Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 386 013
  • 11 600

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ruotsalaisten nykyisistä haluista en tiedä. Voin kuitenkin helposti uskoa, että kasvu ja jääkiekkohullun Suomen markkknat kiinnostavat.
Ainakin jos nykyisiä tv-sopimuksia vertaa, niin SHL:n suurseuroilla ei olisi ihan kauheasti voitettavaa, paitsi jos tuon Ruotsi-Suomi-liigan rahanjako menisi maittain. Mutta silloin olisi myös maittain melkoinen taloudellinen kuilu. Ja noin ylipäätään ajatus, että normikatsojaa kiinnostaa naapurimaan liki tuntematon suurseura enemmän kuin kotimaan tuttu pikkuseura, on kaikkea muuta kuin varma. Ja vielä korostetusti ruotsalaisperspektiivistä.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Olishan tuollainen Eurooppalainen / Pohjoismainen sarja ihan mahtava, tai ainakin äärimmäisen mielenkiintonen homma. Toki tuossakin vois joku kysellä, että miksi Tappara eikä Ilves? Nythän Tapparalla on toki jo kiistattomat vakaat näytöt ammattimaisuudesta, mutta entäs parin vuoden päästä?
Tuota Tappara vastaan Ilves asetelmaa mietin. Tällä hetkellä Tapparan markkkna-arvo on suurempi kuin Ilveksen. Toki tilanne voi neljän viiden vuoden päästä olla toinen. Hankala kysymys. Ehkäpä lähtijä on sitten se ennakoivampi ja rohkeampi, jos molemmat ovat muutoin lähtökunnossa.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
@McTorso niin no mikä on iso ja mikä on pieni, kannattaisi Lukko ottaa tuollaiseen skandi-hirviöön mukaan ja jättää TPS muhimaan Suomeen.
Lukko ei hirveästi varmasti Ruotsissa kiinnosta. Ei Lukolla ole tuohon leikkiin mitään asiaa. TPS voi hyvinkin olla se kaikkein kiinnostavin seura ruotsalaisittain ajateltuna ja toki HIFK myös uudella hallillaan. On myös syytä muistaa, ettei muutos ole tulossa vallitsevien TV-sopimusten ollessa voimassa.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ainakin jos nykyisiä tv-sopimuksia vertaa, niin SHL:n suurseuroilla ei olisi ihan kauheasti voitettavaa,

Minä taas luulen, että varsinkin HIFK sekä TPS (mikseivät myös Tappara ja Kärpät) ovat sellaisilta talousalueilta ja sellaisilla kiekkoperinteillä sekä kiekkokulttuurilla varustettuja seuroja, että niiden liittyminen SHL:ään kasvattaisi TV-sopimuksen arvoa.
 
Viimeksi muokattu:

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Liigan muuttuneen tilanteen huomaa parheiten siitä miten siitä on tullut sarja U20-maajoukkueen pelaajille A-maajoukkueen pelaajien sijasta. Tämähän ei ole maajoukkueiden kannalta välttämättä kovinkaan huono tilanne, kun nuorille pelaajille Liiga tarjoaa todella hyvän ponnahdus alustan ja kovia pelejä ennen U20-kisoja. A-maajoukkuetta ajatellen parhaat pelaajat (pois lukien NHL pelaajat) lähtevät taas Liigasta kovempiin liigoihin (KHL, SHL, NLA, AHL) mittaamaan potenttiaalinsa. MIelestäni Liigan nuorentuminen ja osittainen heikentyminen edellämainittuihin sarjoihin verrattuna on osittain ollut maajoukkueille onnenpotku. Ihanne tilanteessa suurin osa nuorten maajoukkue pelaajista pelaisi isoissa rooleissa ammattimaisemmassa Mestiksessä ja useampi maajoukkue pelaaja pelaisi SHL:n tasoissa Liigassa. Nykytilanne toimii hyvin maajoukkueiden kannalta, mutta riittääkö se Suomalaisille seuroille/sarjoille?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Minä taas luulen, että varsinkin HIFK sekä TPS (mikseivät myös Tappara ja Kärpät) ovat sellaisia seuroja, sellaisilta talousalueilta, sellaisilla kiekkoperinteillä ja kiekkokulttuurilla varustettuja seuroja, että niiden liittyminen SHL:ään kasvattaisi TV-sopimuksen arvoa.
Toisaalta ovat olleet melkoisia heittopusseja ainoissa keskinäisissä mittelöissä, eli CHL:ssä. Ruotsalaisvinkkelistä voisi hakea yhtä hyvin kilpakumppanit Saksasta, jos tahtoisi jotain kilpailua aikaan. Toki suomalaisseurojen tuominen viemään ruotsalaisten tv-rahapotista tasoittaisi mahdollisesti kuilua, mutta edelleen epäilen ruotsalaisten halua lähteä puffaamaan suomalaista sarjajääkiekkoa.

Ihan mielenkiintoinen ajatus joka tapauksessa, olisi hauska tietää onko tuosta järjestetty Ruotsissa koskaan minkäänlaista kyselytutkimusta kiekonkatsojilta että kiinnostaisiko göteborgilaisia katsoa vastapuolelle ennemmin Kärppiä tai TPS:ää vai vaikkapa Rögle BK:ta tai Skellefteå AIK:ta.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Eiköhän CHL:ssä nimenomaan ole nähty sitä, että ensitason kiinnostus toisen maan seuroja kohtaan on rajallinen ja luulot siitä, että esim Kärpät, HIFK, TPS olisivat minkäänlaisia brändejä Ruotsissa - saatika muualla - ovat olemattomia luuloja.

Täten perään, että seurajohdon fokus on oltava siinä, että mikä on Suomen (SM-)liigan suunnitelma sarjajärjestelmäksi, joka on paras mahdollinen ratkaisu suomalaiselle jääkiekolle. Ja tämä fokus ja siihen liittyvät päätökset on pystyttävä tekemään, vaikka se vääjäämättömästi tarkoittaa, että markkoja ei jaeta tasan. Itse olen liputtanut ja liputan kahden vahvan tason rakentamista ja niiden välillä olevaa karsintasarjaa kohtaan.

Kuitenkin tuntuu, että nyt indikaattorit ovat sen suuntaiset, että mitään tosiallista muutosta ei tulla tekemään vuosiin, koska talouslukemat ovat seuroilla sekä liigalla menossa parempaan päin, nykyinen Telia-sopimus on mukavan rahakas ja kansanvälinen paine väistetään toisesta suunnasta CHL:ään ankkuroiden ja toisesta suunnasta KHL Jokereiden toimintaympäristön mahdottomuudelle hiljaa myhäillen.

Uudistus tulee sitten perinteiseen tapaan seuraavan suuren kriisin kautta, eli esim jos useampi seura kyykäisi ja/tai yleisömäärät tai sponsoritulot romahtaisivat esim rankan laman yhteydessä. Toinen skenaario milloin sarjamallin uudistukseen tulisi painetta olisi, jos samaan aikaan olisi kaksi ainoaa nykymalliin kykenevää seuraa/talousaluetta kolkuttelemassa ovelle (Jokerit ja K-Espoo). Mutta tässä staattisessa ja positiivissävytteisessä tilassa asialle ei tule tapahtumaan yhtään mitään, koska kukaan politbyrossa ei itseään jalkaan ammu.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Toisaalta ovat olleet melkoisia heittopusseja ainoissa keskinäisissä mittelöissä, eli CHL:ssä.

Nämä keskinäiset mittelöt menneet siis CHL:ssä ruotsalaisille 33-4-4-19 (+2 tasuria). Ovathan ruotsalaiset niitä vieneet 1,82 pistekeskiarvollaan, mutta en oikein käsitä miksi näissä pitää aina värittää aivan älyttömästi. "Melkoinen heittopussi"-arviosta kuitenkin luulisi, että saldo olisi keskinäisistä 62 kohtaamisesta 37-23 sijaan esimerkiksi 58-4.

Saksalaisia vastaan ruotsalaiset ovat ainoissa keskinäisissä mittelöissä niskan päällä 24-1-2-11 (+1 tasuri) pistekeskiarvolla 1,97, joten en ihan ymmärrä sitäkään miten sieltä ruotsalaiset muka kovempaa kilpailua löytäisivät Härmän melkoisten heittopussien sijaan.
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Eiköhän CHL:ssä nimenomaan ole nähty sitä, että ensitason kiinnostus toisen maan seuroja kohtaan on rajallinen ja luulot siitä, että esim Kärpät, HIFK, TPS olisivat minkäänlaisia brändejä Ruotsissa - saatika muualla - ovat olemattomia luuloja.
CHL:n perusteella ei ole nähty mitään. Se, ettei mini-CHL ottelu HIFK:ta vastaan kiinnosta vaikkapa Göteborgissa, ei todellakaan tarkoita sitä, ettei SHL-ottelu HIFK:ta vastaan kiinnostaisi Göteborgissa. Suomi vastaan Ruotsi -asetelma koko kauden kestävässä pääsarjassa on herkullinen, enkä usko tuon ajatuksen hävinneen pois Ruotsin puolellakaan. Mitään brändejä suomalaiset suurseurat eivät tietenkään Ruotsissa ole, vielä. Yhteinen sarja kaiken muuttaa voi.
Täten perään, että seurajohdon fokus on oltava siinä, että mikä on Suomen (SM-)liigan suunnitelma sarjajärjestelmäksi, joka on paras mahdollinen ratkaisu suomalaiselle jääkiekolle. Ja tämä fokus ja siihen liittyvät päätökset on pystyttävä tekemään, vaikka se vääjäämättömästi tarkoittaa, että markkoja ei jaeta tasan. Itse olen liputtanut ja liputan kahden vahvan tason rakentamista ja niiden välillä olevaa karsintasarjaa kohtaan.
Minustakin olisi hienoa, jos meillä olisi kaksi vahvaa sarjatasoa. Pienempi ja avoin Liiga mahdollistaisi Mestiksen elvyttämisen. Tällä hetkellä pidän kuitenkin todennäköisempänä muutoksena sitä, että suurseurat irtautuivat Liigasta kuin sitä, että sarja avataan ja joukkuemäärää vähennetään.
Kuitenkin tuntuu, että nyt indikaattorit ovat sen suuntaiset, että mitään tosiallista muutosta ei tulla tekemään vuosiin, koska talouslukemat ovat seuroilla sekä liigalla menossa parempaan päin, nykyinen Telia-sopimus on mukavan rahakas ja kansanvälinen paine väistetään toisesta suunnasta CHL:ään ankkuroiden ja toisesta suunnasta KHL Jokereiden toimintaympäristön mahdottomuudelle hiljaa myhäillen.
Näinhän se on. En kuitenkaan pidä mahdottomana, että nykyisen TV-sopimuksen ollessa katkolla, uudistuksia pyritään ajamaan läpi. Tuon seurauksena voidaan nähdä jopa Liigasta irtaantumisia. En usko, että kaikki isot seurat ovat tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.
Uudistus tulee sitten perinteiseen tapaan seuraavan suuren kriisin kautta, eli esim jos useampi seura kyykäisi ja/tai yleisömäärät tai sponsoritulot romahtaisivat esim rankan laman yhteydessä. Toinen skenaario milloin sarjamallin uudistukseen tulisi painetta olisi, jos samaan aikaan olisi kaksi ainoaa nykymalliin kykenevää seuraa/talousaluetta kolkuttelemassa ovelle (Jokerit ja K-Espoo). Mutta tässä staattisessa ja positiivissävytteisessä tilassa asialle ei tule tapahtumaan yhtään mitään, koska kukaan politbyrossa ei itseään jalkaan ammu.
Voi olla, että muutokseen johtava kriisi on lopulta yksinkertaisuudessaan se, etteivät isot ja pienet seurat pääse enää yhteisymmärrykseen Liigan suunnasta ja tiet eroavat.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Minustakin olisi hienoa, jos meillä olisi kaksi vahvaa sarjatasoa. Pienempi ja avoin Liiga mahdollistaisi Mestiksen elvyttämisen. Tällä hetkellä pidän kuitenkin todennäköisempänä muutoksena sitä, että suurseurat irtautuivat Liigasta kuin sitä, että sarja avataan ja joukkuemäärää vähennetään.
...
Käytännön tasolla on kuitenkin havaittu ettei Suomessa riitä rahaa divariseuroille. Toki Mestiksen keskimääräinen taso nousisi jonkun verran jos sinne kolme liigaseuraa tiputettaisiin, mutta käytännössä tuo tarkoittaisi kolmen seuran muuttumista parhaassakin tapauksessa puoliammattimaisiksi ja melkomoisen jääkiekkoammattilaismäärän vähenemisen maassa. Vaikka seurojen pelaajia ei liigatasoisina pitäisikään, on siellä kuitenkin esimerkiksi junnupolkua pystytty rakentamaan nimenomaan pääsarjassa pelaamisen luomilla tulovirroilla. Ei esimerkiksi nuo Mestiksestä nostetut/nousseet huvikseen pyörittäneet liigaseuroihin verrattuna nappikauppaa, vaikka sarjatasollaan isoimpia vieläpä huomattavalla marginaalilla olivatkin.

Mitkä seurat ovat mielestäsi toivoneet sarjan laajentamista, jos isot seurat ovat sitä vastustaneet? Jossain vaiheessa on kuitenkin päätetty oletettavasti 13 seuran kesken että nyt otetaan Mestiksestä kolme elinkelpoisinta ylös.
 

IceMaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Trashers, Flyers
@McTorso heittää huikeaa, kunnianhimoista, settiä! @teroz puolestaan hyvin tuo toista näkökulmaa, tyytymistä nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.

Itse en usko maiden välisiin sarjoihin, kohtahan lentomatkustaminen yms kielletään. Liigan jakaantumisen kahteen lohkoon tai Nuorten liigan kaltaiseen asetelmaan näkisin todennäköisempänä. Kai ne Liigan toimistollakin ovat huomanneet, että sarjataulukossa pelataan sijoista 1-2, 3-7 ja 8-10 tällä kaudella. Isossa kuvassa sijoista 1-3 ja 4-10. Yleisölle kiinnostavia pelejä ei siis riitä, etenkään kärkijoukkueille - eikä häntäpäällekään.

Taloudellinen kehitys toivonmukaan näkyisi kasvavissa pelaajabudjeteissa, eikä osinkoina tulevaisuudessakaan. Toisaalta nykymuotoisessa Liigassa maksetaan ammattilaistason palkkaa niillekin ketkä eivät sitä ansaitsisi. Esimerkkinä Juha Järvenpää tienasi KooKoossa yli 100k kaudesta, vaikka loukkaantumiset ja otteet maalinsuulla eivät vaikuttaneet siltä, että elää 100% urheilijan elämää.

Mitenkään väheksymättä Liigaseurojen toimistojen työtä, sielläkin vaatimuksena on kokemusta kentältä ennemmin kuin urheilujohtamisesta. Ammattilaisuuden pitää lähteä sieltä ja asettaa vaatimuksia koko seuralle pelaajat mukaanlukien. Menestyvät liigajoukkueet eivät kärsi loukkaantumisista samalla tavalla kuin heikosti menestyvät. Tästä esimerkkinä KooKoo, jonka loukkaantumiset ovat tulleet tällä kaudella poikkeuksetta pelitilanteista. Ahokas on osa syyllinen, mutta varmasti fysiikkavalmentaja Ahokin toi Kärpistä tuulahduksen Suomen kärkiseuran toimintatapoja.

Vähän karkasi ohi aiheen, mutta tiivistetysti: Liigan tason laskeminen ei ole kovin yksiselitteinen asia. Jotain täytyy tehdä ja vaikka en usko @McTorso n visioihin - hyvä, että joku uskaltaa ajatella rohkeasti. Vain rohkeus takaa kehityksen.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Yhteistyö ruotsalaisten kanssa olisi kyllä mielenkiintoinen mahdollisuus, mutta siinä tullaan aina siihen, että millaista yhteistyötä sieltä haluttaisiin ja missä määrin se sitten auttaisi suomalaisten asiaa. Itse olen käsittänyt, ettei siellä olisi minkäänlaista halua esim. sellaiselle mallille, jossa molemmista maista lähtisi saman verran jengiä mukaan vaan enemmänkin joku sellainen kuvio, jossa Suomesta mukaan lähtisi tyyliin neljä viisi joukkuetta. No tuohan voisi vielä onnistua vaikka siten, että lähtijät olisivat esim. HIFK, TPS, Ilves, Tappara ja Kärpät. Kun SHL:ssä on tällä hetkellä 14 joukkuetta, niin tuohon vielä yksi ruotsalainen lisää ja kasassa olisi 20 joukkueen sarja. Nuo voisi sitten jakaa neljään divisioonaan ja lähteä sillä eteenpäin.

Jokaisessa divisioonassa pelattaisiin jokaista muiden divisioonan joukkueita vastaan kaksi kertaa ja oman divisioonan sisällä kuusi kertaa. Jokaiselle tulisi pelejä 2x15 + 6x4 -> 54 peliä runkosarjaa ja sitten jokaisesta divisioonasta joko suoraan neljä jatkoon tai kolme ja divisioonan voittajat suoraan toiselle pudotuspelikierrokselle. Pudotuspelikierroksia tulisi neljä ja Suomen sisällä pelattaisiin omassa divisioonassa ensin kaksi kierrosta ja sen jälkeen Suomen divisioonan voittaja kohtaisi välierissä jonkun ruotsalaisen divisioonan voittajan ja kaksi muuta toisessa parissa. Finaalissa sitten välierä voittajat. Putoamiset Ruotsin puolella ratkaistaisiin sitten siten, että jokaisen kolmen divisionan heikoin lähtisi playout mallisiin kamppailuihin allsvenskanin voittajan kanssa. Eli paras divisioonan vitonen kohtaa ekalla kierroksella allsvenskanin voittajan ja toiseksi paras divisioona vitonen kohtaa kolmanneksi parhaan. Häviäjät jatkavat finaalisarjaan, jonka häviäjä aloittaa seuraavalla kaudella Allsvenskanissa.

Ruotsissa on kuitenkin vahva perinne sellaiselle eurooppalaiselle kilpailulle, jossa runkosarjassa kaikki kohtaa toisensa reiluista lähtökohdista ja heikoimmat sitten joko putoavat tai karsivat putoamisesta. Tällaista ei välttämättä kauhean reilusti saada tuossa ylläolevassa mallissa aikaan, eli vaihtoehtoinen malli 15 + 5 joukkueelle olisi seuraava. Suomessa kaikki viisi kohtaisi jokaisen ruotsalaisjoukkueen kahdesti ja sitten toisensa jokaisen peräti kahdeksan kertaa. Ruotsin puolella kaikki kohtaisi suomalaiset kahteen kertaan ja sitten kaikki toisensa kolmeen kertaan. Suomessa "runkosarja" siis jatkuisi vielä 10 ottelun verran, kun Ruotsissa aloiteltaisiin jo pudotuspelejä. Tämä sen takia, että kummassakin maassa ratkaistaisiin voittaja ensin ja nuo kohtaisivat sitten finaalissa.

Suomessa 2x15 + 8x4 -> 62 runkosarja peliä -> kolme tai neljä parasta pudotuspeleihin ja kaksi kierrosta pudotuspelejä, joiden voittaja kohtaisi sitten Ruotsin parhaan.

Ruotsissa 2x5 + 3x14 -> 52 runkosarja peliä -> kymmenen pudotuspeleihin ja aivan kuten nyttenkin, 7. -10. pelaa ensin "säälit" ja sen jälkeen kahdeksan parasta pelaa vielä kolme kierrosta, kunnes voittaja kohtaa sitten Suomen parhaan.

Tällä tavalla tän pitäisi synkata maiden välillä siten, että Ruotsissa pudotuspelejä ehditään (per joukkue) pelaamaan maksimissaan juuri tuo 10 peliä, ennenkuin suomalaisetkin aloittaisivat pudotuspelinsä. Ruotsalaisten näkökulmasta kolmannesta kierroksesta ja finaalissa sitten kohtaisi kummankin maan parhaat.

Tässä mallissa olisi myös se hyvä puoli, että vaikka runkosarjassakin pelattaisiin ristiin ja saataisiin lisää kansainvälistä kokemusta, niin kun kummassakin maassa ratkaistaan ensin voittaja ja lopulta nuo kaksi voittajaa kohtaisi finaalissa, niin tämä malli ei olisi niin haavoittuvainen, vaikka televisio yms. sopimukset eivät olisi aivan samalla tasolla.

Edit. jos tällaiseen jälkimmäiseen malliin lähdettäisiin, niin samalla sitten Allsvenskan uusiksi siten, että siihen osallistuisi 12 ruotsalaista joukkuetta, kuusi norjalaista ja kuusi tanskalaista. Sitten jollain mallilla sieltä voi aina joukkueita nousta SHL:ään, jonka nimi virallisesti sitten muutettaisiin muotoon Skandinavian Hockey League.

Edit2. tosin tuo malli vaatisi aikataulujen tiivistämistä entisestään, koska nythän Ruotsissa pelataan kait se 52-54 runkosarjapeliä ja siihen perään neljä kierrosta pudotuspelejä. Tässä mallissa tulisi suunnilleen sama määrä runkosarjapelejä ja viisi pudotuspelikierrosta. Vai voisiko finaalin sitten pelata ihan mm-kisojen alla tai siten, että ihan viimeisimmät pelit menisi osittain päällekäin ja samoin kuin NHL:stä, niin tarvittavat pelaajat voivat jatkaa mm-kisoihin suoraan pudotuspelien loputtua.
 
Viimeksi muokattu:

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Yhteistyö ruotsalaisten kanssa olisi kyllä mielenkiintoinen mahdollisuus, mutta siinä tullaan aina siihen, että millaista yhteistyötä sieltä haluttaisiin ja missä määrin se sitten auttaisi suomalaisten asiaa. Itse olen käsittänyt, ettei siellä olisi minkäänlaista halua esim. sellaiselle mallille, jossa molemmista maista lähtisi saman verran jengiä mukaan vaan enemmänkin joku sellainen kuvio, jossa Suomesta mukaan lähtisi tyyliin neljä viisi joukkuetta. No tuohan voisi vielä onnistua vaikka siten, että lähtijät olisivat esim. HIFK, TPS, Ilves, Tappara ja Kärpät. Kun SHL:ssä on tällä hetkellä 14 joukkuetta, niin tuohon vielä yksi ruotsalainen lisää ja kasassa olisi 20 joukkueen sarja. Nuo voisi sitten jakaa neljään divisioonaan ja lähteä sillä eteenpäin.

Jokaisessa divisioonassa pelattaisiin jokaista muiden divisioonan joukkueita vastaan kaksi kertaa ja oman divisioonan sisällä kuusi kertaa. Jokaiselle tulisi pelejä 2x15 + 6x4 -> 54 peliä runkosarjaa ja sitten jokaisesta divisioonasta joko suoraan neljä jatkoon tai kolme ja divisioonan voittajat suoraan toiselle pudotuspelikierrokselle. Pudotuspelikierroksia tulisi neljä ja Suomen sisällä pelattaisiin omassa divisioonassa ensin kaksi kierrosta ja sen jälkeen Suomen divisioonan voittaja kohtaisi välierissä jonkun ruotsalaisen divisioonan voittajan ja kaksi muuta toisessa parissa. Finaalissa sitten välierä voittajat. Putoamiset Ruotsin puolella ratkaistaisiin sitten siten, että jokaisen kolmen divisionan heikoin lähtisi playout mallisiin kamppailuihin allsvenskanin voittajan kanssa. Eli paras divisioonan vitonen kohtaa ekalla kierroksella allsvenskanin voittajan ja toiseksi paras divisioona vitonen kohtaa kolmanneksi parhaan. Häviäjät jatkavat finaalisarjaan, jonka häviäjä aloittaa seuraavalla kaudella Allsvenskanissa.

Ruotsissa on kuitenkin vahva perinne sellaiselle eurooppalaiselle kilpailulle, jossa runkosarjassa kaikki kohtaa toisensa reiluista lähtökohdista ja heikoimmat sitten joko putoavat tai karsivat putoamisesta. Tällaista ei välttämättä kauhean reilusti saada tuossa ylläolevassa mallissa aikaan, eli vaihtoehtoinen malli 15 + 5 joukkueelle olisi seuraava. Suomessa kaikki viisi kohtaisi jokaisen ruotsalaisjoukkueen kahdesti ja sitten toisensa jokaisen peräti kahdeksan kertaa. Ruotsin puolella kaikki kohtaisi suomalaiset kahteen kertaan ja sitten kaikki toisensa kolmeen kertaan. Suomessa "runkosarja" siis jatkuisi vielä 10 ottelun verran, kun Ruotsissa aloiteltaisiin jo pudotuspelejä. Tämä sen takia, että kummassakin maassa ratkaistaisiin voittaja ensin ja nuo kohtaisivat sitten finaalissa.

Suomessa 2x15 + 8x4 -> 62 runkosarja peliä -> kolme tai neljä parasta pudotuspeleihin ja kaksi kierrosta pudotuspelejä, joiden voittaja kohtaisi sitten Ruotsin parhaan.

Ruotsissa 2x5 + 3x14 -> 52 runkosarja peliä -> kymmenen pudotuspeleihin ja aivan kuten nyttenkin, 7. -10. pelaa ensin "säälit" ja sen jälkeen kahdeksan parasta pelaa vielä kolme kierrosta, kunnes voittaja kohtaa sitten Suomen parhaan.

Tällä tavalla tän pitäisi synkata maiden välillä siten, että Ruotsissa pudotuspelejä ehditään (per joukkue) pelaamaan maksimissaan juuri tuo 10 peliä, ennenkuin suomalaisetkin aloittaisivat pudotuspelinsä. Ruotsalaisten näkökulmasta kolmannesta kierroksesta ja finaalissa sitten kohtaisi kummankin maan parhaat.

Tässä mallissa olisi myös se hyvä puoli, että vaikka runkosarjassakin pelattaisiin ristiin ja saataisiin lisää kansainvälistä kokemusta, niin kun kummassakin maassa ratkaistaan ensin voittaja ja lopulta nuo kaksi voittajaa kohtaisi finaalissa, niin tämä malli ei olisi niin haavoittuvainen, vaikka televisio yms. sopimukset eivät olisi aivan samalla tasolla.

Edit. jos tällaiseen jälkimmäiseen malliin lähdettäisiin, niin samalla sitten Allsvenskan uusiksi siten, että siihen osallistuisi 12 ruotsalaista joukkuetta, kuusi norjalaista ja kuusi tanskalaista. Sitten jollain mallilla sieltä voi aina joukkueita nousta SHL:ään, jonka nimi virallisesti sitten muutettaisiin muotoon Skandinavian Hockey League.
Periaatteessa hyvä, mutta ei kuulosta hyvältä malli, jossa itäisestä konferenssista pääsee finaaliin kahden playoffkierroksen kautta, mutta läntisessä tahkotaan mahdolliset säälit plus kolme kierrosta veristä playofftaistoa.

Runkosarjaläpsyttelyt ovat menneen talven lumia kun ratkaisupelejä pelataan.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Periaatteessa hyvä, mutta ei kuulosta hyvältä malli, jossa itäisestä konferenssista pääsee finaaliin kahden playoffkierroksen kautta, mutta läntisessä tahkotaan mahdolliset säälit plus kolme kierrosta veristä playofftaistoa.

Runkosarjaläpsyttelyt ovat menneen talven lumia kun ratkaisupelejä pelataan.

No mutta jos Suomesta osallistuu vain viisi joukkuetta ja Ruotsista 15, niin olisihan tuo ihan perusteltavissa. Lisäksi tuo finaalihan olisi ikäänkuin lisäfinaali, koska kyllähän tuossa mallissa välieräpareja ajateltaisiin varmaan kummassakin maassa kansallisina finaaleina ja sitten voittajat jatkaisivat vielä koko pohjolan herruudesta. Ja niinkuin sanottua, jos se tehtäisiin juuri noin, niin silloin järjestelmä ei välttämättä olisi niin haavoittuvainen vaikka sille, että Ruotsissa joukkueet saisivat tv-rahaa sen 5 miljoonaa per joukkkue ja lätäkön köyhemmällä puolella se olisi vaikka vain 2 miljoonaa per tiimi. Meinaa tuossa mallissahan kummassakin maassa pelattaisiin käytännössä toisia vastaan paikallisesta mestaruudesta, vaikka extrapelejä tulisi runkosarjassa ulkomaalaisia vastaan ja sitten vasta kummankin voittaja ottaa yhteen vikassa pudotuspeliparissa.

Edit. toki sitten jos käytettäisiin vielä lisää mielikuvitusta, niin voisihan teoriatasolla sellaiseenkin malliin lähteä, jossa täälläkin pelattaisiin runkosarjaa se samat 52 peliä ja Suomen puolella pudotuspeleihin menisi SHL:n neljä parasta suomalaisjoukkuetta ja Liigan kuusi parasta. Ja pudotuspelit pelattaisiin tällä puolella samalla tavalla, kuin Ruotsissa tai täälläkin nykyään. En vaan usko, että uudessa tilanteessa Liiga haluaisi tuollaiseen lähteä. Tai mistä sitä sitten tietää.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Itselleni tuli mieleen ketjua lukiessani seuraavanlainen kansainvälinen sarja idea.

Sarjan nimi: EHL (European Hockey league) tai jokin muu yksinkertainen muistaa ja helppo markkinoida.

Joukkueet: 6x Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Sveitsistä = 24

Sarjajärjestelmä: Kansalliset divisioonat. Konferenssit Ruotsi+Suomi ja Saksa+Sveitsi

Otteluohjelma: 6x oman maalaisia vastaan = 30peliä 4x oman konferessin toisen divisioonan joukkueita vastaan =24peliä + 4-6peliä toisen konferenssin joukkueita vastaan. Näin kokonais pelimääräksi saataisiin joko 58 tai 60 ja samalla painopiste pysyisi oman maan joukkueiden keskinäisissä väännöissä. Otteluohjelma voisi toimia vuoro viikoin kansallisia pelejä ja seuraavalla kansainvälisiä.

Playoffit: jokaisesta divisioonasta 4 parasta mukaan ja kahden paras 7 sarjan jälkeen jokaisella maalla olisi oma mestari selvillä. Tämän jälkeen joko loput ottelut myös paras 7 sarjoina tai jonkinlaisena 4 mestarin kiertävänä turnauksena esim 4 joukkueen kaksinkertainen sarja 2 peliä jokaiselle jokaisen kotiareenalla.

Rahat: Tv-sopimus vähintään 5m€ kaudesta per joukkue kansainvälisten ja kansallisten sponsorien avulla (muuten Ruotsalaiset tuskin lähtisivät Shl:stä, jolleivat saa isompaa sopimusta kuin heidän nykyinen) + hyvä sopimus auttaisi sarjan mahdollisuuksiin olla tasokas ja mielenkiintoinen.

Budjetit: alkuun pelaaja budjetit voisi rajata 4-8m€ (ala- ja yläraja) väliin tai sitten jos kovilla lähtee ampumaan niin budjetti haitarin voisi venyttää 5-10m€. Näin ollen joukkueiden pitäisi saada kasaan suunnilleen 10-25m€ kokonais budjetteja. Tässä olisi varmasti seuroilla työsarkaa, mutta onnistuessaan sarja voisi olla hyvinkin laadukas ja mielenkiintoinen ja nousta hiljalleen NHL:n ja KHL:n rinnalle kolmanneksi suursarjaksi.

Ei tämä nyt ollut kovin tarkkaan suunniteltu ajatus, mutta rustasin nyt jotain pointteja joita tuli mieleen. Tähän en laskenut mukaan kuin nuo neljän maan sarjat eli esimerkiksi Tsekit olisivat kokonaan ulkona tästä. Toki ideaa voisi hioa suuntaan jos toiseenkin.
 

Rautakansleri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, RoKi, alasarjajoukkueet
Ihan kiinnostava ehdotus Retrorentulta, mutta itseäni ei mikään kansainvälinen sarja kauheasti sytyttäisi, varsinkaan jos sinne lähtisi noin monta joukkuetta Suomesta. SM-liigan taso ja mielenkiinto romahtaisi.

Mutta voisin esittää oman haavekuvani SM-liigan ja Mestiksen tulevaisuudesta, voisinpa sanoa sanan Suomi-sarjastakin. Toki tämäkään suunnitelma ei tule toteutumaan, mutta haaveillahan aina saa.

SM-liigan joukkuemäärää on vähennettävä, sen olemme nähneet viime kausina. Nytkin liigassa on joukkueita, jotka voivat pelata häntäpään joukkueita vastaan b-miehistöllä, ja voittaa ne silti mennen tullen. Häntäpään joukkueet taas voivat jatkaa puuhasteluaan loppukauden ja säästellä rahaa ensi kauteen, putoamispeikkoa kun ei ole. Tästä karmeimpana esimerkkinä TPS.

Joukkuemäärä tulisi pudottaa takaisin neljääntoista, mutta sekään ei mahtaisi riittää. Meille jäisi edelleen ylivoimaisia kärkijoukkueita ja kyykkääviä häntäpään seuroja. 12 joukkuetta siis liigaan, kolme pudotetaan Mestikseen. Putoavia joukkueita ei päätetä taloudellisin perustein, vaan urheilu edellä. Liigalle ja Mestikselle julistetaan kolmen-neljän kauden siirtymäaika. Näiden kausien viisi huonoimmin pärjännyttä liigajoukkuetta pelaavat keskenään karsintasarjan, jonka häviäjät pudotetetaan Mestikseen. Putoajille maksetaan kahden kauden ajan tukea, jolla kompensoidaan sarjatason vaihduttua tapahtuvaa taloustilanteen heikkenemistä. Myöhemmin karsintojen kautta mahdollisesti putoaville joukkueille tukea ei makseta. Liigalisenssin hinta lasketaan 1,4 miljoonaan mahdollisten nousijajoukkueiden taloudellista taakkaa helpottamaan.

Liiga pelataan 12 joukkueen sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa viisi kertaa vastakkain. 5x11=55 peliä/joukkue. Toki tuohon voi vielä iskeä viisi peliä lisää, jos halutaan pysyä nykyisessä 60 ottelun mallissa.

Pudotuspeleihin pääsevät kahdeksan parasta, loput neljä jäävät rannalle ruikuttamaan. Pudotuspelit pelataan nykyiseen tapaan paras seitsemästä-mallilla. Mestariksi kruunattu joukkue pelaa viikon huilittuaan loppuhuipennuksena erillisestä Pohjolan Mestaruudesta SHL:n mestaria vastaan. Tämä on yhden ottelun mittainen yleisötapahtuma, joka pelataan vuorotellen Ruotsissa ja vuorotellen Suomessa. Voittaja kruunataan Pohjolan mestariksi. Kyseisellä tittelillä ei ole mitään vaikutusta kansallisiin sarjoihin, mutta parhaimmillaan otteluista muodostuu urheilullisesti kiinnostava rahasampo joka toimii tasonmittarina Liigan ja SHL:n välillä.

Liigan kaksi huonointa karsivat Mestiksen finalisteja vastaan. Karsinnat pelataan kahtena paras seitsemästä-otteluparina: Mestiksen mestari Liigan viimeistä vastaan, Mestiksen kakkonen taas Liigan toiseksi viimeistä vastaan. Mestiksen mestari saa heikomman vastuksen lisäksi kotiedun. Näin Mestis-mestaruus palkitaan, eikä muodostu tilannetta, jossa jo finaaliin pääsy on riittävä suoritus. Liitto ja Liiga maksavat yhdessä mahdollisille Mestiksestä nouseville seuroille 450 000€ palkintorahaa. Tällä helpotetaan hiukan Liigaan siirtymisestä seuraavia kuluja.

Mestis keskittyy kolmen-neljän vuoden siirtymäajan aikana toimintansa kehittämiseen. Toimintaa muutetaan ammattimaisempaan ja omavaraisempaan suuntaan kiristämällä farmausmahdollisuuksia entisestään. Näin saadaan toivottavasti jo vähentyneet, mutta edelleen olemassaolemat farmijoukkueet muuttumaan itsenäisimmiksi tai mahdollisesti vaihtamaan sarjatasoa, jos itsenäinen toiminta ei ole mahdollista.

Liitto palauttaa palkintorahat Mestikseen, jolloin menestymisestä palkitaan, eikä tilanne ole se, mikä LeKillä viime kaudella (pudotuspelit tuottivat tappiota seuralle, kun tulot olivat vähäiset, mutta matkustus- ja muut kulut suurehkot). Palkintoraha mahdollistaa myös seuran pitkäjänteisemmän kehittämisen ja vähentää ylösalas-liikettä loppusijoituksissa. Tässä yksi ehdotus palkintorahojen jakamiseen:
Runkosarjan voittaja: 20 000€ Mestari: 80 000€
Runkosarjan toinen: 15 000€ Toinen: 40 000€
Runkosarjan kolmas: 10 000€ Kolmas: 20 000€
Runkosarjan neljäs: 5000€ Neljäs: 10 000€

Liiga maksaa tukea Mestis-seuroille, jotta nämä voivat kehittää toimintaansa paremmin Liigan vaatimustasoa vastaavaksi.

Tämän ohella joukkuemäärän pudottamistakin tulee miettiä. Jos Liigasta pudotetaan Mestikseen kolme joukkuetta, vastaavasti Mestiksestä on pudotettava kolme joukkuetta tasaisuuden varmistamiseksi. Tämä hoidetaan samalla tavalla kuin Liigassa: siirtymäajalla huonoiten sijoittuneet joukkueet pakkaavat kimpsunsa ja siirtyvät pelaamaan Suomi-sarjaa.

Kun siirtymäaika on ohi, kolme seuraa Liigasta putoaa Mestikseen ja Mestiksestä kolme Suomi-sarjaan. Mestis jatkuu normaalisti: 50 ottelun runkosarja, kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja kaksi viimeistä karsintoihin. Finalistit pääsevät karsimaan SM-liigapaikoista. Mestis-karsinnat pelataan samalla tavalla kuin nykyäänkin: kaksi paras seitsemästä-otteluparia, joiden voittajat pelaavat seuraavalla kaudella Mestistä.

Suomi-sarjaa on myös kehitettävä, jottei tasoero Mestikseen enää kasva. Liitto alkaa maksaa palkintorahaa myös Suomi-sarjassa parhaiten menestyneille joukkueille. Alla ehdotus Suomi-sarjan palkintorahoista:
Runkosarjan voittaja: 5000€ Mestari: 10 000€
Runkosarjan toinen: 4000€ Toinen: 8000€
Runkosarjan kolmas: 3000€ Kolmas: 6000€
Runkosarjan neljäs: 2000€ Neljäs: 4000€

Suomi-sarja supistetaan 14 joukkueen sarjaksi.

Paljon muutakin kehitettävää olisi, mutta en jaksa enää kirjoittaa, viesti on jo nyt venynyt pitkäksi kuin nälkävuosi.
Kommentoikaa, kehukaa, haukkukaa.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Liitto palauttaa palkintorahat Mestikseen, jolloin menestymisestä palkitaan, eikä tilanne ole se, mikä LeKillä viime kaudella (pudotuspelit tuottivat tappiota seuralle, kun tulot olivat vähäiset, mutta matkustus- ja muut kulut suurehkot). Palkintoraha mahdollistaa myös seuran pitkäjänteisemmän kehittämisen ja vähentää ylösalas-liikettä loppusijoituksissa. Tässä yksi ehdotus palkintorahojen jakamiseen:

Mestikseen muuten palautui käsittääkseni palkintorahat , mutta summat on aikaisempaa pienemmät. Uutisssa ei kauden alussa sen tarkempia summia sitten ollut. Vanhassa taidettiin jakaa 150 000e. Pieniähän nuo olisi vaikka kasvaisi tuohon ehdotelman reiluun 200 000e. Se ehkä juuri isoin ongelma kaikissa järjestelmissä mitä ehdotettu että nyt mestiksen jengeillä liikevaihdot siellä 300 000- 500 000e välillä ja niitä yritetään vain pienillä almuilla kohentaa niin eihän tuosta kunnolla saada edes noilla nykyistä tilaa pidettyä saati että organisaatiota kasvatettua. Siihen pitäisi sitten kylmiltään työntää nuo kolme jengiä liigasta.

Kyllähän tuota kohennusta pitäisi hakea esimerkiksi jakamalla tv rahat seuraavassa sopimuksessa vaikka 16 osaan, 15 liigajoukkueilla ja tuo 1/16 osuus mestisseuroille yhteisesti. Tuon rinnalla vielä palkitseva boonusjärjestelmä sarjan parhaille ja karsintojen mahdollisuus jossain muodossa (karsinnoista lisää tuloja vaikka erot sarjoilla liikaa jatkossakin).
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Sunnuntai "aamun" ratoksi taas pari ehdotusta. Ensimmäinen ei varsinaisesti Liigaan, mutta koskisi Liiga organisaatiota, niin tohdin laittaa tänne.

Eli jos sitä ylikansallista sarjaa ei saada aikuisiin rakennettua, niin pitäisikö sitä lähteä kokeilemaan junnuilla? Ehdottelin tätä mallia aikaisemmin aikuisille Suomen, Tshekin, Itävallan ja Saksan kohdalle, mutta junnuilla tätä voitaisiin kokeilla Suomi, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi mallilla. Kilpailu jakautuisi kahteen konferenssiin, jossa toisessa Suomi ja Ruotsi ja toisessa Saksa ja Sveitsi. Jokaisesta maasta 16 joukkuetta mukaan ja kilpailu rakentuisi ikäänkuin kahdelle tasolle. Eli kussakin maassa mentäisiin 6+10 mallilla. Jos me nimetään ne nyt vaikka selvyyden vuoksi a ja b lohkoiksi (maittain), niin kussakin maassa a lohkon joukkueet pelaisi kahdesti saman konferenssin toisen maan a lohkon joukkueita vastaan ja toisen konferenssin a lohkon joukkueet kohdattaisiin vaan kertaalleen. Tämän lisäksi oman maan b lohkon joukkueet kohdattaisiin kahdesti ja sitten oman lohkon sisällä joukkueet kohdattaisiin neljä kertaa.

Tästä tulisi jokaisessa maassa, jokaiselle a lohkon joukkueelle (2x6 + 1x12 + 2x10 + 4x5) -> 64 ottelua runkosarjaa, joista 12 ottelua olisi ulkomailla. Junnu jengithän jonkin verran kanssa reissaa pre seasonille ja kait joskus myös kauden aikana, joten jos ne korvattaisiin tällä, niin olisiko tämä talouden puolelta tehtävissä? Kun kyse "junioreista" niin nuo ulkomaan pelithän voisi sitten koittaa jollain mallilla niputtaa, ettei reissuja/reissupäiviä tulisi ihan mahdoton määrä.

Sitten kussakin maassa on ne 10 joukkuetta, jotka pelaisivat b lohkossa. Nämä kohtaisivat siis oman maansa a lohkon joukkueet kaksi kertaa ja voisivat kohdata saman konferenssin toisen maan b lohkon joukkueet kaikki kertaalleen. Tämän lisäksi lohkon sisällä kaikki joukkueet kohdattaisiin neljästi. Pelejä tulisi siis (2x6 + 1x10 + 4x9) -> 58 peliä runkosarjassa, joista vain 5 ottelua ulkomailla ja koska samassa konferenssissa, niin Suomesta katsottuna tarkoittaisi viisi peliä Ruotsissa. Kait tuo olisi kauden aikana tehtävissä "juniori" joukkueeltakin?

Koska b lohkossa pelataan vähemmän runkosarjaa, kuin a lohkossa, niin pudotuspelit voisivat alkaa b lohkossa jo siinä vaiheessa, kun a lohkossa pelataan vielä runkosarjan viimeisiä pelejä. B lohkon neljä parasta aloittaa ekalla kierroksella. Kaksi parasta jatkaa sitten a lohkon kuuden parhaan kanssa pudotuspeleissä ja maakohtaiset mestarit ratkaistaisiin. Mestarit kohtaisi sitten final four turnauksessa, joka pelattaisiin yhden viikonlopun aikana, vuorovuorin neljässä eri maassa. Lauantaina välierät ja sunnuntaina finaali ja pronssiottelu.

Pudotuspelien toisella kierroksella tippuneet (eli vaihe, jossa a lohkon joukkueet ja b lohkon kaksi parasta) neljä joukuetta pelaisivat vielä kanssa yhden pudotuspelikierroksen, jossa kaksi paria ja molempien parien voittajat jatkaisivat seuraavalla kaudella a lohkossa ja hävinneet aloittaisivat kauden b lohkossa.

Ja kun tämä olisi ikäänkuin uusi juniorisarja Euroopassa, joka voisi ehkä hitusen koittaa kerätä myös katsojia, niin pitäisikö tähän kilpailuun ottaa ikärajaksi 20 vuoden sijaan 24? Eli pelaajat voisivat vielä neljä vuotta jatkaa junioreissa pelaamista, jos eivät heti 20v ole valmiita äijien sarjoihin? Ja tässä siis tarkoituksena olisi, että koskisi vain a-junnuja ja mahdollisesti siitä eteenpäin, eli taloudellinen rasite Liigajoukkueille, ei junioriorganisaatioille.

Toinen ehdotus koskeekin sitten kohta toivottavasti remontin alta valmistuvaa Olympiastadionia.

Ulkoilmapelit voivat olla hieman hankala järjestää siellä, kun pääkaupungin jengit pelaavat eri sarjoissa, eikä välttämättä intressiä kohdata toisia ole, joten pitäisikö stadikalle järjestää all-star tapahtuma Liigapelaajien ja Suomen KHL joukkueen pelaajista?

Jotta tapahtuma olisi pidempi, kuin vain yksi ottelu, niin joukkueita koitetaan kerätä mukaan useampi ja pelattaisiin miniturnaus NHL:n all-star tapahtumaa mukaillen. Eli ikäänkuin minijoukkueet ja pelit 3 vastaan 3 ja tyyliin 2x10 minuuttia. Kun katselee, että kuinka paljon Suomessa (Liigassa ja KHL) pelaa tällä kaudella pelaajia ja mistä, niin kaiketi seuraavat joukkueet olisivat mahdollisia. Suomessa pelaavat kanukit, Suomessa pelaavat ruotsalaiset, Suomessa pelaavat keski-eurooppalaiset (Tshekki, Slovakia ja Unkari) ja lopuista ulkkareista Suomessa pelaavat maailman pelaajat. Tämän lisäksi vielä kaksi joukkuetta suomalaisista, vaikka idän ja lännen joukkuetta tai sitten pohjoinen ja etelä. Tai sitten joku malli, jossa paikallisvastustajat olisivat aina toisella puolella. Ilveksen ja Tapparan pelaajat olisivat eri joukkueissa, Lukon ja Ässien pelaajat olisivat eri joukkueissa ja niin edelleen.

Kuusi joukkuetta, jotka pelaisivat ensin vaikka kahdessa alkulohkossa lauantaina "alkusarjapelit", joka tekisi kuusi miniottelua (2x10 minuuttia mallilla) ja sitten sunnuntaina pudotuspelit, joissa molempien lohkojen kakkoset kohtaisi ensin toisen lohkon kolmoset, näiden voittajat kohtaisivat välierissä lohko ykköset ja finaalissa kohtaisi välierä voittajat. Eli sunnuntaillekin saataisiin viisi mini ottelua. Ja pitäisikö finaali sitten pelata 3x10?
 

Rautakansleri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, RoKi, alasarjajoukkueet
Mestikseen muuten palautui käsittääkseni palkintorahat , mutta summat on aikaisempaa pienemmät. Uutisssa ei kauden alussa sen tarkempia summia sitten ollut. Vanhassa taidettiin jakaa 150 000e. Pieniähän nuo olisi vaikka kasvaisi tuohon ehdotelman reiluun 200 000e. Se ehkä juuri isoin ongelma kaikissa järjestelmissä mitä ehdotettu että nyt mestiksen jengeillä liikevaihdot siellä 300 000- 500 000e välillä ja niitä yritetään vain pienillä almuilla kohentaa niin eihän tuosta kunnolla saada edes noilla nykyistä tilaa pidettyä saati että organisaatiota kasvatettua.
Näinhän se vähän on, yritin vain pitää oman ehdotukseni realistisuuden rajoissa, liitto kun tuskin alkaa kovin suuria summia maksamaan. Hieno juttu, jos palkintorahat on nyt palautettu, mutta aika ironista jos ne ovat pienentyneet entisestään. Liitto kun sanoi palkintorahat aikanaan poistaessaan, että säästyvä raha sijoitetaan sarjan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, niin että seuroille pystytään myöhemmin maksamaan huomattavasti suurempia palkkioita.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Näinhän se vähän on, yritin vain pitää oman ehdotukseni realistisuuden rajoissa, liitto kun tuskin alkaa kovin suuria summia maksamaan. Hieno juttu, jos palkintorahat on nyt palautettu, mutta aika ironista jos ne ovat pienentyneet entisestään. Liitto kun sanoi palkintorahat aikanaan poistaessaan, että säästyvä raha sijoitetaan sarjan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, niin että seuroille pystytään myöhemmin maksamaan huomattavasti suurempia palkkioita.

Joo taitaa olla vähän tuommoinen "kompromissi" ratkaisu että saadaa noilla liigalta tulevilla "verirahoilla" maksettua henkilöstön palkkoja ja pieni osa vain ohjataan seuroille. En muista että mestiksessä olisi oikeastaan mitään varsinaista parannusta juurikaan mihinkään viimekaudella tullut verrattuna siihen että rahat ohjattiin seurojen palkintorahoihin. Sulla taisi omissa ehdotelmissa myös olla esim. nousijalle oma boonus , mutta sekin raha varmaan olisi tiukassa tai jos tuettaisiin tippunutta joukkuetta. Eli kaikki tämmöiset pitäisi melkein korvamerkitä TV rahassa ja niihin taas tuskin nykyisen TV-sopimuksen aikaan kosketaan hirveästi. Eli aikaisintaan alkaisi tapahtua kun uutta tv-sopimusta neuvoteltaisiin.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Eli kaikki tämmöiset pitäisi melkein korvamerkitä TV rahassa ja niihin taas tuskin nykyisen TV-sopimuksen aikaan kosketaan hirveästi. Eli aikaisintaan alkaisi tapahtua kun uutta tv-sopimusta neuvoteltaisiin.

Toisaalta jos tässä nyt puhutaan Liigan tv-rahasta, niin eihän siitä "neuvotteleminen" vaadi uutta sopimusta vaan kyseinen neuvottelu käytäisiin aina siten, että Liiga on pöydän toisella puolella ja voisi kuvitella, että kun Telia on sitoutunut tietyn summan rahaa Liigalle tilittämään, niin heille on varmaan loppupeleissä suht sama, käyttääkö Liiga jonkun osan tuosta Mestiksen hyväksi vai ei.

Jos sitten ajatuksena on jonkinlainen uusi diili, jossa olisi Liiga ja Mestis yhdessä mukana, niin siinä on vain se ongelma, että ostajan pitää haluta tuollaista pakettia, jotta hyvä diili syntyisi. Ja kun aina muistetaan Ruotsia kehua ja miten hyvin siellä on asiat, kun on avoimet sarjat, niin siellähän tv-sopimus kasvoi pääsarjassa jo huimiin lukemiin, mutta samalla ero tv-rahassa kakkossarjaan kasvoi 20-kertaiseksi. Ja käsittääkseni siellä tv-oikeudet pääsarjan ja kakkossarjan osalta on samalla toimijalla. Eli olisiko meillä mitään syytä uskoa, että täällä kakkossarjalle saataisiin parempi diili, ilman jotain merkittäviä rakenteellisia muutoksia (esim. runkosarjassa ristiinpelaaminen).
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Mielenkiintoinen idea @RetroRenttu ja olisi todella mielenkiintoinen sarja, mutta Ruotsista ei varmasti saada vain kuusi joukkuetta mukaan, siksi ei tule tapahtumaan. SHL on vahva sarja ja jos ruotsalaiset seurat johonkin isompaan sarjaan siirtyvät niin ne siirtyvät kaikki, ei vain osa. Kun mietitään suomalaista jääkiekkoa (ja samalla Ruotsissa mietitään ruotsalaista jääkiekkoa) niin tärkeää olisi myös saada pelaajapolku turvattua. Olen pitkään toitottanut SHL:n ja Liigan yhdistymistä, malli täysin NHL:stä, mutta karsinnat auki molemmissa maissa. Jos vielä saataisiin Mestis ja Allsvenskan yhdistettyä vähän kevyemmällä mallilla (vähemmän matkustamista jne.) niin olisi myös pelaajapolku mielestäni hyvin turvattuna kun todennäköisesti tämä nostaisi myös Mestiksen tasoa (ja eiköhän myös Allsvenskanin).

Idea lyhyesti:
- Läntinen konferenssi: 15 joukkuetta Ruotsista (yksi nostettaisiin Allsvenskanista sarjaan mukaan).
- Itäinen konferenssi: 15 joukkuetta Suomesta.
- Molemmista konferensseista kahdeksan parasta playoffeihin. Playoffit NHL:n malliin eli kolme parasta seitsemän sarjaa molempien konferenssien sisällä. Läntisen konferenssin voittajalle voidaan jakaa pysti joka jaetaan tälläkin hetkellä SHL:n voittajalle ja itäisen konferenssin voittajalle voidaan jakaa Kanadan Malja. Perinteet kunniaan. Tämän jälkeen voittajat iskevät yhteen todellisessa finaalissa ja voittajalle joku sarjan uusi hieno iso pysti.
- Jokainen suomalainen joukkue kohtaisi ruotsalaisen joukkueen kerran kotona ja kerran vieraissa (=28). Oman konferenssin joukkueet kohdattaisiin kolme kertaa (28+42=70). Saatiin kiva tasalukukin.
- Jos sarja saa tuulta alleen kuten voisi olettaa saavan niin voitaisiin miettiä myös joukkuemäärän nostamista molemmissa maissa yhdellä (16+16) jolloin olisi mahdollista tehdä konferenssien sisälle kaksi kahdeksan joukkueen divisioonaa ja tällöin voitaisiin kenties suplia pelejä niin, että niitä ns. paikallismatseja saataisiin neljä kolmen sijaan.
- Mestis ja Allsvenskan voisivat olla muodossa 15+15. Jälleen kerran itäinen konferenssi koostuisi Suomessa olevista seurajoukkueista ja läntinen konferenssi Ruotsissa olevista seurajoukkueista. Joukkueet voisivat pelata kerran ristiin eli suomalainen joukkue kohtaisi ruotsalaisen joukkueen joka toinen vuosi vieraissa ja joka toinen vuosi kotona (matkakuluja ajatellen). Oman konferenssin joukkueet voisi kohdata sitten vaikka kolmesti (15+42=57). Playoffit samaan tapaan kuin pääsarjassa, mutta matkakuluja ajatellen finaalit voisi ollakin paras viidestä systeemillä ja tietenkin niin, että ensiksi kaksi peliä paremmin runkosarjassa menestyneen joukkueen luona, sitten pari toisen finalistin luona ja sitten mahdollisesti vielä yksi peli jälleen sarjan aloittaneessa paikassa jos tarve.

E: Jos joku miettii miksi noin suuret joukkuemäärät niin Ruotsissa SHL:ssä on 14 seuraa ja Allsvenskanissa peräti 16 seuraa. Tästä syystä johtuen tuo 30 seuraa olisi todennäköisesti saatava näihin kahteen sarjaan mukaan. Suomesta 30 seuran raapiminen voi olla liian kova pala joten mahdollista olisi toki myös, että Mestis osallistuisi pienemmällä joukkuemäärällä tuohon alempaan sarjaan, en näkisi sitä mitenkään haittana sarjalle.
 
Viimeksi muokattu:

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Hyviä pointteja tuohon heittämääni ideaan @Rautakansleri ja @Walkin

Itse näkisin kuitenkin kiinnostuksen osalta tuon 6 joukkuetta aika optimaalisena että sarjaa saisi myytyä maahan sponsoreille ja katsojille. Pienemmällä lähtijä määrällä sarja saattaisi jäädä usealla paikkakunnalla hyvin etäiseksi vähän saman tapaan kuin KHL Suomessa pelkkien Jokereiden johdatuksella.

Saman näen myös tuossa pelaajapolku pointissa. 6 joukkueen siirtymisen ei tarvitsisi tarkoittaa että kansallinen sarja kuihtuisi kokoon päinvastoin. Suomessa voitaisiin ihan ylpeästi ja tarkoituksen mukaisemmin luoda Liigalle hyvän kasvattaja sarjan mainetta. Jos tv-sopimus saataisiin pidettyä kotimaisessa liigassa tuossa tilanteessa noin miljoonan luokassa per joukkue (nykyinen n. 1,5m€) niin pelaajabudjetitkin pysyisivät ihan siedettävillä tasoilla ja minimin voisi rajata juuri tuohon miljoonaan. Jos tuota vielä miettii että kotimaisessa sarjassa pelaisi 12 joukkuetta nykyisestä liigasta 9 ja mahdollisia lisä joukkueita voisi olla Mestiksen isoimmat ja/tai pääkaupunkiseudulta 1-2 joukkuetta. Näin ollen tämä malli lisäisi suomikiekkoon työ- ja pelipaikkoja 3 joukkueellisen verran ja nostaisi samalla 6 joukkuetta korkemmalle levelille.

@Rautakansleri idea on lähestulkoon kuin itse unelmoima sarja malli jos pysytään pelkästään Suomen rajojen sisällä. Lyhykäisyydessään 12+12+12 valtakunnallisten sarjojen malli jossa jokainen sarja olisi hiukan rahakkaampi ja tasokkaampi kuin nykyinen vastaava sarjaporras. Miten tuo olisi taas toteutettavissa vallitsevassa tilanteessa niin paha sanoa. @Walkin idea Ruotsalaisten ja Suomalaisten seurojen ristiin pelaamisesta on mielenkiintoinen, mutta riittäisikö siihen katsojien mielenkiinto ja mikä olisi Ruotsin puolen joukkueiden halu lähteä tänne tahkoamaan pelejä ns. heikompiaan vastaan?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Idea lyhyesti:
- Läntinen konferenssi: 15 joukkuetta Ruotsista (yksi nostettaisiin Allsvenskanista sarjaan mukaan).
- Itäinen konferenssi: 15 joukkuetta Suomesta.

Toisaalta jos molemmissa konferensseissa pelataan pudotuspeleissä ensin kansallisista mestaruuksista ja sitten nuo mestarit kohtaisivat vielä lopullisessa finaalissa, niin eihän teoriatasolla kummallakin puolella tarvitse olla samaa määrää joukkueita. Tuohan voisi toimia sitenkin, että Ruotsista tulisi se 15 joukkuetta ja Suomesta esim. 10.

Suomessa pelattaisiin kaksi kertaa kaikkia ruotsalaisia vastaan (kotona ja vieraissa) ja sitten neljä kertaa kaikkia kotimaisia vastaan. Tekisi (2x15 + 3x9) -> 66 peliä.

Samaan aikaan Ruotsissa pelattaisiin niin ikään kaikkia suomalaisia vastaan kahdesti ja sen jälkeen kaikkia ruotsalaisia vastaan kolmasti. Tekisi (2x10 + 3x14) -> tekisi 62 peliä. Koska Ruotsissa olisi 15 joukkuetta, niin 10 voisi edetä pudotuspeleihin, jotka alkaisivat nykymuotoisilla sääleillä (joita siis Ruotsissakin pelataan nykyään) ja sen takia siellä pelaisivat runkosarjassa neljä peliä vähemmän. Suomessa pudotuspeleihin vain kahdeksan joukkuetta ja Suomessa pudotuspelit alkaisivat vasta "toiselta" kierrokselta. Toisaalta jos Ruotsissa haluttaisiin sama määrä runkosarjapelejä, niin joukkueet jakautuisivat vielä kolmeen viiden joukkueen välisarja lohkoihin ja niissä joukkueet kohtaisivat kaikki toiset kertaalleen tai sitten jakautuvat viiteen kolmen joukkueen välisarja lohkoihin (niinkuin Suomessaki nykyään) ja niiden sisällä kaikki kohdattaisiin kahdesti. Näillä Ruotsissaki päästäisiin 66 runkosarjapeliin ja sitten sielläkin kahdeksan parasta jatkoon.

Tällaisen mallin hyvä puoli olisi myöskin se, että vaikka ristiinpelaamistakin, niin koska kansalliset mestarit ratkaistaisiin ensin, niin jokainen joukkue kilpaileen pääasiassa saman maan joukkueita vastaan kansallisesta mestaruudesta ja siten tämä järjestelmä ei olisi niin haavoittuvainen edes sille, jos Ruotsissa jaettaisiin enemmän tv-rahaa.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Toisaalta sitten sitä aikaisemmin esittämääni 4x (6+10) mallia voisi toki supistaa vain Suomen ja Ruotsin välille muotoon 2x (6+10).

Eli 32 joukkuetta kokonaisuudessaan ja tämän rakennelman sisään rakennettaisiin ikäänkuin ne kaksi tasoa. Ylemmän tason joukkueet matkustaisivat pienemmän lätäkön yli useammin ja alemman tason jengin sitten harvemmin.

Eli kummassakin maassa 16 joukkuetta jakautuisi 6+10 mallisesti a ja b alkulohkoihin.

A alkulohkossa pelataan neljä kertaa sekä toisen maan a alkulohkon joukkueita vastaan, että myös oman maan muita a alkulohkon joukkueita vastaan. Tämän lisäksi oman maan b lohkon joukkueet kohdattaisiin kaikki kahdesti. Pelejä tulisi (4x6 + 4x5 + 2x10) -> 64 runkosarjapeliä jokaiselle

B alkulohkoissa pelataan kertaalleen kaikkia toisen maan b alkulohkon joukkueita vastaan, kahdesti kaikkia saman maan a alkulohkon joukkueita vastaan ja oman lohkon kaikki joukkueet kohdattaisiin neljästi. Pelejä tulisi (1x10 + 2x6 + 4x9) -> 58 runkosarjapeliä jokaiselle.

B alkulohkoissa pelataan kuusi peliä vähemmän runkosarjaa, joten siellä pelattaisiin myös pudotuspelien ensimmäiset kierrokset ja paras seitsemästä. B alkulohkon ensimmäinen kohtaa neljännen ja toinen kolmannen. Voittajat menisivät pudotuspelien toiselle kierrokselle saman maan kuuden a alkulohkojoukkueen kanssa. Taas paras seitsemästä ja voittajat välieriin ja sitä kautta kansallisiin finaaleihin. Häviäjät (neljä joukkuetta) pelaavat vielä yhden pudotuspelikierroksen siitä, ketkä kaksi jatkavat seuraavalla kaudella a alkulohkossa ja ketkä kaksi b alkulohkossa. Eli pudotuspeleissä olisi kaikkiaan viisi kierrosta, koska neljännen kierroksen jälkeen, kun kansalliset mestarit on ratkaistu, niin ne kohtaisivat vielä viimeisessä finaalissa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös