Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Target]

Ja minä kun olen kuvitellut, että se että Mestis on puoliammattilais sarja heijastuu suoraan pelaajien tasoon. Hyvä että tämä on selvinnyt, että siis on jokin absoluuttinen määrä pelaajia jotka voi olla hyviä ja loput on sitten väkisin paskoja.

Olen samaa mieltä. Mestiksen taso on matalampi, kuin liigan. Eikä se taso nouse yhtään jos se joukkue nostetaan liigaan.

 

[rinne]

10+10 Etelä vs Pohjoinen konferenssi tai itä vs Länsi ihan miten vaan. Sama katto-organisaatio (liiga) samat kurinpidot, sama tv raha,sama keskiympyräsponsori kaikille, vaikka paloina myytynä esim 2kk kerrallaan ja poffit kalliimmalla. Sarja auki ja kynnelle kykenevät jäljelle jääneet pikkuseurat mestiksestä saa kokeilla onneaan karsintasarjassa. Pääasia, että unelma on olemassa.

Täällä muutosta vastustavat nimimerkit ei laske mukaan ollenkaan sellaista asiaa, että näistä "mitäänsanomattomista" pikkuseuroista voisi kasvaa (liiga)seuroja pienessäkin ajassa. Eikä ole mutuilua, vaan sitä paljon puhuttua faktaa! Sen on osoittanut nyt viimeisimpänä Jukurit. Onhan tuolla pari muutakin täysveristä liigajouukketta, jotka oli pari vuotta sitten siinä olemattomassa paskasarjassa jota kukaan ei seuraa ja jossa ei mikään kasva tai vois kasvaa?

Eli montaks sielä nyt olikaan, niin 15 eli vaivaset 5 lisää TUTO, Jokipojat, EspooUnited, Jokerit, Sapko. (Jokerit pitäis kyllä saada mukaan)

Tai sit pölyynnytään eikä tehdä mitään, kunnes pölyttämällä lisäännytään ja tulee uusi sukupolvi kiekkoilijoita.

Tämä pääsi kyllä hiukan yllättämään. Olen ollut käsityksessä, että palstalla vallitsee jonkinlaisen enemmistön(?) mielipteenä se, että Liigassa on jo nyt liikaa jengejä ja määrää pitäisi laskea tuonne noin 12 joukkueeseen.

Nyt sitten määrä voitaisiinkiin jotenkin nostaa 20 joukkueeseen, koska se olisi "vain vaivaisen viiden jengin lisäys". Vaikka nyt unohdettaisiin ongelmat siinä, että suomalaiset resurssit noin laajan sarjan ylläpitoon on vähintäänkin kyseenalaista (Ihan lähtien pelaajien laadusta. Jo nyt monet pitävät liiga-pelaajien alhaista tasoa ongelmana, mitä sitten kun tuodaan äkkiä reilut 100 pelimannea lisää? Uskallan veikata, että nämä pelimannet tulevat taitotasoltaan lähempää divaria kuin KHL:ää....). Mutta ei nyt oikeasti voi lähteä argumentoimaan siltä pohjalta, että hyppäys 15 joukkueesta 20 joukkueeseen on pikkujuttu, koska "vain vaivaiset 5 jengiä tarvitaan lisää". SHL:ssä on tällä hetkellä 14 jengiä, vaikka Ruotsissa resurssit ovat kiistatta isommat ja joku vielä mainitsi jo tässä ketjussa, että Ruotsissakin on pohdittu SHL:n sulkemista. Mutta Suomessa onnistuisi 20 jengin pääsarja, avoin sellainen, koska "pienten kasvupotentiaali" ja "vain vaivaiset 5 jengiä lisää"... Pikkuseuroilla on toki kasvupotentiaalia, mutta ympäröivä talous rajoittaa sen, kuinka pitkälle tuo kasvu voi realisoitua.

Eli tarkenneteen nyt sitten kun kutsuin Jukureita "mitättömäksi" pikkuseuraksi, niin nuo lainausmerkit jopa alkuperäisessäkin tekstissäni kertoivat nimenoman asiaa sarkastiseen sävyyn. Eli suomeksi pienien paikkakuntien seurat voi kasvaa liigan mittoihin nopeassakin aikataulussa, jos Jukurit, niin miksei TuTo, SaPKo tai vaikka Jokipojat.

Koska SaPKon ja Jokipokien tilanne lähtökohtaisesti on yhtä hyvä kuin Jukureilla oli... Tai ehkä ei. Kuten tuolla jo @Satunnainen mainitsi, on näillä ongelmia jo jäähallin riittävyydestä lähtien.

Toinen asia, riittäiskö sulle sellanen muuttamisperuste, kuin että yritettäisiin tehdä tällä tavoin Suomen jääkiekosta suurempi ja suositumpi määrällisesti/maantieteelisesti= harrastaja/fanikanta isommaksi, pikku juttuja?

Miten tuo vaikuttaa harrastajakantaan? Harrastusmäärät laskevat pitkältä kalliiden kustannusten takia, ei sen takia, ettei juniorille olisi seuraa tarjolla. Ei 20 pääsarja-seuraa siihen vaikuta.

Kaunistelit myös mahdollista tyhjennysmyynti skenaariota, että joukkue "X" myy "pari" pelaajaa? Ai "pari" kuin Blues viime kaudella? ja joutui SILTI pois sarjasta.

Blues on hieno esimerkki vituiksi vetämisestä, mutta kertoo enemmän sinusta, jos vedät tuon esimerkiksi tyhjennysmyynneistä. Olosuhteet olivat hieman poikkeukselliset...

 

[Oadie]

Saanko pyytää, ettet irrota yksittäistä kohtaa kontekstista, vaan mieluummin vastaisit itse kysymykseen ja mieluiten siten, että asia pysyy yhteydessään? Jos ei onnistu, niin älä suotta vaivaudu, ei tämä sen vakavampaa ole.

Olen pahoillani, ehkä tulkintani oli epäselvä. Kysyit faneista ja tarkoitin että luulisi että sille fanillekin se peli on tärkein ja olisi mielenkiintoisempaa jos siinä vielä on jonkinlainen panoskin. Voin olla väärässäkin ja nykyaikana voidaan jo marras-joulukuussa heittää hanskat tiskiin ja mietiskellä seuraavaa kautta. Tuonhan tuo ensimmäinen vaihtoehto täysin mahdollistaa.

 

[444]

Olen pahoillani, ehkä tulkintani oli epäselvä. Kysyit faneista ja tarkoitin että luulisi että sille fanillekin se peli on tärkein ja olisi mielenkiintoisempaa jos siinä vielä on jonkinlainen panoskin. Voin olla väärässäkin ja nykyaikana voidaan jo marras-joulukuussa heittää hanskat tiskiin ja mietiskellä seuraavaa kautta. Tuonhan tuo ensimmäinen vaihtoehto täysin mahdollistaa.

Ehkä kysymyksen asettelu on epäselvä, mutta edelleen onnistut vastaamaan johonkin, jota en ainakaan yrittänyt kysyä. Itse lähden tässä kohtaa olettamasta, että joukkue ja seura ovat eri asia. Seura voi johtonsa johdolla luovuttaa kauden jo joulukuussa myymällä pari pelaajaa pois. Joukkue sen sijaan harvoin luovuttaa samassa vaiheessa ja vielä harvemmin samasta syystä. Vai olenko väärässä? Luovuttiko Ässät joukkueena siinä vaiheessa, kun yksi avainpelaajista myytiin pois? Luovuttiko Blues joukkueena (ääriesimerkki ja siksi huono esimerkki) viime kaudella, kun konkurssi oli ilmeinen?
Mä väitän, että jäljelle jäävä joukkue pelaa parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan kauden loppuun riippumatta siitä, että onko mukana putoamispeikkoa vai ei. Ja edelleen sitä joukkuetta mennään katsomaan. Tämän johdatuksen kautta päästään siihen kysymykseen, että kummassa tilanteessa tämä kausikorttilainen ostaa todennäköisemmin seuraavallekin kaudelle kausarin:
1) Seura myi pari avainpelaajaa kesken kauden pelastaakseen talouden ja mahdollistaakseen kilpailukykyisen joukkueen kasaamisen seuraavallekin kaudelle, ja jää viimeisten joukkoon runkosarjassa, johon kausi myös päättyy.

Vai:

2) Seura pitää kaikki avainpelaajansa kauden loppuun asti, vaikka homma ei selvästikään vain toimi ja moni alisuorittaa, joukkue jää runkosarjan viimeiseksi ja lopulta putoaa divariin. Seuraavalle kaudelle budjetti pienenee ja pelaajisto sopeutetaan uuteen kilpailuympäristöön, eli moni muukin pelaaja vaihtaa maisemaa, sillä tulotaso putoaa roimasti.

Jos vastaus on 2, niin tällöinhän kausikorttimyynnin pitäisi jatkua samanlaisena kuin ennenkin, vaikka hintoja ei pudotettaisi. Tapahtuisiko näin? Epäilen vahvasti.

 

[Tshekki77]

Et ole tosissasi?

Tottakai olen tosissani, mutta ei, en usko ihmisten olevan tyhmiä. Tottakai lajia edes vähän seuraavat ymmärtäisivät tilanteen, mutta lataisihan se aivan erilailla, osin negatiivistakin arvoa kokonaisuuteen, jos tällaisen 10+10 hybridimallin alkulohkoja/divisioonia kutsuttaisiin nimillä Liiga ja Mestis, kuin jos mahdollisissa nimissä pyrittäisiin jonkinlaiseen muuhun ratkaisuun. Ja eihän niiden nimien tarvitse olla Kurri ja Tikkanen, jos joku niissäkin näkisi liikaa "tasoeroa" suhteessa toisiinsa. Voisihan ne olla esim. Koivu ja Lehtinen tai jos toiseenlaiseen suuntaan haluttaisiin lähteä, niin vaikka Kummola ja Harkimo (hymiö). Ja mahdollistahan olisi myös jokseenkin muovinen mainosvaihtoehto, eli vaikka Nordea ja OP-Pohjola tai mitä näitä nyt olisi.

Huolesi katsojaluvuista, yksittäisten joukkueiden osalta, on ymmärrettävää ja jossain määrin jopa todennäköinen skenaario ja voi olla, että katsomme samaa asiaa, mutta sinä inhorealismin silmin ja minä sitten tavoitteen kautta. Eli että nykyisen 14 paikkakunnan sijaan Liigakiekolle pyrittäisiin altistamaan useampi suomalainen paikkakunta. Luoda olosuhteet esim. turkulaiseen ja miksi ei pohjoiseenkin derbyyn. Vaikkei pääkaupunkiseudulle välttämättä derbyjä syntyisi, niin täällä olisi etäisyydet kuitenkin niin pienet, että luultavasti kaikki (mahdollisesti kolme joukkuetta) hyötyisivät toisistaan. Eli vaikka alussa voisi tosiaan tulla kivuliastakin sukellusta, niin olosuhteethan olisi sille, että nykyistä useampi paikkakunta altistettaisiin Liigakiekkoilulle ja siten kasvuakin pitkällä aikavälillä voisi kokonaisuudelle syntyä, nykytilanteeseen nähden. Uudessa tilanteessahan Liiga tulisi lähemmäksi satojatuhansia kuluttajia, joten voisi senkin olettaa olevan positiivinen mahdollisuus sponsoreille ja tv-kanaville. Eli olisin valmis riskeeraamaan lyhyen välin sukelluksen sille, että potenttiaali kasvaisi.

Vaikka kuvion voi tosiaan nähdä kahtena eritasona ja kun keskustelussa vielä käytetään termejä Mestis ja Liiga, niin helpostihan syntyy myös mielikuva liian isosta gäpistä, joka ei vaan voi toimia. Tässä mallissahan kuitenki kaikki 20 joukkuetta pelaisivat kaksi kertaa toisiaan vastaan (19x2=38) ja sitten vielä omissa ryhmissään ylimääräiset kaksi kierrosta (9x2=18), eli tästä näkökulmastahan voisi asian nähdä myös enemmän yhtenäisenä sarjana, kuin kahtena eri tasona. Ja nuo sijoitukseen perustuvat ryhmät sitten vaan mahdollistaisivat sen, ettei kaikkien, etenkään uusien tulokkaiden tarvisi heti lähtöön lähteä ikäänkuin samalta viivalta, rikkaimpien kanssa, vaikka pelaisivat, näkökulmasta riippuen käytännössä samaa sarjaa. Eli vaikka tuossa toisessa ryhmässä pelataan samaa sarjaa, ei heidän tarvisi välttämättä esim. rosteria kasatessa miettiä kaikkia 19 vastustajaa, koska kevään peleihin mentäisiin kuitenkin suhteessa oman ryhmän joukkueisiin. Eli ikäänkuin mahdollistaisi "Liigaa täydellä liekillä" ja "Liigaa melkein täydellä liekillä", jos sellaiseen, miltään osin olisi tarvetta. Jos Suomesta ei siis löytyisi resursseja 20 Liigajoukkueelle, niin tässä mallissa voitaisiin tulla mahdollisesti toimeen pienemmälläkin resurssien kokonaismäärällä.

Todetaan vielä, että ei muutosta muutoksen vuoksi. Jos itse istuisin päättävissä pöydissä (kämppäni tietokonepöydän sijaan), niin varmaan puhuisin suljetun puolesta, mutta jos enemmistö kuitenkin haluaisi avaamiseen mennä, niin silloin haluaisin mallin, jossa tehtäisiin kaikki, että myös mahdollisesti putoavat putoaisivat mahdollisimman elinkelpoiseen ympäristöön. Ei mallini toki täydellinen ole, mutta Suomen realiteetteihin nähden näkisin sen pienimpänä pahana, tavoitteeseen nähden. Myönnetään sekin, ettei tavoitteeni ole urheiluromanttinen, mutta mielestäni urheiluromantiikka menetti ison osan merkitystään, kommunismin kaatumisen jälkeen. Ja nykyään länsivetoinen urheilumaailma tuntuu kehittyvän enenevässä määrin taouden ehdolla ja pois päin urheiluromantiikasta. Ja vaikka me täällä pienessä maassa mitä mieltä olemmekin, niin en tiedä, mitä vastaan taistelemisella on lopulta saavutettavissa. Yhä useampi jääkiekkokilpailu on Neuvostoliiton jälkeen mennyt suljettuun suuntaan ja muissakin lajeissa epäurheilulliset arvot jylläävät. Jopa kaikkein pyhimmässä lehmässä (eurooppalaisessa mielessä) jalkapallon mestareidenliigassa Valioliigat sun muut aika ajoin kiristävät itselleen lisää oikeuksia ja jos eivät niitä saa, uhkaavat omalla suljetulla kilpailullaan.

 

[Tshekki77]

2) Kansainvälisyys. 2000 -luvun alussa mestiksen voittaja sai paikan Continental cupiin. Se oli osallistuneille iso juttu; esimerkiksi Antti Laakso muisteli Jukurien paidanjäädytystilaisuudessa tiistaina noiden pelien olleen mieleenpainuneimpien kokemuksien joukossa uralla. Yhden CHL - paikan neuvotteleminen Suomen kiintiöstä divarin voittajalle luulisi onnistuvan eikä se taas olisi ylivoimainen myönnytys liigaseuroille. Osan divarin voittajan palkintorahasta voisi lisäksi korvamerkitä kv peleihin, niin ne eivät rasittaisi normaalia kausibudjettia

En uskoisi, että Liiga joukkueille olisi ihan täysin ylitsepääsemätön myönnytys, mutta tässä pitäisi kääntää myös kaikkien muiden CHL:ään osallistuvien päät ja vaikka jotkut kiihkeimmät Jokerifanit ovat sellaistakin väittäneet, että Everi olisi yksin, omalla vaikutusvallallaan kääntänyt kaikkien muiden CHL:n osallistuvien tahojen päät, tekemään heille oletetusti epämieluisen päätöksen, niin todellisuudessa en jaksa uskoa, että suomalaisilla riittäisi arvovaltaa neuvottelemaan Mestikselle CHL paikkaa. En usko, että valtaa riittäisi edes neuvottelemaan Continental Cup paikkaa, koska senkin säännöt on kait nyttemmin muutettu, eikä siihen kait enää saa osallistua joukkuetta Suomesta, Ruotsista, Sveitsistä, Saksasta, Tshkeistä tai Itävallasta, mikä on kyllä tavallaan sääli, koska ainakin itse näkisin mielelläni Mestis joukkueita myös Continental Cupissa.

 

[Vasen pakki #4]

koska ainakin itse näkisin mielelläni Mestis joukkueita myös Continental Cupissa.

Asiaa lienee tuskin kukaan edes harkinnut ehdottaa kv liitolle, jos isot pojat ei käy täällä palstaa lukemassa ja kehitysideoita poimimassa. Jos ja kun avoin sarja ei oikeasti eri käytännön syistä toteudu eikä puhtaaseen farmi- tai akatemiasarjaan haluta mennä, niin jotainhan mestiksen elinvoimaisuudelle ja kiinnostavuudelle pitää tehdä. Kuten edellisessä viestissä ehdotin, suuremmat rahapalkinnot menestyneille mestisjoukkueille toiminnan kehittämiseen ja kv pelit voittajalle korvamerkityillä osallistumiskulujen korvauksilla olisi ainakin omasta mielestä ja muistikuvista 15 vuoden takaa yksi mahdollinen neuvoteltavissa oleva tie. Vuotuinen mehukannukisa kun ei toimintaa juuri kehitä.

 

[MrMacmanaman]

Tuo Continental Cup oli kyllä täyttä turhuutta, kun Sport siihen muutama vuosi sitten osallistui. Ei kerännyt yleisöä, pelaajat loukkaantui ja sarjapelitkin lähti menemään päin persettä. En ihmettele, että suomalaisseuroja ei tuohon kisaan ole kovin usein osallistunut. Tuolloin puhuttiin, että tuota paikkaa tarjottiin Liigan mestarille ja kun he eivät sitä hyväksyneet niin sitä tarjottiin Mestiksen mestarille. En tiedä pitääkö juttu paikkaansa.

 

[rinne]

Tottakai olen tosissani, mutta ei, en usko ihmisten olevan tyhmiä. Tottakai lajia edes vähän seuraavat ymmärtäisivät tilanteen, mutta lataisihan se aivan erilailla, osin negatiivistakin arvoa kokonaisuuteen, jos tällaisen 10+10 hybridimallin alkulohkoja/divisioonia kutsuttaisiin nimillä Liiga ja Mestis, kuin jos mahdollisissa nimissä pyrittäisiin jonkinlaiseen muuhun ratkaisuun. Ja eihän niiden nimien tarvitse olla Kurri ja Tikkanen, jos joku niissäkin näkisi liikaa "tasoeroa" suhteessa toisiinsa. Voisihan ne olla esim. Koivu ja Lehtinen tai jos toiseenlaiseen suuntaan haluttaisiin lähteä, niin vaikka Kummola ja Harkimo (hymiö). Ja mahdollistahan olisi myös jokseenkin muovinen mainosvaihtoehto, eli vaikka Nordea ja OP-Pohjola tai mitä näitä nyt olisi.

Epäolennaista. Nimillä ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa. Toki ne toimivat laastarina ja niillä voidaan hämätä joitain yksinkertaisempia, mutta ei sen enempää. Jos on kaksi eritasoista sarjaa, niin ihmiset näkevät ne juuri niin, kahtena eritasoisena sarjana, joista toinen on se paskempi. Ihan sama millä nimellä sitä kutsutaan.

Huolesi katsojaluvuista, yksittäisten joukkueiden osalta, on ymmärrettävää ja jossain määrin jopa todennäköinen skenaario ja voi olla, että katsomme samaa asiaa, mutta sinä inhorealismin silmin ja minä sitten tavoitteen kautta. Eli että nykyisen 14 paikkakunnan sijaan Liigakiekolle pyrittäisiin altistamaan useampi suomalainen paikkakunta. Luoda olosuhteet esim. turkulaiseen ja miksi ei pohjoiseenkin derbyyn. Vaikkei pääkaupunkiseudulle välttämättä derbyjä syntyisi, niin täällä olisi etäisyydet kuitenkin niin pienet, että luultavasti kaikki (mahdollisesti kolme joukkuetta) hyötyisivät toisistaan. Eli vaikka alussa voisi tosiaan tulla kivuliastakin sukellusta, niin olosuhteethan olisi sille, että nykyistä useampi paikkakunta altistettaisiin Liigakiekkoilulle ja siten kasvuakin pitkällä aikavälillä voisi kokonaisuudelle syntyä, nykytilanteeseen nähden. Uudessa tilanteessahan Liiga tulisi lähemmäksi satojatuhansia kuluttajia, joten voisi senkin olettaa olevan positiivinen mahdollisuus sponsoreille ja tv-kanaville. Eli olisin valmis riskeeraamaan lyhyen välin sukelluksen sille, että potenttiaali kasvaisi.

Ei tuo ole edes inhorealismia. Se on ainoa realistinen päätelmä , joka tällä hetkellä on mahdollista tehdä. Maailmalla missään maassa, missään lajissa ei kakkossarjatason kiinnostus ole edes etäisesti lähelle pääsarjaa. Pääsarjasta tippuminen on aina tiennyt seuroille imagotappiota --> kiinnostuksen vähenemistä. Sen sijaan tuo sinun päätelmäsi pohjautuu pelkästään fantasioihin, mitä ehkä voisi joskus olla, jos taivaankappaleet osuvat kohdilleen ja asiat x, y ja z menevät juuri tietyllä tavalla. Mitään realistista näyttöä ei ole tukemaan tuota kasvun odotusta. Laskun odotuksen voi perustella globaaleilla kokemuksilla muista sarjoista.

Toinen iso ongelma tuossa pohjana on tuo "kivulias siirtymäjakso". Tuossa puhutaan parhaassakin tapauksessa vuosien siirtymäajasta, jolloin liiga-seurojen kyky tehdä tulosta olisi rampautettu, jotta saadaan alasarjan kiinnostusta ylemmäs. Jo nykyisellään seuroilla on ongelmia talouden kanssa. Onko realistista odottaa, että kaikki seurat selviäisivät tuon läpi ilman konkurssia? Kuinka kauan tuon siirtymäajan jälkeen kuluu korjata syntyneet tappiot ja palata edes nykytilaan, ehkä siirtymaiheen keston verran tai jopa yli? Edelleen: ajatus kakkossarjan arvonnostosta rampauttamalla pääsarjan toimintaa on järjetön. Itseasiassa se on niin järjetön, että jos kakkossarjan kiinnostusta ei saada muuten nostettua, niin sitä ei pitäisi tehdä laisinkaan.

Vaikka kuvion voi tosiaan nähdä kahtena eritasona ja kun keskustelussa vielä käytetään termejä Mestis ja Liiga, niin helpostihan syntyy myös mielikuva liian isosta gäpistä, joka ei vaan voi toimia. Tässä mallissahan kuitenki kaikki 20 joukkuetta pelaisivat kaksi kertaa toisiaan vastaan (19x2=38) ja sitten vielä omissa ryhmissään ylimääräiset kaksi kierrosta (9x2=18), eli tästä näkökulmastahan voisi asian nähdä myös enemmän yhtenäisenä sarjana, kuin kahtena eri tasona. Ja nuo sijoitukseen perustuvat ryhmät sitten vaan mahdollistaisivat sen, ettei kaikkien, etenkään uusien tulokkaiden tarvisi heti lähtöön lähteä ikäänkuin samalta viivalta, rikkaimpien kanssa, vaikka pelaisivat, näkökulmasta riippuen käytännössä samaa sarjaa. Eli vaikka tuossa toisessa ryhmässä pelataan samaa sarjaa, ei heidän tarvisi välttämättä esim. rosteria kasatessa miettiä kaikkia 19 vastustajaa, koska kevään peleihin mentäisiin kuitenkin suhteessa oman ryhmän joukkueisiin. Eli ikäänkuin mahdollistaisi "Liigaa täydellä liekillä" ja "Liigaa melkein täydellä liekillä", jos sellaiseen, miltään osin olisi tarvetta. Jos Suomesta ei siis löytyisi resursseja 20 Liigajoukkueelle, niin tässä mallissa voitaisiin tulla mahdollisesti toimeen pienemmälläkin resurssien kokonaismäärällä.

Boldaus oma.
...ja sitten ne kysyivät, miksi tuota kutsutaan sekasikiöksi.
Tuo koko ajatus on absurdiudessaan mahdoton. Sarjoja on kaksi TAI on vain yksi sarja. Se ei voi olla sekä 1 että 2 sarjaa samanaikaisesti. Toki helpottaa esitetyn mallin puolesta argumentoimista, kun voi aina tilanteeseen sopivasti valita, kummasta onkaan kyse. Toki jos mietitään tuota yhtenä, niin se auttaa ymmärtämään tuon mallin absurdiuden paremmin. Tai siis, onhan se ihan urheilullisesti perusteltavissa, että pudotuspeleihin mennään sijoilta 1-7 sekä 11. Muille keksitään sitten jotain muuta kivaa, että saadaan merkitysellisiä pelejä. Olisiko toiset pudotuspelit vaikka sijoille 8 ja 12-18 sijoittuneille, jotta voisivat jotain kivaa Tikkas-pystiä tavoitella kivasta fair play-hengessä? Tuo ajatus , jossa annetaan ikään kuin isät-pojat hengessä tasoitusta pienemmille, etteivät vain reppanat joudu liian koville, on täysin mahdoton. Tai ei tietenkään ole mahdoton, täysin toteutettevissa se on. Tuollaisen uudistuksen jälkeen suomalaisella jääkiekolla ei olisi mitään tekemistä kilpaurheilun kanssa, mutta ei kai se ole niin tarkkaa, kunhan kaikilla on kivaa ja saadaan hyvää pöhinää aikaan....


___
Mutta joo. Täällä alkaa näemmä karata mopo sen verran korkealle utopistisen fantasian tasolle, että ehkä tämä riittää minulle tämän ketjun osalta toistaiseksi. Kuten jo useampaan otteeseen olen todennut, niin oma kannatukseni menee nykytilanteessa (,jossa yleiseurooppalainen tai suomalais-ruotsalainen -sarja ovat mahdottomuuksia) suljetulle pääsarjalle sekä puhtaasti farmi- ja kehitysliigana kehitettävälle kakkossarjalle.

 

[Tshekki77]

Tuo koko ajatus on absurdiudessaan mahdoton. Sarjoja on kaksi TAI on vain yksi sarja. Se ei voi olla sekä 1 että 2 sarjaa samanaikaisesti.

Mitäs jos vaikka jossain joukkuelajissa Suomessa pelattaisiin kahdentoista joukkueen voimin Suomen mestaruudesta, mutta sarjassa pelaisi myös vaikka viisi helsinkiläistä seuraa. Jos maksava yleisö sellaiselle lisämerkitystä haluaisi antaa, niin olisiko tuossa sarjassa täysin mahdotonta pelata myös Helsingin herrudesta, sarjan sisällä? Eli onko yksi ja kaksi sarjaa samanaikaisesti tosiaan täysin mahdoton, edes näinkin yksinkertaisesti esitettynä? Herra paratkoon, jos noin kaksitoista joukkuetta jakautuisi jostain syystä maantieteellisesti sopivasti neljään eri alueeseen ja kaikilla näillä alueilla haluttaisiin ratkottavan paikallinen herruus, normaalisarjan sisällä ja vaikka yksikään näistä alueellisista voittajista ei voittaisi normaalisarjaa, niin olisiko myös täysin absurditilanne, jos nämä saman sarjan "aluemestarit" vielä jollain mekanismilla ratkaisisivat alueiden parhaan? Sehän olisi jo yksi normisarja, neljä alueellista sarjaa ja vielä yksi kilpailu alueellisten parhaiden välillä. Eli viisi kilpailua yhden sisällä!

Muutoinkin minua jaksaa ihmetyttää, että ymmärretään jonkun sarjan jakautuminen divisiooniin, maantieteen perusteella, mutta herraparatkoon, jos jaetaan menestyksen perusteella ja nimenomaan niin, että parhaimmat menee ekaan ja toiseen sitten jäljelle jäävät, niin jossainpäin Suomen maata alkaa tuuttaamaan varattua, jos nämä vielä kehtaisivat mennä pelaamaan ristiin. Ja sitten tämä parku tästä 7+1 pudotuspeleistä. Jalkapallon mm-kisathan on ikäänkuin maailman laajuisen karsintaprojektin finaalivaihe. Sinne pääsee tietty määrä maita Euroopasta, ja sitten tietty määrä muista maanosista. Voimmeko me kaikki täydellä varmuudella olettaa, että Euroopasta paras ulos jäänyt joukkue on huonompi, kuin yksikään mm-kisoihin muista maanosista mukaan päässyt joukkue? Vai onko jalkapallon mm-kisoilla mitään tekemistä kilpaurheilun kanssa? Onko se vain eräänlainen globaali "kaikilla on kivaa ja saadaan hyvää pöhinää aikaan..." projekti? Salettiin joku YK:n salajuoni.

Tai ei tietenkään ole mahdoton, täysin toteutettevissa se on. Tuollaisen uudistuksen jälkeen suomalaisella jääkiekolla ei olisi mitään tekemistä kilpaurheilun kanssa, mutta ei kai se ole niin tarkkaa, kunhan kaikilla on kivaa ja saadaan hyvää pöhinää aikaan....

Edit. Kanada maljasta voisi siis tosiaan pelata ylemmän alkusarjan/divisioonan seitsemän parasta ja alemman paras. Amerikan maljasta sitten ylemmän kolme huonointa ja alemman sijoille 2.-6. sijoittuneet joukkueet. Amerikan maljan finalistit pääsevät myös seuraavalla kaudella aloittamaan kaikkien kahdeksan Kanada maljasta pelanneen kanssa ylhäältä. Alemman tason 7.-10. voisivat sitten pelata vaikka KHL:n cup of hope mallin mukaisesti Saarioisten Meksikon padasta..

 

[Tshekki77]

Jos tämä hybridi malli ei edellisestäkään avautumisesta sitten kuitenkaan aukea (tyyliin pitää olla joko yksi tai usempi sarja, ei voi olla samaan aikaan molempia), niin voisin ihan teoria tasolla kokeilla toista esimerkkiä. Eli leikitellään tällaisella ajatuksella, että joku kaunis päivä Bettman tulisi toimistoonsa ja ilmoittaisi, että perkele, tää meidän liiga on tylsä. Meidän pitää nyt "tear some shit up". No lopputulemana seuraavalle kaudelle NHL:n joukkueet jaettaisiin saman rakenteen sisällä (entisen sijaan) perustamisvuosien mukaan. Playoffeihinkin mentäisiin samalla kaavalla. Eli muutoksesta huolimatta edelleen -> samat joukkueet, samat pelaajat, sama tv-sopimus, sama divisioona ja playoff rakenne (vaikka joukkueiden nimet divisioonissa vaihtuisivat), samasta kannusta, samassa yhtenäisessä sarjassa? Eikö? No, ei jostain syystä kuitenkaan miellyttänyt Bettmania, joten seuraavaksi vuodeksi jakaa joukkueet divisiooniin aakkosjärjestyksessä. Taas vähän outo asetelma, mutta kuitenkin muutoksesta huolimatta edelleen -> samat joukkueet, samat pelaajat, sama tv-sopimus, sama divisioona ja playoff rakenne (vaikka joukkueiden nimet divisioonissa vaihtuisivat), samasta kannusta, samassa yhtenäisessä sarjassa? Eikö?. No näitä vaihtoehtojahan voisi luetella tässä vaikka kuinka monta, tyyliin seksikkäimmistä pelaajien vaimoista vaikka nimestä jollain mystisellä kaavalla otettavaan numeroon. Sama kuitenkin pätee, vaikka joukkueita kuinka sekotettaisiin divisioonissa, niin samat NHL joukkueet siellä pelaa, samasta Stanley Cupista ja samoilla pelaajilla. Liigan tasokin pysynee varmaan yhtenä ja samana, joukkueiden divisioona jaotteluista huolimatta? No jos sitten jossain vaiheessa kuvitteellinen Einsteinin lapsen lapsi marssisi NHL:n toimistoon ja ilmoittaisi Bettmanille, että "perkele, mä oon katellu tota teidän synnytystä nyt tarpeeksi kauan. Seuraavaksi kaudeksi menette malliin, jossa Atlantin divisioonaan otetaan kaikki toiselle kierrokselle pudotuspeleissä menneet joukkueet (kahdeksan joukkuetta), Metropolitan divisioonaan kaikki ekalla pudotuspelikierroksella pudonneet (kahdeksan joukkuetta) ja kahteen seuraavaan sitten jäljelle jääneet joukkueet siten, että runkosarjan pisteiden mukaan paremmuus järjestyksessä. Muutoksen jälkeenkin pudotuspeleihin mentäisiin kuitenkin entiseen malliin "neljä" per divisioona, että divisioona jakoihin tulisi vuosittaista dynamiikkaa". Muuttuisiko NHL tällä yhdellä perusteella yhtäkkiä yhdestä sarjasta neljäksi sarjaksi? Vai oliko se edelleen, niinkuin kaikissa muissakin kuvitteellisissa vaihtoehdoissa, yksi ja sama sarja, jossa pelataan samasta Stanley Cupista? vaikkakin, näkökulmasta riippuen voisi sanoa, että vaikka yksi sarja, niin siinä olisi useamman sarjan hyviä puolia mukana. Eli onko niin, että epäurheilullisilla syillä jaettuna kilpailu pysyisi urheilullisena, mutta jos joukkueet jaettaisiin alkuasetelmaansa urheilullisella perusteella, syntyisi käsittämätön sekasikiö?

 

[rinne]

Miksi minä edes vaivaudun.

Eli onko niin, että epäurheilullisilla syillä jaettuna kilpailu pysyisi urheilullisena, mutta jos joukkueet jaettaisiin alkuasetelmaansa urheilullisella perusteella, syntyisi käsittämätön sekasikiö?

Ei. Tuo esittämäsi malli on sekasikiö puhtaasti semanttisista/käsitteellisistä syistä. Kuvaat sitä aina tilanteen mukaan eri termeillä, jopa saman viestin sisällä.

NHL:ssä jaettaan noin miljoona pystiä tai titteliä kaudessa erinäisin perustein (Divisoonien voittajat, konferenssien voittajat tai esimerkiksi Floridassa kauden runkosarjakohtaamisten perusteella jaettava Governor's Cup). Siitä huolimatta NHL on yksi (1) sarja. Ei kaksi (Konferenssit), ei 4 (divisioonat) jne, vaan kyseessä on kiistämättömästi yksi sarja. Samoin Liiga on yksi sarja. Olet nyt esittänyt malliasi sekä yhtenä, että kahtena sarjana. Se ei voi olla molempia, sillä sarja on käsitteenä sarjatasoon rinnastettavissa. Joko mallisi on 2 eri sarjatasoa edustavaa 10-joukkueen sarjaa, jotka pelaavat ristiin välillä, tai sitten mallisi on 1 20-joukkueen pääsarja. Se ei voi olla molempia samaan aikaan, sillä nuo vaihtoehdot ikäänkuin syövät toisensa pois. Mikäli sarjan sisällä halutaan jollain perusteella jakaa esimerkiksi Helsingin mestaruus (vrt. Governor's Cup), niin se voidaan tehdä. Kyse on silti vain yhdestä sarjasta, jonka sisällä muutama joukkue on päättänyt luoda oman palkinnon itseään tai fanejaan piristämään. Oletettavasti tuo tapahtuisi pääsarjan määrittämän otteluohjelman mukaan määräytyvissä otteluissa sen sijaan, että nämä jengit lähtisivät sooloilemaan ja luomaan omaa otteluohjelmaa ja keskinäisiä kohtaamisia liigan sivuun.

Sarja voidaan maantieteellisesti jakaa lohkoihin, divisiooniin tai mihin tahansa osakokonaisuuksiin, se on siitä huolimatta yksi sarja. En ymmärrä miten viitsit tahallisesti hämärtää melko yksiselitteisiä terminologisia eroja ja uhriutua, kun ihmiset eivät pidäkään malliasi yksiselitteisenä. Esimerkiksi NHL:n jako divisiooniin ja konferensseihin on urheilullisuuden kannalta ihan ok, vaikka sen perimmäinen syy löytyykin maantieteestä ja otteluohjelman laatimisesta. On varsin ymmärrettävää, että tuon kokoisella alueella halutaan suunnitella joukkueiden matkustusmääriä. Edelleen urheilullisuus toteutuu, vaikka pudotuspelijoukkueet määrittyvät divisioonien sisäisen paremmuusjärjestyksen perusteella. Villikorttijärjestelmä on sitä tukemassa, että heikko divisioona ei saa järjetöntä etua. (Vrt. ehdotuksesi, jossa joku pääsee pudotuspeleihin, koska pienemmille pitää antaa tasoitusta.)

Tuossa NHL:n jaottelussa ideaologinen ero ehdottamaasi malliin on tasoa yö ja päivä. Tuossa pohjana on taloudelliset realiteetit (matkustaminen on kallista), joihin urheilulliset arvot on kuitenkin jätetty sisäänrakennettuna (jengien matkustusajat pienenevät, pelaajat valmiimpia pelaamaan). Kaikki joukkueet tietävät, että parhaat 3 jokaisesta divisioonasta menevät jatkoon. Lisäksi konfenrenssista jatkoon menee kaksi parasta divisioonissaan sijoille 4. tai 5. sijoittunutta joukkuetta. Huolimatta eroista divisioonien vahvuudessa, on NHL:ssä keskimäärin jatkoon mennyt 16 parasta joukkuetta, koska tasaerot divisioonien välillä eivät ole niin massiiviset. Sinun ehdottamassasi mallissa ainoa perustelu on tasoittelu. Annetaan paskemmille jengeille eteen, "ettei vaan tarvitse lähteä samalta viivalta isojen poikien kanssa". Tuo lähtökohtainen ideaologiassa oleva ero perustelussa on niin massiivinen, että se aiheuttaa eron kilpaurheilun ja hippokisa tyyliseen kaikilla on kivaa harrastelun välille. NHL on kehittänyt mallin, jossa maantieteellisin perustein saadaan otteluohjelma jengien budjetille siedettäväksi, mutta samalla urheilullisesti parhaat jengit pudotuspeleihin. Sinä kehitit mallin, jossa huonommille jengeille annetaan tasoitusta suhteessa parempiinsa, jotta saadaan paskemmistakin jengeistä joku tavoittelemaan mestaruutta sen urheilullisesti ansaitsevan jengin nenän edestä.

Futiksen MM-kisat eivät ole kannaltasi hyvä esimerkki. MM-kisojen karsintalohkot jaetaan maantieteellisin perustein, urheilullisuutta tukena käyttäen. Ei ole varsinaisesti sattumaa, että Euroopasta kisoihin lähtee useampi maa kuin Oseaniasta. Urheilullinen menestys yhdistettynä maantieteeseen on karsintalohkojen jakoperuste. Lohkot pyritään luomaan suhteellisen tasapainoisiksi (eritasoisia joukkueita samaan lohkoon), jolloin jokaisella maalla on yhtäläiset mahdollisuudet kisoihin hyvun pelaamalla. Toisaalta jalkapallon kaltaisessa globaalisti ylivertaisessa lajissa on perusteltua tuoda se vähintään yksi maa mukaan joka mantereelta. Karsinnat jalkapallossa siis nojaavat taloudellisiin, urheilullisiin ja käytännöllisiin (maantieteellisiin) syihin.

 

[Tshekki77]

Ei. Tuo esittämäsi malli on sekasikiö puhtaasti semanttisista/käsitteellisistä syistä. Kuvaat sitä aina tilanteen mukaan eri termeillä, jopa saman viestin sisällä.

Kyllä, näin teen, koska tätä mallia ei ole vielä olemassa. Silloinhan sitä voidaan kuvailla useammalla erilaisella tavalla, ennenkuin tietty tapa vakinaistuu, ikäänkuin "kansankielessä/jatkoajanslangissa" tai riippuen siitä, että jos tuollaiseen malliin sitten joskus oikeasti mentäisiin, niin millä tavalla osallistujat sen haluaisivat organisoida.

Olet varmasti huomannut, että täällä jotkut haluavat avoimen sarjan, joten kannattaako heille puhua tästä yksittäisenä sarjana vai kahtena sarjana? Siis tilanteessa, kun tämä on vasta ajatus yksittäisen jatkoaikailija mielessä. Sitten on niitä, jotka eivät halua kuulla puhuttavankaan avaamisesta tai toisesta sarjatasosta. Koska resursseja ei vaan maassa riitä. Millä tavalla tätä ehdotusta kannattaa heille esittää? Sinulla tuntui leikkaavan kiinni siinä 10+10 hybridi mallissa se ensimmäisen 10 jälkeinen "+10". Ja sitten alkoi passio siitä, kuinka toinen taso ei ole ikinä missään kiinnostanut merkittävästi. Eli kannattaisiko sinunlaiselle ajattelijalle tämä esitellä yhtenä vai kahtena sarjana?

Se pääpointti itselläni oli, että vaikka puhutaan joko kahdesta sarjasta jotka pelaavat ristiin tai organisaatiosta, joka sisällään hoitaa saman kuvion, niin mitä väliä sillä loppupeleissä on? Se rakenne, ikäänkuin pihvi siellä hampurilaisen sisällä on aivan sama. Ja se, kutsuuko hampurilaista vaikka nimillä royale with cheese tai quarter pounder, niin se on aivan sama, jos puhutaan loppupeleissä täysin samalla tavalla valmistetusta hampurilaisesta.

Ja kun minun on väitetty myös aliarvioivan kuluttajia, niin haluatko sinä, tässä ja nyt sanoa, että jos kuluttaja ymmärtää mallini täysin 100%, niin hallille lähtöpäätös voi kuitenkin merkittävästi vaihdella sen perusteella, kutsutaanko kilpailua "10+10 hybridi" malliksi vai "laajennetuksi Liigaksi, jossa on kahden tason hyvät puolet mukanaan" malliksi?

 

[rinne]

Kyllä, näin teen, koska tätä mallia ei ole vielä olemassa. Silloinhan sitä voidaan kuvailla useammalla erilaisella tavalla, ennenkuin tietty tapa vakinaistuu, ikäänkuin "kansankielessä/jatkoajanslangissa" tai riippuen siitä, että jos tuollaiseen malliin sitten joskus oikeasti mentäisiin, niin millä tavalla osallistujat sen haluaisivat organisoida.

Ehdotat mallia sarjajärjestelmäksi. Mutta tätä mallia ei oikeastaan ole edes sinulla hahmoteltuna olemassa? Eli ei ole alunperinkään mallia, josta keskustella. (Ja ei, ei voida. Otetaan esimerkiksi NHL, NHL on yksi sarja, NHL ja AHL muodostavat pääsarjan ja farmisarjan yhteisen kokonaisuuden, kahden sarjan kokonaisuuden. Hahmottamasi malli seuraa jompaakumpaa mallia. NHL-tyyppisesti lohkoihin jaettu sarja tai kaksi eri sarjatasoa edustavaa sarjaa. Ei ole kyse slangierosta, vaan käytännöstä.)

Olet varmasti huomannut, että täällä jotkut haluavat avoimen sarjan, joten kannattaako heille puhua tästä yksittäisenä sarjana vai kahtena sarjana? Siis tilanteessa, kun tämä on vasta ajatus yksittäisen jatkoaikailija mielessä. Sitten on niitä, jotka eivät halua kuulla puhuttavankaan avaamisesta tai toisesta sarjatasosta. Koska resursseja ei vaan maassa riitä. Millä tavalla tätä ehdotusta kannattaa heille esittää? Sinulla tuntui leikkaavan kiinni siinä 10+10 hybridi mallissa se ensimmäisen 10 jälkeinen "+10". Ja sitten alkoi passio siitä, kuinka toinen taso ei ole ikinä missään kiinnostanut merkittävästi. Eli kannattaisiko sinunlaiselle ajattelijalle tämä esitellä yhtenä vai kahtena sarjana?

Itse tuota mallia ehdotit. Sinun se pitäisi tietää, millainen tuon mallin sarjajärjestelmä olisikaan. Keskusteluun kuuluu osaltaan myös kritiikki. Sen kautta joku osaa jopa kehittää itseään ja tekemisiään. Et voi heittää pöytään ja perustella sitä x määrälle ihmisiä x määrällä eri tapoja. Ehdottamasi sarjajärjestelmä on ehdottamasi sarjajärjestelmä ja se on vain yksi. Jos siinä on jonkun mielestä puutteita, tai ongelmia suhteessa realistisiin toteutusmahdollisuuksiin, niin niitä oletettavasti kritisoidaan. Jos tietää jo valmiiksi tulevan kritiikin kohteen, niin pitäisikö pohtia toista tapaa? Jos ei halua kuulla kritiikkiä, ei kannata ehdottaa mitään. En usko mistään löytävän kuningasideaa, joka ei saisi lainkaan kritiikkiä.

Se pääpointti itselläni oli, että vaikka puhutaan joko kahdesta sarjasta jotka pelaavat ristiin tai organisaatiosta, joka sisällään hoitaa saman kuvion, niin mitä väliä sillä loppupeleissä on? Se rakenne, ikäänkuin pihvi siellä hampurilaisen sisällä on aivan sama. Ja se, kutsuuko hampurilaista vaikka nimillä royale with cheese tai quarter pounder, niin se on aivan sama, jos puhutaan loppupeleissä täysin samalla tavalla valmistetusta hampurilaisesta.

Yrität ihan tosissasi väittää, että sillä ei ole väliä, onko 1 sarja vai 2 sarjaa? Voit nimetä asiat miten tahdot, mutta loppujen lopuksi totuus on silti jäljellä, sarjoja on 1 pariin lohkoon jaettu tai kaksi kokonaan erillistä sarjaa. Joko tai.

Ja kun minun on väitetty myös aliarvioivan kuluttajia, niin haluatko sinä, tässä ja nyt sanoa, että jos kuluttaja ymmärtää mallini täysin 100%, niin hallille lähtöpäätös voi kuitenkin merkittävästi vaihdella sen perusteella, kutsutaanko kilpailua "10+10 hybridi" malliksi vai "laajennetuksi Liigaksi, jossa on kahden tason hyvät puolet mukanaan" malliksi?

Sinä noilla nimillä halusit kikkailla, koska "liiga ja mestis luovat liian negatiivista kuvaa tasoerosta". Minä (tai joku muu) kritisoi sitä ajatusta, koska ihmiset ymmärtävät kyllä mitä jokin liiga on (pääsarja vai kakkossarja), on sen nimi mikä tahansa.


Mutta samapa tuo. Tämä jankkaaminen ja kehän kiertäminen ei jaksa viihdyttää enää. Pyydetään rakentavaa kritiikkiä, mieluiten yksityiskohtaista, mutta sitten muutetaankin maalitolppia, ettei se kritiikki osu, jotta päästään valittamaan, kuinka kaikki ovat negatiivisia ja summassa tuomitsevat kaiken.
Ketjun aiheena on "ehdotuksia liigan sarjajärjestelmäksi". Palaan osaksi keskustelua, kun keskustelun arvoinen ehdotus liigan sarjajärjestelmäksi on esillä. Nyt sitä ei ole. On vain jonkinlainen päiväuni 20 joukkueesta, jotka heitetään kasaan ja jollain kaikilla-on-kivaa -hokkuspokkus tempulla noista taiotaan jonkinlainen kaikkia-kiinnostava sarja (tai ehkä jopa kaksi, fiiliksen mukaan hei, ei se oo niin justiinsa), jossa urheilulliset arvot heitetään syrjään, että saadaan pienemmät ja paskemmat mukaan pudotuspeleihin, niin varmasti paskempienkin jengien seuraaminen kiinnostaa kaikkia, ei sillä niin väliä mitä niille, isommille ja perinteisille kuuluu, kun pikkusten nousu on niin massiivinen, että Simsalanbim vain ja kaikki on paremmin kuin ikinä.

Mahdollisessa mallissa sarjajärjestelmäksi kannattaa lähteä ihan perusteista ja esitellä mm. pääsarjan koko tarkasti ja ihan rautalangasta, niin kaltaiseni hitaampikin kaveri kykenee ymmärtämään, mistä puhutaan.

 

[-pasi-]

1) Raha. Nykymalli, mutta isommilla summilla (nyt palkintorahat 150000€). Jos jokainen liigaseura antaisi omasta tv -sopparin osuudesta esim. yhden kotiottelun summan, joka lienee nykyisin luokkaa 30000€, saataisiin kasaan 450000€ palkinnoksi ei kaikille vaan runkosarjan ja playoffien menestyksen perusteella neljälle parhaalle, kuten nytkin. Ei siis liian iso raha per liigaseura, mutta kun mestisjoukkueiden keskimääräinen budjetti on hieman puolen miljoonan yläpuolella, niin rahamäärä olisi heille merkittävä.

Uskoisin että tuommoiset rahamäärät olisi ihan samanlaista tekohengitystä kun nytkin eikä juurikaan lisäisi seurojen mahdollisuutta kasvaa juurikaan. Ainoa keino taitaa olla että seuraavissa tv-sopimus neuvoittelussa Liiga ja mestikselle neuvoteltaisiin yhteinen sopimus, esimerkiksi jos liigajoukkueet saisi jatkossa 800 000e ja mestisjengit 200 000e niin se antaisi hieman kasvuvaraa nykyiseen jossa melkein miljoonan enemmän saa liigajoukkueet. Siihen päälle sitten jos tulisi tuommoinen 450 000 potti jota ehdotit niin se antaisi nykyiseen nähden mestiksen kärkijoukkuille melkein sen puolen miljoonan lisää tuloja. Se alkaisi olemaan semmoinen summa jolla voisi oikeasti alkaa kehittää organisaatiota, palkata muutaman ammattilaisen ja ammattipelaajan. Silloin voisi jo alkaa olemaan karsinnoistakin jotain järkeä muutaman kauden päästä ja tuoda edes pienet mahdollisuudet nousuun nykyiseen nähden. Toki selviytyminen tippujallekin pitäisi jotenkin järjestää. On tuossa hommaa ja sen takia en pidä ihan huonona noita sarjaehdotuksia mitä on ollut.

Oli miten oli en pidä kovinkaan hyvänä nykyisen mestiksen tilannetta kotimaisen jääkiekon osalta, jopa kotimainen futiksen ykkönen on kuitenkin mennyt jo katsojakeskiarvossa ohi ja taitaa olla budjeteissakin ohi tai hyvin lähellä ainakin. Jalkapallossa on edullisempana lajina pikkuhiljaa tulossa pieni uhka jääkiekolle ja jatkossa jos homma jatkuu samanlaisena että jalkapallo pystyy kehittymään varsinkin tuon avoimen sarjansa ansiosta niin jotain pitäisi tehdä. Tuossa on myös se uhka että kaupungeissa aletaan jääkiekon sijaan ajatella enemmän futiksen kannalta päätöksiä, ne rahat mitä nyt menee jäähalleihin ja jääkiekon kehittämiseen menee jatkossa futispaikkojen kunnostamiseen.

 

[Vasen pakki #4]

Uskoisin että tuommoiset rahamäärät olisi ihan samanlaista tekohengitystä kun nytkin eikä juurikaan lisäisi seurojen mahdollisuutta kasvaa juurikaan. Ainoa keino taitaa olla että seuraavissa tv-sopimus neuvoittelussa Liiga ja mestikselle neuvoteltaisiin yhteinen sopimus, esimerkiksi jos liigajoukkueet saisi jatkossa 800 000e ja mestisjengit 200 000e

Tekohengitystä tai ei, mutta kuitenkin merkittävä parannus nykyiseen. Idealismin sijaan kannattaisi enemmän miettiä, mihin liigajoukkueiden yrityksinä olisi mahdollista järkevällä kompromissilla suostua. Seurat ovat osakeyhtiöitä ja Liiga on osakeyhtiö eli samalla lailla kuin on täysin naivia ajatella, että yksikään liigajoukkue vapaaehtoisesti tiputtaisi itsensä näissä 10+10 malleissa divarijoukkueeksi on myös hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa liigajoukkueet antaisivat vastikkeetta 20% Tv -tuloistaan divarijoukkueiden toiminnan kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, että mikään Tv - tuotantoyhtiö ei varmasti halua kallista vähän kiinnostavaa kakkostason sarjaa ristikseen. Mestiksen Fanseat on kuitenkin amatööritouhuilua yhdellä kameralla ja kotikutoisella enkooderilla. Hyppy oikeisiin Tv -tuotantoihin olisi todella iso ja todella kallis ja jos siitä olisi mahdollista tehdä kannattavaa yritystoimintaa, se olisi jo tehty. Itse näen isot liikkeet eli sarjojen avaamisen, yhteisten Tv -sopimusten jne. toteutumisen hyvin epätodennäköisenä ja Mestiksen tilanteen parantamisessa pitäisi lähteä liikkeelle pienemmillä helpommin toteutettavissa olevilla askeleilla, jotka kuitenkin selkeästi parantaisivat nykytilannetta. Näkökulma kuuluu enemmän mestiksen sarjaketjun puolelle, joten olkoon tämä tässä.

 

[Tshekki77]

Ehdotat mallia sarjajärjestelmäksi. Mutta tätä mallia ei oikeastaan ole edes sinulla hahmoteltuna olemassa?

Kyllähän se hahmotelma on olemassa. Sitä on täällä sivukaupalla luettavana. Se on myös hyvin yksinkertainen. 20 joukkuetta jakautuu kahteen ryhmään, urheilullisen menestyksen perusteella, pelaavat kaksi kertaa kaikki kaikkia vastaan ja vielä kaksi kertaa kaikkia oman ryhmän joukkueita vastaan. Pudotuspeleihin mennään sitten 7+1 mallin mukaan. Oletin, että kun puhutaan rakenteesta, niin silloin ihan normaali, ennakkoluuloton mieli ymmärtää hahmotelman rakenteesta (kun se on useaan kertaan selitetty), vaikka sitä kutsuttaisiin eri nimillä. Ilmeisesti syyllistyin räikeään yliarviointiin, pahoitteluni siitä. Eli minulle tämä näyttäytyy siten, että sinulla meni paletti sekaisin, kuin kuvainnollisesti puhuttiin posliinikaupasta ja samassa viestissä puhuttiin sekä norsusta, että elefantista. Ja ei minulla tosiaan mitään rakentavaa kritiikkiä vastaan ole, mutta jos ollaan kuvainnollista vaikka lego laivaa rakentamassa ja joku ilmoittaa, ettei laivaa voi rakentaa, ennenkuin päätetään, millä nimillä legoja kutsutaan (esim. ninjago vai city), niin kyllä voisin kuvitella, että ainakin jotkut epäuskoisesti pyörittelisivät päitään. Mutta eipä minullakaan enempää tästä.

 

[444]

Kyllähän se hahmotelma on olemassa. Sitä on täällä sivukaupalla luettavana. Se on myös hyvin yksinkertainen. 20 joukkuetta jakautuu kahteen ryhmään, urheilullisen menestyksen perusteella, pelaavat kaksi kertaa kaikki kaikkia vastaan ja vielä kaksi kertaa kaikkia oman ryhmän joukkueita vastaan. Pudotuspeleihin mennään sitten 7+1 mallin mukaan.

Onhan tuo oikeasti ajatuksena täysin absurdi. Yhtä urheilullista olisi jakaa lohkot vaikka aakkosittain ja pitää huoli, että tarpeeksi h-kirjaimella alkavia joukkueita pääsee pudotuspeleihin. Ja jos h-kirjaimellisten kiintiö on täynnä, niin viimeinen pudotuspelipaikka annetaan parhaalle n-kirjaimella alkavalle joukkueelle. Jos vieläkin on kiintiöt sekaisin, niin sitten arvotaan koko kauden lopputulokset uusiksi ja valitaan muodostuneesta sarjataulukosta parillisille sijoille päätyneet jatkoon.
Tuntuu siltä, että yritetään ikään kuin keksiä pyörää uudestaan tekemällä siitä soikea. Suomi olisi voinut pärjätä sinä yhtenä vuonna Togolle jalkapallossa, mutta silti Togo pelasi mm-kisoissa ja Suomi ei. Olisiko Suomen kuulunut päästä tämän takia kisoihin?
Hybridimallilla kakkostason pitäisi olla aivan helvetin kovatasoinen, jotta voittajan suora paikka ykkösen pleijareihin olisi perusteltua. Kokeeksi voitaisiin ottaa nyt SaPKo pelaamaan paras seitsemästä sarja Tapparaa vastaan. Miten mahtaisi käydä? Vai onko tarkoitus vain kuitenkin antaa runkosarjan voittaneelle vieläkin helpompi vastus ensimmäiselle kierrokselle?

 

[outolintu]

Itse lähtisin kehittämään sarjasysteemiä siihen suuntaan, jossa merkityksellisten otteluiden määrä kasvaisi. Nyt liigassa pelataan 60 kierroksen runkosarja - se tarkoittaa peleinä aika paljon, kun kausi alkaa syyskuun puolessa välissä ja päättyy sitten joskus huhtikuussa poffien jälkeen. 7 kuukautta ja niissä päiviä on noin 210 eli keskimäärin 2-3 peliä viikossa ja poff -joukkueille hiukan enemmän.

Kun on noita EHT -taukoja+joulu+uusivuosi, niin viikossa tulee liigapelejä helposti se kolme kappaletta + CHL ja EHT höntsät päälle osalle pelaajista. On syntynyt ylitarjontaa ja sitä myöten peli on liian usein väsynyttä ja yleisö haukottelee halleissa. Tätä viestiä on tullut muualtakin kuin tältä palstalta. Jotta pelin taso nousisi, niin aikaa pitäisi pelaajilla olla enemmän harjoitteluun ja palautumiseen. Ihminen ei ole kone, jolle pelkkä hammasrattaiden voitelu riittää.

Tietenkin tässä on se taloudellinen puoli, että liiga ja sen omistajat haluavat lisätä pelejä, jotta kolikoita enemmän kirstuun kilahtaisi. Yleisöhän tässä on kilahtamassa kyllästymispisteeseen asti. Jotain tarttis tehdä sarjasysteemille, mutta en tiedä mitä. Ei se pelien lisääminen tästä tuo muuta kuin hallaa koko jääkiekkoilulle.

Joku mateemaatikko voisi laskea kumpi on enemmän 4*7000 vaiko 6*4000. Jos olisi hiukan vähemmän pelejä, niin lippujen hintojakin voisi aavistuksen verran nostaa. Tosin lipputulot eivät ole useallekkaan seuralle se päätulonlähde. Sponsorivetoisia seuroja on muitakin kuin Oulun Kärpät. Raumalta löytyy toinen ja on niitä varmana muitakin. En usko, että sponsorit pitkässä juoksussa haluavat samaistua väsyneiden pelaajien peliesityksiin.Ei se tee hyvää sponsorin imagolle, jos energiajuoma yhdistetään haluttomaan peliesitykseen.

Ainahan ne pelaajat sanovat, että on mukavampaa pelata kuin harjoitella. Ei se ole sattumaa, että loukkaantumissumia alkaa olemaan yhdellä jos toisella joukkueella. Pelimäärät on vaan vedetty tappiin asti ja sen ylikin.

 

[Tshekki77]

Onhan tuo oikeasti ajatuksena täysin absurdi. Yhtä urheilullista olisi jakaa lohkot vaikka aakkosittain ja pitää huoli, että tarpeeksi h-kirjaimella alkavia joukkueita pääsee pudotuspeleihin.

Siis tuossahan joukkueet siis jaetaan kahteen ryhmään, edellisen kauden urheilullisen tuloksen perusteella. Sekö siis tekee siitä täysin absurdin? Olisiko vaikka maantieteellinen jako parempi, vai millä tavalla jakaisit, jos jostain syystä jaettava olisi.

Hybridimallilla kakkostason pitäisi olla aivan helvetin kovatasoinen, jotta voittajan suora paikka ykkösen pleijareihin olisi perusteltua. Kokeeksi voitaisiin ottaa nyt SaPKo pelaamaan paras seitsemästä sarja Tapparaa vastaan. Miten mahtaisi käydä? Vai onko tarkoitus vain kuitenkin antaa runkosarjan voittaneelle vieläkin helpompi vastus ensimmäiselle kierrokselle?

Sekä, että. Nyt varmaan Tappara pieksisi SapKon mennentullen, mutta olisiko tuo tuollaisenaan kauhea urheilullinen vääryys, nykytilanteeseen nähden, jossa runkosarjan ykköselle ja kakkoselle annetaan ylimääräinen etu (pelaavat siis joukkueita vastaan, joita on jo rasitettu 2-3 sääliplayoff pelin verran). Ja toisaalta jos tuo rakenne on olemassa, niin toisen tason (jos tämä halutaan rakentaa kahdeksi eri tasoksi) tai alemman alkulohkon (jos tämä halutaan rakentaa yhden Liiga organisaation alle) voittaja pääsisi kokeilemaan parhaan haastamista. Jos onnistuisi voittamaan, niin olisiko se sitten joku urheiluhistorian suurin vääryys?

 

[Nelfor]

Itse lähtisin kehittämään sarjasysteemiä siihen suuntaan, jossa merkityksellisten otteluiden määrä kasvaisi.

Tästä tuli mieleen, että mitä jos jo syksyn aikana täytyisi taistella sijoituksista, koska kauden puolivälissä joukkueet jaettaisiin ylempään ja alempaan lohkoon? Tässä nyt mietin edelleen vaihtoehtoja tuohon täällä usein esillä olleeseen 10+10 -järjestelmään ja sen toteuttamiseen.

Eli kauden ensimmäinen puolikas pelattaisiin massiivista 20 joukkueen sarjaa, joka jaetaan kahtia kauden puolivälissä, jonka jälkeen pelataan loppuaika kahdessa eri lohkossa keskenään. Ylemmästä lohkosta olisi merkittävästi paremmat mahdollisuudet päästä taistelemaan mestaruudesta pudotuspeleihin, kun taas alemmastakin lohkosta parhaat joukkueet saisivat vielä oman mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Sen tarkemmin en tätä systeemiä lähde tässä tarkentamaan, mutta perusidea olisi siis edellä mainitun kaltainen.

Tietysti samaa voisi toteuttaa myös vaikkapa 16 joukkueella ja 8+8 mallilla, tai jotain ihan muuta. Joku tämän kaltainen systeemi olisi kuitenkin omiaan nostamaan syksyn pelejä uuteen arvoon.

 

[outolintu]

Tästä tuli mieleen, että mitä jos jo syksyn aikana täytyisi taistella sijoituksista, koska kauden puolivälissä joukkueet jaettaisiin ylempään ja alempaan lohkoon? Tässä nyt mietin edelleen vaihtoehtoja tuohon täällä usein esillä olleeseen 10+10 -järjestelmään ja sen toteuttamiseen.

Eli kauden ensimmäinen puolikas pelattaisiin massiivista 20 joukkueen sarjaa, joka jaetaan kahtia kauden puolivälissä, jonka jälkeen pelataan loppuaika kahdessa eri lohkossa keskenään. Ylemmästä lohkosta olisi merkittävästi paremmat mahdollisuudet päästä taistelemaan mestaruudesta pudotuspeleihin, kun taas alemmastakin lohkosta parhaat joukkueet saisivat vielä oman mahdollisuutensa päästä pudotuspeleihin. Sen tarkemmin en tätä systeemiä lähde tässä tarkentamaan, mutta perusidea olisi siis edellä mainitun kaltainen.

Tietysti samaa voisi toteuttaa myös vaikkapa 16 joukkueella ja 8+8 mallilla, tai jotain ihan muuta. Joku tämän kaltainen systeemi olisi kuitenkin omiaan nostamaan syksyn pelejä uuteen arvoon.

Ensimmäinen mielleyhtymä.

Se pakoittaisi seurat suunnittelemaan rosterinsa huolellisemmin jo ennen kauden alkua. Myös niiden korkean pelaajabudjetin seurat. Tuo ehdotus voisi tuoda ryhtiä myös niiden seurojen toimintaan, joilla on "rahaa liikaa" liigaan.

 

[444]

Siis tuossahan joukkueet siis jaetaan kahteen ryhmään, edellisen kauden urheilullisen tuloksen perusteella. Sekö siis tekee siitä täysin absurdin? Olisiko vaikka maantieteellinen jako parempi, vai millä tavalla jakaisit, jos jostain syystä jaettava olisi.

Kyllä se kilpaurheilussa mun mielestä on aika absurdi ajatus, että edelliskauden perusteella tehdään lohkojaot siten, että toisesta lohkosta jatkoon pääsee 7/10 joukkueesta ja toisesta vain 1/10. Tuossa annetaan (mun silmissäni) käsittämätön armopala sellaiselle, joka ei sitä todennäköisesti ansaitse. Se myös eriarvoistaa lohkot niin rajusti, että voidaan ihan aidosti puhua kahdesta erillisestä sarjasta, jotka jotenkin puoliväkisin yritetään naittaa lopussa yhteen.

Sekä, että. Nyt varmaan Tappara pieksisi SapKon mennentullen, mutta olisiko tuo tuollaisenaan kauhea urheilullinen vääryys, nykytilanteeseen nähden, jossa runkosarjan ykköselle ja kakkoselle annetaan ylimääräinen etu (pelaavat siis joukkueita vastaan, joita on jo rasitettu 2-3 sääliplayoff pelin verran). Ja toisaalta jos tuo rakenne on olemassa, niin toisen tason (jos tämä halutaan rakentaa kahdeksi eri tasoksi) tai alemman alkulohkon (jos tämä halutaan rakentaa yhden Liiga organisaation alle) voittaja pääsisi kokeilemaan parhaan haastamista. Jos onnistuisi voittamaan, niin olisiko se sitten joku urheiluhistorian suurin vääryys?

Ei se tietenkään olisi mikään vääryys. Ei olisi myöskään vääryys, jos Färsaaret voittaisi Espanjan jalkapallo-ottelussa. Kuitenkin kun peilataan historiaa taaksepäin aina näihin edellisiin liigakarsintoihin saakka, niin voidaan todeta seuraavaa: vain kerran Mestiksen voittaja pystyi edes haastamaan Liigan viimeiseksi jääneen joukkueen paras seitsemästä -sarjassa. Muut päättyivät jotakuinkin puhtaaseen sweeppiin. Nytkö tämä kakkostason ykkönen yhtäkkiä haastaisi Liigan runkosarjan voittajan tosissaan, kun sitä harvoin tekee edes sääleistä sijoilta 8-10 jatkoon päässyt joukkue.
Toki tässä mallissasi kakkostason ykkönen olisi ikään kuin ykköstason 11., mutta oletettavasti kakkostasolla joukkueiden pelaajabudjetti olisi huomattavasti alhaisempi kuin ykköstasolla. Paitsi jos sitä halutaan ykköstason kustannuksella tasoittaa rajusti.
Eli toki olisi mahdollista haastaa, mutta jos tuo mahdollisuus on luokkaa 1/20 tai pienempi, niin halutaanko tuo edelliskaudella asiansa paremmin hoitanut (ykköstason 8.) todella uhrata tämän epätodennäköisyyden edessä? Toki, tuhkimotarina ja kaikkea, mutta c'mon now, mihin se urheilullisuus unohtuu?

 

[ernestipotsi]

Joku mateemaatikko voisi laskea kumpi on enemmän 4*7000 vaiko 6*4000. Jos olisi hiukan vähemmän pelejä, niin lippujen hintojakin voisi aavistuksen verran nostaa. Tosin lipputulot eivät ole useallekkaan seuralle se päätulonlähde. Sponsorivetoisia seuroja on muitakin kuin Oulun Kärpät. Raumalta löytyy toinen ja on niitä varmana muitakin. En usko, että sponsorit pitkässä juoksussa haluavat samaistua väsyneiden pelaajien peliesityksiin.Ei se tee hyvää sponsorin imagolle, jos energiajuoma yhdistetään haluttomaan peliesitykseen.

Ihan aikuisten oikeasti ottelumäärän pienentäminen ei kompensoituisi suurempana katsojamääränä kuin korkeintaan marginaalisesti. Ottelumäärien pienentämisessä ei ole mitään järkeä taloudellisesti.
Ottelumäärien vähentyessä lipputulojen lisäksi myös sponsoritulot pienentyvät. Iso osa sponsoreiden maksuista liittyy jollain tavoin ottelutapahtumaan ja erilaiset täysin peliin liittymättömät firmankissanristiäiset ovat vain pieni osa seurojen kassavirtaa.

 

[Nelfor]

Ihan aikuisten oikeasti ottelumäärän pienentäminen ei kompensoituisi suurempana katsojamääränä kuin korkeintaan marginaalisesti. Ottelumäärien pienentämisessä ei ole mitään järkeä taloudellisesti.

Tämä. Joillakin tuntuu olevan aivan käsittämättömiä odotuksia siitä, miten ottelumäärän vähentäminen vaikuttaisi yleisömääriin. En todellakaan usko, että merkittäviä eroja nähtäisiin, ellei sitten ottelumääriä pudoteta puoleen, mutta silloinkin taloudellisesti jokainen seura tekisi selvästi huonompaa tulosta.

Yleisömäärien kasvatuksen kannalta paljon järkevämpi vaihtoehto on pohtia otteluiden merkityksellisyyden kasvattamista, eikä ottelumäärien pudottamista, vaikka ottelumäärien pudottaminen toki tekisi jäljelle jäävistä otteluista merkityksellisimpiä.