Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Aihio]

Veikkaan, että liiga on yllättävän tasainen tänä vuonna jos oikeasti vedetään kaavaillulla tuomarilinjalla

Itse veikkaan juuri päinvastoin, jos roikkuminen ym. karsitaan pois niin tasoerot vain kasvaa.

 

[Tshekki77]

Ihan mielenkiintoista hahmotelmaa sinulla edellä, mutta ongelma on siinä, että periaatteessa siirsit vain kanadamaljan mestikseen, koska sellaiseksi Liiga muodostuisi (alasarjaksi), jos sen edellä pelataan Suomen mestaruudesta ylemmällä tasolla. Suomen mestaruus on Suomen mestaruus, ja ellei Kanada-malja sitä edusta, niin Kanada-maljan arvo alentuu alasarjapokaaliksi, ja ketä se enää kiinnostaa.

Jos haluat että Liiga säilyttää arvonsa, sen tulee pysyä Suomen ylimpänä mestaruussarjana. Jos haluat luoda jonkun oman superliigan, jossa pelaisi suomalaiset eliittijoukkueet, niin sen täytyisi olla ihan oma irtonainen sarja täysin irrallaan Suomen mestaruussarjoista.

Tuossa lainaamassasi viestissä oli kuva liitteenä hahmottelemaan tilannetta ja jos tuollaisessa hypoteettisessa tilanteessa Suomen "kakkostasolla" pelaisi Lukko, TPS, Sport, Ässät, KooKoo, JYP, HPK, SaiPa, K-Espoo, Ketterä, IPK ja Jokerit (joukkueet otettu tuohon siis viime vuoden sijoitusten perusteella), niin jo pelkästään noilla jaoilla uskoisin "kakkostason" olevan ja kykenevän kehittämään tuotettaan aivan eri leveleille, kuin mihin esim. ensikauden Mestis ikinä kykenisi. Ja jos edelleen ehdotuksen mukaisesti siellä olisi ristiinpelaamiset sen ylimmän portaan kanssa, niin jokaiselle noista tulisi sitten runkosarjaan myös pelejä maan isoimpien seurojen kanssa. Eli kyllä se vetovoima/potentiaali olisi aivan eri tasolla, kuin mitä se nyt on Mestiksen kanssa.

Mutta toki, aina on mahdollista, että se suomalainen Pekka Peruskuluttaja kaikesta huolimatta asennoituisi kaikkiin kakkostason kilpailuihin "Mestiksinä". Jos tilanne todellisuudessa olisi tosiaan näin lohduton (vaikka tässäkin ketjussa on tusinoittain nimimerkkejä, jotka avoimien sarjojen evankeliumia ja kaikkivoipaisuutta julistaa pomminvarmana asiana), niin sitten tuon superliigan voisi kehittää Liigan rinnalle. Eli kilpailun näkökulmasta molemmat sarjat olisivat tasa-arvoisia ja molempien sarjojen mestarit kohtaisivat finaalisarjassa, jossa ratkaistaisiin Suomen mestaruus. Molempien sarjojen heikoimmat menisivät karsintaan Mestiksen parhaiden kanssa.

Tällaisessa tilanteessa jaot voisivat mennä sitten vaikka seuraavasti.
Superliiga: Kärpät, Tappara, Ilves, Tps, HIFK, K-Espoo, Jokerit
Liiga: Pelicans, Jukurit, KalPa, Lukko, Sport, Ässät, KooKoo, JYP, HPK, SaiPa, Ketterä, IPK

Kumpaakin sarjaa pelattaisiin enimmäkseen keskenään, mutta toisen sarjan joukkueet kohdattaisiin runkosarjassa kaikki kertaalleen kotona ja kertaalleen vieraissa. Runkosarjan jälkeen Liiga kahdeksan parasta ja Superliigan neljä parasta pelaisivat omat pudotuspelit ja näiden voittajat kohtaisivat sitten Suomen mestaruuden ratkaisevassa finaalisarjassa.

Kummankin sarjan heikoin karsisi sitten paikastaan Mestiksen parhaiden kanssa ja tässäkin voisi sitten tehdä niin, että Liigan heikoin saisi valita Mestiksen finalisteista ensin karsintaparinsa ja Superliigan heikoin karsisi sitten toisen kanssa. Toki tähän voisi sellaisen poikkeuksen tehdä, että superliigan perustajajoukkueet karsisivat aina superliigaa (jos on siis Mestikseen pudonnut) ja poikkeuksen poikkeus, jos kaksi superliigan perustajajoukkuetta on Mestiksen finaaleissa, niin sitten mentäisiin taas normiasetuksilla, että Liigan heikoin saisi päättää parinsa ensin.

 

[tommy36]

Ehdotellut tätäkin varmaan joskus aikaisemmin, mutta ehdotellaan uusiksi. Eli jos isot joukkueet haluavat enemmän otteluita keskenään, niin mennään sitten vaikka 7+12 malliseen systeemiin. Tässä ehdotuksessa tuo alempi (isompi) porras saisi pitää kiinni Liiga brändistä ja kanadamaljasta ja tuo uusi ylin porras nimettäisiin sitten vaikka Superliigaksi ja sille kehiteltäisiin ihan uusi kanisteri. Eli suuret saisivat enemmän keskinäisiä pelejä, mutta joutuisivat rakentamaan omalle "sarjaportaalleen" kokonaan uuden brändin ja saada myytyä se kiekkokuluttajille.

Koska ylin porras on kuitenkin suhteellisen pieni, niin mukaan otetaan myös ristiinpelaamiset. Eli Superliigassa seitsemän joukkuetta kohtaisi kaikki muut samalla tasolla olevat joukkueet kuudesti ja Liiga joukkueet kohdattaisiin kaikki kahdesti. 6x6 + 2x12 tekisi -> 60 peliä runkosarjaan. Neljä parasta pelaamaan uudesta Superliigan kanisterista ja Suomen mestaruudesta. Kolme huonointa menisi sitten pelaamaan Liigan pudotuspeleihin Kanadamaljasta viiden Liiga joukkueen kanssa ja koska kolme paikkaa ylhäällä jaossa, niin jatkossa myös prossipeleillä olisi merkitystä. Voisi tässä yhteydessä muuttaa myös paras seitsemästä sarjaksi.

Liigan 12 joukkuetta kohtaisi kaikki muut Liiga joukkueet neljästi ja Superliigan joukkueet kohdattaisiin kaikki kahdesti. Eli 4x11 + 2x7 tekisi -> 58 peliä runkosarjaan. Viisi parasta pudotuspeleihin Superliigan kolmen huonoimman kanssa ja jos Liigasta haluttaisiin enemmän joukkueita pudotuspeleihin, niin jonkinlaiset säälit voisi toki pelata, koska Liigan puolella olisi runkosarjassa kaksi peliä vähemmän, kuin Superliigassa.

Liigan huonoin karsisi sitten alapuolella olevan sarjatason voittajan kanssa.

Ristiinpelaamisella saataisiin koko kokonaisuudelle varmasti helpommin yhteinen mediasopimus ja kun se ylin porras olisi kuitenkin suhteellisen pieni, niin "toinen" sarjataso muistuttaisi paljon enemmän nyky Liigaa kuin nykyistä Mestistä.

edit.

Jos vielä tarkennetaan, niin tosiaan Superliigan neljä parasta voisi pelata Suomen mestaruudesta.

Kanadamaljan voitosta (ja kolmesta paikasta ylhäällä) kamppailisi sitten kolme heikointa Superliiga joukkuetta ja kahdeksan Liiga joukkuetta. Liigasta siis kaksi parasta suoraan pudotuspeleihin Superliigan kolmen heikoimman kanssa ja Liigan sijoille 3.-8. sijoittuneet pelaavat niin sanotut sääliplayoffit.

Liigan kaksi heikointa ja Mestiksen kuusi parasta pelaisi sitten Mestiksen voitosta ja kahdesta paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Jos näiden pelien finaalissa on kaksi ko. kauden Liiga joukkuetta, Mestiksen mestaruus ratkaistaisiin ko. pudotuspelien pronssi kamppailussa. Voisi siinä tapauksessa venyttää myös paras seitsemästä sarjaksi.

liitteenä vielä kuva hahmottelemaan ehdotusta.

Jos tällaiseen mennään, niin edelleenkin luulen näiden "superliiga" joukkueiden haluavan kuitenkin vielä muutaman seuran mukaansa, ja sitten unohtaisivta loput seurat touhuamaan omiansa. Pörittäisivät sitä ihan itse, tekisivät itse tv-sopimuksetkin ym.
Sen jälkeen sitä liigaa ja mestistä saavat loput pelailla ihan rauhassa. Hyvä puoli tietenkin sitten se, että ei voida enää pakottaa tuota superliigaa mihinkään, ja pelaajiakaan ei tarvitse päästellä mihinkään höntsänköntsäturnauksiin pelailemaan. Rahoituskin lienee jo kohta paremmassa kunnossa.

Sitten se liigakin pääsee yhdessä mestiksen kanssa kuolemaan pois, koska kuitenkaan ei siellä löydy kellään kykyä kehittää kumpaakaan sarjaa.

Mulle sopii hyvin sellainen, mutta tietenkään en kauheasti otteluissa käy, sillä en ihan kauheasti tykään jatkuvista otteluista samoja joukkueita vastaan, mutta rahoituksen vuoskihan se toki olisi pakko. Tietenkin poffit pitäisi sitten ehdottomasti olla vain sen neljän välillä, että ei voi pelailla mitään perseily runkosarjaa.
Mutta juu, en minä ainakaan liigajoukkueen pyörittäjänä lähtisi enää putoamisriskeihin jos sen vaan voi välttää jollakin muutoksella. Ei mua pskan vertaa kiinnostiais mikään urheiluromantiikka siinä kohtaa, vaan sen oman edus turvaaminen siten, että toiminta vaikiintuu. Mukaanhan voi sitten aina ottaa uusia seuroja sen mukaan, kun alkaa olemaan rahoitus kunnossa ja tuo kilpailullisuutta tullessaan.

Nyt on karsinnat saatu, ja hintaakin alemmas osakkeella, joten nyut pitäisi kaiken olla hyvin motivoituneelle seuralle, jolla asiat kunnossa.
Jos halutaan laajempaa karsintaa, niin tässä maassa pitää alkaa liikkumaan ihan eri summia jokaisella sarjatasolla, jotta yhdenkään seuran kohtalo ei ratkea sarjatason muutoksessa. Osakkeen hinnan saaminen nyt matkaan on se ensimmäinen askel, mutta se ei kuitenkaan riitä. Tavalla tai toisella pitää rahoitusta saada ensin kasvatettua ja joukkueita karsittua kahdella ensimmäisellä sarjatasolla sellaiseksi, että se on taloudellisesti kestävällä pohjalla niihin osallistuville. Pitää siis olla kaksi ammattilaissarjaa ensin, ja sitten vasta aletaan miettimään isommin.

 

[Knipexi]

Tässähän se ongelma nimenomaan on. On luonnollista, että huonosti taloutensa hoitanut seura menee konkurssiin, jos heiltä häviää pohja alta (suojatyöpaikka liigassa).

Ainut tapa korjata tämä on se, että seuroilta viedään päätäntävalta pois, jotta larppaavista johtajista, jota esitit, päästäisiin eroon.

"No mutku... Multa lähtee duuni alta"... My god.

Tuolta lähtee jokaiselta muultakin duunarilta ja yrittäjältä työpaikka helvettiin, jos hoitavat hommansa päin mäntyä.

Mitä he silloin tekevät? Etsivät uuden työpaikan tai perustavat uuden yrityksen. Simple as that.

Tämä on kilpailua, ei mikään lasten päiväkerho, jossa jokaiselle annetaan mahdollisuus saavutuksiin.

 

[Tshekki77]

Jos tällaiseen mennään, niin edelleenkin luulen näiden "superliiga" joukkueiden haluavan kuitenkin vielä muutaman seuran mukaansa, ja sitten unohtaisivta loput seurat touhuamaan omiansa. Pörittäisivät sitä ihan itse, tekisivät itse tv-sopimuksetkin ym.
Sen jälkeen sitä liigaa ja mestistä saavat loput pelailla ihan rauhassa. Hyvä puoli tietenkin sitten se, että ei voida enää pakottaa tuota superliigaa mihinkään, ja pelaajiakaan ei tarvitse päästellä mihinkään höntsänköntsäturnauksiin pelailemaan. Rahoituskin lienee jo kohta paremmassa kunnossa.

Niin, eli jos sitä alkuperäistä suunnitelmaa muuttaisi tällä ja tolla tavalla, niin sitten perusteletkin sen rakentamasi olkiukon huonoja puolia. Ihan hyvä tapa käydä keskustelua, ei siinä mitään.

Mutta jos siis jäi jotenkin epäselväksi, niin selvennetään nyt vielä enemmän. Eli jos tuollaiseen 7+12 malliseen systeemiin mentäisiin, jossa molemmat puoliskot olisivat kilpailun näkökulmasta tasa-arvoisia, niin sehän vaatisi laajaa yhteisymmärrystä ja jos sellainen saavutettaisiin, niin en näkisi mitään syytä, miksi liitto siinä vaiheessa asettuisi poikkiteloin. Eli kyllä tuossa uudessakin systeemissä olisi ne maajoukkuetauot sun muut.

Pelejä ei myöskään tulisi superliigassa pelkästään toisia superliigalaisia vastaan vaan siinä ehdotuksessa kerrottiin, että myös toisen kilpailun kaikki joukkueet kohdattaisiin runkosarjassa kertaalleen kotona ja kertaalleen vieraissa. Superliigan näkökulmasta tarkoittaisi käytännössä 24 peliä Liiga joukkueita vastaan, joista 12 olisi superliigalaisille kotipelejä. Kun tässä nyky Liigassa melkein kaikki kohtaa toisensa neljästi, niin niitä "liikaa pelejä" tulisi kuutta joukkuetta vastaan, jokaista kertaalleen kotona. Eli sanotaan vaikka 30 kotipelin rupeamasta runkosarjassa kuusi peliä olisi noita "liikaa pelejä samoja vastaan" pelejä. Jos kuuden pelin takia jää koko runkosarja seuraamatta, niin aika heikoilla on kyllä innostus omaa joukkuetta kohtaan.

Ja toki voin helposti myöntää, ettei tämä mikään täydellinen malli ole, mutta jos me halutaan Suomessa päästä malliin, jossa kiekkoa voitaisiin pelata täysin ammattimaisesti "useammalla tasolla", niin ei tähän mitään helppoja vaihtoehtoja ole. Tässä mallissahan kilpailun näkökulmasta nuo kaksi ryhmää olisi tasa-arvoisia, mutta taloudelliset realiteetit tekisivät varmasti jollain aikavälillä sen, että syntyisi vähän niinkuin kaksi eri tasoa.

Eli isommat pelaisivat keskenään omasta mestaruudesta ja keskisuuret ja pienemmät sitten omasta mestaruudesta ja molemmat mestarit kohtaisivat sitten kauden päättävässä finaalisarjassa, jossa pelattaisiin Suomen mestaruudesta. Toki tilanne voi kehittyä siihen suuntaan, että isompien joukosta usein tulisi se Suomen mestari, mutta eihän se käytännössä muuttaisi siinä mielessä mitään nykytilanteeseen nähden. Ainoa konkreettinen seuraus olisi se, että ne seurat jotka nyt pelaavat useimmin lähinnä pudotuspeleihin pääsystä, voisivat uudessa tilanteessa saada mahdollisuuksia pelata paljon pidempiä keväitä ja kun keskisuuret ja pienet pelaisivat runkosarjan enimmäkseen keskenään, niin sielläkin syntyisi sellaisia menestystarinoita, joita ei välttämättä nykymallisessa Liigassa pääsisi syntymään.

 

[tommy36]

Niin, eli jos sitä alkuperäistä suunnitelmaa muuttaisi tällä ja tolla tavalla, niin sitten perusteletkin sen rakentamasi olkiukon huonoja puolia. Ihan hyvä tapa käydä keskustelua, ei siinä mitään.

Mutta jos siis jäi jotenkin epäselväksi, niin selvennetään nyt vielä enemmän. Eli jos tuollaiseen 7+12 malliseen systeemiin mentäisiin, jossa molemmat puoliskot olisivat kilpailun näkökulmasta tasa-arvoisia, niin sehän vaatisi laajaa yhteisymmärrystä ja jos sellainen saavutettaisiin, niin en näkisi mitään syytä, miksi liitto siinä vaiheessa asettuisi poikkiteloin. Eli kyllä tuossa uudessakin systeemissä olisi ne maajoukkuetauot sun muut.

Pelejä ei myöskään tulisi superliigassa pelkästään toisia superliigalaisia vastaan vaan siinä ehdotuksessa kerrottiin, että myös toisen kilpailun kaikki joukkueet kohdattaisiin runkosarjassa kertaalleen kotona ja kertaalleen vieraissa. Superliigan näkökulmasta tarkoittaisi käytännössä 24 peliä Liiga joukkueita vastaan, joista 12 olisi superliigalaisille kotipelejä. Kun tässä nyky Liigassa melkein kaikki kohtaa toisensa neljästi, niin niitä "liikaa pelejä" tulisi kuutta joukkuetta vastaan, jokaista kertaalleen kotona. Eli sanotaan vaikka 30 kotipelin rupeamasta runkosarjassa kuusi peliä olisi noita "liikaa pelejä samoja vastaan" pelejä. Jos kuuden pelin takia jää koko runkosarja seuraamatta, niin aika heikoilla on kyllä innostus omaa joukkuetta kohtaan.

Ja toki voin helposti myöntää, ettei tämä mikään täydellinen malli ole, mutta jos me halutaan Suomessa päästä malliin, jossa kiekkoa voitaisiin pelata täysin ammattimaisesti "useammalla tasolla", niin ei tähän mitään helppoja vaihtoehtoja ole. Tässä mallissahan kilpailun näkökulmasta nuo kaksi ryhmää olisi tasa-arvoisia, mutta taloudelliset realiteetit tekisivät varmasti jollain aikavälillä sen, että syntyisi vähän niinkuin kaksi eri tasoa.

Eli isommat pelaisivat keskenään omasta mestaruudesta ja keskisuuret ja pienemmät sitten omasta mestaruudesta ja molemmat mestarit kohtaisivat sitten kauden päättävässä finaalisarjassa, jossa pelattaisiin Suomen mestaruudesta. Toki tilanne voi kehittyä siihen suuntaan, että isompien joukosta usein tulisi se Suomen mestari, mutta eihän se käytännössä muuttaisi siinä mielessä mitään nykytilanteeseen nähden. Ainoa konkreettinen seuraus olisi se, että ne seurat jotka nyt pelaavat useimmin lähinnä pudotuspeleihin pääsystä, voisivat uudessa tilanteessa saada mahdollisuuksia pelata paljon pidempiä keväitä ja kun keskisuuret ja pienet pelaisivat runkosarjan enimmäkseen keskenään, niin sielläkin syntyisi sellaisia menestystarinoita, joita ei välttämättä nykymallisessa Liigassa pääsisi syntymään.

Pahoitteluni, ei ollut tarkoitus mitenkään väheksyä ajatustasi, ja voi olla että luin sen sittne kuitnekin huonosti. Tarkoiotus oli ainoastaan tuoda esiin, että liigajoukkueen omistajana/vetäjänä mielummin irtautuisin kokonaan mistään sellaisesta, missä on mahdollisuus pudota. Tämä siksi, että SUomessa ei vaan riitä fyffet tällä hetkellä mitenkään laajempaan ammattilaisuuteen, enkä usko että olisi missään kohtaa nähtävissä tilannetta, jossa täällä edes tuo noin 20 joukkuetta voisi toimia niin terveellä budjetilla, että se turvaisi tulevaisuuden sarjatasosta huolimatta, saati että yksikään seuroista olisi jatkossa kansainvälisesti vakavasti otettava seura.

Muuten olenkin jo aiemmin ollut kanssasi hyvinkin pitkälle samaa mieltä asioista, mutta ainoastaan siihen nyt otin kantaa, että omistajana tekisin tuoss akohtaa kaikkeni, että ydin joukko irtautuisi kokonaan liiton toiminnasta, jos siinä oysyminen tarkoittaisi putoamisen hyväksymistä vaihtoehtona.

Siksi uskonkin (vielä), että edelleen isot seurat miettivät vaihtoehtoa, jossa haluavat tulevaisuudessa sarjan, jossa nykyistä vähemmän joukkueita, mutta putoamisia ei ole vaihtoehtona. Tietenkin siinä täytyy sitten mitiiä jonkun todella tarkkaan sitä, miten runkosarjastakin saadaan kiinnostava, sillä jo tuo esittämäsi malli saa veranpaineen nousemaan noine otteluine samoja jengejä vastaan, kun sitten vielä lopuksi pelaillaan poffeja, joissa pelataan koko ajan smaoja vastaan kauheita sarjoja. Meno alkaisi olemaan kuin DDR:ssä aikanaan, kun vain kaiksi joukkuetta pelasi siitä mestaruudesta.

Muutoin, kun nyt luin tuon tarkennuksen, niin oikeastaan esittämäsi malli olisi juurikn sitä mitä itsekin aiemmin olen esittänyt, että noita pelejä tulisi laajemmin eri joukkueita vastaan, mutta olit tosiaankn hyvin kruunannut tämän sillä, että suo Superliiga onkin omansa, ja sen uskoisin menev'n ajatuksena läpi. Ja nimenomaan olisi todella erinomaista saada aikaan tilanne, jossa pelataan omista mestaruuksistaan ja juurikin siten, että siellä olisi mahdollisuus mukana pelata noita kovempiakin otteluita, ja siten kasvaa joukkueeksi, joka jossakin kohtaa voisi lunastaa itsensä sinne superliigan puolelle.

 

[Tshekki77]

liigajoukkueen omistajana/vetäjänä mielummin irtautuisin kokonaan mistään sellaisesta, missä on mahdollisuus pudota. Tämä siksi, että SUomessa ei vaan riitä fyffet tällä hetkellä mitenkään laajempaan ammattilaisuuteen, enkä usko että olisi missään kohtaa nähtävissä tilannetta, jossa täällä edes tuo noin 20 joukkuetta voisi toimia niin terveellä budjetilla, että se turvaisi tulevaisuuden sarjatasosta huolimatta, saati että yksikään seuroista olisi jatkossa kansainvälisesti vakavasti otettava seura.

Muuten olenkin jo aiemmin ollut kanssasi hyvinkin pitkälle samaa mieltä asioista, mutta ainoastaan siihen nyt otin kantaa, että omistajana tekisin tuoss akohtaa kaikkeni, että ydin joukko irtautuisi kokonaan liiton toiminnasta, jos siinä oysyminen tarkoittaisi putoamisen hyväksymistä vaihtoehtona.

Niin no tietenkin tuolta kannalta, että putoaminen haluttaisiin välttää, tuo tietenkin kuulostaisi mahdollisesti houkuttelevalta. Toisaalta kun Liiga on nyt ottanut sen askeleen, että putoamiset olisivat taas mahdollisia ja kun sen ympärillä käyty vääntö johti aina siihen asti, että asiaa tutkitaan nyt viranomaisten taholta, niin voisin luulla, että juuri tällä hetkellä ei välttämättä suurta halua ole lähteä rakentamaan uutta suljettua sarjaa. Siis siltä kannalta, että jos se todetaan laittomaksi tossa vuoden kahden päästä, niin silloinhan kaikki tehty työ valuisi siltä osin hukkaan.

Toisaalta sittenhän on myös jonkinlaisena ennakkotapauksena tuo jalkapallon superliiga, jota tutkittiin kait ihan Euroopan unionin tasolla (ECJ:ssä) ja lopputulema oli, ettei UEFA olisi saanut estää sen syntymistä ja vaikkei ko. kilpailu ainakaan viimeisimmän suunnitelmaan mukaan ollut suljettu, niin kaiketi siinä oli kuitenkin kiinteitä joukkueita mukana ja siltä osin "karsintapeikko" koskisi vain osaa osallistuvia joukkueita. Eli voisiko jokin samanlainen olla mahdollista Suomessakin kansallisella tasolla? Eli että mahdollinen tulevaisuuden Liiga asettaisi jotkin tietyt kriteerit, jotka ylittämällä saisi pysyvän paikan tuosta tulevaisuuden Liigasta (tai jonkin monivuotisen A-lisenssin), mutta sitten ne osallistuvat joukkueet, jotka eivät kriteeristöön yllä (B-lisenssi joukkueet), joutuisivat altistumaan "karsintapeikolle". Ja eikös jokin tällainen A, B ja C lisenssijärjestelmä ole käytössä esim. koripallon euroliigassa (tai mikä sen nimi nyt onkaan)?

 

[Beukeboom]

Viikonlopun IS:ssä on Kärppien uuden pj:n Juha Junnon haastattelu.

Junno kertoo, että ei liigan toiminnasta sivussa ollessaan hän ole halunnut asioita kommentoida, mutta Kärppien puheenjohtajan ominaisuudessa hän kertoo kannattavansa Sveitsin kaltaista 14+10 joukkueen AB -sarjamallia, joka olisi kokonaisuudessaan SM-liigan alla.

Tässä juttu:

Kiekkolegendalta radikaali ehdotus: SM-liiga pitäisi räjäyttää kahtia

Juha Junno lataa nyt suorat sanat siitä, miten SM-liiga pitäisi rakentaa uudella tavalla.

www.is.fi

 

[waltteri21]

Viikonlopun IS:ssä on Kärppien uuden pj:n Juha Junnon haastattelu.

Junno kertoo, että ei liigan toiminnasta sivussa ollessaan hän ei ole halunnut asioita kommentoida, mutta Kärppien puheenjohtajan ominaisuudessa hän kertoo kannattavansa 14+10 joukkueen AB -sarjamallia, joka olisi kokonaisuudessaan SM-liigan alla.

Kärpät sanonut kantansa. Ois kiva kuulla seuraavaksi etenkin HIFK:n, Tapparan, Ilveksen, TPS:n kantoja. Näiden isojen seurojen hiljaisuus on suorastaan kiusallista ja kummallista ja häiritsevää, heidän pitäisi johtaa keskustelua, mutta eivät sano mitään.

 

[Ujcik#11]

Nythän liigassa on 16 joukkuetta ja kun Jokerit tulee mukaan, on joukkueita jo 17.

Minusta paras malli olisi se, että liigassa oli 12 joukkuetta, 1- divisioonassa 12
Ja karsinnat takaisin niin, että 2 heikointa ja kaksi parasta pelaavat karsintasarjan. Aivan kuten kaudella 1998-1999

Siirtymävaihe olisi tietysti vaikein, kenet 7 pudotat. Tähän pitäisi keksiä systeemi, mutta koska tässä otetaan taloudellinen näkökulma, yleisökeskiarvo voisi olla yksi kriteeri.

Tippuminen mestikseen ei olisi kuitenkaan maailmanloppu, vaan sieltä voisi nousta ja sarjan mielenkiinnon noustessa se sarja alkaisi elämään ihan uudestaan. 90- luvulla 1- divisioona oli oikeasti mielenkiintoinen sarja. Kärkijoukkueet vetivät tuolloin hyvin ammattimaisesti.

12 joukkuetta olisi siis oikea määrä. 8 menee pudotuspeleihin, 2 karsii ja 2 joukkuetta päättää kautensa kuitenkin välttäen karsinnat.

Siirtymävaiheseen voitaisiin ottaa myös historia. Ne jotka on nousseet pelaamalla, saavat myös paikkansa pitää. Pelicans, Jukurit, Sport, Kiekko- Espoo, Joketit, KooKoo 1- Divariin hakemaan oikeaa nousua :)

 

[Varis]

Junno kertoo, että ei liigan toiminnasta sivussa ollessaan hän ei ole halunnut asioita kommentoida, mutta Kärppien puheenjohtajan ominaisuudessa hän kertoo kannattavansa 14+10 joukkueen AB -sarjamallia, joka olisi kokonaisuudessaan SM-liigan alla.

Tämä ehdotus on edelleen kaukana täydellisestä, mutta alkaa varmaan lähenemään sellaista mallia, jonka kaikki voisivat hyväksyä. Tärkeää on kuitenkin, että näitä avauksia tulee suurten seurojen edustajilta omalla naamalla. Kun näin avoimesti muutoksen puolesta puhutaan julkisesti, on keskustelu kulisseissa varmasti aktiivista ja tukea olemassa muualtakin.

Kärppien ja muiden isojen johdolla tästä voidaan vielä saada kelvollinen järjestelmä lähivuosina. Chapeau, Juha Junno.

 

[Oligopoli]

Tämä ehdotus on edelleen kaukana täydellisestä, mutta alkaa varmaan lähenemään sellaista mallia, jonka kaikki voisivat hyväksyä.

Ja varmasti tuosta helpompi pyöräyttää jo aika tasapainoiseen malliin 12+12. Tämän tietää Junnokin, neuvottelupöydässä ei voi saada liikaa kerralla.

Mahtavaa että saadaan näitä kaiken nähneitä ja intohimoisia jääkiekkomiehiä takaisin mukaan työskentelemään suomalaisen jääkiekon hyväksi. Tervetuloa takaisin Juha.

 

[Derksen]

Nythän liigassa on 16 joukkuetta ja kun Jokerit tulee mukaan, on joukkueita jo 17.

Noinkin voi tietysti spekuloida, mutta virallisestihan nykyinen 16 on päätetty enimmäismääräksi. En usko 17 joukkueelle millään löytyvän kannatusta päättävissä elimissä edes Jokerien vuoksi. Eli jos Jokerit tulee ylös, niin joku toinen menee alas.

Tämän 16 joukkueen mallin pitää tietysti olla vain epäonnistunut välivaihe, ja mitä lyhyemmäksi sen aikakausi jää, sen parempi. Itse pidän Junnon 14+10 -esitystä oikein hyvänä ratkaisuna seuraavaksi sarjamalliksi.

 

[juba]

Jos todella saadaan kakkostasolle tehtyä kunnon televisiosopimus niin mielestäni hyvä ajatus.
Muuten kuulostaa vanhan miehen höpinöiltä ja mietteiltä ajalta ennen pelaajien vapaata liikkuvuutta.

 

[The Hockey Handbook]

Jos todella saadaan kakkostasolle tehtyä kunnon televisiosopimus niin mielestäni hyvä ajatus.
Muuten kuulostaa vanhan miehen höpinöiltä ja mietteiltä ajalta ennen pelaajien vapaata liikkuvuutta.

Ja edelleen sama vanha juttu, mikä on ollut aina ja tulee olemaan... toiseksi ylimmän sarjatason ottelut eivät kiinnosta ketään (ei sponsoreita eikä yleisöä). Ei ole koskaan kiinnostanut. Ja tiedän, että joskus joku yksittäinen jengi on vetänyt hyviä yleisömmäriä divarissa (Kärpät, Ässät). Jo nyt "isot seurat" kiukuttelevat rahanjaosta niin miten sitä yhteistä rahaa (TV-sopimus) jaettaisiin enemmän ja useammalle "alasarjan joukkueelle"? Suomessa ei löydy yli 20 ammattilaisorganisaatiota puhumattakaan Junnon mainitsemasta 24:stä.

 

[Hannutic]

Siirtymävaihe olisi tietysti vaikein, kenet 7 pudotat. Tähän pitäisi keksiä systeemi, mutta koska tässä otetaan taloudellinen näkökulma, yleisökeskiarvo voisi olla yksi kriteeri.

Yksi vaihtoehto on huutokauppa. Selvitetään siis ne seurat, jotka suostuvat halvimmalla lähtemään alempaan sarjaan. Ylempään sarjaan jääneet maksavat korvaukset. Huutamisessa huudetaan hintaa alaspäin niin pitkään että haluttu määrä joukkeita (esim. 4 tai 5) on jäljellä. Jokaiselle putoajalle maksetaan sama korvaus. Vaihtoehtona on siis että seura maksaa siitä että saa pelata ylemmällä tasolla tai että seiraööe maksetaan siitä siitä että se siiirtyy seuraavaksi kaudeksi pelaamaan alemmalle tasolla. Toimenpide tehdään kerran ja seuraavana vuonna on ihan normaalit karsinnat, joissa putoaja voi nousta takaisin ylempään sarjaan.

Samanlaista tapaa on Suomessakin käytetty huutolaisista vielä sata vuotta sitten. Se joka suostui ottamaan orpolapsen pienimmällä korvauksella otti elätettäväkseen. Huutolaislapsena oleminen oli usein erittäin traumatisoivaa, mutta se ei ole tämän ketjun asia.

 

[Satunnainen]

Siirtymävaiheseen voitaisiin ottaa myös historia. Ne jotka on nousseet pelaamalla, saavat myös paikkansa pitää. Pelicans, Jukurit, Sport, Kiekko- Espoo, Joketit, KooKoo 1- Divariin hakemaan oikeaa nousua :)

Jokerit on jo divarissa. Sen sijaan KalPa ja HPK kaiketi kuuluisivat listalle. Tuosta tulisi seitsemän pudotettavaa, mikä olisi ongelma, koska jäljelle jäisi vain yhdeksän, kun aito ja alkuperäinen liigajoukkueiden määrä olisi tietysti kymmenen. Ehkä nuo seitsemän voisivat pelata jonkinlaisen esikarsinnan, jonka voittaja saisi liigapaikan.

 

[Kuuukko]

Siirtymävaihe olisi tietysti vaikein, kenet 7 pudotat. Tähän pitäisi keksiä systeemi, mutta koska tässä otetaan taloudellinen näkökulma, yleisökeskiarvo voisi olla yksi kriteeri.

Junnon 14+10 kuulostaa vielä liian paljolta, mieluummin 12+10, vaikka toki 12+12 on ehkä se realistisin malli.

Itse en näe siirtymävaiheeseen haastetta, mennään suoraan urheilullisin perustein. Riittävän ajoissa kun ilmotetaan niin jokaisella joukkueella pitäisi olla aikaa investoida joukkueeseensa. Esimerkiksi nyt ilmotettaisiin että kaudelle 2026-27 siirrytään 12+12 malliin, ja 2025-26 kauden runkosarjan mukaan määräytyy ketkä pelaa missäkin sarjassa. Siinä olisi vuosi aikaa rakentaa A-liigan tasoinen joukkue, jos sinne haluaa + kauden aikana tehtävät hankinnat.

Nythän on jo ilmoitettu että liigaan voi nousta karsintojen kautta, eli vaikkapa Jokerien noustessa, heidän karsinnoissa voittamansa joukkue putoaisi alemmalle tasolle. 17 joukkueen välimallia ei siis pitäisi olla tulossa.

 

[mesag]

Jos tuollainen siirtymä pienempään tulee, niin sen pitäisi tapahtua niin, että otettaisiin esim. kahden tai kolmen kauden otannalla muutama heikoin, jotka sitten putoavat. Yksi kausi on mielestäni liian vähän, jättää liikaa sattuman varaan. Sitten nousun ja tippumisen pitäisi tapahtua suoraan, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Aiemmin kun Liiga oli auki, olivat karsinnat umpisurkean Ilveksenkin kohdalla ihan läpihuutojuttuja.

 

[IcePhoenix]

Junnon 14+10 kuulostaa vielä liian paljolta, mieluummin 12+10, vaikka toki 12+12 on ehkä se realistisin malli.

Itse en näe siirtymävaiheeseen haastetta, mennään suoraan urheilullisin perustein. Riittävän ajoissa kun ilmotetaan niin jokaisella joukkueella pitäisi olla aikaa investoida joukkueeseensa. Esimerkiksi nyt ilmotettaisiin että kaudelle 2026-27 siirrytään 12+12 malliin, ja 2025-26 kauden runkosarjan mukaan määräytyy ketkä pelaa missäkin sarjassa. Siinä olisi vuosi aikaa rakentaa A-liigan tasoinen joukkue, jos sinne haluaa + kauden aikana tehtävät hankinnat.

Nythän on jo ilmoitettu että liigaan voi nousta karsintojen kautta, eli vaikkapa Jokerien noustessa, heidän karsinnoissa voittamansa joukkue putoaisi alemmalle tasolle. 17 joukkueen välimallia ei siis pitäisi olla tulossa.

Kyllä minustakin tuo 12 joukkuetta A-liigaan olisi maksimi, että tuohon B-liigaan sitten riittäisi myös ammattimaisia ja A-liigapotentiaalisia organisaatioita, jotka toisivat siihen liigaan mielenkiintoa. Toki silloinkin tuohon B-liigaan pitäisi nykyisen Liigan ulkopuolelta löytyä 6 joukkuetta, jotka pystyisivät olettavasti jonkun B-liigan osakkeen ostamaan ja panostamaan organisaatioon ja olosuhteisiin kohti ammattimaisuutta. Ei ole ihan helppo taski sekään.

 

[Varis]

Jos tuollainen siirtymä pienempään tulee, niin sen pitäisi tapahtua niin, että otettaisiin esim. kahden tai kolmen kauden otannalla muutama heikoin, jotka sitten putoavat. Yksi kausi on mielestäni liian vähän, jättää liikaa sattuman varaan.

Pitäisikö mestaruudetkin jakaa liukuvan keskiarvon perusteella, ettei olisi asiat liiaksi yhden kauden tai pudotuspelisarjan varassa? Olisi hirveää, jos huonosta pelistä rankaistaisiin, matseissa olisi panosta ja katsomossa ja vastaanottimien ääressä tunnetta.

Yksi kausi riittää varautumiseen. Jos ei siinä ajassa saa asioitaan kuntoon, niin joutaakin alemmalle portaalle. Sieltä voi sitten tehdä paluuta jos omalla tekemisellään ansaitsee pelata pääsarjassa.

Sitten nousun ja tippumisen pitäisi tapahtua suoraan, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Aiemmin kun Liiga oli auki, olivat karsinnat umpisurkean Ilveksenkin kohdalla ihan läpihuutojuttuja.

Tästä ollaan ihan täsmälleen samaa mieltä ja näin se asia on hoidettava. Pelkillä karsinnoilla erot repeävät helposti isoiksi. Jatkuvalla vaihtuvuudella ylemmän sarjan pohja ja alemman kärki ovat jatkuvasti lähellä toisiaan.

 

[benicio]

Pitäisikö mestaruudetkin jakaa liukuvan keskiarvon perusteella, ettei olisi asiat liiaksi yhden kauden tai pudotuspelisarjan varassa? Olisi hirveää, jos huonosta pelistä rankaistaisiin, matseissa olisi panosta ja katsomossa ja vastaanottimien ääressä tunnetta.

Tai sitten vaan rajusti toiseen ääripäähän, eli mestaruus jakoon nyrkkeilytyyliin:

Unofficial Football World Championships - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuo kannustaisi panostamaan yksittäiseen otteluun ja uutta mahdollisuutta mestaruusjuhliin ei joutuisi odottamaan turhan kauan.
Joku tilastoniilo varmaan pystyisi selvittämään, kuka on Liigan hallitseva mestari nyt.

 

[Ujcik#11]

Jos tuollainen siirtymä pienempään tulee, niin sen pitäisi tapahtua niin, että otettaisiin esim. kahden tai kolmen kauden otannalla muutama heikoin, jotka sitten putoavat. Yksi kausi on mielestäni liian vähän, jättää liikaa sattuman varaan. Sitten nousun ja tippumisen pitäisi tapahtua suoraan, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Aiemmin kun Liiga oli auki, olivat karsinnat umpisurkean Ilveksenkin kohdalla ihan läpihuutojuttuja.

Niin, sellaista se urheilu kuitenkin on. Sattumien kauppaa.
Kärpät 80 luvulta on mainio esimerkki. Mestaruus 81, hopeaa 87, pronssia 80, 84, 85, 86.
Yksi musta kausi, sieltä sitten 1 Divariin, konkurssit, 2 divariin ja tuskaisia paluuyrityksiä.
Kuten kirjoitit, helvetin vaikea tilanne nousua yrittävälle. Divariin on lähtökohtaisesti mahdoton saada riittävän kovia pelaajia, vaikka saadaankin niin pelien taso ei yllä mitenkään liigatasolle. Sitten vastaan asettuu, koko kauden liigajoukkueita vastaan pelannut ryhmä. Mikään hurmos ei paljoa auta, kun toinen on niin helvetin paljon rutinoituneempi. Kärpillä oli tämä tilanne monta vuotta. Joukkue oli paperilla divariin aivan mieletön, mutta silti liigajoukkue oli liigajoukkue rutiininsa ansiosta. Lisäksi Kärpillä oli valtaisat paineet tuon nousunsa kanssa.


Toki taustalla oli muutakin ja pitää olla ennustaja, olisiko tilanne mennyt mihin mikäli sarjassa olisi pysytty. Kärpät jonka nostin tähän esimerkiksi, sai kaiken takaisin korkojen kera, mutta ilman tippumista, konkurssia, en tiedä olisiko koskaan noustu aivan terävimpään loistoon niin taloudellisesti kuin urheilullisesti.

No, sattumia suuntaan ja toiseen.

 

[mesag]

Pitäisikö mestaruudetkin jakaa liukuvan keskiarvon perusteella, ettei olisi asiat liiaksi yhden kauden tai pudotuspelisarjan varassa? Olisi hirveää, jos huonosta pelistä rankaistaisiin, matseissa olisi panosta ja katsomossa ja vastaanottimien ääressä tunnetta.

Yksi kausi riittää varautumiseen. Jos ei siinä ajassa saa asioitaan kuntoon, niin joutaakin alemmalle portaalle. Sieltä voi sitten tehdä paluuta jos omalla tekemisellään ansaitsee pelata pääsarjassa.


Tästä ollaan ihan täsmälleen samaa mieltä ja näin se asia on hoidettava. Pelkillä karsinnoilla erot repeävät helposti isoiksi. Jatkuvalla vaihtuvuudella ylemmän sarjan pohja ja alemman kärki ovat jatkuvasti lähellä toisiaan.

Niin, sellaista se urheilu kuitenkin on. Sattumien kauppaa.
Kärpät 80 luvulta on mainio esimerkki. Mestaruus 81, hopeaa 87, pronssia 80, 84, 85, 86.
Yksi musta kausi, sieltä sitten 1 Divariin, konkurssit, 2 divariin ja tuskaisia paluuyrityksiä.
Kuten kirjoitit, helvetin vaikea tilanne nousua yrittävälle. Divariin on lähtökohtaisesti mahdoton saada riittävän kovia pelaajia, vaikka saadaankin niin pelien taso ei yllä mitenkään liigatasolle. Sitten vastaan asettuu, koko kauden liigajoukkueita vastaan pelannut ryhmä. Mikään hurmos ei paljoa auta, kun toinen on niin helvetin paljon rutinoituneempi. Kärpillä oli tämä tilanne monta vuotta. Joukkue oli paperilla divariin aivan mieletön, mutta silti liigajoukkue oli liigajoukkue rutiininsa ansiosta. Lisäksi Kärpillä oli valtaisat paineet tuon nousunsa kanssa.


Toki taustalla oli muutakin ja pitää olla ennustaja, olisiko tilanne mennyt mihin mikäli sarjassa olisi pysytty. Kärpät jonka nostin tähän esimerkiksi, sai kaiken takaisin korkojen kera, mutta ilman tippumista, konkurssia, en tiedä olisiko koskaan noustu aivan terävimpään loistoon niin taloudellisesti kuin urheilullisesti.

No, sattumia suuntaan ja toiseen.

Niin, tässä on kuitenkin valtaisa ero menneeseen, jossa kaikki Liiga-seurat ovat olleet tietoisia, että on mahdollisuus viimeisen tippua aina joka kausi. Jos yhtäkkiä sanottaisiinkin, että "joo ensi kauden jälkeen neljä huonointa tippuu", olisi se auttamatta liian myöhään, koska monet sopimukset tehdään jo syksyllä jne. Lisäksi hallisopimukset voivat olla pidemmällä aikajänteen sopimuksia tietyillä ehdoilla, joten niitäkin pitäisi mahdollisesti neuvotella uusiksi. Eli jos haluttaisiin tehdä se kertarysäyksellä, pitäisi siihen antaa seuroille reagointivaraa, eli se kausi olisi aikaisintaan 26-27, jonka jälkeen viimeiset neljä tippuisivat.

Muutenkin tuo mestaruus oli ihan käsittämättömän surkea esimerkki, kun mestaruuden sattuessa ei koko liiketoimintaa tarvitsisi sopeuttaa hurjasti. Helposti unohtuu, että seuroilla on töissä todella paljon muitakin työntekijöitä kuin pelaajia, ja näihinkin vaikuttaa se, jos sarjataso tippuu. Jos liikevaihto tippuu vaikkapa viidennekseen tai edes puoleen, pitää tehdä todella rajuja sopeutuksia. Jos voitat mestaruuden, liikevaihto todennäköisesti vain kasvaa, ei laske.

 

[NumberFour]

Itse en oikein syty suoraan nousemiselle, jos ei pysty voittamaan Liigan heittopusseja joutaakin pelaamaan alemmalla portaalla.
14 joukkueen liiga jossa 2 heikointa pelaa paras seitsemästä sarjan Mestiksen kahta parasta vastaan.
Mestiksen voittajalle porkkanana kotietu karsintoihin.