilaisen mallin perässä Virkkunen silti on kuin tämä usein toistettu edellä mainitsemasi malli. Puhuisin jopa vastakohdasta. Tuohon 10+10:eenhän on sisältynyt mm. tv-rahojen jako entistä laajemmalle pienemmille seuroille (sinne sijojen 16-20 joukkueille). Nythän Kärpät haluaisi pitää omalla toiminnallaan ansaitsemiaan rahoja enemmän rahoja itsellään, jotta se voisi paremmin kilpailla Länsi-Euroopan huippuja vastaan (Virkkunen toki puhuu tuossa playoffs-tuotoista, mutta tv-rahakaan ei ole mikään taivaasta putoava ilmainen "kultapussi", jonka Liiga-seurat nyt ovat "tuurilla" sattuneet saamaan).

Lisäksi Virkkunen sanoo tuossa mielestäni aika suoraan, että Kärppien näkökulmasta muutamat liigaseurat ovat liian pieniä ja epäkiinnostavia tällä hetkellä. En oikein näe, kuinka tilanne heidän kannaltaan paranisi, jos sinne lisättäisiin ristiinpelaamisten myötä vielä muutama kotipeli lisää esim. SaPKoa, Hokkia tai Iisalmea vastaan. Olisivatko ne vetävämpiä tapahtumia kuin nykyiset Kärpät-Pelicansit tai Kärpät-SaiPat? Ei Tampereelle, Helsinkiin yms. rakenneta uusia mega-areenoita sen vuoksi, että sinne saataisiin lisää IPK:n vierailuja tulevaisuudessa. Lisäksi B-sarjaan jätettävät nykyiset top-5-seurat olisivat suhteessa A-sarjan huippuihin nykytilannetta vielä hieman heikommassa kilpailuasemassa, eli jokin Kärpät-Sport olisi vielä epätasaisempi ottelu kuin nykyään.

Tämä logiikka se ei minulle kyllä millään aukene. Jos siellä pelataan kolmasosa kaudesta eri sarjan joukkueita vastaan, tyyliin HIFK-Ketterä, millä tavoin se tekee hommasta nykyistä tasaisemman?

Avaan tätä omaa logiikkaani hiukan tarkemmin jos ja kun tämä on jäänyt epäselväksi. Jos katsotaan tilannetta vaikka Kärppien kannalta niin esimerkiksi viittä pienintä seuraa vastaan pelataan 4 kertaa jokaista vastaan yht 4*5=20 ottelua. Nämä 20 ottelua ovat juuri ne joiden merkitys sarjamalleissa on tärkeä ja muutosten alainen. Loput 40 peliähän menisi nykyisen mukaan näitä ns suurempia vastaan joka tapuksessa. Kotiottelut näistä pieniä vastaan pelatuista peleistä menee tällä kaudella 2 kertaa jokaista vastaan eli Jukurit, KooKoo, Pelicans, Saipa, Sport. Ehdottamassani 10+10 sarjamallissa vastaava 10 pelin koti otteluohjelma voisi olla 14 pelin ristiin pelaamisella Kärpillä seuraavanlainen Roki, TuTo, Jokipojat, Kookoo, Pelicans, Saipa, Sport, Lukko, Tappara ja Tps. Näin ollen noista heikomman kolmanneksen otteluista 30% vaihtuisi peleiksi suuri vastaan. Lisäksi pieniä vastaan ei pelattaisi kuin osaa vastaan koti pelit myös ottelut joissa vastustaja olisi luovuttanut kyseisen kauden osalta vähenisivät kun molemissa sarjoissa 10 joukkueesta 8 aloittaisivat playoffit.

Mikä siis Kärpillä olennaisesti muuttuisi kyseisessä 10+10 sarjamallissa? 20 ottelua Liigan pienempää kolmannesta vastaan vaihtuisi 14 peliin pieniä ja 6 peliin isoja vastaan. Tv-sopimus raha olisi ylemmässä sarjassa suurempi kuin nykyisessä Liigassa. Kääntö puolena jäämällä sarjan hännille putoaminen olisi mahdollista.

Mikä sitten Jukureilla muuttuisi? Jos ja kun Jukurit aloittaisivat taipeleensa alemman sarjan puolelta niin 14 peliä tulisi ylemmän sarjan joukkueita vastaan, jotka varmasti olisivat seuran ja kannattajien mielestä kiinnostavia ja helposti markkinoitavia tasonmittauksia. Loput päälle 40 ottelua tulisi sitten tasaista porukkaa vastaan esimerkki joukkueina alemmassa sarjassa voisi olla Jukureiden lisäksi (KooKoo, Pelicans, Saipa, Sport, Kiekko-Espoo, TuTo, Jokipojat, Roki ja Hermes). Tv-sopimus raha valitettavasti tietenkin putoaisi nyky Liigan 1,5 miljoona luokasta merkittävästikkin, mutta tätä kompensoisi isosti kasvanut playoff mahdollisuus (kahdeksan joukkuetta kymmenestä). Lisäksi yhden playoff sarjan päässä olisivat playoffit ylemmän sarjan joukkueiden kanssa (alemmasta puolivälierien voittavat vs ylemmän sarjan 5-8 sijoilla olevat). Sekä mukana olisi mahdollisuus nousuun johon ei tarvittaisi mitään ylivoimaisen Liiga seuran voittamistan vaan riittäisi kun olisi oman sarjansa ykkönen.

Kokonaisuutena vielä kerraten hyödyt suomikiekolle olisivat merkittävät, kun ammattilais seuroja saataisiin 15 sijaan lisää. Nämä kun saataisiin sitten jaettua kahteen sarjaan niin jokaiselle tulisi sopivatsi haastetta oman sen hetkisen tilanteensa mukaan (isot isoja vastaan ja pienemmät pienempiä). Ristiin pelaamisella ja avoimella kahden sarjan mallilla pidettäisiin alempi taso ammattimaisena ja mahdollistettaisiin myös hienot kasvutarinat vrt Kärpät 2-divarista Liigan huipulle. Lisäksi ylempi taso kehttäisi parhaimpia pelaajia kansainvälisiin peleihin entistäkin laadukkaammin sekä myös seuroja Chl:ää ajatellen.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja kaikenmaailman ristiinpelaamis ideoille ehdoton EI!

En pidä itsekään tästä ajatuksesta. Esim tuossa 10+10 -mallissa pleijareita ei oikein saa toimimaan. Pari esimerkkiä tuosta 12 joukkueen playoffista:
- Kaikki Liigan 10 joukkuetta pääsevät pleijareihin ja vielä Mestiksestä 2 parasta. Mitä ideaa koko runkosarjalla jos kaikki 10 joukkuetta pääsisivät pleijareihin?
- Liigan top 8 ja Mestiksen top 4 pääsevät pudotuspeleihin. Eli siis maan 9. ja 10. parhaat joukkueet eivät pelaa keväällä, mutta 11.-14. parhaat joukkueet pelaavat?

Ei voi olla sellaista tilannetta, että huonompi joukkue pääsisi paremman joukkueen ohi pudotuspeleihin.
Jos nyt joku systeemi näistä avoimen sarjan malleista, joissa noita ristiinpelaamisia harjoitetaan pitäisi keksiä, niin toimivin olisi joku Naisten Liigan tapainen systeemi.

Eli ensin pelattaisiin 10 joukkueen nelinkertainen alkusarja yht 36 ottelua. Top 6 pelaisi ylemmän nelinkertaisen loppusarjan yht 20 ottelua. Liigan neljä viimeisintä ja Mestiksen kaksi parasta alemman loppusarjan, joka olisi samalla karsintasarja 5x4 ottelua. Alemman loppusarjan kaksi parasta pelaavat pudotuspeleissä. 3. ja 4. kausi päättyy, mutta ne pelaavat seuraavalla kaudella Liigaa. Alemman loppusarjan kaksi viimeisintä seuraavalla kaudella Mestistä.

Tämä tosin tuskin tulee onnistumaan, koska siinä on liikaa haasteita toteutettavaksi esim joukkuemäärien ja ottelumäärien vähentämiset yms.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Jännä nähdä muuttuuko tämä playoff-tulonjako tulevaisuudessa. Oikeasti tähän olisi pitänyt tehdä muutos jo vuosia sitten, koska liigakiekkoa on pelattu ei kunnallisissa halleissa jo kymmeniä vuosia. Hjallis ei muutokseen aikanaan kannatusta saanut. Mutta nyt tietysti tähän herätään Hifk ja Tampereen seurojen osalta, kun asia on osumassa omalla kohdalle.

Jonkinlainen jakomalli varmaan olisi hyvä olla myös jatkossa, mutta ei voi mennä niin että esim. säälipleijareiden yleisömäärät jäävät pienemmiksi kuin mitä runkosarjassa yleisökeskiarvo ko. joukkueilla on ollut. Silloin on jotain pahasti pielessä. Toki mikä intressi seurojen on myynnin osalta näihin tapahtumiin panostaa, jos rahoista leijonan osa menee yhteiseen pottiin.
Hjallis ei ollut myöskään halukas myymään yhteisiä mainoksia ne kun sattuivat Areenassa ainoana menevän hallin taskuun ei seuran sen takia liigalta jäi yhteisiä mm. jäämainoksia myymättä.
Näiden aiheuttamat menetykset muille seuroille olivat suurempia kuin Hjalliksen menetykset lipputuloissa.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Ja kaikenmaailman ristiinpelaamis ideoille ehdoton EI!

Itsekkin näkisin Suomessa mielummin kaksi itsenäistä ammattilaissarjaa ilman ristiin pelaamisia, mutta olisiko tämä edes teoriassa mitenkään mahdollista? 10+10 järjestelmässä ristiinpelattaessa maksimoitaisiin ammattilais organisaatioden määrä ja samalla vahvistettaisiin kilpailua kärjessä.

En pidä itsekään tästä ajatuksesta. Esim tuossa 10+10 -mallissa pleijareita ei oikein saa toimimaan. Pari esimerkkiä tuosta 12 joukkueen playoffista:
- Kaikki Liigan 10 joukkuetta pääsevät pleijareihin ja vielä Mestiksestä 2 parasta. Mitä ideaa koko runkosarjalla jos kaikki 10 joukkuetta pääsisivät pleijareihin?
- Liigan top 8 ja Mestiksen top 4 pääsevät pudotuspeleihin. Eli siis maan 9. ja 10. parhaat joukkueet eivät pelaa keväällä, mutta 11.-14. parhaat joukkueet pelaavat?

En kyllä itse pidä kummoisena saavutuksena olla jonkin sarjan viimeinen. Jo nykyisellään Mestiksen mestaruus menee omissa papereissani ainakin reilusti Liiga jumbon edelle saavutuksissa. Tietenkin jos suurelle osalle olisi tuossa ehdottamassani mallissa ongelmana tuo että alemmasta sarjasta pääsisi 4 joukkuetta ns sääli pleijareille niin voisihan nuo playoffit pitää ihan omien sarjojen sisäisinä kahdeksalla joukkueella per sarja ja yksi joukkue vähintään (ehkä jopa 2) vaihtuisi suoraan joka vuosi sarjojen välillä, kunhan tämä tutkittaisiin tarkasti kumpi olisi tuottoisampi/mielenkiintoisempi vaihtoehto playoffeissa kaksi alemman sarjan puolivälierä taistoa + finaalit vai neljä sarjaa ylemmän ja alemman seurojen kesken.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Kyllähän mahdolliset ristiinpelaamiset varmaan ihmetystä herättäisivät traditionalisteissa, mutta onko sille mitään realistista vaihtoehtoa, jos halutaan jotain muutosta nykyoloihin? Jopa Kärppien pomo puhuu 12 joukkueen sarjasta, mutta samaan hengenvetoon toteaa sen nykyoloissa mahdottomaksi. Eli mikä on se edes etäisesti realistinen malli, jolla muutosta voisi hakea? Siis muu, kuin jo mahdottomaksi todettu "pudotetaan kolme joukkuetta ja ihmeitä alkaa tapahtumaan" haihattelu.

Kun Ruotsia moni jaksaa aina hehkuttaa, heidän avoimesta mallistaan, niin tuollaisten hehkuttajien odottaisi olevan rehellisiä myös sen suhteen, että siellä tosiaan se toinen sarjataso sai 20-kertaa huonomman tv-diilin, kuin pääsarja. Tämä siis järjestelmässä, jossa sarjan avoimuudella on pitkät perinteet, eivätkä he silti saa kilpailukykyistä diiliä sille toiselle tasolle. Eli kun tämä pidetään mielessä, niin voidaanko me mitenkään realistisesti odottaa yhtään parempaa tulosta tällä puolella pienempää lätäkköä? Siis jos mentäisiin parin vuosikymmenen suljetun järjestelmän jälkeen tuollaiseen avoimeen malliin?

Eli millä muulla tavalla (ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit) sekä Liigaosakkaat ja toisaalta esim. mahdolliset tv-kumppanit ja muut sponsorit saataisiin houkuteltua tilanteeseen, jossa näyttäisivät peukkua mahdolliselle toiselle tasolle?

Täällä joku myös kyseli, että mistä runkosarjassa pelataan, jos ylhäältä kaikki pääsee pudotuspeleihin? Ehdottamassani 9+9 mallissa yhdeksän ylimmän tason joukkuetta pelaa käytännössä siitä, pääseekö neljän parhaan joukkoon. Se takaisi suoran paikan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja varmistaisi samalla paikan seuraavaksi kaudeksi ylhäällä. Ne viisi joukkuetta, jotka sitten eivät pääse tuon rajan yli, aloittavat kevään pelit pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, toisen tason kolmen parhaan kanssa. Taistelevat tietenkin pääsystä toiselle kierrokselle, mutta ensimmäisellä kierroksella putoaminen veisi tilanteeseen, jossa seuraavan kauden paikka ylhäällä on uhattuna. Eli heille ensimmäisen kierroksen peleissä on extra panos ja kun jatkoon pääsee neljä ja ylemmän tason joukkueita on viisi ensimmäisellä kierroksella, niin vähintään yksi joukkue joutuu ihan tosissaan kamppailemaan seuraavan kauden paikastaan ylhäällä. Eli ei se ole ihan sama, miten runkosarjan tuossa tilanteessa vetää läpi. Vain neljän parhaan joukkoon pääsemällä varmistat paikkasi ylhäällä.

Toisella tasolla se raja menee sitten kolmannen ja neljännen välillä. Eli kolme parasta menee pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja taistelevat jatkoon menemisestä. Mutta jos noutaja tulee (neljälle ensimmäisen kierroksen joukkueelle tulee), niin silti pudotuspelit jatkuisivat myös näillä putoajilla. Neljä joukkuetta joutuisivat vielä ratkaisemaan sen, kuka saa viimeisen paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Eli kyse ei olisi mistään KHL:n cup of hope tyyppisestä hassuttelusta vaan aidon tavoitteellisista peleistä ja neljästä vain yksi, eli paras palkitaan.

Tuo mallihan toisi myös sen, että nousijat tai putoajat ei ole mitenkään kiveenhakattuja (määrällisesti) vaan se tulee aina vuosittain ja keskinäisistä peleistä. Jonain vuosina voi olla tilanne, ettei yksikään joukkue tipu ja toisena vuotena vaihtoon voi mennä kaikkiaan kolme joukkuetta yhdeksästä. Kyllähän tuollainen teoreettinenkin mahdollisuus luulisi luovan tilanteen, jossa siellä ylimmälläkin tasolla joukkueet ihan tosissaan haluaisivat paikan siellä neljän parhaan joukossa, eikä runkosarjaa vain läpsytellä menemään läpällä.

Edit. Enkä siis tarkoita sanoa sitä, että ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit olisi välttämättä realistinen vaihtoehto nykyiselle mallille. Pyrin sanomaan vain sen, että mun mielikuvitus ei riitä tuon pidemmälle luomaan mallia, johon voisin Liigaosakkaiden edes kuvitella suostuvan. Siis niiden, joiden odotetaan lähtevän vapaaehtoisesti ylimmältä tasolta.
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Millä lailla suomalaista pelaajatuotantoa palvelisi ammattiorganisaatioiden romuttaminen?
Suomalaisille lahjakkaille jääkiekkoilijollle löytyy pelipaikka myös 12 joukkueen Liigassa. Laadukasta junioritoimintaa pystyy ylläpitämään myös ilman liigajoukkuetta, varsinkin Mestiksen tason ja arvostuksen noustessa sekä liigajoukkueiden maksamalla ”juniorityötuella”. Sitten tärkeä kysymys: Kuinka paljon Jukurit panostaa tällä kaudella taloudellisesti junioritoimintaansa?

On tärkeää, että meillä on kilpailukykyinen, kiinnostava ja laadukas pääsarja valtakuntamme ykköslajille. Siihen perustuu paljon jääkiekon pitkäkestoinen suosio Suomessa. Isossa kuvassa on erittäin tärkeää, että lippulaivamme seilaa loistokkaassa kunnossa. Nyt purjeet ovat alkaneet repsottaa ja se ei ole hyvä se.
Kuinka monta Kärpät vs. HIFK, Tappara ja TPS -ottelua kävisit kauden aikana katsomassa? Tulisiko 30 kohdalla raja vastaan että joutuisi sarjaan hyväksymään joku muukin joukkue?
Ideahan on se, että tiivistetyn sarjan myötä heikot olisivat poissa. Jo tuo vähentäisi Virkkusen esiinnostamia vaikeasti myytäviä pelejä. Sarjaa tehostettaessa jäljelle jäävien toimintamahdollisuudet paranisivat. Kärjistetysti sanoen, kukat pääsevät paremmin kukkimaan, kun rikkaruohot ovat poissa. Ei siis tarvitse pelata samaa joukkuetta vastaan kolmeakymmentä kertaa nähdäkseen laadukasta peliä, koska sarjassa on aiempaa enemmän laadukkaita joukkueita.
Edelleen sydämeni itkee verta tilanteesta jossa edes palstan suurimpiin fanihenkilöihin kuuluva kirjoittaja ei koe himoa käydä katsomassa kannattamansa joukkueen voitokkaita otteita.
Ei syytä huoleen, intohimoni on edelleen suuri ja routasydän sykkii vahvana. Katson paikan päällä runsaaasti Kärppien pelejä. Juuri sen vuoksi jaksan Liigamme elinvoimasta huolta kantaa. Yksittäisen liigajoukkueen etu on se, että toimintaympäristö on kunnossa.
Toivokaamme hartaasti että inhokkisi on ensi kaudella laadukkaampi porukka, ainakin hyökkääjistössä lakaisee isot luudat ja ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen koutsi on saanut osallistua itse joukkueensa rakentamiseen.
Ei Jukurit ole minulle inhokki seurana. Minusta se on pelannut väärässä sarjassa, eikä ole tuottanut juurikaan lisäarvoa pääsarjakiekkoilulle. Jukureiden tason nostoa toivon minäkin ja varmasti kaikki liigaperheeseen kuuluvat. Sitä minä vain ihmettelen, miten Jukurit on toimintansa organisoinut, kun muutamaan vuoteen päävalmentaja ei ole saanut osallistua joukkueen rakentamiseen. Vaikuttaa aika amatöörimäiseltä toiminnalta, vaikka ammattilaisorganisaatiosta pitäisi olla kyse.
Joka tapauksessa itsekkäistäkin syistä haluan että maassa on mahdollisimman laaja ammattilaisjoukkueiden verkko
Näinhän se menee. Itsekkäät syyt tässä ovat taustalla lähes kaikilla. Aika harvalla jääkiekon seuraajalla ei ole tunnesidettä mihinkään seuraan. Tuo tunneside vaikuttaa väistämättä mielipiteeseen siitä, millainen sarjajärjestelmä on Suomeen sopiva.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
MIten se sitten tulevaisuudessa ratkaistaan? Pienet seurat istuvat hiljaa ja ottavat vastaan sen, mitä HIFK, Kärpät ja Tappara päättävät? Vaatisi ensin muutoksia yhtiösääntöihin.
Hankala kysymys. Näen kolme vaihtoehtoa:
1. Kaikki jatkuu ennallaan ja pienet seurat määrittelevät jatkossakin Liigan suunnan määräenemmistöllään isojen tuskaillessa vieressä.

2. Keskustelujen kautta löydetään yhteinen uusi suunta, jossa myös isot seurat ovat tyytyväisinä mukana. (Isot haluaa pienemmän sarjan. Jos se toteutuu, pitää pudokkaille taata mahdollisuus paluuseen -> sarja auki.)

3. Isot irtautuvat Liigasta monikansalliseen sarjaan.
 

Juippi88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En nyt keksi parempaakaan ketjua mutta kyselen täältä jos jollai on tietoa.

Eli mahtaako tuolla ”uudella” Kiekko-Espoolla olla liigapaikka joskus tavoitteena?

16 joukkueella tätä sarjaa ei missään nimessä voida pelata niin mielestäni jos Espoo onnistuisi joskus Mestiksen mestaruuden voittamaan niin karsinnat voitaisiin palauttaa sillä hetkellä. Mielestäni voitaisiin tehdä niinkin raju ratkaisu että siinä tapauksessa tyyliin Liigan kaksi viimeistä pelaa Espoon kanssa sarjan ja vain yksi jatkaa liigaan. Näin saataisiin joukkuemäärääkin alemmas.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Hieman mietityttää joskopa Virkkunen ynnää oman kassavirtansa oikein? Raksilaan virtaa yhä kasvavat rahamäärät Liigatason mainoksista missä mm. Red Bull, Telia näkevät Liigan peiton ja kasvavan talousalueen houkuttelevana. Jos leikataan valtakunnalista Liiga-peittoa pois, niin saman määrän varmastikin Liiga-tason yhteistyökumppanit maksaisivat? Minusta tuntuu että Virkkusen kassavirta on parempi nykymallilla kuin tukahduttamalla Liigaa. Mutta toisaalta uudelle laajenemiselle vaaditaan isojen kaupunkien tukea a'la Turku, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tallinna ...

Kärppien talousluvuista en tiedä yhtään mitään. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella hämmästelen kumminkin paria asiaa. Kuinka Kärpät voi olla liikevaihdoltaan Pohjoismaiden suurin?

"Kärpät on viime vuosina laajentanut toimintaansa jääkiekon ulkopuolelle ja on nyt Virkkusen sanoin Pohjoismaiden suurin jääkiekkoseura liikevaihdoltaan."

FÄRJESTAD 187 123
FRÖLUNDA 180 694
LULEÅ 171 467
HV 71 164 014
BRYNÄS 158 233
LINKÖPING 147 745
DJURGÅRDEN 144 648
VÄXJÖ 141 858
RÖGLE 126 945
SKELLEFTEÅ 126 409
ÖREBRO 114 032
MALMÖ 112 357
LEKSAND 84 763
OSKARSHAMN 28 121

En ole löytänyt SHL:n pelaajabudjetteja joukkueittain, mutta arvio haitarista on 2,5-5milj.€
Eli meillä isotkin pelurit on aika kevyitä jo Ruotsissa. Onko se sarjajärjestelmän, suljetun Liigan, maamme köyhyyden, seurojen ansaintakyvyttömyyden, vai pudotuspelien tulotasauksen seurausta?

En tiedä, kuinka tarkkoja meidän kärkijoukkueiden 3,0-3,3milj.€ pelaajabudjetit on - ja ennenkaikkea - mitä niihin on sisällytetty. Kuuluuko summaan palkkojen sivukulut, asuntojen - ja autojen kulut?

Kärppien katsojalukujen keskiarvo on hieman laskenut. Vieritteleekö Virkkunen syytä vähemmän kiinnostaville peleille?
Eikö Kärppien ylivoima etenkin sarjan alussa olekkaan katsojia kiinnostavaa? Vai onko vika Teliassa, joka hautaa ihmiset sohviinsa? Pitäisikö Kärppien saada osansa tv-tuloista, ja samalla halli täyteen kaljan ja makkaran ahmijaa? Kauankohan se jaksaisi tv-mainosrahoja jakelevia kiinnostaa? Raksilassa on tällä kaudella halliin saatu yli 6000 katsojaa:
Tappara peli x1
IFK peli x3
Nämäkö ovat niitä paikallispelejä, joita katsojat haluaisivat Oulussa nähdä vielä lisää?
Oikeasti?

Kaikenkaikkiaan hieman arveluttavan oloinen haastattelu Virkkuselta, ellei toimittaja ole ymmärtänyt taas omiaan.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Hankala kysymys. Näen kolme vaihtoehtoa:
1. Kaikki jatkuu ennallaan ja pienet seurat määrittelevät jatkossakin Liigan suunnan määräenemmistöllään isojen tuskaillessa vieressä.

2. Keskustelujen kautta löydetään yhteinen uusi suunta, jossa myös isot seurat ovat tyytyväisinä mukana. (Isot haluaa pienemmän sarjan. Jos se toteutuu, pitää pudokkaille taata mahdollisuus paluuseen -> sarja auki.)

3. Isot irtautuvat Liigasta monikansalliseen sarjaan.

1. Demokratiaa. Siinä on valuvikansa, mutta vähiten paskaa. (churtshil tai joku)

2. Urheilullisesti paras vaihtoehto. Liigan tasoeroja pienemmäksi ja karsintapeleillä Mestikseen uutta virtaa.
Mutta hetkinen. Jos Liigaa kutistetaan, niin eikös sen tasoero Mestikseen kasva? Moniko Liigasta pudotetun joukkueen pelaaja haluaa Mestikseen ja päivätöihin? Liigaseura työllistää joukkueen lisäksi 40-80 henkeä, Mestisseura Toimarin ja talkooporukan. Pienille paikkakunnille nuo työpaikat ovat tarpeeseen. Urheilullisin perustein Ketterän pitäisi olla lähimpänä Liigaa, mutta 800 hengen halli hiukan ahdistaa niin taloutta, kuin IFK:n Mega-matka kohteenakin. Historiassa Liiga/Mestis jojoilijat tekivät konkurssin. Niitä tuskin kukaan kaipaa. Lätkäfaneja ei riitä rahoittamaan kahta ammattilaissarjaa Ruotsin malliin. Ei jatkoon.

3. Olisiko CHL-yhdentyvän, vai hajoavan Euroopan lätkän uusi supersarja? Saadaanko Suomalaisiin seuroihin rahaa yhteistyöstä Koffin tai Pohjois-Suomen Sähkön kassasta, kun telkkarissa ja lehtikuvissa onkin RedBullin logoja? Tulevatko vierasfanit tänne marraskuisiin räntäpeleihin, ja halutaanko Äijänsuolle 2000 jodlaavaa lehmänkelloa? Ei jatkoon.
 

Finnhopper

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kyllähän mahdolliset ristiinpelaamiset varmaan ihmetystä herättäisivät traditionalisteissa, mutta onko sille mitään realistista vaihtoehtoa, jos halutaan jotain muutosta nykyoloihin? Jopa Kärppien pomo puhuu 12 joukkueen sarjasta, mutta samaan hengenvetoon toteaa sen nykyoloissa mahdottomaksi. Eli mikä on se edes etäisesti realistinen malli, jolla muutosta voisi hakea? Siis muu, kuin jo mahdottomaksi todettu "pudotetaan kolme joukkuetta ja ihmeitä alkaa tapahtumaan" haihattelu.

Kun Ruotsia moni jaksaa aina hehkuttaa, heidän avoimesta mallistaan, niin tuollaisten hehkuttajien odottaisi olevan rehellisiä myös sen suhteen, että siellä tosiaan se toinen sarjataso sai 20-kertaa huonomman tv-diilin, kuin pääsarja. Tämä siis järjestelmässä, jossa sarjan avoimuudella on pitkät perinteet, eivätkä he silti saa kilpailukykyistä diiliä sille toiselle tasolle. Eli kun tämä pidetään mielessä, niin voidaanko me mitenkään realistisesti odottaa yhtään parempaa tulosta tällä puolella pienempää lätäkköä? Siis jos mentäisiin parin vuosikymmenen suljetun järjestelmän jälkeen tuollaiseen avoimeen malliin?

Eli millä muulla tavalla (ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit) sekä Liigaosakkaat ja toisaalta esim. mahdolliset tv-kumppanit ja muut sponsorit saataisiin houkuteltua tilanteeseen, jossa näyttäisivät peukkua mahdolliselle toiselle tasolle?

Täällä joku myös kyseli, että mistä runkosarjassa pelataan, jos ylhäältä kaikki pääsee pudotuspeleihin? Ehdottamassani 9+9 mallissa yhdeksän ylimmän tason joukkuetta pelaa käytännössä siitä, pääseekö neljän parhaan joukkoon. Se takaisi suoran paikan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja varmistaisi samalla paikan seuraavaksi kaudeksi ylhäällä. Ne viisi joukkuetta, jotka sitten eivät pääse tuon rajan yli, aloittavat kevään pelit pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, toisen tason kolmen parhaan kanssa. Taistelevat tietenkin pääsystä toiselle kierrokselle, mutta ensimmäisellä kierroksella putoaminen veisi tilanteeseen, jossa seuraavan kauden paikka ylhäällä on uhattuna. Eli heille ensimmäisen kierroksen peleissä on extra panos ja kun jatkoon pääsee neljä ja ylemmän tason joukkueita on viisi ensimmäisellä kierroksella, niin vähintään yksi joukkue joutuu ihan tosissaan kamppailemaan seuraavan kauden paikastaan ylhäällä. Eli ei se ole ihan sama, miten runkosarjan tuossa tilanteessa vetää läpi. Vain neljän parhaan joukkoon pääsemällä varmistat paikkasi ylhäällä.

Toisella tasolla se raja menee sitten kolmannen ja neljännen välillä. Eli kolme parasta menee pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja taistelevat jatkoon menemisestä. Mutta jos noutaja tulee (neljälle ensimmäisen kierroksen joukkueelle tulee), niin silti pudotuspelit jatkuisivat myös näillä putoajilla. Neljä joukkuetta joutuisivat vielä ratkaisemaan sen, kuka saa viimeisen paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Eli kyse ei olisi mistään KHL:n cup of hope tyyppisestä hassuttelusta vaan aidon tavoitteellisista peleistä ja neljästä vain yksi, eli paras palkitaan.

Tuo mallihan toisi myös sen, että nousijat tai putoajat ei ole mitenkään kiveenhakattuja (määrällisesti) vaan se tulee aina vuosittain ja keskinäisistä peleistä. Jonain vuosina voi olla tilanne, ettei yksikään joukkue tipu ja toisena vuotena vaihtoon voi mennä kaikkiaan kolme joukkuetta yhdeksästä. Kyllähän tuollainen teoreettinenkin mahdollisuus luulisi luovan tilanteen, jossa siellä ylimmälläkin tasolla joukkueet ihan tosissaan haluaisivat paikan siellä neljän parhaan joukossa, eikä runkosarjaa vain läpsytellä menemään läpällä.

Edit. Enkä siis tarkoita sanoa sitä, että ristiinpelaamiset+yhteiset pudotuspelit olisi välttämättä realistinen vaihtoehto nykyiselle mallille. Pyrin sanomaan vain sen, että mun mielikuvitus ei riitä tuon pidemmälle luomaan mallia, johon voisin Liigaosakkaiden edes kuvitella suostuvan. Siis niiden, joiden odotetaan lähtevän vapaaehtoisesti ylimmältä tasolta.
Tuossa pleijarimallissa nousee mielestäni esille taas semmoinen asia että riittääkö enää paras kolmesta ensimmäiseen vaiheeseen kun panoksena on putoaminen ns. kelan tuille? Jos taas pelataan paras viidestä niin ylemmän puolen 4 joukkuetta saavat vielä pidemmän huilitauon. En koe tuota kovin urheilullisena. Toki hieman sama tilanne/haaste/ongelma on nykyäänkin kun 6 parasta saavat hieman huilata, mutta siellä huilaa kuitenkin kuusi joukkuetta eikä vain neljä ja eka kierros pyritään pelaamaan nopeasti pois. Toki voihan tätäkin perustella sillä että saadaan panosta runkosarjaan, mutta mielestäni tuo neljä huilaa sataisi entistä enemmän ns. isojen seurojen laariin.
 

Finnhopper

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kyllähän riittävän iso ja toimiva halli on pakko olla jos meinaa liigassa pelata, oli se sitten ylempää liigaa tai alempaa liigaa jos jotain jakoa tehdään ja liikkuminen suuntaan ja toiseen on mahdollista. Kuten edellä on mainittu niin ei noilla 800 hengen tai 2000 ihmisen halleilla saada mitenkään oheismyyntiä sellaiseen tasoon missä sen pitää olla.
 

Glove

Jäsen
Valioliigassa maksetaan tippujille "parachute payment" kolmen kauden ajan. Vastaavalla järjestelmällä estettäisiin se, että mestikseen/kakkostasolle tippuva ei tee heti konkurssia vaan sillä on kolme vuotta aikaa sopeutua tai vaikka nousta takaisin liigaan/ykköstasolle.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tänään Satakunnan Kansassa Lukon Kalle Sahlstedt ja Ässien Tommi Kerttula jatkavat Virkkusen linjalla

"Jotain on muutettava ja se on tehtävä aika pian. Jos emme tee kymmeneen vuoteen mitään, on varteenotettava skenaario, että jäämme pysyvästi EBELin, Tshekin ja myös Allsvenskanin taakse, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt myöntää."

Jutussa sivutaan eri vaihtoehtoja palkkalattiasta joukkuemäärään. Tyhjennysmyynnit nostetaan myös esille ja tähän liittyen Kerttula haluisi siirtorajan aiemmaksi.

Ottelumäärän pienentämisessä Kerttula näkisi plussana mm. vähemmän loukkeja ja parempaa harjoittelua. Sahlstedt pitää 50-52 ottelun runkosarjaa optimaalisena.

Juttu on maksumuurin takana, siksi en sitä linkkaa. Mutta ehkä tästä syntyy nyt keskustelua laajemmalla rintamalla, kun kyse ei ole enää pelkästään suuren Kärppien avautumisesta.
 

Juippi88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Valioliigassa maksetaan tippujille "parachute payment" kolmen kauden ajan. Vastaavalla järjestelmällä estettäisiin se, että mestikseen/kakkostasolle tippuva ei tee heti konkurssia vaan sillä on kolme vuotta aikaa sopeutua tai vaikka nousta takaisin liigaan/ykköstasolle.
Tämä on juuri se mistä ollaan frendien kanssa puhuttu. Tarvisi saada myös Suomeen niin saataisiin homma ehkä toimimaan
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tänään Satakunnan Kansassa Lukon Kalle Sahlstedt ja Ässien Tommi Kerttula jatkavat Virkkusen linjalla
Puhuiko kumpikaan Liigan joukkuemäärän laskemisesta joko suoraan tai epäsuorasti?

Onpa mukava kuulla, että myös Porissa ja Raumalla ollaan havahduttu ongelmaan. Isomman muutoksen takana on nyt siis ainakin kuusi seuraa, ehkä jopa seitsemän. Vielä tarvitaan pari. Väljähtyneisyyttä vastaan ovat siis nousseet Kärpät, TPS, Tappara, HIFK, Lukko ja Ässät. Luulisin myös Ilveksen olevan samassa veneessä uuden hallin myötä.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
"Jotain on muutettava ja se on tehtävä aika pian. Jos emme tee kymmeneen vuoteen mitään, on varteenotettava skenaario, että jäämme pysyvästi EBELin, Tshekin ja myös Allsvenskanin taakse, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt myöntää."
Rohkean ja viisaan miehen puheita päästelee Sahlstedt. Virkkunen on tämän palstan mielestä ylimielinen kusipää ja valehtelija. Mitenkäs Sahlstedt tai Kerttula? Kuinka monen toimistusjohtajan tai urheilutoimenjohtajan on avauduttava, että asiaan herätään tälläkin palstalla laajemmin. Tarkoitan tällä sitä, että muutoksen ehdottajia ei syöstäisi KHL:ään tai pelamaan itseään vastaan, vaan muutoksen tarvetta ja tapaa voitaisiin entistä asiallisemmin pohtia.
 
Viimeksi muokattu:

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Puhuiko kumpikaan Liigan joukkuemäärän laskemisesta joko suoraan tai epäsuorasti?

Mielestäni kyllä.
Molempien pointti oli selvä. Jotain tarttis tehdä. Vähentää pelejä, saada urheilullisuutta lisää jollain keinolla.

Jutun lopussa mainittiin, että Jatkossa urheilujohtajia myös kuullaan Liigahallituksen päätöksissä. Urheilujohtajien edustajina ovat Kerttula ja Salmelainen.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Valioliigassa maksetaan tippujille "parachute payment" kolmen kauden ajan. Vastaavalla järjestelmällä estettäisiin se, että mestikseen/kakkostasolle tippuva ei tee heti konkurssia vaan sillä on kolme vuotta aikaa sopeutua tai vaikka nousta takaisin liigaan/ykköstasolle.


Sportin ja Jukureiden liikevaihdot on n. 4milj/seura.
Imatran Ketterän 0,6milj. ja Jokipoikien 0,675milj.

Jos nyt Liigan suurimman seuran Toimari itkee playoff-roposten tasausta, niin paljonkohan olisi valmis auttamaan Mestikseen pudonnutta joukkuetta tuolla – "Jos pärjäät, saat eniten" - asenteellaan? Liigalla on tv-tulojen rahat, mutta epäilen niiden olevan korvamerkitty, ja sopimuksin vahvistettu nimenomaan Liiga-joukkueiden käyttöön.
Ilmainen raha tahtoo valua kuin kusi lautaa pitkin. Johonkin. Mestikseen putoaminen tietää varmaa yhteistyötulojen romahtamista. Haluaako seura pitää Liiga-levelille viritettyä myynti, markkinointi, seurustelu ja avainasiakasyhteystjms henkilöstöä leivässä, epäilen. Eli seura kuihtuu väistämättä. Tai on ainakin tähän mennessä kuihtunut.
Valioliiga resursseihin vertaaminen on hieman epätasapainoista...
 
Suosikkijoukkue
IFK
Niin... Jotain tartteis taatusti tehdä, mutta tehdäänkö vaan jotain?
CHL-menestys puhuu aika karua kieltä Suomalaisen lätkän tasosta. Taas toisaalta, voitettiin MM-kulta kutakuinkin Liiga-tason pelaajilla. Onko pelaajat hyviä, mutta joukkueet huonoja?

Minun mielestäni mitään ei kannata tehdä vaan siksi, että kunhan tehdään jotain. Tekemisessä täytyy olla todella skarppi ja päämäärätietoinen focus. Jääkiekko pelinä, katsojien viihtyminen muiden aikasyöppöjen paineissa, yhteistyörahojen ohjautuminen, harrastajamäärät vs. ilmastonmuutos, lajin kalleus, lätkän tulevaisuudessa on hirvittävä määrä muuttujia, jotka pitäisi ottaa huomioon.

Avautua saa kuka tahansa. Ehdottaa mitä tahansa. Etusija kumminkin kristallipallon haltijoille, jotka tietää mikä oikeasti toimii, ja mikä todellakaan ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös