Mainos

Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 416 043
  • 11 690

outolintu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Muutama sm -liigasta
Kyse on siitä, että mistä rahoittajat ovat valmiita maksamaan - ei se maksava yleisö. Maksavan yleisön merkitys seuran kassavirralle ei ole merkityksellisin. Sponsoroiden on. Kysyn vaan sitä, että hyödyttääkö tämä ähkyvirta otteluita sponsoreita eli rahoittajia? Jos olisin Bemarin TJ, niin harkitsisin tarkkaan rahojeni sijoittamista nykymuotoiseen liigaamme.

Kyllä sillä on merkitystä, jos jotakin tuotetta tuputetaan liigaa.
 

Hurraa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Argumentit, Avtomobilist, FCV, Happee, JyP, Lohi
Tästä tuli mieleen, että mitä jos jo syksyn aikana täytyisi taistella sijoituksista, koska kauden puolivälissä joukkueet jaettaisiin ylempään ja alempaan lohkoon? Tässä nyt mietin edelleen vaihtoehtoja tuohon täällä usein esillä olleeseen 10+10 -järjestelmään ja sen toteuttamiseen.

Eli kauden ensimmäinen puolikas pelattaisiin massiivista 20 joukkueen sarjaa, joka jaetaan kahtia kauden puolivälissä, jonka jälkeen pelataan loppuaika kahdessa eri lohkossa keskenään. Ylemmästä lohkosta olisi merkittävästi paremmat mahdollisuudet päästä taistelemaan mestaruudesta pudotuspeleihin, kun taas alemmastakin lohkosta parhaat joukkueet saisivat vielä oman mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Sen tarkemmin en tätä systeemiä lähde tässä tarkentamaan, mutta perusidea olisi siis edellä mainitun kaltainen.

Tietysti samaa voisi toteuttaa myös vaikkapa 16 joukkueella ja 8+8 mallilla, tai jotain ihan muuta. Joku tämän kaltainen systeemi olisi kuitenkin omiaan nostamaan syksyn pelejä uuteen arvoon.

Niin, tämmöistä ehdotin itsekkin. Haasteena pidin sitä miten kakkossarjalle riittäisi keväällä yleisöä.

Yksi ratkaisu voisi olla seuraava: Syksyllä se 20 joukkueen runkosarja, keväällä paketti kahtia sijoitusten mukaan ja pelataan omat minirunkosarjat. Ykkösessä 1.-4. joukkueet ovat varmoja puolivälieräjoukkueita. Sitten loput + kakkossarjan kaksi parasta pelaa säälipoffit. En näe urheilullista ongelmaa silloin siinä että kakkossarjasta pääsee myös mukaan, koska kukaan ei jää välistä rannalle(ykkössarjan viimeiset). Silti jos sieltä lähtee nousemaan poffeissa, on loppusijoituksensa ansainnut, olkoon se mikä hyvänsä. Tykkäisin myös jos karsinnat olisi Suomisarjan mestarin ja kakkossarjan viimeisen välillä. Nostaisi kummasti suomarin profiilia myös eikä kukaan haluaisi joutua kakkossarjassa viimeiseksi.

Eli poffien eka kierros olisi: Ykkössarjan 5. vs kakkossarjan 2., Y6vsK1, Y7vsY10. jne.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Se myös eriarvoistaa lohkot niin rajusti, että voidaan ihan aidosti puhua kahdesta erillisestä sarjasta, jotka jotenkin puoliväkisin yritetään naittaa lopussa yhteen.

Eriarvoistaisiko se vain tuossa 20 joukkueen mallissa, vai olisiko se vääjäämätön lopputulema kaikissa malleissa? Jos Liigan sarjataulukkoa katsoo nyt ja sen jakaisi kahtia. Eli ensimmäiseen ryhmään vaikka seitsemän joukkuetta ja tokaan kahdeksan, niin syntyisikö aidosti kaksi erillistä tasoa, joita ei tosielämässä kannattaisi lopussa edes yrittää naittaa yhteen?

1.taso
Tappara
Kalpa
TPS
Pelicans
HPK
Sport
Jukurit

2.taso
Ässät
HIFK
JYP
SaiPa
Ilves
Kärpät
KooKoo
Lukko

Meinaa silmään pistää, että tässäkin tapauksessa ylemmässä ryhmässä olisi kaksi suht nuorta Liigajoukkuetta. Eli olisiko täysin mahdotonta laajentaa Liigaa siten, että suhteellisen tasaiset ryhmät säilyisivät. Jos esim. jostain syystä ensi kaudeksi tuohon lisättäisiin Espoo United ja Helsingin Jokerit ja molempiin ryhmiin lisättäisiin yksi paikka, niin olisko se silloin jo vääjäämättä kaksi eri tasoa? Eli jos vaikka Ässät siirtyisi ylös ja alas tulisi United ja Jokerit. Olisiko sen jälkeen täysin mahdoton päästä eteenpäin tilanteeseen, jossa ryhmät pysyisivät suht tasaisina, suhteessa toisiinsa.

Kuitenkin kun peilataan historiaa taaksepäin aina näihin edellisiin liigakarsintoihin saakka, niin voidaan todeta seuraavaa: vain kerran Mestiksen voittaja pystyi edes haastamaan Liigan viimeiseksi jääneen joukkueen paras seitsemästä -sarjassa. Muut päättyivät jotakuinkin puhtaaseen sweeppiin. Nytkö tämä kakkostason ykkönen yhtäkkiä haastaisi Liigan runkosarjan voittajan tosissaan, kun sitä harvoin tekee edes sääleistä sijoilta 8-10 jatkoon päässyt joukkue.

Toisaalta esimerkissäsi Mestiksestä tullut haastaja on ollut sellainen, joka on pelannut vain toista sarjaa, ennen karsinta koitosta. Tässä mallissa se haastaja olisi kohdannut pudotuspelivastustajansa jo kahdesti runkosarjassa ja kohdannut myös kaikki muutkin Liiga joukkueet vähintään kahdesti. Toiset jopa neljä kertaa. Eli kauden aikana kohdattu kilpailullinen haaste olisi ollut aivan toisenlainen, kuin esimerkissäsi Mestiksestä karsintoihin tulleilla joukkueilla ja siten voisi kuvitella, että valmius peleihin olisi lähtökohtaisesti erilainen. Toki säälijoukkueet ovat harvoin pystyneet haastamaan vastustajiaan puolivälierissä, joten voidaan olettaa, ettei kyky todella haastaa, nousisi tässä mallissa. Se kuitenkin osaltaan sitoisi nämä kaksi 10 joukkueen ryhmää (ristiinpelaamisten lisäksi) yhteen, kilpailuksi samasta kannusta (halusi niitä sitten ajatella kahdeksi eri sarjaksi tai vain kahdeksi samankilpailun alkulohkoksi) ja sen tähden olisin valmis tällaisen myönnytyksen tekemään. Eli urheilullisuutta riittäisi pudotuspeleissä niille seitsemälle parhaalle ja sitten mukaan päästettäisiin vielä yksi lisäjoukkue. Jos tuo lisäjoukkue ei onnistu seitsikkoa haastamaan, niin tuskin suurta vääryyttä on tapahtunut, suhteessa mestaruuteen. Toisaalta jos tuo lisäjoukkue onnistuu seitsikon edes osittain haastamaan, niin mitä väärää siinäkään sitten on?

Toki, jos tämä 7+1 täysin mahdotonta hyväksyä/ymmärtää, niin otetaan sitten sääliplayoffit mukaan. Eli ylemmän ryhmän seitsemän parasta pääsisi suoraan pudotuspeleihin ja sääleihin menisi ylimmän ryhmän kolme huonointa ja alemman paras 7+(3+1). Näistä paras sitten pääsisi varsinaisiin pudotuspeleihin (kuitaten myös paikan seuraavaksi kaudeksi ylempänä) ja kolme muuta sääleihin osallistunutta sitten menisi omiin pudotuspeleihin toisen ryhmän 2.-6. sijoituneiden joukkueiden kesken, kahdesta jäljelle jääneestä paikasta ylemmässä ryhmässä. Itse en näkisi tätä lisäosaa välttämättömänä, mutta toki siihenkin voitaisiin mennä, jos oma ehdotukseni on liian vallankumouksellinen/absurdi/whatever..

Toki tässä mallissasi kakkostason ykkönen olisi ikään kuin ykköstason 11., mutta oletettavasti kakkostasolla joukkueiden pelaajabudjetti olisi huomattavasti alhaisempi kuin ykköstasolla. Paitsi jos sitä halutaan ykköstason kustannuksella tasoittaa rajusti.

Olisiko tuossa yllä, esimerkin omaisesti Liigan tämän päivän tilanteesta otetussa tilanteessa alhaalla lähtökohtaisesti pienemmät budjetit? Siellä on Kärpät, HIFK ja jopa monien mollaama konsernijengi Lukko.
 

Kolmio36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Philadelphia Flyers
Arvasinkin tämän ensireaktion. Milloin liigajäillä on viimeksi nähty Porvareita? Nynne ne pelaa kohilassa. Mielestäni ei ole mitään järkeä peluuttaa liigassamme junnuja loppuun. Onko Sveitsin liiga köyhä? Matkat lyhempiä ja otteluita vähemmän + pelaajat tienaavat enemmän ja rahoittajat saavat rahoilleen enemmän vastiketta ja pelit ovat intensiivisempiä kuin liigassamme. Jotain tälle tuotteelle nimeltään liiga pitäisi tehdä.

Ehkä sarjan urheilullinen avaaminen voisi olla yksi vaihtoehto.

Pelaajat tienaavat enemmän ja seurat voivat paremmin. Katsomoissa on hauskempaa. Voisko kansallinen liigamme ottaa tästä mallia? Ei tarvitse ottaa hernettä nenäänsä, jos noi ideat eivät miellytä. Kai sponssaajatkin haluavat ihmisten innostuvan eikä lakastua katsomoihin.


BMW - kuin kotisohvasi.
Käsitinkö nyt oikein. Eli kun avataan sarja niin *hokkus pokkus* ja pelaajat yhtäkkiä tienaavat enemmän ja seurat voi paremmin? Miten se nyt noin oikeen toimii? Ja muihin liigoihin kun vertaat rakasta sm-liigaamme, niin kannattaa muistaa myös otteluohjelman ulkopuoliset tekijät. Sveitsi on reilusti rikkaampi maa kuin Suomi, BKT tuplasti parempi per hlö, sekä siellä asustelee enemmän ihmisiä, eli on helpompi saada noita "porvareita" halli täyteen katsomaan ottelua. Noi varmaankin se suurimmat tekijät.
 

outolintu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Muutama sm -liigasta
Käsitinkö nyt oikein. Eli kun avataan sarja niin *hokkus pokkus* ja pelaajat yhtäkkiä tienaavat enemmän ja seurat voi paremmin? Miten se nyt noin oikeen toimii? Ja muihin liigoihin kun vertaat rakasta sm-liigaamme, niin kannattaa muistaa myös otteluohjelman ulkopuoliset tekijät. Sveitsi on reilusti rikkaampi maa kuin Suomi, BKT tuplasti parempi per hlö, sekä siellä asustelee enemmän ihmisiä, eli on helpompi saada noita "porvareita" halli täyteen katsomaan ottelua. Noi varmaankin se suurimmat tekijät.
Et käsittänyt oikein. Tarkoitin Jukka Porvari tyyppejä pelaajina.

Olenko niitä harvoja tällä palstalla, jotka näkevät ottelumäärien olevan ongelma vähän joka puolella. Moni liigaseura itkee loukkaantumisten perään. Niitä on liian paljon. Miksi?

Jotain pitäisi tehdä muutamalle asialle: saada liiga kukoistamaan, yleisö innostumaan ja tähtipelaajat pysymään terveempänä. Niitähän kuormitetaan joka taholta tajuttomasti. Rahan alttarille on nyt menty liian pitkälle liigassa ahneuden vuoksi. Se kusee jo nyt kintuille. Sitä olen koittanut kirjoittaa. En minä ainakaan halua mennä katsomaan enää noita haukotuspelejä. Muutosta tarvitaan - se muutos ei ainakaan voi olla ottelumäärien lisääminen nykyisestä. Vastaan tulee inhimmilliset rajat pelaajistossa. Harjoittelu-pelaaminen-lepo kolmio ei ole kondiksessa nykytilanteessa.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tästä tuli mieleen, että mitä jos jo syksyn aikana täytyisi taistella sijoituksista, koska kauden puolivälissä joukkueet jaettaisiin ylempään ja alempaan lohkoon? Tässä nyt mietin edelleen vaihtoehtoja tuohon täällä usein esillä olleeseen 10+10 -järjestelmään ja sen toteuttamiseen.

Eli kauden ensimmäinen puolikas pelattaisiin massiivista 20 joukkueen sarjaa, joka jaetaan kahtia kauden puolivälissä, jonka jälkeen pelataan loppuaika kahdessa eri lohkossa keskenään. Ylemmästä lohkosta olisi merkittävästi paremmat mahdollisuudet päästä taistelemaan mestaruudesta pudotuspeleihin, kun taas alemmastakin lohkosta parhaat joukkueet saisivat vielä oman mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Sen tarkemmin en tätä systeemiä lähde tässä tarkentamaan, mutta perusidea olisi siis edellä mainitun kaltainen.

Tossahan siis alkuvaihe kestäisi noin 2/3 osaa runkosarjasta. Jos siis pelattaisiin 19x2=38 ja sitten jako ryhmiin 9x2=18. Eli voi tulla kiire syksyllä. Toisaalta jos katsoo esim. HIFK:n otteluohjelmaa tämän kauden osalta, niin 38. peli pelataan 11. tammikuuta. Eli tammikuun puolessa välissä voisi katkaista ja jakaa joukkueet kahteen ryhmään.

Edit. Niinkuin aikaisemminkin todettua, vähän tuollainen samanlainen malli on käytössä Itävallan ylikansallisessa EBEL sarjassa. Esim. viime kaudella kilpailun 12 joukkuetta (livetulokset.com) pelasi ensin kaikki kaikkia vastaan neljästi -> 4x11=44 ja sen jälkeen jakautuivat kahteen kuuden joukkueen loppuvaiheeseen, joissa pelattiin omissa ryhmissä kaikkia muita vastaan kahdesti 5x2=10. Tämän jälkeen ylhäältä kaikki meni pudotuspeleihin ja alhaalta tuli mukaan kaksi.
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Oli miten oli en pidä kovinkaan hyvänä nykyisen mestiksen tilannetta kotimaisen jääkiekon osalta, jopa kotimainen futiksen ykkönen on kuitenkin mennyt jo katsojakeskiarvossa ohi ja taitaa olla budjeteissakin ohi tai hyvin lähellä ainakin. Jalkapallossa on edullisempana lajina pikkuhiljaa tulossa pieni uhka jääkiekolle ja jatkossa jos homma jatkuu samanlaisena että jalkapallo pystyy kehittymään varsinkin tuon avoimen sarjansa ansiosta niin jotain pitäisi tehdä. Tuossa on myös se uhka että kaupungeissa aletaan jääkiekon sijaan ajatella enemmän futiksen kannalta päätöksiä, ne rahat mitä nyt menee jäähalleihin ja jääkiekon kehittämiseen menee jatkossa futispaikkojen kunnostamiseen.
Oletan, että tarkoitat tässä nyt varmaankin jääkiekon Mestis-paikkakuntia etkä niinkään lajien suosiota yleensä? Useassa yhteydessä eri kirjoittajat vuosien varrella ovat täälläkin mahtipontisesti hehkutelleet tai soitelleet tuomionpäivän pasuunoitaan, kuinka jalkapallo menee koko ajan eteenpäin avoimen sarjansa takia ja jääkiekkoseurat ajautuvat konkursseihin jne. Näinhän tosiaan Espoon Bluesille kävikin, joskaan en itse osaa nähdä sen johtuneen siitä, että Blues ei pystynyt pelaamalla putoamaan. Tämä onkin ainoa liigaseuran konkurssi tällä vuosituhannella. Jos taas katsomme esim. Veikkausliigaa, joka "menee koko ajan eteenpäin, koska sarja on avoin", voimme pikaisella parin minuutin tarkastelulla huomata 2000-luvulla sieltä joko tuhoutuneen, lopettaneen, menneen konkurssiin tai menettäneen lisenssinsä ainakin yhdeksän seuran (MyPa, Honka, PK-35, TamU, AC Oulu, Allianssi, Atlantis, FC Jokerit, Kotkan TP).

Jääkiekon olosuhteiden jäämisestä jalkapallon "jalkoihin" ei kannata olla huolissaan. Jalkapalloliigaa pelataan pääsarjassakin edelleen aika monella yleisurheilukentällä. Mm. tämän vuoden mestaruus voitettiin sellaisella. Jääkiekkoliigassa tilanne lienee maan kireästä taloustilasta huolimatta menossa edelleen parempaan mm. HIFK:n, Tampereen ja oletettavasti jossain vaiheessa tulevien Jyväskylän ja Lappeenrannan uusien hallien myötä. Kokonaisuutenakin tilanne on ymmärtääkseni aika hyvä, koska maassa on yli 250 sisäkaukaloa. Omana empiirisenä kokemuksenani olen sen sijaan havainnut, että ainakin täällä Itä-Suomessa monella pienemmällä paikkakunnalla jalkapallokenttien taso on viimeisten vuosien aikana päässyt repsahtamaan, vaikka junioripelaajia olisikin. Tällainen ei ainakaan minulle ole viesti siitä, että olosuhteisiin olisi panostettu tai oltaisiin panostamassa aiempaa enemmän.

Vertailu näiden kahden lajin välillä on toisaalta hieman tarpeetonta, koska Suomessa jääkiekko on talvilaji ja jalkapallo kesälaji. Jääkiekon suurin ongelma junioritasolla mm. jalkapalloon ja salibandyyn verrattuna on lajin kalleus eikä niinkään se, millainen sarjajärjestelmä "ukoissa" on.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Oletan, että tarkoitat tässä nyt varmaankin jääkiekon Mestis-paikkakuntia etkä niinkään lajien suosiota yleensä? Useassa yhteydessä eri kirjoittajat vuosien varrella ovat täälläkin mahtipontisesti hehkutelleet tai soitelleet tuomionpäivän pasuunoitaan, kuinka jalkapallo menee koko ajan eteenpäin avoimen sarjansa takia ja jääkiekkoseurat ajautuvat konkursseihin jne. Näinhän tosiaan Espoon Bluesille kävikin, joskaan en itse osaa nähdä sen johtuneen siitä, että Blues ei pystynyt pelaamalla putoamaan. Tämä onkin ainoa liigaseuran konkurssi tällä vuosituhannella. Jos taas katsomme esim. Veikkausliigaa, joka "menee koko ajan eteenpäin, koska sarja on avoin", voimme pikaisella parin minuutin tarkastelulla huomata 2000-luvulla sieltä joko tuhoutuneen, lopettaneen, menneen konkurssiin tai menettäneen lisenssinsä ainakin yhdeksän seuran (MyPa, Honka, PK-35, TamU, AC Oulu, Allianssi, Atlantis, FC Jokerit, Kotkan TP).

Lajin suosiota ylipäätänsä kokonaisuutena Suomessa, nythän on varmaan liigajoukkueilla eniten katsojia ja seuraajia kun koskaan koska moni katsoo matseja kotoaan myös telkkarista, mutta samaan aikaan mestiksen katsojaluvut paikanpäällä on romahtanut. Sen takia en ainakaan ihan täysin suljettua sarjaa pitkällä tähtäimellä ainakaan näkisi edistävän suomalaista jääkiekkoilua. Ei pysty ainakaan tässä nykyisessä muodossa homma jatkumaan näiden kahden sarjan osalta, isoin kysmyys on sitten mikä se muutos olisi sitten. Jalkapallo ei nyt varmaan suoraan ole niin vertailukelpoinen taloudellisissakaan asioissa kun siellä on rahaa liikkunut sen verran vähemmän kun jääkiekossa, mutta sen tuo avoin sarja on myös osoittanut että jos sieltä on niitä kriisijoukkueita tiputeltu niin tilalle on yleensä tullut noususuhdanteessa oleva joukkue tai nousun ansioista tulee, ellei jo ykkösessä ole sillä tilalla olevalla joukkueella "buumi päällä". Siinähän se tässä isoin kysymys minusta on että miten saadaan nykyinen kakkostaso jääkiekkossa pidettyä elinkelpoisena, mutta samalla ei lian isoa riskiä anneta nykyisille liigajoukkueille että tippumisen riski olisi ja jos semmoinen tulee miten seura voi taloudellisesti toimia alemmalla tasolla.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Ja kun minun on väitetty myös aliarvioivan kuluttajia, niin haluatko sinä, tässä ja nyt sanoa, että jos kuluttaja ymmärtää mallini täysin 100%, niin hallille lähtöpäätös voi kuitenkin merkittävästi vaihdella sen perusteella, kutsutaanko kilpailua "10+10 hybridi" malliksi vai "laajennetuksi Liigaksi, jossa on kahden tason hyvät puolet mukanaan" malliksi?

Ei ole väliä miksi sitä kutsut. Ajatuksesi on paska, absurdi, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden tai kilpaurheilun kanssa. Se oli sitä jo viime viikolla, ja on edelleen.
 
4

444

Olisiko tuossa yllä, esimerkin omaisesti Liigan tämän päivän tilanteesta otetussa tilanteessa alhaalla lähtökohtaisesti pienemmät budjetit? Siellä on Kärpät, HIFK ja jopa monien mollaama konsernijengi Lukko.
Onko missään avoimessa, semiavoimessa, suljetussa tai missään muussakaan sarjassa kakkostason joukkueilla lähellekään samat pelaajabudjetit kuin pääsarjatasolla? Yksikään näistä mainituista joukkueista ei lähtisi vetämään tämän kauden budjetillaan divarivuotta edes sillä lupauksella, että saa lähteä pelaamaan mestaruudesta voittamalla divarin runkosarjan. Aivan päätön riski, etenkin kun katsojaluvut, sponsoritulot ja tv-rahat putoaisivat. Eli ensin vedettäisiin koko kausi persnettoa, ja lopulta jäätäisiin divarin runkosarjan kakkoseksi. Pari kautta tätä putkeen ja konkurssin kautta uuteen nousuun.
Edelleenkään divarissa ei pyöri samanlaiset rahat kuin pääsarjatasolla. Ilman samanlaisia rahoja ei saada samantasoista joukkuetta kasaan.
Tähän mennessä tämä ehdotus vaikuttaa edelleen siltä, että kakkostasolle yritetään keinotekoisesti luoda porkkanoita ja muuta kiinnostavuutta lisääviä elementtejä samalla, kun ykköstasolle luodaan näivettäviä ja turhia riskejä luovia elementtejä. Toki näin saadaan suomalaisesta pääsarjakiekkoilusta kasvattiliiga muihin maihin, mikä varmaan sekin sopii neukuille paremmin kuin hyvin.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Onko missään avoimessa, semiavoimessa, suljetussa tai missään muussakaan sarjassa kakkostason joukkueilla lähellekään samat pelaajabudjetit kuin pääsarjatasolla?

Onko missään niissä pelattu ristiin ja annettu mahdollisuus tavoitella samaa mestaruutta? Eli voitko vetää suoria johtopäätöksiä. Tai siis tokihan voit, niinhän moni tekee täällä. Niinkuin aikasemmin jo totesin, niin esimerkiksi Itävallan EBEL sarjassa pelataan mallilla, jossa ensin kaikki pelaavat kaikkia vastaan tietyn määrän pelejä ja sen jälkeen joukkueet jaetaan ylempään ja alempaan loppuvaiheeseen. Niissä pelataan loput runkosarjapelit ja siitä mennään sitten pudotuspeleihin. Onko tuo kaksi eri sarjaa? Meinaa yhden ja saman liiga nimen alla menevät.

Jos tuo kuvio sitten käännettäisiin ikäänkuin peilikuvaksi itsestään ja noihin kahteen ryhmään jakauduttaisiin jo kauden aluksi ja ryhmien sisäiset pelit pelattaisiin ensin ja sitten sen jälkeen loput "kaikki kaikkia" vastaan pelit, niin muuttuisiko se sitten jotenkin maagisesti kahdeksi eri sarjaksi? Jos ei, niin miten tämä jälkimmäinen malli radikaalisti eroaisi ehdottamastani mallista?
 

t.m.a.l

Jäsen
Suosikkijoukkue
SPORT
Tästä tuli mieleen, että mitä jos jo syksyn aikana täytyisi taistella sijoituksista, koska kauden puolivälissä joukkueet jaettaisiin ylempään ja alempaan lohkoon? Tässä nyt mietin edelleen vaihtoehtoja tuohon täällä usein esillä olleeseen 10+10 -järjestelmään ja sen toteuttamiseen.

Eli kauden ensimmäinen puolikas pelattaisiin massiivista 20 joukkueen sarjaa, joka jaetaan kahtia kauden puolivälissä, jonka jälkeen pelataan loppuaika kahdessa eri lohkossa keskenään. Ylemmästä lohkosta olisi merkittävästi paremmat mahdollisuudet päästä taistelemaan mestaruudesta pudotuspeleihin, kun taas alemmastakin lohkosta parhaat joukkueet saisivat vielä oman mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Sen tarkemmin en tätä systeemiä lähde tässä tarkentamaan, mutta perusidea olisi siis edellä mainitun kaltainen.

Tietysti samaa voisi toteuttaa myös vaikkapa 16 joukkueella ja 8+8 mallilla, tai jotain ihan muuta. Joku tämän kaltainen systeemi olisi kuitenkin omiaan nostamaan syksyn pelejä uuteen arvoon.
Tossahan siis alkuvaihe kestäisi noin 2/3 osaa runkosarjasta. Jos siis pelattaisiin 19x2=38 ja sitten jako ryhmiin 9x2=18. Eli voi tulla kiire syksyllä. Toisaalta jos katsoo esim. HIFK:n otteluohjelmaa tämän kauden osalta, niin 38. peli pelataan 11. tammikuuta. Eli tammikuun puolessa välissä voisi katkaista ja jakaa joukkueet kahteen ryhmään.

Edit. Niinkuin aikaisemminkin todettua, vähän tuollainen samanlainen malli on käytössä Itävallan ylikansallisessa EBEL sarjassa. Esim. viime kaudella kilpailun 12 joukkuetta (livetulokset.com) pelasi ensin kaikki kaikkia vastaan neljästi -> 4x11=44 ja sen jälkeen jakautuivat kahteen kuuden joukkueen loppuvaiheeseen, joissa pelattiin omissa ryhmissä kaikkia muita vastaan kahdesti 5x2=10. Tämän jälkeen ylhäältä kaikki meni pudotuspeleihin ja alhaalta tuli mukaan kaksi.

Näissä ollaan hyvällä hajujäljellä jo mihin suuntaan voisi olla fiksua kehittää. Tuonhan voi tosiaan aloittaa vaikka 16 joukkueella joka jakaantuu sitten puoliksi. Vielä 20 seuraan asti optio laajentua lähivuosina, mikäli muutama seura saa olosuhteitaan kohennettua liigaa ajatellen, sekä Jokerit kortti. Ja vielä tosiaan keväällä menestymismahkunsa menettäneet karsintaSARJA Suomisarjan top kahden kanssa. Varoitus seuraa populistista paasausta.


*Kyllä uudistumiselle ja raikastamiselle

*ISO kyllä otteluiden MERKITYKSEN nostamiselle, edellämainituin keinoin (sieltä se palo ja kiinnostus lajia kohtaan tavoittaa uusiakin ihmisiä ja harrastajia)

*Lisää Back to Back pelejä (vastakkain-asettelua ja tunnetta kaukaloon ja katsomoon)

*Lisää räiskettä ja OIKEAA TURVALLISTA taklauskulttuuria. (Kurinpito asiaan uudistusta katsokaa iltasanomien taklauskesustelu!)

*Lisää värikkäitä lehdistötilaisuuksia. (ei heti sakkoa valmentajille, jos vähän avautuu! EI OLLA POHJOIS KOREASSA)

*Ei automaattista pelirangaistusta yhdestä tappelusta ilman hanskoja. Toisesta (saman pelin sisällä) vasta. (tai jos toistuu seuraavassa pelissä)

*Sunnuntai pelejä enemmän, vaikka arkipelien tilalle. (Toimi viime kaudella odotuksia paremmin?)

TÄSSÄ ON VIIHTEESTÄ JA VIIHTYVYYDESTÄ KYSYMYS, EI MISTÄÄN VIRKAMIESPASKASTA. TEHDÄÄN LAJI SELLAISEKSI MITÄ KANSA RAKASTAA!


*Ehdottomasti ei pidennetyille erätauoille, vaan katsomoihin tarjoilu. (Tai muuten touhu enemmän vaivattomaksi)
*Ehdottomasti ei ottelumäärien vähentämiselle (ei järjen hiventäkään)
*Ehdottomasti ei suljetulle sarjalle/ummettumiselle ja lajin tappamiselle.
*Ehdottomasti ei uudistumisen pelolle, joka täältä foorumilta paistaa.
 
4

444

Onko missään niissä pelattu ristiin ja annettu mahdollisuus tavoitella samaa mestaruutta? Eli voitko vetää suoria johtopäätöksiä. Tai siis tokihan voit, niinhän moni tekee täällä. Niinkuin aikasemmin jo totesin, niin esimerkiksi Itävallan EBEL sarjassa pelataan mallilla, jossa ensin kaikki pelaavat kaikkia vastaan tietyn määrän pelejä ja sen jälkeen joukkueet jaetaan ylempään ja alempaan loppuvaiheeseen. Niissä pelataan loput runkosarjapelit ja siitä mennään sitten pudotuspeleihin. Onko tuo kaksi eri sarjaa? Meinaa yhden ja saman liiga nimen alla menevät.

Jos tuo kuvio sitten käännettäisiin ikäänkuin peilikuvaksi itsestään ja noihin kahteen ryhmään jakauduttaisiin jo kauden aluksi ja ryhmien sisäiset pelit pelattaisiin ensin ja sitten sen jälkeen loput "kaikki kaikkia" vastaan pelit, niin muuttuisiko se sitten jotenkin maagisesti kahdeksi eri sarjaksi? Jos ei, niin miten tämä jälkimmäinen malli radikaalisti eroaisi ehdottamastani mallista?
Se että jotain ei ole aiemmin tehty voi johtua mm. kahdesta asiasta:
1) Kukaan ei ole tosiaan tullut ajatelleeksi asiaa ennen ja tässä on käsillä suurin keksintö sitten maanviljelyn, tulen teon sekä pyörän.
2) Moni ihminen on pyöritellyt samanlaisia ajatuksia mielessään (pelataanhan eri lajeissa, eri maissa ja eri tasoilla ihan muutamaa eri liigaa maailmassa) mutta ovat höttöisten unelmien sijaan tehneet laskelmia ja todenneet ajatuksen niin toimimattomaksi, ettei kannata edes yrittää.

Appiukollani on tilanteeseen ihan toimiva sanonta: "Sille on usein syynsä, että paikallinen erikoisuus on jäänyt paikalliseksi." Ajattele vaikka mämmiä, hapansilakoita tai mädätettyä hainlihaa. Eksoottisia "ruokia", joiden suosio ei ole saanut ihailua laajemmalla skaalalla. Toki aivan mahdollisia toteuttaa, mutta etenkin ruismaltaista ja silakoista (ei välttämättä yhdessä) saa ihan toimiviakin tuotteita aikaiseksi.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Se että jotain ei ole aiemmin tehty voi johtua mm. kahdesta asiasta:
1) Kukaan ei ole tosiaan tullut ajatelleeksi asiaa ennen ja tässä on käsillä suurin keksintö sitten maanviljelyn, tulen teon sekä pyörän.
2) Moni ihminen on pyöritellyt samanlaisia ajatuksia mielessään (pelataanhan eri lajeissa, eri maissa ja eri tasoilla ihan muutamaa eri liigaa maailmassa) mutta ovat höttöisten unelmien sijaan tehneet laskelmia ja todenneet ajatuksen niin toimimattomaksi, ettei kannata edes yrittää.
Äläs nyt, tuo esitetty EBEL-mallihan on ainoa edes etäisesti mahdollinen, ainakin teorian tasolla ilman, että rikotaan kaikki pyhä ja arvokas. Toki täällä esitettyä mallia nyt suhteutetaan siihen täysin väärällä logiikalla, mutta siellä on pointti takana. Ei tuo EBEL-malli ole mitenkään sysipaska tai täysin kuolleena syntynyt idea, nämä täällä esitetyt versiot siitä vain ovat kuolleena syntyneitä. 12 joukkuetta, jotka pelaavat ensin 11x4 peliä, jonka jälkeen jakautuminen kahteen lohkoon: sarjataulukon 1.-6. ja 7.-12. 1.-6. Näiden lohkojen sisällä sitten jokainen jengi pelaa sen 5x2 peliä. Tuosta sitten menee automaattisesti koko ensimmäinen lohko pudotuspeleihin ja toisesta lohkosta kaksi parasta. Ongelmia ehkä monimutkaisuus (Kauden viimeisen kolmanneksen otteluohjelman voi tehdä vasta kun 2/3 osaa kaudesta pelattu) sekä turhat pelit (miksi kukaan ykköslohkossa panostaisi liikaa niihin viimeiseen kymmeneen peliin, kun pudotuspeleissä on paikka taattu?). Urheilullisuus -ongelmaa tuossa ei varsinaisesti ole, turhia pelejä sitäkin enemmän.

(Toki ymmärrän senkin näkökulman, että tuossa on urheilullisuusongelma siinä mielessä, että alkukausi runkosarjasta painottuu jonkin verran. Näin pitkän kauden aikana tapahtuva tasoittuminen ja nousu pohjalta jää hieman vajavaiseksi. Toisaalta kuitenkin 2/3 osaa kaudesta on pitkä aika, joten hitaasti käynnistyvä, pitkään kevääseen tähtäävä isompikin joukkue ehtii tuohon kuuden joukkoon nousemaan ja jos ei ehdi, niin pääseepähän läpsyttelemään heikompia jengejä vastaan ja ottamaan sen pudotuspelipaikan kakkoskastin ykkösenä tai kakkosena. Toinen ongelma on tuo koko ykköslohkon kannalta turhat 10 peliä, mutta ehkä ne sitten voivat treenata vaikka sen aikaa kovempaa ja yrittää ajoittaa kuntohuipun pudotuspeleihin.)

Jos tuo kuvio sitten käännettäisiin ikäänkuin peilikuvaksi itsestään ja noihin kahteen ryhmään jakauduttaisiin jo kauden aluksi ja ryhmien sisäiset pelit pelattaisiin ensin ja sitten sen jälkeen loput "kaikki kaikkia" vastaan pelit, niin muuttuisiko se sitten jotenkin maagisesti kahdeksi eri sarjaksi? Jos ei, niin miten tämä jälkimmäinen malli radikaalisti eroaisi ehdottamastani mallista?
1) Haluat automaattisesti pienemmät omaan lohkoonsa. 2) Ykköslohkon ohi mennään pudotuspeleihin vaatimattomammilla näytöillä (EBEL:ssä ykköslohkon jengit jatkavat kaikki, sinun mallissasi eivät.) 3) EBEL on rehellisesti yksi sarja ilman mitään haihatteluja kahdesta eri-sarjatasosta. EBEL jakaa joukkueet kesken kauden kahteen menestyksen mukaiseen lohkoon.

Eli kyllä, ehdottamasi malli eroaa radikaalista, koska lähtökohtaisena ajatuksenasi on kaksi sarjaa (10+10), joista pudotuspeleihin mennään 7+1 tyyppisesti, jolloin ykkössarjan 8.,9. ja 10. ohitetaan ilman järkevää perustetta, jotta kakkosen 1. pääsee pudostuspeleihin. Yrität myydä kilpaurheiluna mallin, jossa on sisäänrakennettuna tasoittelu mekanismi pienemmille ja huonommille joukkueille. EBEL ei tuota tee, sieltä menee 8 parasta joukkuetta pudotuspeleihin, ei 7 parasta + 11.. Merkittävä ero.

Näissä ollaan hyvällä hajujäljellä jo mihin suuntaan voisi olla fiksua kehittää. Tuonhan voi tosiaan aloittaa vaikka 16 joukkueella joka jakaantuu sitten puoliksi. Vielä 20 seuraan asti optio laajentua lähivuosina, mikäli muutama seura saa olosuhteitaan kohennettua liigaa ajatellen, sekä Jokerit kortti. Ja vielä tosiaan keväällä menestymismahkunsa menettäneet karsintaSARJA Suomisarjan top kahden kanssa. Varoitus seuraa populistista paasausta.
Oli niin rasittava ilmiasu, etten suostu tuota loppua edes lainaamaan, sieluuni sattuu vain tuon lukeminenkin. Mutta joitakin pointteja:

  • Kuka määrittää sen, mitä peliä kansa tahtoo? Kasvava joukko, jotka tahtovat kitkeä tappelut pois vai edelleen melko suuri joukko, jonka mielestä tappelut ovat osa lajia? Jotain dataa siitä, mitä enemmistö lajilta nimeltä jääkiekko tahtoo?
  • Katsomoihin tarjoilu: Olis kiva joo, mutta Liiga ei taida olla lainsäädännöllisesti vaikuttava toimija? Toki samaa mieltä, että tuo laki on naurettava, mutta Liiga ei siihen kykene vaikuttamaan, joten seurojen on sen mukaan elettävä.
  • Lisätietoa tästä, kuinka suljettu sarja tappaa lajin, kun kaikkialla maailmassa sarjat ovat menossa suljettuun suuntaan?
  • Sunnuntai-pelejä ehdottomasti lisää vaikka tiistaiden kustannuksella.
  • Muutos, ehdottomasti, jos sille on oikea syy ja nykyiselle menolle oikeasti realistinen vaihtoehto
  • Ehdoton ei "pakotetulle värikkyydelle". Se tulee läpi lehdistötilaisuuksissa, jos valmentajien luonne on sellainen. Vittusaatanaa pääpunaisena huutava valmentaja on vain aihe myötähäpeäiselle naureskelulle. Se, että Liiga ja seurat pitävät kiinni julkisuuskuvastaan on hyvää yritysjohtamista, ei Pohjois-Koreaan verrattavaa sensuuria. Väittäisin, että pitkälti kyse on satunnaisyleisön pitämisestä lajin tuntumassa. Ajan henki polittiisine korektiuksineen nyt vain on sellainen.
  • Peliä voisi toki nopeuttaa ja taklauksia lisätä, mutta se edellyttäisi pelaajia, jotka osaavat taklata ja vastaanottaa taklauksia sekä joiden taito oikeasti riittää nopeampaan peliin. Nykyisin kaikkien liigapelaajien kohdalta ei voi sanoa näin olevan. Liigan laajentaminen tuskin ainakaan ratkaisee ongelmaa.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Äläs nyt, tuo esitetty EBEL-mallihan on ainoa edes etäisesti mahdollinen, ainakin teorian tasolla ilman, että rikotaan kaikki pyhä ja arvokas. Toki täällä esitettyä mallia nyt suhteutetaan siihen täysin väärällä logiikalla, mutta siellä on pointti takana. Ei tuo EBEL-malli ole mitenkään sysipaska tai täysin kuolleena syntynyt idea, nämä täällä esitetyt versiot siitä vain ovat kuolleena syntyneitä.
No just joo. Tästä tulee tasan sellainen olo, että jo käytössä olevan idean täytyy olla jollain asteella toimiva, mutta jos ideaa ei ole missään vielä toteutettu, niin eihän sellainen voi toimia.

Edelleen kaikesta tekstistäsi paistaa läpi se, että "pelkäät" uusia asioita. Jos joku muu ei ole näin jo tehnyt, niin eihän siinä voi olla mitään järkeä. Jos muuallakin näin tehdään, niin sehän on aina se oikea tapa toimia. Tuttua Suomalaista ajattelutapaa, että matkitaan muualta ja pelätään kokeilla uusia asioita, jotka on kehitetty ihan itse.

Olen 100% varma, että tuo EBEL-mallikin olisi ollut mielestäsi täysin idioottimainen idea, jos sitä ei olisi tällä hetkellä missään käytössä. Samaa mieltä olisit varmasti AHL:n käyttämisestä NHL:n farmisarjana, jos se ei sitä tällä hetkellä olisi.

Noh, meitä on moneen junaan.
 

Viivapelote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@Tshekki77 Tuo sinun 10+10 mallin hybridi(en äkkiseltään keksi parempaa termiä) on käytännössä 20 joukkueen liiga. Eli samaan tilanteeseen päädytään, kun otetaan Liigaan muutama jengi lisää. Niin kysynkin, että mikä virka kahdella eri sarjataulukossa on tässä mallissa? Miksi ei vaan suoraan nosteta viittä jengiä lisää Liigaan?
 

kende

Jäsen
Suosikkijoukkue
sport
@Tshekki77 Tuo sinun 10+10 mallin hybridi(en äkkiseltään keksi parempaa termiä) on käytännössä 20 joukkueen liiga. Eli samaan tilanteeseen päädytään, kun otetaan Liigaan muutama jengi lisää. Niin kysynkin, että mikä virka kahdella eri sarjataulukossa on tässä mallissa? Miksi ei vaan suoraan nosteta viittä jengiä lisää Liigaan?

A ja B - Liigoilla saisi porrasteisuutta ja se leikkaisi sitä Suomen 20./21. parhaiden joukkueiden välistä "kuilua" tuotannollisilla markkinoilla, mikäli sarjanousut olisivat toteutuksessa mukana

Lisäksi A ja B -liigat voisivat erota lisenssiehdoiltaan jälleen hieman porrastetusti esim. hallivaatimusten tms suhteen.

Ylipäätään A/B -järjestelmässä saataisiin draamaa sillä liiganousuvälineellä, tämä on ehdottomasti mielenkiintoisempi taistelu, kuin sijojen 10. tai 11. välillä 20 joukkueen sarjassa?

B-liigahan tarjoaisi nyt sitä "paljonkaivattua" sopeutumisaikaa A-liigan todella ylitsepääsemättömiin haasteisiin, josta syystä Jukurit ja Kookoo tappelivat tyhjänpäiväiset kaudet Mestiksessä.

B-liiga on erinomainen painostuskeino pitää yllä korkeinta mahdollista urheilullista ja taloudellista suoritustasoa, koska jo alusta lähtien lähes kaikki sen seurat olisivat nälkäisiä korvaamaan ylemmän tason tehottoman joukkueen itsellään

Jne jne jne.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
@Tshekki77 Tuo sinun 10+10 mallin hybridi(en äkkiseltään keksi parempaa termiä) on käytännössä 20 joukkueen liiga. Eli samaan tilanteeseen päädytään, kun otetaan Liigaan muutama jengi lisää. Niin kysynkin, että mikä virka kahdella eri sarjataulukossa on tässä mallissa? Miksi ei vaan suoraan nosteta viittä jengiä lisää Liigaan?

Voitaisiin minun puolesta hyvinkin mennä tuollaiseenkin malliin. Usein olen kuitenkin täällä törmännyt väitteeseen, ettei Suomi elättäisi 20 Liiga joukkuetta. Eli jos näin todella olisi, niin uskoisin, että esittämässäni mallissa nuo samaiset 20 joukkuetta voisivat tarvittaessa pelata vähän pienemmilläkin resursseilla. Paino kuitenkin sanalla tarvittaessa. @kende myös tuossa edellisessä viestissä hyvin avaa sitä, minkälaisia odotuksia minulla tällaiselle teoreettiselle mallille olisi.

Edit. ja jos 20 joukkueen kilpailussa haluttaisiin kaikkia vastaan pelata sama määrä koti ja vierasotteluita, niin vaihtoehdothan olisi käytännössä 19x2=38 tai 19x4=76. Ensimmäisessä lienee liian vähän pelejä ja seuraavassa näyttäisi äkkisältään olevan liikaa, ellei sitten luovuta kokonaan pudotuspeleistä ja ratkota mestaruutta kylmästi runkosarjan perusteella. Eli jonkinlaiset lohkot lienee 20 joukkueen malleissa (meidän olosuhteissa) pakonsanelemia.
 
Viimeksi muokattu:

Viivapelote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Voitaisiin minun puolesta hyvinkin mennä tuollaiseenkin malliin. Usein olen kuitenkin täällä törmännyt väitteeseen, ettei Suomi elättäisi 20 Liiga joukkuetta.

Niin se onkin sitten ihan toinen kysymys, että onko tuossa joukkuemäärän kasvattamisessa järkeä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että haluaisit tuon sarjan olevan suljettu. Niin eihän tuossa muuttuisi mikään muu kuin, että Liigassa pari jengiä enemmän.


Edit. ja jos 20 joukkueen kilpailussa haluttaisiin kaikkia vastaan pelata sama määrä koti ja vierasotteluita, niin vaihtoehdothan olisi käytännössä 19x2=38 tai 19x4=76. Ensimmäisessä lienee liian vähän pelejä ja seuraavassa näyttäisi äkkisältään olevan liikaa, ellei sitten luovuta kokonaan pudotuspeleistä ja ratkota mestaruutta kylmästi runkosarjan perusteella. Eli jonkinlaiset lohkot lienee 20 joukkueen malleissa (meidän olosuhteissa) pakonsanelemia.

Joku Itä-Länsi konferenssijako tms. vastaava voisi olla paikallaan tuossa mallissa. Tuo sinunkin jako voisi toimia, mutta itseäni tökkii tuossa vain kaksi eri sarjataulukkoa.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Joku Itä-Länsi konferenssijako tms. vastaava voisi olla paikallaan tuossa mallissa. Tuo sinunkin jako voisi toimia, mutta itseäni tökkii tuossa vain kaksi eri sarjataulukkoa.

Tökkiikö sinua vain se, että ehdottamassani mallissa nuo kaksi sarjataulukkoa olisi ikäänkuin ylempi ja alempi vai noin ihan yleisestikin, että niitä olisi kaksi? Meinaa eikös esim. Itä-Länsi asetelmassa tulisi kanssa ikäänkuin kaksi sarjataulukkoa, mistä määräytyisi pudotuspeleihin menijät? Jos sinua ärsyttää lähtökohtaisesti kaksi taulua (kaikissa kahden divisioonan malleissa), niin niistä lähtökohdista, joista olen omaa malliani koittanut ehdotella, voisi yhteinen sarjataulukko olla tietyllä tavalla jopa parempi.
 

Viivapelote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tökkiikö sinua vain se, että ehdottamassani mallissa nuo kaksi sarjataulukkoa olisi ikäänkuin ylempi ja alempi vai noin ihan yleisestikin, että niitä olisi kaksi? Meinaa eikös esim. Itä-Länsi asetelmassa tulisi kanssa ikäänkuin kaksi sarjataulukkoa, mistä määräytyisi pudotuspeleihin menijät?

Kahdessa sarjataulukossa ei ole vikaa, jos molemmista lohkoista menee sama määrä jengejä jatkoon ja lohkojako on tehty jollain muulla kuin paremmuus kriteerillä. Jos lohkot olisivat suunnilleen tasavahvoja maantieteellisillä perusteilla jaettuja ja molemmista menisi neljä poffeihin. Tämän voisin hyväksyä.

Jos toinen lohko koostuisi huonommista jengeistä niin silloin parhaat eivät pääsisi pudotuspeleihin vaan heikompia joukkueita menisi toisesta lohkosta ohi.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Jos toinen lohko koostuisi huonommista jengeistä niin silloin parhaat eivät pääsisi pudotuspeleihin vaan heikompia joukkueita menisi toisesta lohkosta ohi.

Mutta olisihan se jopa todennäköisempää, ettei maantieteellisissä lohkoissa/divisioonissa/konferensseissa sijoituta viimeiselle jatkopaikalle samoille pisteillä, kuin että niin kävisi. Ja silloinhan aukeaisi teoriassa mahdollisuus, että toisesta lohkosta/divisioonasta/konferenssista jäisi samalla tai isommalla pistemäärällä ulos, kuin toisesta pääsisi jatkoon. Miksi tällainen epäoikeuden mukaisuus olisi tällöin helpommin hyväksyttävissä? Jos otamme jällein NHL:n malliksi (toki tiedän, että levittäytynyt laajemmin maantieteellisesti, mutta samanlaisia piste-eroja voisi hyvinkin syntyä Suomessakin maantieteellisissä lohkoissa), niin viimeisen 10 vuoden aikana viidesti on käynyt niin, että toisesta konferenssista on jääty pudotuspelien ulkopuolelle pisteillä, joilla toisesta on päästy jatkoon. Pahimmalla kaudella (09-10) jäi toisesta konferenssista peräti kolme joukkuetta ulos paremmilla pisteillä, kuin toisesta pääsi jatkoon (livetulokset.com).

Edit. nopeasti katsottuna, saman 10 aikana molempien konferenssien vikat jatkoon päässeet sijoittuivat samoille pisteille vain kerran (12-13).
 

Ralph

Jäsen
Jos tahdotaan kaksi kymmenen joukkueen konferenssia, joista molemmista menee kahdeksan jatkoon (neljä per konferenssi on liian vähän), niin ottelumäärät pitää runkosarjassa sitten jakaa selvästi konferenssittain. Eli konferenssin sisällä pelataan vaikka sen viisi peliä per vastustaja ja toisessa konferenssissa vain kahdesti per vastustaja. Sitten vielä yksi peli jotain ns. paikallisvastustajaa vastaan konferenssissa, jolloin saadaan 66 ottelua.

Toki konferensseissa ei ole järkeä, koska maantieteelliset erot on niin pienet. Oulusta on toki melko pitkä matka Helsinkiin, Lappeenrantaan tai Turkuun, mutta lentokoneella mentynä matka on lyhyempi kuin Hämeenlinnasta sinne Lappeenrantaan.

Ite tykkäisin eniten 16 joukkueen sarjasta, jossa pelataan neljästi per vastustaja eli 60 ottelun runkosarja. Sitä vissiin haettiin tälle kaudelle, mutta Espoossa tehtiin kepponen ja käy tam tam.

Mutta 20 joukkueen sarja olisi huomattavasti mielekkäämpi kuin joku kymmenen joukkueen minisarja. Tai 12 joukkuetta. No, 14 joukkuetta menee toki 20 joukkueen edelle.

Pohjoinen konferenssi:
- Hokki, Ilves, Jokipojat, JYP, KalPa, Kärpät, Lukko, Sport, Tappara & Ässät

Eteläinen konferenssi:
- HIFK, HPK, Espoo, Jokerit, Jukurit, KooKoo, Pelicans, SaiPa, TPS & TuTo

Toki tuntuu naurettavalta, että Tampere luokitellaan pohjoiseksi, mutta sitä se on.
 

Viivapelote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta olisihan se jopa todennäköisempää, ettei maantieteellisissä lohkoissa/divisioonissa/konferensseissa sijoituta viimeiselle jatkopaikalle samoille pisteillä, kuin että niin kävisi. Ja silloinhan aukeaisi teoriassa mahdollisuus, että toisesta lohkosta/divisioonasta/konferenssista jäisi samalla tai isommalla pistemäärällä ulos, kuin toisesta pääsisi jatkoon. Miksi tällainen epäoikeuden mukaisuus olisi tällöin helpommin hyväksyttävissä?

On se hyväksytympää kuin se, että toisesta lohkosta tehdään tarkoituksella huonompi. Itseänikin miellyttäisi tuo @Ralph mainitsema 16 joukkueen nelinkertainen sarja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan myös varmaan tasapuolisin ratkaisu.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
On se hyväksytympää kuin se, että toisesta lohkosta tehdään tarkoituksella huonompi. Itseänikin miellyttäisi tuo @Ralph mainitsema 16 joukkueen nelinkertainen sarja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan myös varmaan tasapuolisin ratkaisu.

Juu, kyllähän 16 joukkueen sarja olisi helpoin ja siinähän ei paljon ehdottelemisia edes tarvita, koska luonnollisin vaihtoehto oloissa, joissa noin 60 peliä runkosarjaa halutaan pelata (per joukkue), olisi normaali nelinkertainen sarja.

Oma ehdotelmani sen sijaan oli kuvaamaan tilannetta mahdollisesti joskus sen jälkeen, jos 16 joukkueen raja ikinä puhkaistaan. Ja toki "hyväksyttävämpi" on ihan ok peruste. Onhan tässä kuitenkin viihteellisestä ammattiurheilusta kysymys ja sillä tavoin maksava asiakas päättää, mitä sieltä tulee. Mutta sen vain haluan sanoa, että jos ainoa peruste on "hyväksyttävämpi", niin silloinhan kyse ei ole mistään universaalista tekijästä, vaan tekijä, joka saattaa muuttua aikojen saatossa. Onhan Suomen mestaruudestakin joskus pelattu pelkällä runkosarjalla ja voin vaan kuvitella, että kun pudotuspelejä on ensimmäisen kerran ehdotettu (en tiedä, mutta mutulla voisi kuvitella tämän tapahtuneen mahdollisesti suomettumisen aikana), on muutosvastaisten mielipiteet voineet olla hyvinkin jyrkkiä ja on voitu heittää jopa "täysin absurdi, ei mitään tekemistä aidon urheilullisuuden kanssa. Urheilun jalo aate uhrataan länsimaalaisen rappiokulttuurin alttarilla" tyylisiä heittoja. Onneksi pudotuspeleihin kuitenkin päästiin, koska ovathan ne suuria tunteita antaneet.

Ja pitää tässä kiittääkin, meinaa kun heitit tuossa aikaisemmin sen, ettet tykkäisi erillisistä sarjataulukoista, niin huomasin, että itse olin kovasti kuvitellut ne lähtökohtaisesti tarpeellisiksi, mutta kun sitä nyt tässä päivän pyöritellyt päässä, niin olisihan se yksi taulukko, vaikka "tasaus" pelejä pelataan omissa ryhmissä, täysin mahdollinen ja kyllähän sillä tavoin toimitaan jopa tämänpäivän Liigassa, vaikkakin hyvin paljon pienemmässä mittakaavassa. Meinaa Liigassahan on käytössä ne tasauslohkot, mutta eihän niistä kauheasti ääntä pidetä, eikä maksavalle asiakkaalle tyrkytetä tietoa, että millä tavoin tuo muuttaa normaalia tilannetta. Meinaa voisihan joku väittää niidenkin vääristävän kilpailullisuutta ja että niiden myötä mahdollisesti vääriä joukkueita on päässyt pudotuspeleihin/saanut kotietua yms.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös