Edelleenkään en usko, että Mestis elävöityisi niin paljon, että tippuminen sarjaporrasta alemmaksi ei olisi sellainen takaisku minkä vuoksi joutuisi tekemään todella rajuja sopeutustoimia heti sillä sekunnilla kun näin tapahtuu. Toisin sanoen Liigan pienemmät seurat olisivat siinä tilanteessa, että ne ajautuisivat yliherkästi elämään joko yli varojensa pysyäkseen Liigassa tai sitten puolestaan aloittaisivat säästöliekit jo Liigan puolella, jotta kaikkea ei joudu romahduttamaan, jos tippuu sarjaportaan alemmaksi.
En usko, että pienemmät liigaseurat eläisivät nykyiseen malliin ylivarojensa luottaen tyhjennysmyyntien tuomaan pelastusrenkaaseen (uhkarohkeus on harvoin tie pitkäjänteiseen menestykseen), vaan he yrittäisivät pysyä paremmin budjetissaan ja luomaan annetuilla varoilla joukkueen ja pelityylin, jolla voi haastaa myös isompia joukkueita -kuten Jukurit tekee nyt. On hyvä muistaa, että jos on vain 12 liigaseuraa, laadukas pelaajatarjonta riittää paremmin myös pienempiin seuroihin - ja uskoisin, että sarja, jossa on enemmän jännitettävää ja voitettavaa myös siellä sarjan peräpäässä, toisi katsojia nykyistä enemmän hallille, joka näkyy sen myötä myös budjetissa.
Jos joku joukkue pelaa uhkarohkeasti ylivarojensa, putoaa ja menee konkkaan Mestiksessä, niin ei siinä mitään katastrofia ole. Joukkueita menee konkkaan tai sen partaalle jatkuvasti, ja surkean joukkueenjohdon tilalle nousee aikanaan henkilöitä, jotka ovat ehkä oppineet edeltäjiltään. Ei jääkiekko kuole vaikka edustusjoukkue katoaisi hetkeksi. Espoosta terveisiä.
Yritän itse tarkastella asioita niin objektiivisesti kuin pystyn, ja minusta tuntuu, että vaikka jääkiekko edelleen nauttii kansallislajin suosiota, se ei tuotteena ole niin kiinnostava kuin voisi olla, eikä se faktisesti tuota parhaillaan pelaajatalenttia tuonne lajin huipulle. Tämä on kiistatonta. Jotain täytyisi siis tehdä. En väitä, että suljettu sarja on tähän pääsyyllinen, mutta kuten olemme pelaajien suusta kuulleet, ei suljettu sarja ole heidänkään mieleen (kyllä pelaajatkin elävät ja syttyvät eri tavalla kun peleissä panosta), ja siten emme sarjana houkuttele talenttia luoksemme entiseen malliin - joka puolestaan toisi laatua sarjaan, ja sitä kautta pelaajilla olisi tasokkaampi kamppailuympäristö kehittyä.
Oman filosofiani mukaan ensimmäinen askel olisi tehdä sarjasta ja tuotteesta mahdollisimman kiinnostava, jotta se houkuttelisi osakseen mahdollisimman paljon silmäpareja. Karsinta on askel oikeaan suuntaan, mutta näillä annetuilla spekseillä se ei ole kovin iso peikko viimeiseksi jääneelle joukkueelle. On todella kallista luoda nykyiseen Jämä-Mestikseen joukkue, joka voi haastaa liigajoukkueen karsinnoissa - jonne jouduttaisiin lähtemään raskaan pudotuspelisarjan jälkeen levännyttä liigajoukkuetta haastamaan, jonka jälkeen pitäisi vielä lunastaa se liigaosake suoraan ilman maksuaikaa. En tiedä onko fiksua, että toiseksi viimeinen karsii (varsinkin jos sarja supistuisi 12 joukkueeseen - se voi olla liikaa), mutta suora putoaminen sarjan viimeiselle toisi takuu varmasti jännitystä sarjan peräpäähän, jolloin sen välttäminen tuntuisi itsessään voitolta. Jokainen voitto, joka siellä sarjataulukon hännillä otettaisiin, olisi iso voitto. Veikkaan, että sarjan isotkin huomaisivat, että pienet joukkueet pitäisivät pisteistään kiinni entistä tiukemmin, ja se toisi tasoa kaikkiin sarjan vääntöihin.