Se että jotain ei ole aiemmin tehty voi johtua mm. kahdesta asiasta:
1) Kukaan ei ole tosiaan tullut ajatelleeksi asiaa ennen ja tässä on käsillä suurin keksintö sitten maanviljelyn, tulen teon sekä pyörän.
2) Moni ihminen on pyöritellyt samanlaisia ajatuksia mielessään (pelataanhan eri lajeissa, eri maissa ja eri tasoilla ihan muutamaa eri liigaa maailmassa) mutta ovat höttöisten unelmien sijaan tehneet laskelmia ja todenneet ajatuksen niin toimimattomaksi, ettei kannata edes yrittää.
Äläs nyt, tuo esitetty EBEL-mallihan on ainoa edes etäisesti mahdollinen, ainakin teorian tasolla ilman, että rikotaan kaikki pyhä ja arvokas. Toki täällä esitettyä mallia nyt suhteutetaan siihen täysin väärällä logiikalla, mutta siellä on pointti takana. Ei tuo EBEL-malli ole mitenkään sysipaska tai täysin kuolleena syntynyt idea, nämä täällä esitetyt versiot siitä vain ovat kuolleena syntyneitä. 12 joukkuetta, jotka pelaavat ensin 11x4 peliä, jonka jälkeen jakautuminen kahteen lohkoon: sarjataulukon 1.-6. ja 7.-12. 1.-6. Näiden lohkojen sisällä sitten jokainen jengi pelaa sen 5x2 peliä. Tuosta sitten menee automaattisesti koko ensimmäinen lohko pudotuspeleihin ja toisesta lohkosta kaksi parasta. Ongelmia ehkä monimutkaisuus (Kauden viimeisen kolmanneksen otteluohjelman voi tehdä vasta kun 2/3 osaa kaudesta pelattu) sekä turhat pelit (miksi kukaan ykköslohkossa panostaisi liikaa niihin viimeiseen kymmeneen peliin, kun pudotuspeleissä on paikka taattu?). Urheilullisuus -ongelmaa tuossa ei varsinaisesti ole, turhia pelejä sitäkin enemmän.
(Toki ymmärrän senkin näkökulman, että tuossa on urheilullisuusongelma siinä mielessä, että alkukausi runkosarjasta painottuu jonkin verran. Näin pitkän kauden aikana tapahtuva tasoittuminen ja nousu pohjalta jää hieman vajavaiseksi. Toisaalta kuitenkin 2/3 osaa kaudesta on pitkä aika, joten hitaasti käynnistyvä, pitkään kevääseen tähtäävä isompikin joukkue ehtii tuohon kuuden joukkoon nousemaan ja jos ei ehdi, niin pääseepähän läpsyttelemään heikompia jengejä vastaan ja ottamaan sen pudotuspelipaikan kakkoskastin ykkösenä tai kakkosena. Toinen ongelma on tuo koko ykköslohkon kannalta turhat 10 peliä, mutta ehkä ne sitten voivat treenata vaikka sen aikaa kovempaa ja yrittää ajoittaa kuntohuipun pudotuspeleihin.)
Jos tuo kuvio sitten käännettäisiin ikäänkuin peilikuvaksi itsestään ja noihin kahteen ryhmään jakauduttaisiin jo kauden aluksi ja ryhmien sisäiset pelit pelattaisiin ensin ja sitten sen jälkeen loput "kaikki kaikkia" vastaan pelit, niin muuttuisiko se sitten jotenkin maagisesti kahdeksi eri sarjaksi? Jos ei, niin miten tämä jälkimmäinen malli radikaalisti eroaisi ehdottamastani mallista?
1) Haluat automaattisesti pienemmät omaan lohkoonsa. 2) Ykköslohkon ohi mennään pudotuspeleihin vaatimattomammilla näytöillä (EBEL:ssä ykköslohkon jengit jatkavat kaikki, sinun mallissasi eivät.) 3) EBEL on rehellisesti yksi sarja ilman mitään haihatteluja kahdesta eri-sarjatasosta. EBEL jakaa joukkueet kesken kauden kahteen menestyksen mukaiseen lohkoon.
Eli kyllä, ehdottamasi malli eroaa radikaalista, koska lähtökohtaisena ajatuksenasi on kaksi sarjaa (10+10), joista pudotuspeleihin mennään 7+1 tyyppisesti, jolloin ykkössarjan 8.,9. ja 10. ohitetaan ilman järkevää perustetta, jotta kakkosen 1. pääsee pudostuspeleihin. Yrität myydä kilpaurheiluna mallin, jossa on sisäänrakennettuna tasoittelu mekanismi pienemmille ja huonommille joukkueille. EBEL ei tuota tee, sieltä menee 8 parasta joukkuetta pudotuspeleihin, ei 7 parasta + 11.. Merkittävä ero.
Näissä ollaan hyvällä hajujäljellä jo mihin suuntaan voisi olla fiksua kehittää. Tuonhan voi tosiaan aloittaa vaikka 16 joukkueella joka jakaantuu sitten puoliksi. Vielä 20 seuraan asti optio laajentua lähivuosina, mikäli muutama seura saa olosuhteitaan kohennettua liigaa ajatellen, sekä Jokerit kortti. Ja vielä tosiaan keväällä menestymismahkunsa menettäneet karsintaSARJA Suomisarjan top kahden kanssa. Varoitus seuraa populistista paasausta.
Oli niin rasittava ilmiasu, etten suostu tuota loppua edes lainaamaan, sieluuni sattuu vain tuon lukeminenkin. Mutta joitakin pointteja:
- Kuka määrittää sen, mitä peliä kansa tahtoo? Kasvava joukko, jotka tahtovat kitkeä tappelut pois vai edelleen melko suuri joukko, jonka mielestä tappelut ovat osa lajia? Jotain dataa siitä, mitä enemmistö lajilta nimeltä jääkiekko tahtoo?
- Katsomoihin tarjoilu: Olis kiva joo, mutta Liiga ei taida olla lainsäädännöllisesti vaikuttava toimija? Toki samaa mieltä, että tuo laki on naurettava, mutta Liiga ei siihen kykene vaikuttamaan, joten seurojen on sen mukaan elettävä.
- Lisätietoa tästä, kuinka suljettu sarja tappaa lajin, kun kaikkialla maailmassa sarjat ovat menossa suljettuun suuntaan?
- Sunnuntai-pelejä ehdottomasti lisää vaikka tiistaiden kustannuksella.
- Muutos, ehdottomasti, jos sille on oikea syy ja nykyiselle menolle oikeasti realistinen vaihtoehto
- Ehdoton ei "pakotetulle värikkyydelle". Se tulee läpi lehdistötilaisuuksissa, jos valmentajien luonne on sellainen. Vittusaatanaa pääpunaisena huutava valmentaja on vain aihe myötähäpeäiselle naureskelulle. Se, että Liiga ja seurat pitävät kiinni julkisuuskuvastaan on hyvää yritysjohtamista, ei Pohjois-Koreaan verrattavaa sensuuria. Väittäisin, että pitkälti kyse on satunnaisyleisön pitämisestä lajin tuntumassa. Ajan henki polittiisine korektiuksineen nyt vain on sellainen.
- Peliä voisi toki nopeuttaa ja taklauksia lisätä, mutta se edellyttäisi pelaajia, jotka osaavat taklata ja vastaanottaa taklauksia sekä joiden taito oikeasti riittää nopeampaan peliin. Nykyisin kaikkien liigapelaajien kohdalta ei voi sanoa näin olevan. Liigan laajentaminen tuskin ainakaan ratkaisee ongelmaa.