Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Tshekki77]

Minusta kyllä enemmänkin vaikuttaa siltä, että herrat eivät nyt - kaikella kunnioituksella etc. -huomaa, että kyseessä ei ole mikään 9+9-sarjajärjestelmä, vaan pikemminkin 18+0-liiga.

Kyllä jokainen saa ainakin mun puolesta vapaasti sitä ajatella myös 18+0 sarjaksi, jos se on siitä kiinni (ja sillä menisi kaupaksi). Ei muuttaisi kuitenkaan lähtökohtia ja tavoiteita, millään tavalla.

Itse kuitenkin näkisin, että normaalissa 18 joukkueen sarjassa nuo mahdolliset lohkot/ryhmät jaettaisiin suht tasaisesti urheilullisessa mielessä tai vaihtoehtoisesti maantieteellisesti. Koska tässä mallissa jaettaisiin toisella tavalla, niin itse mieltäisin tuon mallisen enemmän 9+9 malliseksi kokonaisuudeksi, kuin 18+0 (myös siksikin, ettei eri tasoilta ole yhtä helppo päästä pudotuspeleihin, vaikka mahdollisuudet on molemmissa). Mutta niinkuin sanottua, ei minua häiritse mitenkään, jos joku mieltää asian toisin.

Ja itseasiassa tärkeätähän olisi, että sen voi myös yhtenä kokonaisuutena nähdä, koska sponsoreille ja tv-kumppaneillehan tämä kokonaisuus pitäisi saada myytyä nimenomaan yhtenä kokonaisuutena.

 

[-One-]

Miksi? Eikö siellä nytkin ole kohta 100 vuotta liigassa pelannut seura "karsintoihin" menossa ja vastaavasti pari kautta mukana oleva kolkuttelee jo kärkipäätä. Kaudessa 60 ottelua ja ennusteen koko kaudesta voi antaa keskimäärin melko tarkasti kun katsoo päivää ennen ensimmäistä ottelua joukkueen kokoonpanoa.

En nyt ihan saa kiinni, mitä tekemistä tämän hetken sarjataulukolla on väitteeni kanssa. Vai pelaako Liigassa joku seura, joka on saanut tietää liigapaikastaan viime keväänä?

Pointtini oli siis, että jos joku KOOVEE nousisi tämän kauden jälkeen Liigaan, niin se lähtisi muihin liigaseuroihin nähden aivan valtavalta takamatkalta rakentamaan ensi kauden joukkuettaan.

 

[A.P.Järvi]

Kyllä jokainen saa ainakin mun puolesta vapaasti sitä ajatella myös 18+0 sarjaksi, jos se on siitä kiinni (ja sillä menisi kaupaksi). Ei muuttaisi kuitenkaan lähtökohtia ja tavoiteita, millään tavalla.

Onko tavoite siis saada mahdollisimman paljon joukkueita pääsarjaan? Jos on, niin silloin kannattaa kuitenkin yleensä luoda mieluummin yksinkertainen pelijärjestelmä. Sellaisia "suuri yleisökin" vaikuttaa maailmalla arvostavan.

 

[-pasi-]

Kuinka paljon rahaa Mestiksen seurat saavat nykyisestä TV-sopimuksesta? Vuonna 2017 Aftonbladetin mukaan SHL:n uuden TV-sopimuksen myötä seurakohtainen ero TV-rahassa nousi SHL:n ja HA:n välillä 20-kertaiseksi.

Mestiksen mediaoikeuksien arvosta viitteitä antavia tietoja löysin vain Jatkoajan jutusta vuodelta 2013:

Käsittääkseni nuo arvot on sen jälkeen aika paljon laskenut ja tilitetty vain tietty osuus mitä menojen jälkeen seuroille jäänyt tv rahoista seurakohtaisesti. Joitakin tuhansia euroja per seura. Jos Ruotsissa on 20 kertainen ero niin täällä voi jopa yli 100 kertainen olla tuo ero.

 

[Tshekki77]

Onko tavoite siis saada mahdollisimman paljon joukkueita pääsarjaan? Jos on, niin silloin kannattaa kuitenkin yleensä luoda mieluummin yksinkertainen pelijärjestelmä. Sellaisia "suuri yleisökin" vaikuttaa maailmalla arvostavan.

Ei. Tavoite ei ole saada mahdollisimman paljon joukkueita sarjaan. Enkä siis itse olisi välttämättä edes valmis muuttamaan mitään nykyisestä Liigasta. Mutta kun täällä paljon huudellaan Liigan avaamisen perään, niin tarjosin vaihtoehtoista mallia, jossa Suomeen pyrittäisiin synnyttämään kaksi täysin ammattimaista sarjatasoa Liiga organisaation sisään ja sitä kautta päästä tilanteeseen, jossa voidaan turvallisesti pelata nousukarsintoja, ilman että siitä koittaisi merkittäviä haittoja.

Tosin kaiken tämän mielestäni selitin jo aikaisemmissakin viesteissäni. Esim. tässä, jonka aloitin näin.

mutta tuossa on lähdetty siitä ajatuksesta, että Suomeen haluttaisiin kaksi ammattimaista tasoa, jolla kiekkoa pelataan. Tuo olisi ikäänkuin aihio siihen suuntaan lähtemiseen, eikä sen tarvitsisi missään nimessä olla lopullinen versio.

Samassa viestissä kirjoitin myös, että (lihavointia ei ollut alkuperäisessä tekstissä)

Toki tuo voisi toimia aihiona myös sillä tavalla, että ensin mennään jokunen vuosi 9+9 mallilla. Sitten jossain vaiheessa, jos esim. sekä Jokereiden, että Kiekko-Espoon tilanteet sitä vaatisi/sallisi, niin voitaisiin mennä 10+10. Sillä kokoonpanolla taas jokunen vuosi ja pikkuhiljaa eteenpäin siihen, että lopulta oltaisiin 12+12 tilanteessa ja että toinenkin taso olisi tosiaan vakiinnuttanut asemansa kiinnostavana ammattilaissarjana ja siinä vaiheessa sitten sarjat eriytetään ja mennään takaisin kohti perinteistä mallia.

Ja lopetin kyseisen viestin näin.

Toki sen olen huonosti viestittänyt, ettei ehdottamani malli olisi tarkoitus jäädä lopulliseksi malliksi, vaan vain ensi askeleeksi kohti kahta täysin ammattimaisesti toimivaa sarjatasoa Suomessa. En tiedä onko tuo tavoite realistinen Suomessa, mutta se on mielestäni ainoa järkevä motiivi lähteä nykyistä mallia muuttamaan

Eli niinkuin sanottua, en tiedä onko kaksi täysin ammatimaisesti toimivaa kiekkosarjaa Suomen oloissa ylipäätään realistinen tavoite, mutta se olisi mielestäni ainoa mitenkään järkevä tavoite lähteä "avaamaan" sarjoja ja jos sellaiseen lähdettäisiin, niin silloinkin se mielestäni pitäisi tehdä pienin askelin, Liiga organisaation sisällä, eikä vain esim. lempata kolmen vuoden ajan aina Liigan huonoin Mestikseen ja toivoa, että Mestis siitä lähtisi räjähdysmäiseen kasvuun.

Edit. tarkennetaan vielä siten, ettei ehdotuksessani lähtökohtainen tavoite ole saada Liigaan lisää joukkueita vain sen takia, että olisi lisää joukkueita. Vaan kaiken takana on tavoite siitä, että jossain vaiheessa päästäisiin kahteen täysin ammattimaiseen sarjatasoon Suomessa ja joukkueiden lisääminen tässä on siis vain keino päästä tuohon perimmäiseen tavoitteeseen. Jos tavoite olisi vain saada lisää joukkueita Liigaan, niin silloinhan se mahdollisimman yksinkertainen sarjamalli olisi paras.

 

[-One-]

Edit. tarkennetaan vielä siten, ettei ehdotuksessani lähtökohtainen tavoite ole saada Liigaan lisää joukkueita vain sen takia, että olisi lisää joukkueita. Vaan kaiken takana on tavoite siitä, että jossain vaiheessa päästäisiin kahteen täysin ammattimaiseen sarjatasoon Suomessa ja joukkueiden lisääminen tässä on siis vain keino päästä tuohon perimmäiseen tavoitteeseen. Jos tavoite olisi vain saada lisää joukkueita Liigaan, niin silloinhan se mahdollisimman yksinkertainen sarjamalli olisi paras.

Jatkan tätä ajatusta vielä sen verran, että kaksi ammattimaista sarjatasoa ei varmaankaan olisi se perimmäinen tavoite, vaan keino kasvattaa jääkiekkobisnestä Suomessa ilman, että pääsarjan sisäiset tasoerot kasvavat liian suuriksi. Toissijainen tavoite olisi sarjanousujen mahdollistaminen, mutta se taas ei ole itsessään mikään tavoite vaan markkinointikeino.

 

[-One-]

Olen täällä niin paljon puhunut 10+10 mallista, että heitetään välillä vielä pienempi muutos nykytilanteeseen. Eli 9+9. Sehän käytännössä vaatisi vain kolmea uutta joukkuetta ja loput joukkueet näillä kahdella sarjatasolla olisi sitten nykyisiä Liigajoukkueita. Ristiinpelaamisella ja "yhteisillä" pudotuspeleillä koitetaan luoda tilanne, jolla nämä kaksi sarjatasoa (olkoon vaikka LiigaA ja LiigaB) saisi myytyä yhteisen tv-sopimuksen alle.

Eli käytännössä kaikki pelaa runkosarjassa kaikkia vastaan kahdesti (kotona ja vieraissa) ->17x2=34 ja sitten vielä kaikki pelaa omalla tasolla kaikkia muita vastaan kolmesti -> 8x3=24. Eli yhteensä pelejä per joukkue tulisi runkosarjassa 34+24=58. Siitä sitten kaksitoista parasta pudotuspeleihin, joista neljä parasta suoraan toiselle kierrokselle. Joukkueet sijoilla 5. - 12. pelaavat ensimmäisen pudotuspelikierroksen (nykyisen säälejä vastaavan) paras viidestä mallilla ja neljä voittaja joukkuetta jatkaa pudotuspelien toiselle kierrokselle, siellä odottavien runkosarjan neljän parhaan kanssa. Tuosta vaiheesta lähtien loput pudotuspelisarjoista (mestaruudesta pelatessa) pelattaisiin paras seitsemästä.

Koska molemmilla tasoilla on yhdeksän joukkuetta ja pudotuspelien toiselle kierrokselle pääsee kahdeksan joukkuetta, niin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella hävinneet neljä joukkuetta jatkaisivat vielä pelaamista viimeisestä paikasta ylhäällä, seuraavaksi kaudeksi. Nämä neljä siis pelaisivat omat pudotuspelit (välierät ja finaali) paras viidestä mallilla, jotta tämä karsintakisailu olisi jo loppu, ennenkuin Liigan varsinaisesta mestaruudesta aletaan pelaamaan ratkaisevia pelejä.

Heitän tähän vielä oman versioni 9+9 mallista.

A-sarjan 6 parasta pääsee suoraan pudotuspeleihin, muiden A-sarjan joukkueiden pelit päättyvät. A-sarjan kaksi viimeistä putoaa suoraan B-sarjaan. B-sarjan neljä parasta pelaavat playoffien ensimmäisen kierroksen paras seitsemästä. Kierroksen voittajat pääsevät mukaan A-sarjan playoffeihin ja nousevat ensi kaudeksi A-sarjaan.

Runkosarja pelattaisiin kuten lainatussa viestissä on hahmoteltu, sillä muutoksella että A-sarjassa pelattaisiin vielä kolmen joukkueen lohkoissa yhteensä kaksi ottelua per joukkue. Näin A-sarjan runkosarjassa pelattaisiin 60 ottelua ja B-sarjassa 58. Tämän lisäksi kevään otteluohjelma tehtäisiin niin, että B-sarjan pudotuspelikierros alkaisi A-sarjan runkosarjan ollessa vielä kesken. Näin A-sarjan pudotuspelijoukkueiden ei tarvitse odotella kahta viikkoa pudotuspelien alkamista, vaan esimerkiksi viikon tauko riittää.

Etuja lainatun viestin malliin nähden:
- Enemmän panosta runkosarjaan molemmilla sarjatasoilla (suorat putoamiset, B-sarjassa 4 parasta playoffeihin)
- Kaikki playoffsarjat paras seitsemästä
- A-sarjassa 60 pelin runkosarja

Haittapuolena sitten se, että karsintoja ei pelata vaan putoamiset tapahtuvat suoraan.

 

[Sphinx]

Jos haluttaisiin tuollainen 18 joukkueen kaksiportainen sarja, josta en nyt itse niin suuresti lämpene, niin jakaisin joukkueet A- ja B-liigojen välillä mallilla 10+8. Siis A-liigaan kymmenen joukkuetta ja B-liigaan kahdeksan. A-liigan joukkueet pelaisivat neljä kertaa toisiaan vastaan (36 ottelua) + viiden joukkueen maantieteellisissä välisarjoissa kaksi ylimääräistä ottelua keskenään (8 ottelua) + kaksi kertaa jokaista B-sarjan joukkuetta vastaan (16 ottelua) = 60 ottelun runkosarja. B-liigan joukkueet pelaisivat neljä kertaa toisiaan vastaan (28 ottelua) + kahdesti kaikkia A-liigan joukkueita vastaan (20 ottelua) = 48 ottelun runkosarja.

A-liigan joukkueille tulisi vain noin joka neljäs ottelu B-liigan joukkueita vastaan, kun taas B-liigan joukkueet pääsisivät melkein joka toisessa ottelussa haastamaan A-liigan joukkueen, joten pelin taso ei merkittävästi kärsisi ja yleisönkin mielenkiinto pysyisi yllä molempien sarjojen katsojilla, kun vastustajien taso olisi kova. Lisäksi jokaisella A-liigan joukkueella olisi luultavasti joku paikallisrivalry tmv vastustaja myös B-liigan puolelta, joten pelkkää tiistai-SaiPaa vai pitäisikö sanoa SaPKoa ja Jokipoikia ei sieltäkään tulisi vastaan.

B-liigan neljä parasta aloittaisivat pudotuspelit A-liigan runkosarjan ollessa käynnissä ja pelaisivat keskenään kaksi sarjaa paras viidestä. Jälkimmäisen sarjan voittaja pääsisi mukaan A-liigan pudotuspeleihin ja nousisi seuraavaksi kaudeksi A-liigaan, kun taas häviäjä jatkaisi nousukarsintaan.

A-liigasta pudotuspeleihin pääsisi seitsemän joukkuetta. Jumbo putoaisi B-liigaan ja yhdeksänneksi sijoittunut karsisi B-liigan kakkosen kanssa seuraavan kauden sarjapaikasta.

Mallissa on huonoa, että pudotuspeleihin pääsisi sarjan joukkuemäärään verrattuna liian monta joukkuetta (7/10) ja se, että viimeisen pudotuspelipaikan ja karsijan paikan väliä jäisi erottamaan vain yksi joukkue.

Vaihtoehtoisesti pudotuspeleihin voisi päästä A-liigasta kuusi joukkuetta, jolloin pudotuspelijärjestelmä olisi nimimerkin @-One- yllä esittämän mukainen. Tässä plussana olisi hieman yksinkertaisempi järjestelmä ja edes kahden joukkueen jääminen A-liigassa pudotuspelien ja sarjasta putoamisen väliin. Miinuksena taas sarjatason vaihtuminen liian heppoisesti. B-liigan kakkosen suora nouseminen A-liigaan ei oikein olisi moraalisesti perusteltavissa mikäli kauden pelit olisivat vihjanneet B-liigan joukkueen tason olevan näistä selkeästi heikompi, mistä joka tapauksessa saataisiin vahvaa vihiä sarjojen joukkueiden runsaan ristiinpelaamisen takia.

Olen kyllä sitä mieltä, että sopiva pudotuspeleihin pääsyn raja yleisesti ottaen olisi suunnilleen voittaa enemmän kuin hävitä runkosarjassa ja tämä raja voisi tässä esittämässäni mallissa asettua suunnilleen A-liigan seitsemännen sijan paikkeille mikäli oletettaisiin A-liigan joukkueiden vievän keskinäisistä otteluista B-liigan joukkueita vastaan pisteet noin 2,00 ppo keskiarvolla.

Toki tähän tarvittaisiin heti alusta asti oikeat ja urheilulliset karsinnat myös B-liigan jumbon ja alemman amatöörisarjan voittajan välille. Tämä välihän repeäisi keskelle nykyistä Mestistä, joten ei pitäisi päästää siihen väliin kasvamaan isoa tasoeroa.

B-liigan pienellä joukkuemäärällä sarjajärjestelmä muistuttaisi jalkapallon nykyistä sarjajärjestelmää, kun ykköstä pelataan Veikkausliigan ja kakkosdivarin välissä todella pienellä joukkuemäärällä. Koska nykyisistä Mestis-joukkueista suurin osa joutuisi B-liigaa alempiin sarjoihin, olisi B-liiga käytännössä nykyisen Liigan ja Mestiksen väliin sijoittuva sarjastaputoajalle tehty pehmennetty porras, jossa pelin taso vastaisi kutakuinkin Allsvenskania.

 

[AaTee]

Täällä kun paljon rutistu, että liikaa joukkueita sarjassa niin nyt ei kauaa enää tarvitse kärsiä. SaiPa on kohta ulkona Liiga kartalta. Lappeenranta ei kykene saamaan uutta Liiga kelpoista hallia niin ollen pitkään ei enää pötkitä.

Jos realismia on ettei uutta sellaista saa ei vanhan teippailussa ole mitään järkeä enää siinä vaiheessa. Silloin kaupungissa kannattaa suunnata katseet ihan vaan uuden perushallin/monitoimiurheiluhallin tekoon josta hyötyisi kaikki lajit.

Yhtä kaikki, tämä näyttää koko ajan enemmän varmemmalta, selvityksiä tehdään ja rahaa etsitään muttei sitä tänne periferiaan löydy varsinkaan tässä maailmantilanteessa. Tai täällä ainakin yllätytään jos löytyy.

Eli pian vain 14 joukkuetta. Kunnes Espoo saa hommat kuosiin.

 

[Tshekki77]

Siellä näyttäisi Ruotsissa olevan Tukholman AIK vapaassa pudotuksessa, meinaa ovat paikallisen Mestiksen (Allsvenskan) viimeisenä ja jo yhdeksän pistettä seuraavasta, joka seki itseasiassa samoilta kulmilta, eli Södertälje. Jos nuo molemmat ottaisivat ja tippuisivat kolmannelle sarjatasolle, niin pitäisikö joukkueet pelastaa Suomen Liigaan? Sitä kautta varmaan saataisiin enemmän näkyvyyttä Ruotsissakin ja sitä kautta mahdollisesti kasvuakin? Joukkueet olisi vielä ainakin Helsingistä ja Turusta nähtynä kivasti laivareissun päässä, niin voisikohan tuollainen ylipäätään toimia?

Edit. Allsvenskanin sarjataulukko livetulokset.comissa

 

[AaTee]

Tästä kun ollut paljon porinaa - ja tulee varmaan olemaan ikuisuuden, eräänlainen Gazan kaista Suomessa- ja toivottu/haluttu sarja auki jne. Niin mielestäni sen haihattelun voisi lopettaa aivan tyystin. Ei tasan tule tapahtumaan mitään sen suuntaista kun katsoo nytkin uutisoituna miten Liiga ja seurat lyö mynttiä ja tahkoaa plussatulosta toisensa perään.

Neljä seuraa oli tappiolla, niistäkin kaksi tekee suunnitellusti ja hallitusti harkittua tappiota tarkoituksella. Liiga itsessään tekee kovaa tulosta. Ei tasan varmasti avata mitään, niin kauan kun tämä "trendi" jatkuu. Toki saa nähdä, vieläkö saavat höynäytettyä Telian tai jonkun muun maksamaan noin paljon TV oikeuksista mitä nyt, mutta ennen sitä romahdusta ainakaan ei tule muutosta näin veikkaan.

Tämä ei toki tarkoita suuntaan toiseen mitä mieltä minä olen suljetusta sarjasta jne. kommentti ja peruste vaan siihen miksi todennäköisesti nykyiseen ollaan todella tyytyväisiä. Ja Liigan toimistolla tuskin ihan hirveästi muista välitetään (esim. mestiksestä) kun kerran oma lompakko pullistelee. Niin se nyt vaan menee, raha puhuu.

 

[Tshekki77]

Ehdottelin jo toisessa ketjussa samaa, mutta pitäisikö Liigalle saada jonkinlainen cup mallinen kisailu, joka järjestettäisiin NHL:n all-star pelejä mukailen. Mutta siitä poiketen tähän osallistuisi jokainen joukkue ja tapahtuma koostuisi ikäänkuin useammasta tapahtumasta. Tapahtuma järjestettäisiin kuitenkin siten, että tähän menisi vain ikäänkuin kaksi pelipäivää. Koska joukkueita on 15, niin yhtenä joukkueena voisi osallistua jonkinlainen Mestis allstars, jos Mestis haluaisi tähän lähteä mukaan.

Eli pelit pelattaisiin 2x10 ja 3 vs. 3 mallilla. Joukkueet nimeävät mukaan kuusi hyökkääjää, kolme puolustajaa ja kaksi maalivahtia. Ensimmäisellä kierroksella (koska joukkueita on niin paljon) järjestettäisiin neljällä eri paikkakunnalla samankaltainen tapahtuma ja joukkueet jakautuisivat ensimmäiselle kierrokselle, edellisen vuoden sijoitusten mukaan. Eli tämän vuoden cupin ensimmäinen kierros olisi näyttänyt tältä

Hämeenlinna:
HPK - Mestis Allstars
Pelicans - Saipa
Finaalissa kohtaisi edellisen kahden pelin voittajat

Oulu:
Kärpät - Ässät
TPS - JYP
Finaalissa kohtaisi edellisen kahden pelin voittajat

Tampere:
Tappara - Jukurit
Lukko - Sport
Finaalissa kohtaisi edellisen kahden pelin voittajat

Helsinki:
Hifk - Kookoo
Ilves - Kalpa
Finaalissa kohtaisi edellisen kahden pelin voittajat

Jos nämä tapahtumat pelattaisiin vaikka jonakin torstaina läpi, niin kunkin tapahtuman voittaja voisi edetä seuraavana lauantaina tai sunnuntaina pelattavaan lopputurnaukseen, joka pelattaisiin samalla kaavalla. Eli

Finaalipaikkakunta (voisi olla jo etukäteen valittuna)
Hämeenlinnan tapahtuman voittaja - Helsingin tapahtuman voittaja
Oulun tapahtuman voittaja - Tampereen tapahtuman voittaja
Finaalissa kohtaisi edellisen kahden pelin voittajat

Eli lyhyellä, parin päivän rypistyksellä saataisiin vuosittain taas yksi uusi titteli joukkueille jakoon ja jos tämä pelattaisiin vaikka jonkun maajoukkuetauon aikana, niin saattaisi tulla tasoitusta sillä tavalla, että parhaista joukkueista saattaisi pelaajia olla maajoukkueiden käytettävissä.

 

[Mane]

Mikä olisi mielestäsi tämän tapahtuman lisäarvo?

Kuinka siitä saataisiin niin mielenkiintoinen, että ei menisi loukkaantumisia vältteleväksi pakkopullaksi? Onko mitään järkeä lähettää esim. esimerkissäsi puolikasta Ässien joukkuetta Porista Ouluun ja puolikasta KalPan joukkuetta Kuopiosta Helsinkiin pelaamaan potentiaalisesti vaivaiset 2x10 minuuttia 3vs3-peliä?

 

[-pasi-]

Mikä olisi mielestäsi tämän tapahtuman lisäarvo?

Kuinka siitä saataisiin niin mielenkiintoinen, että ei menisi loukkaantumisia vältteleväksi pakkopullaksi? Onko mitään järkeä lähettää esim. esimerkissäsi puolikasta Ässien joukkuetta Porista Ouluun ja puolikasta KalPan joukkuetta Kuopiosta Helsinkiin pelaamaan potentiaalisesti vaivaiset 2x10 minuuttia 3vs3-peliä?

No on vain nimimerkki Tshekki77 yksi tuhannesta ehdotelmasta liigassa tai muissa sarjoissa, mutta ehkä ideassa voisi olla jotain totuuden siementä jos alettaisiin Suomen CUP pelata niin että myös liigajoukkueet mukana. Maajoukkuetauot ehkä olisi järkevintä aikaa rauhoittaa liigapeleistä, mutta kenties pelata sitten Suomen CUP pelejä. Toki reserveillä varmaan peleihin osallistuisi suurin osa liiga joukkueista, mutta voisihan kenties noissa peleissä myös olla joku muu hyödyke kun vain rahapalkinto, kenties sarjapisteitä tai muuta etua omaan sarjaan voittajalle jolloin kynnys jättää parhaimmat pelaajat kotiin jäisi vähäisemmäksi.

Tuo 3vs3 malli voisi sopia ehkä johonkin harjoituskaudelle mutta ei kesken kauden olisi järkeä. Samalla jotain taitokisoja noiden ohella.

 

[Walkin]

Esitän sinulle @Walkin kysymyksen. Ajatellaan hypoteettisesti, että kymmenen vuoden päästä KHL on nurin, Jokerit on nurin, eikä sitä enää ole, mutta muuten liiga on säilynyt ennallaan. Tänä aikana mestaruuksia on napsinut tasaisesti 2-3 joukkuetta ja peräpäässä on ollut 3-4 samaa joukkuetta. Helsingissä, Tampereella ja Turussa on uudet areenat. HIFK, TPS ja Tappara päättävät lähteä Euroopan laajuiseen sarjaan, jossa mukana on joukkueita hyvistä kiekkomaista.

Sinunko suhteesi HIFKiin todella päättyisi siihen paikkaan?

No ajatellaan, mutta täällä koska aihe liittyy enemmänkin tänne.

Riippuisi täysin siitä mihin tilaan kotimaan kiekko jäisi. Jos HIFK lähtisi yksinään johonkin ristiretkelle niin seuraaminen jäisi siihen, se on kuin paskoisi omaan pesään. Vähintään (tuota sanaa saa painottaa ihan) tuo kolme seuraa pitäisi tulla Suomesta, että olisi järkevää ja mielekästä nähdä HIFK jossain toisessa kansainvälisessä sarjassa, mutta samaan aikaan en haluaisi nähdä Liigan ajautuvan Mestiksen kanssa samalle viivalle, se ei palvelisi tällöin suomikiekko yhtään. Liigan pitäisi pystyä jatkamaan toimintaa samalla tasolla, jos ei pysty ja tulee isokin droppi (pieni droppi nyt tulisi ihan varmasti kun isoimmat taas lähtisi) niin sitten suomikiekkoa alettaisiin ajamaan hitaasti alas kun fiksu polku katkeaa). Siksi olen itse ehdottanut useaan kertaan, että olisi upea nähdä SHL:n ja Liigan liittyvän yhteen, molemmista maista tulisi tähän sarjaan 12 joukkuetta. Myös Allsvenskan ja Mestis voisivat liittyä yhteen, mutta toki kevyemmällä matkustuksella ettei kustannukset nouse (uskoisin tuovan uutta mielenkiintoa niin Allsvenskaniin kuin Mestikseen tämän.

 

[Skeletor]

Koska 2020-luvulla sarjajärjestelmälle on tehtävä jotain ja tästä lienee yli 50 % kiekkoperheestä samaa mieltä, olisi oma visio seuraava. Tehdään saman katon alle 12+12 sarja, jossa A-liigan rahanjako on B-liigaa suurempi. B-liiga on kuitenkin aivan erilainen ammattisarja kuin nykyinen Mestis. Vedetään raja ammattimaisuuden ja amatöörien välille B-liigan ja Suomi-sarjan välille pitäen kuitenkin tämäkin rajapinta avoimena. B-liigan lisenssiehdot ovat sellaiset, jotka antavat monelle paikkakunnalle pontta olosuhdeparannuksiin. Ei mahdottomuuksia, mutta realistista ja tavoitteellista parannusta.

Miten nykymuotoisesta sarjasta päästään tähän malliin? Tehdään muutos kerralla, koska muutosta halutaan. Sovitaan , että 15 joukkueen sarjassa sijoille 11-15 pelaavat paras seitsemästä pudotuspelit Mestiksen kolmen parhaan kanssa seuraavasti:
Peli 1: Liiga 11 -Mestis 3
Peli 2: Liiga 12 -Mestis 2
Peli 3: Liiga 13 -Mestis 1
Peli 4: Liiga 14 -Liiga 15

Tämän jälkeen voittajat jatkavat, häviäjät seuraavan kauden B-liigaan. Jatketaan paras seitsemästä sarjoilla, jossa kohtaavat edellisten ottelusarjojen voittajat. Oletetaan esimerkissä, että aina paremmin rankattu joukkue jatkaa, joten parit:
Liiga 11- Liiga 14
Liiga 12- Liiga 13
Näiden sarjojen voittajat jatkavat seuraavan kauden A-liigassa, häviäjät B-liigaan.

Miten kolme Mestiksen edustajaa valitaan yllämainittuihin pudotuspeleihin? Sijoille 1-6 päätyneet joukkueet pelaavat paras seitsemästä pudotuspelit:
Mestis 1-Mestis 6
Mestis 2-Mestis 5
Mestis 3-Mestis 4
Voittajat jatkavat kolmeksi Mestiksen edustajaksi. Häviäjät seuraavan kauden B-liigaan.

Koska seuraavan kauden B-liigassa on kolme "ylhäältä" tulevaa seuraa, täytyy vanhoista Mestis-joukkueista karsia kolme pois. Tämä tehdään seuraavasti:
Otetaan mukaan kaksi joukkuetta Suomi-sarjasta ja aloitetaan pudotuspeleillä:
Mestis 11-SS 2
Mestis 12-SS 1
Voittajat jatkavat pudotuspeleihin, johon tulevat Mestiksen runkosarjassa sijoille 7-10 sijoittuneet joukkueet. Kolmen ottelusarjan voittajat jatkavat seuraavalla kaudella B-liigassa ja häviäjät Suomi-sarjaan.

Nyt ollaan saatu 12 joukkuetta A-liigaan ja 12 joukkuetta B-liigaan. Molemmissa sarjoissa pelataan 55 ottelun runkosarja. 44 ottelua menee ns. tasan. Jotta saadaan 55, yhden lisäkotipelin saa edelliskauden runkosarjamenestyksen perusteella. Tämän yhden kotipelin vastustajan saa valita itse ennen kauden alkua. Edelliskauden sijoitusten perusteella rankingin ensimmäinen saa valita ensimmäisenä jne.

Runkosarjan jälkeen A-liigassa sijoille 1-8 sijoittuneet pudotuspeleihin ja normaalilla paras seitsemästä systeemillä selvitetään mestari. Sijoilla 9-10 kausi loppuu runkosarjaan. Sijoilta 11-12 A- ja B-liigan karsintoihin mallilla:
A 11-B 6
A 12-B 5
B 1- B 4
B 2 -B 3
Oletetaan taas, että paremmin sijoittunut jatkaa, jolloin jatko:
A 11-B 2
A 12-B 1
Voittajat seuraavan kauden A-liigaan, häviäjät B-liigaan.

B-liigassa kuusi parasta jatkaa A-liigan karsintoihin yllä olevan mukaisesti. Sijoilla 7-10 olevien kausi päättyy runkosarjaan. Sijoilta 11-12 karsintasarjaan Suomi-sarjan kahden parhaan kanssa, joista lisenssiehdot täyttämällä kaksi parasta B-liigaan seuraavaksi kaudeksi.

Järjestelmän etuja:
- muutama peli vähemmän mahdollistaa paremmin CHL:n sijoittamista sarjakauteen
- panokset kasvavat
- jääkiekko ja olosuhteet kehittyvät laajemmalla Suomessa
- business säilyy, enemmän kovia pelejä, taso paranee, keväällä enemmän jännitystä --> kokonaisyleisömäärät kasvavat
- paskuudesta rangaistaan B-liigalla, joka ei ole taloudellinen tuho

Kaiken tämän perustana on se, että 3-4 vuotta aikaisemmin ilmoitetaan tulevasta muutoskaudesta ja seurat voivat jo tällöin alkaa kehittämään toimintaansa.

 

[Tshekki77]

Järjestelmän etuja:
- muutama peli vähemmän mahdollistaa paremmin CHL:n sijoittamista sarjakauteen
- panokset kasvavat
- jääkiekko ja olosuhteet kehittyvät laajemmalla Suomessa
- business säilyy, enemmän kovia pelejä, taso paranee, keväällä enemmän jännitystä --> kokonaisyleisömäärät kasvavat
- paskuudesta rangaistaan B-liigalla, joka ei ole taloudellinen tuho

Kaiken tämän perustana on se, että 3-4 vuotta aikaisemmin ilmoitetaan tulevasta muutoskaudesta ja seurat voivat jo tällöin alkaa kehittämään toimintaansa.

Toi siirtymäaika voisi olla tosiaan kaiken a ja o. Eli kun sitä olisi tarpeeksi, niin Mestiksen puolella voisi olla intressiä sitten koittaa laittaa all-in neljän vuoden perioidilla ja katsoa mihin se johtaa.

Mutta edelleen epäilisin tuota 12 + 12 mallia siksi, että meillä on nyt kolme joukkuetta, jotka ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä pelanneet myös Mestistä. Eli jos nuo kolme joukkuetta tippuisi, niin saataisiinko uusissa olosuhteissa Mestistä kasvatettua toivotussa määrin, että siitä tulisi uskottava täysammattilaissarja, josta olisi helppo hypätä Liigaan? Ja entä jos tilanne olisi se, että kaksi entistä Mestis seuraa tippuisi ja siihen päälle vielä esim. toinen satakunnan joukkueista. Eli että Liiga menettäisi vielä yhden paikallispeli parin. Niin saisiko nuo kolme joukkuetta Mestikseen sen verran vetovoimaa, että sinne rahaa löytyisi markkinoilta ihan uudella tavalla? Ja korvaisi mahdollisen menetyksen Liigan puolelta?

Ja jos sitä Mestiksen taloudellista kasvua tehtäisiin ikäänkuin Liigan tuloilla, niin tv-rahankin osalta tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos Liigaan jäävät eivät halua omista osuuksistaan tinkiä, niin ylimääräistä jäisi kolmen joukkueen verran ja tuo pitäisi sitten jakaa 12 Mestisjoukkueelle. Eli tv-rahan osuus olisi neljä kertaa pienempi Mestiksessä. Olisi se toki varmaan iso muutos parempaan suuntaan nykyiseen verrattuna, mutta riittäisikö se uskottavaan kilpailuun Liigan kanssa? Jos me lasketaan vaikka sillä hesarin kertomalla vuotuisella 23 miljoonan tv-rahalla, niin jos tuo jaettaisiin tasan ja se kaikki olisi riihikuivaa rahaa, niin Liiga seuroille tippuisi 1,533 miljoonaa ja kun kolmen pudonneen seuran "rahat" jaettaisiin tasan kaikkien Mestis seurojen kanssa, niin niille jäisi 0,383 miljoonaa, per seura.

Tämän jälkeenhän tullaan sitten siihen ongelmaan, että suostuisiko se mahdollinen tv-kumppani tällaiseen ratkaisuun ja jos suostuukin, niin onko valmis maksamaan saman, kuin ennenkin? Meinaa sarja, jossa on 15 joukkuetta ja jokainen pelaa 30 kotipeliä -> tuottaa 450 televisioitavaa ottelua, jolla tv-kumppani voi sitten kiekkokuluttajilta koittaa saada rahojaan takaisin. 12 joukkueen sarja, jossa jokaisella on 27.5 kotipeliä -> tuottaa 330 televisioitavaa ottelua. Se on 120 ottelua vähemmän.

Ja sitten se urheiluromanttinen lähtökohta. Eli jos me sarjataulukoita vaikka tänään katsottaisiin, niin Liigan kolme viimeisintä olisi Pelicans, Sport ja TPS. Mestiksen yhdeksän parhaan joukossa olisi muunmuassa joukkue paikkakunnalta (Keuruu), jonka asukkailla ei saataisi TPS:n hallia täyteen, vaikka kaikki asukkaat tulisivat peliin. Eli voiko mitään järkevää syntyä, jos tällaisia joukkueita alettaisiin laittamaan vastakkain? Toki jossain cup muotoisessa kilpailussa voisi yllätyksiäkin tulla, mutta pitkässä sarjamuotoisessa kilpailussa, niin olisiko tuossa enää järkeä talouden näkökulmasta? Ja toisiko se pelkästään hyvää Suomikiekolle?

Tällaisista ja muistakin syistä itse liputtaisin mielummin sen 10+10 sarjan puolesta (vaikka sitten vain tyyliin jonkinlaisen siirtymäajan ajaksi) ja että me saataisiin myös tv-kumppanit, sponsorit ja muut tahot kiinnostumaan myös siitä kakkossarjasta, niin ottaisiin runkosarjaan mukaan ristiinpelaamiset. Toki jotkut ovat sitten sitä mieltä, että jos pelataan ristiin ja varsinkin jos alemmaltakin tasolta on myös mahdollisuus mennä aina Suomen mestaruuteen asti (joka omissa ehdotuksissani on mukana) niin kyseessä ei olisi oikeasti kaksi sarjaa, vaan vain yksi. Edelleen tuokin voisi sitten olla vaikka vain siirtymäajan ajaksi. Meinaa tuolla tavalla saataisiin paljon turvallisemmin testattua, että löytyisikö Suomesta 15 Liiga joukkueen rinnalle vielä viisi joukkuetta, joille voisi luoda edellytykset taistella uskottavasti Liigajoukkueita vastaan. Ja jos tuo tosiaan tehtäisiin myös vaikka vain siirtymäajalla, niin silti sen jälkeen meillä olisi uuteen Mestikseen enemmän valmiita joukkueita ja siinä vaiheessa tarvittaisiin enää neljä joukkuetta kasvamaan Liigaa haastamaan kykeneviksi joukkueiksi, ehdottamaasi 12 + 12 malliin.

 

[Skeletor]

Mutta edelleen epäilisin tuota 12 + 12 mallia siksi, että meillä on nyt kolme joukkuetta, jotka ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä pelanneet myös Mestistä. Eli jos nuo kolme joukkuetta tippuisi, niin saataisiinko uusissa olosuhteissa Mestistä kasvatettua toivotussa määrin, että siitä tulisi uskottava täysammattilaissarja, josta olisi helppo hypätä Liigaan? Ja entä jos tilanne olisi se, että kaksi entistä Mestis seuraa tippuisi ja siihen päälle vielä esim. toinen satakunnan joukkueista. Eli että Liiga menettäisi vielä yhden paikallispeli parin. Niin saisiko nuo kolme joukkuetta Mestikseen sen verran vetovoimaa, että sinne rahaa löytyisi markkinoilta ihan uudella tavalla? Ja korvaisi mahdollisen menetyksen Liigan puolelta?

Koko homman ideana on, että 12+12 mallissa myös B-liiga tulisi Liigan alaisuuteen yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa. Kuten NHL näyttää esimerkkiä, lopulta busineksen kasvattamisen ainoa tie on lisätä joukkuemäärää. Sama on edessä myös Suomessa, jos halutaan ottaa tuotteesta paras mahdollinen teho irti. Koska nykymuotoinen malli lisätä koko ajan vain joukkueita yhteen sarjaan ei toimi Suomessa, on täällä kehitettävä asiaan oma ratkaisu. Sarjaa on pystyttävä levittämään alueellisesti, jotta näkyvyys kasvaa paikkakunnille, jossa tällä hetkellä ei välttämättä ole jääkiekon pääsarjaseuraa.

Huvittavintahan tässä viime aikaisessa keskustelussa on tämä: ne jotka vastustavat muutosten tekemistä, perustelevat sitä Liigan ja Mestiksen välisellä tasoerolla. Muistellaan aikoja, jolloin sarjat olivat lähempänä toisiaan ja alhaalta pystyttiin haastamaan ylempänä olevia. Nämä samat ihmiset, jotka käyttävät näitä perusteita, ovat olleet luomassa tai kannattamassa tämän tasoeron synnyttänyttä järjestelmää. Tässä on kyse aivan järjettömästä kaksinaismoralismista. Nyt käytetään perusteena sitä, mikä on omilla päätöksillä saatu aikaan. Jos haluaan kehittää jääkiekkoa laaja-alaisesti liiketoiminta huomioon ottaen, on tehtävä päätöksiä, jossa huomioidaan kasvun mahdollisuudet sarjamuotojen ympärille. Tähän on sopeutettava myös tv-sopimukset. Eikä siinä ole varmasti mitään ongelmaa, kun asiat tehdään oikein. Keväällä panosta sisältävät A- ja B-liigan karsintapelit ovat draamankaaressaan ja tv-tuotteena varmasti kiinnostavia siinä kuin A-sarjan mestaruustaisto.

Jos mietitään, miten Suomessa riittää potentiaalia 12+12 sarjaan. Otetaan nyt helpoksi verrokiksi väkilukutilastossa sijalla 28. oleva Rauma. Tätä isompia kiekkopaikkakuntia ilman liigaseuraa ovat tällä hetkellä mm.
Espoo
Vantaa
Joensuu
Seinäjoki
Rovaniemi
Kotka
Kokkola

Lisäksi listalla on paljon muitakin paikkakuntia. Ruotsin pääsarjaan nousi täksi kaudeksi Oskarshamn, joka on väkiluvultaan Raumaakin pienempi paikka. Peruste, että Ruotsissa on niin paljon isompia paikkoja ja enemmän potentiaalia ei sinänsä toimi, koska siellä sarjaan nousee enemmän kuin kerran pieniä paikkakuntia. Viime aikaisina esimerkkeinä lisäksi Karlskrona, Leksand, Mora ja Rögle. Nousu on mahdollistettu, sarjaseurat pystyvät kehittämään toimintaansa luodun järjestelmän puitteissa. Meiltä puuttuu järjestelmä, joka tukisi jääkiekon kehitystä ja antaisi seuroille motivaation rakentaa toimintaansa. Jos otetaan Suomesta Oskarshamia isompia paikkakuntia ja karsitaan isolla säteellä pääkaupunkiseudun ja Tampereen ympäryskuntia pois, saadaan lista:
Salo
Lohja
Kajaani
Savonlinna
Imatra

Tämähän on sinänsä aivan väärä ajattelutapa, että lasketaan paikkakuntien kokoja. Tekeminen ratkaisee koosta riippumatta, kuten monessa muussakin asiassa on tapana. Mutta koska koko sarjajärjestelmäkeskustelu on niin kovasti keskittynyt paikkakuntien kokojen ympärille, on tällä kirjoituksella tarkoitus saada ymmärrystä siihen, että eivät täälläkään asiat ole tekemättömissä. Kaikki perustuu siihen, että luodaan järjestelmä, jonka pohjalle organisaatiot rakentavat kehittyvän toimintansa. Kun on perusta ja suunnitelma mitä tavoitella, pystyvät kunnalliset päätöksentekijät tekemään paremmalla syyllä päätöksiä olosuhteiden parantamiseksi.

 

[Tshekki77]

Huvittavintahan tässä viime aikaisessa keskustelussa on tämä: ne jotka vastustavat muutosten tekemistä, perustelevat sitä Liigan ja Mestiksen välisellä tasoerolla. Muistellaan aikoja, jolloin sarjat olivat lähempänä toisiaan ja alhaalta pystyttiin haastamaan ylempänä olevia. Nämä samat ihmiset, jotka käyttävät näitä perusteita, ovat olleet luomassa tai kannattamassa tämän tasoeron synnyttänyttä järjestelmää. Tässä on kyse aivan järjettömästä kaksinaismoralismista. Nyt käytetään perusteena sitä, mikä on omilla päätöksillä saatu aikaan. Jos haluaan kehittää jääkiekkoa laaja-alaisesti liiketoiminta huomioon ottaen, on tehtävä päätöksiä, jossa huomioidaan kasvun mahdollisuudet sarjamuotojen ympärille. Tähän on sopeutettava myös tv-sopimukset. Eikä siinä ole varmasti mitään ongelmaa, kun asiat tehdään oikein. Keväällä panosta sisältävät A- ja B-liigan karsintapelit ovat draamankaaressaan ja tv-tuotteena varmasti kiinnostavia siinä kuin A-sarjan mestaruustaisto.

Juu, en kiistä, etteikö mahdolliset nousu/putoamispelit olisi kiinnostavia, mutta siinä on se ongelma, että ne kestää vain hyvin lyhyen aikaa, eikä kukaan osta tv-pakettia syksyllä, nähdäkseen nousu/putoamispelejä keväällä. Suurin osa (mahdollisista "uusasiakkaista"), jotka nimenomaan nuo nousu/putoamispelit haluavat nähdä, ottanevat paketin vain karsintojen ajaksi. Eli luultavasti kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, jos se on silloin mahdollista. Eikä karsinnat hävinneen joukkueen kannattajat luultavasti jatka tilausta syksyllä.

Eli edelleen oltaisiin sen ongelman edessä, että ehdottamassasi mallissa runkosarjassa televisioitavia pelejä vähenisi 120 pitkin runkosarjaa (6-7 kuukauden aikajanalta) ja tilalle tulisi kourallinen karsintapelejä, jotka kestäisivät hyvin lyhyen aikaa. Siinä saa olla aikamoinen taikuri, jos tuon osaa selittää mahdolliselle kumppanille aikaisempaa kannattavammaksi systeemiksi.

Ja kun puhut tv-sopparista, että "Eikä siinä ole varmasti mitään ongelmaa, kun asiat tehdään oikein", niin oletko mahdollisesti sitä mieltä, että asioita olisi nyt tehty väärin? Nelosen diili oli aikoinaan kait 15 miljoonaa per vuosi. Sitä pidettiin aikoinaan jo kovana temppuna ja kun nelonen ei onnistunut tuotteellaan tekemään voittoa ja sen lisäksi vielä Jokerit siirtyi toiseen liigaan kesken sopimuskauden, niin hyvin suuri enemmistö täälläkin uskoi, että huippu oli saavutettu ja että seuraavan diilin arvo tulisi vääjäämättä laskemaan. Hesarin tietojen mukaan arvo nousi 8 miljoona per vuosi. Mun on vaikea tuossa tilanteessa nähdä, että Liiga olisi tehnyt mitään väärää (talouden näkökulmasta). Ja tässä voidaankin tarttua toiseen lauseeseesi. "Nyt käytetään perusteena sitä, mikä on omilla päätöksillä saatu aikaan". En muista millaisia tv-rahoja avoimen sarjan aikana Liiga sai, mutta kaiketi kyse oli ihan pähkinöistä, nykyrahoihin verrattuna, joten vaikea nähdä etteikö sulkemispäätöksen aikanaan tehneet voisi käyttää juuri tuota perusteena ja omasta mielestäni ihan oikeutetusti.

Edellä oleva ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö voisi itsekin näyttää peukkua jonkinlaisille uudistuksille sarjasysteemeissä ja jos nyt otettaisiin vaikka se sinun ehdottamasi 12+12 malli maaliksi, niin ainoa ero meillä on se, että minä menisin vähän pidemmän siirtymäajan ja yhden erillisen siirtymävaiheen kautta tuohon samaan maaliin. Eli sen sijaan, että suoraan vaan pudotettaisiin kolme joukkuetta uuteen b-Liigaan (tai miksi ikinä sitä kutsuttaisiin), niin itse lähtisin sellaisella 10+10 välivaiheella, jossa ensin viidestä joukkueesta leivotaan Liigajoukkueita haastamaan kykeneviä joukkueita (ristiinpelaamisilla yms.) ja kun tämä tavoite on täytetty, niin sitten voidaan ottaa neljä joukkuetta lisää ja mennä 12+12 malliin ja pudottaa esim. ristiinpelaamiset, varsinkin jos kiekkokuluttajat eivät niistä välitä.

 

[-One-]

Huvittavintahan tässä viime aikaisessa keskustelussa on tämä: ne jotka vastustavat muutosten tekemistä, perustelevat sitä Liigan ja Mestiksen välisellä tasoerolla. Muistellaan aikoja, jolloin sarjat olivat lähempänä toisiaan ja alhaalta pystyttiin haastamaan ylempänä olevia. Nämä samat ihmiset, jotka käyttävät näitä perusteita, ovat olleet luomassa tai kannattamassa tämän tasoeron synnyttänyttä järjestelmää. Tässä on kyse aivan järjettömästä kaksinaismoralismista. Nyt käytetään perusteena sitä, mikä on omilla päätöksillä saatu aikaan.

Kaksinaismoralistista ehkä, mutta se ei tee argumentista yhtään huonompaa. Jos sulla on pihalla lunta ja sulatat sen, on sen jälkeen ihan perusteltua argumentoida että nyt ei pysty lumiukkoa enää tekemään.

Sama pätee Liigan ja Mestiksen tasoeroon. Se on saatu omilla päätöksillä aikaan, mutta nyt se on niin iso että kertarysäyksellä ei ole järkevää palata vanhaan systeemiin.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että bisnestä pitää pyrkiä kasvattamaan ammattijoukkueiden määrää lisäämällä, eikä tämä ole mahdollista nykyjärjestelmällä. Saman tv-sopparin alla olevat A+B sarjat ovat paras tie, mutta itse näen järkevimpänä aloittaa laajentaminen pienestä, jolloin joukkuekohtaiset tulot eivät kerralla putoa merkittävästi. Samasta syystä pelimäärä ei saa pudota. 15:stä joukkueesta 24:ään siirtymä on liikaa kerralla toteutettavaksi, 18 voisi olla hyvä ensimmäinen porras. Esim 10+8 sarjatasot.

Itse kannatan myös sarjojen välisiä ristiinpelaamisia ja yhteisiä pudotuspelejä ainakin alkuvaiheessa, jotta yleisön kiinnostus alemman "sarjatason" peleihin säilyy.

 

[karate Mauri]

Juu, en kiistä, etteikö mahdolliset nousu/putoamispelit olisi kiinnostavia, mutta siinä on se ongelma, että ne kestää vain hyvin lyhyen aikaa, eikä kukaan osta tv-pakettia syksyllä, nähdäkseen nousu/putoamispelejä keväällä. Suurin osa (mahdollisista "uusasiakkaista"), jotka nimenomaan nuo nousu/putoamispelit haluavat nähdä, ottanevat paketin vain karsintojen ajaksi. Eli luultavasti kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, jos se on silloin mahdollista. Eikä karsinnat hävinneen joukkueen kannattajat luultavasti jatka tilausta syksyllä.

Niin, tuossa @Skeletor in ehdottamassa mallissa jännitys säilyy kevääseen, jolloin varmaan myös tv-pakettia tulisi monella pidettyä sinne asti vrt. nykyinen tilanne, jossa varmaan joku saattaa irtisanoa paketin, kun oma joukkue aloittaa tyhjennysmyynnit joulukuussa.

 

[Skeletor]

@Tshekki77 ,@-One- : Pelimäärää on pakko vähän pudottaa, jos aiotaan saada CHL:sta rakennettua uskottava sarja rinnalle. Ottakaa myös omissa malleissanne huomioon toimiva CHL oman sarjan rinnalla, koska se on suuntaus. Tähän liittyy myös tv- sopimus: kun CHL saadaan uskottavasti sarjaksi, saadaan sieltä huomattavasti lisää tv-tuloja. Tämä kompensoi kokonaisuuden voiton puolelle, vaikka Liigassa muutama peli vähemmän runkosarjaa pelataankin. Tai enemmänhän niitä pelataan, kun saadaan B-liigasta tehtyä kiinnostava tuote!

Ja ihan sama tv-ongelma on nykyäänkin. Minä ja monet muut otetaan tv-paketti vasta pudotuspelien alkaessa, kun ylipaisunut runkosarja ei niin kiinnosta. A+B-mallissa runkosarjoilla on enemmän merkitystä.

Viimeaikaiset tv-diilit ovat olleet varmasti Liigalle hyviä, mutta ei niinkään toiselle osapuolelle. Tuotto ollut heikkoa. En pitäisi varmana, että nykymuotoiseen sarjaan löytyy tulevaisuudessa automaattisesti mottipäisten tv-sopimusten maksajia. Varsinkin, kun tässä on nyt jonossa aika monta esimerkkiä sen taloudellisesta kannattavuudesta.

 

[-One-]

@Tshekki77 ,@-One- : Pelimäärää on pakko vähän pudottaa, jos aiotaan saada CHL:sta rakennettua uskottava sarja rinnalle. Ottakaa myös omissa malleissanne huomioon toimiva CHL oman sarjan rinnalla, koska se on suuntaus. Tähän liittyy myös tv- sopimus: kun CHL saadaan uskottavasti sarjaksi, saadaan sieltä huomattavasti lisää tv-tuloja. Tämä kompensoi kokonaisuuden voiton puolelle, vaikka Liigassa muutama peli vähemmän runkosarjaa pelataankin. Tai enemmänhän niitä pelataan, kun saadaan B-liigasta tehtyä kiinnostava tuote!

Olen periaatteessa samaa mieltä tästä, mutta pidän silti epätodennäköisenä että tällaiseen ratkaisuun koskaan päädytään. Ihan vaan siksi, että pelimäärän vähentäminen laskee joka tapauksessa joukkuekohtaisia tuloja. Nekin joukkueet, jotka pelaavat CHL:ää, pelaavat mieluummin 60 runkosarjapeliä + CHL pelit, ja kasvattavat tulojaan CHL:n kasvaessa. Mä luulen, että ennemmin tullaan aikaistamaan sarjan alkua tai venyttämään loppua. Jälkimmäinen olisi paras vaihtoehto, mutta vaatisi MM-kisojen siirtämistä myöhemmäksi.

 

[-pasi-]

Olen periaatteessa samaa mieltä tästä, mutta pidän silti epätodennäköisenä että tällaiseen ratkaisuun koskaan päädytään. Ihan vaan siksi, että pelimäärän vähentäminen laskee joka tapauksessa joukkuekohtaisia tuloja. Nekin joukkueet, jotka pelaavat CHL:ää, pelaavat mieluummin 60 runkosarjapeliä + CHL pelit, ja kasvattavat tulojaan CHL:n kasvaessa. Mä luulen, että ennemmin tullaan aikaistamaan sarjan alkua tai venyttämään loppua. Jälkimmäinen olisi paras vaihtoehto, mutta vaatisi MM-kisojen siirtämistä myöhemmäksi.

Joo ja jos tuossa olisi ehdotelmien mukaisia pelejä ristiin A ja B sarjan jengien kesken lisäisi se tasoeroja ja tiputtaisi katsojamääriä joissakin otteluissa jopa aika rajusti. Enemmän silloin painetta varmaan nostaa ottelumäärää kun laskea. Sekin että eihän se tulo ihan yksi yhteen joka ottelun kanssa ole, muutenhan varmasti Ruotsissakin ottelumäärää olisi kasvatettu jo, eli kyllä Suomessakin ehkä se muutama ottelun voisi vähentää ilman että tulot tippuisi jos se tehdään sopivasti.

Mitä tuli TV yhtiöihin niin niille jopa voisi sopia että otteluja on vähemmän ja enemmän merkityksellisiä otteluja sitten keväällä, nythän moni joukkue luovuttaa jo tammikuussa ja melkein puolilla joukkueista loppuu kausi runkosarjaan. Tulothan perustuu aika pitkälle kuukausimaksuun seuroilla eikä ottelukohtaista tuloa niinkään. Eli menoja saisi hieman karsittua mutta tuloihin ei vaikuttaisi paitsi keväällä kun useampi seura jatkaisi vielä runkosarjan jälkeen ja kauden aikaisia tyhjennysmyyntejä ei juuri nähdä.

 

[vastaantulija]

Jos joka kausi voi tippua taloudellisesti pienimuotoisempaan sarjaan, on se sikäli varmasti hankalaa, että vaikka aina puhutaan kauden budjeteista ja tuloksista, niin monet asiat ovat taloudellisesti pitkäkestoisempia. Näkyvimpinä ainakin pelaajasopimukset ja muutkin työsopimukset, halliremonttien ja muiden investointien poistot, yhteistyösopimukset kumppanien ja tavaratoimittajien kanssa, televisiointisopimukset. Näiden varaan pystytään suljetussa liigassa rakentamaan sitä toimintaa paljon pitkäjänteisemmin kuin yhden kauden sykleissä ja sarjatason vaihtuessa pitäisi luonnollisesti tapahtua ketterästi näiden tulo- ja kuluvirtojen mukautuminen siihen. Mitenköhän käytännössä onnistuisi. Tulot luonnollisesti televisiosopimuksista ja yhteistyökumppaneilta tipahtaisivat heti, kun näkyvyys pienenee, mutta kulupuoli voi olla hankalampi laskea nopeasti?

Nyt ihan tyhmä kysymys, mutta onkohan avoimissa sarjoissa yleisesti pidemmissä pelaajasopimuksissa aina pykälät, että sopimus raukeaa tai palkka tipahtaa, jos kausi päättyy sarjatason vaihtumiseen. Selväähän on kuitenkin se, että ei siellä B-liigassa ole varaa maksaa niitä A-liigan palkkoja.

Kaipaan kyllä itsekin avointa liigaa ja tiettyä urheilun raadollisuutta, kuten putoamisen uhkaa ja vaikka jatkoaikoja, missä häviämällä voi jäädä vielä kokonaan pisteittä.