Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Tupaukko]

Äsh, tarkoitin kilpailulainsäädäntöä. Urheilulainsäädäntö on kyllä myös olemassa ja se sisältyy liikuntalakiin, mutta en sitä tarkoittanut.

Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?

 

[Steril]

Miten SaIPa liittyy tähän nykyiseen K Espoo ja Tuto caseen?

En millään nyt keksi miten Salon Palloilijat liittyisi tähän tapaukseen, ihan eri lajin seurakin kyseessä.

 

[Hangon keksi]

Urheilulainsäädäntö tekee kartellin. Jos liigassa ei pelattaisi Suomen mestaruudesta, en usko että olisi mitään ongelmaa.

Miksi asia olisi lainsäädännöllisesti erilainen, jos ei pelattaisi Suomen mestaruudesta?

 

[Glove]

Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?

Lähinnä kai kilpailulain osalta kyse on siitä, onko Liiga kartelli vai ei?

 

[Hannutic]

Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?

Varmaan kyseeseen tulisi hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttö. Jos sinä ja kaverisi hallitsette koko Karjalan nappikauppaa ja asemanne on niin vahva että sinne on käytännössä muiden yrittäjien mahdotonta tulla tekemään businesta, voi kyseessä olla sama tilanne. Näin varsinkin, jos tietoisesti vaikeutatte toisten yrittäjien toimintaa. Jos taas markkinaosuutenne on vaatimaton, ei ole ongelmaa. Mutta enhän minä näistä mitään tiedä.

Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?

Voit varmaan itse katsoa, jos kiinnostaa, esim. pykälä 2, lain tarkoitus. Mutta ei tosiaan taida liittyä tähän keskusteluun. Liikuntalaki   390/2015 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?

Ei riitä kompetenssi eikä mielenkiinto. Lopetan tämän tähän ja pysyn tuolla Mestis-foorumin puolella.

 

[Failers]

Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?

Kyseessähän on lopulta kuitenkin urheilua, joka on toki valitettavasti myös Jokereiden aloitteesta ja toimesta yhtiöitetty nyky-yrityskenttään. Tuossahan koko keissin ristiriita tulee. Yritysmaailmassa osakkeelle voidaan määrittää arvo, mutta kysymys on siitä, voidaanko samoja menetelmiä käyttää myös kilpaurheilussa.

Ottaen nimenomaan huomioon, että Mestis on puoliammattilaissarja, jossa liiketoiminta on varmasti mahdollista saada positiiviseksi, mutta esimerkiksi osakkuutta varten irtonaisen n. 3,6-3,8m tuottaminen on kohtalaisen haastava temppu (esim. K-Espoon tuorein tilinpäätös).

Muualla maailmassa noususta palkitaan, Suomessa asetetaan sellaiset kynnykset ettei edes trampoliinilla pääse yli. Liigaa johdetaan kuin osakeyhtiötä, joka se toki onkin. Kuitenkin varmasti lähes kaikki on samaa mieltä, että korkein sarjataso tulisi olla johdettu korkeimpana sarjatasona urheilullisesta näkökulmasta.

Siitä voi lukea Kilpailulain 5§, joka varmaan on luettukin useamman toimesta läpi. Vähintäänkin kysymyksiä herättävää.

"

5 §​

Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset​

Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.


Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:


1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;


2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;


3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;


4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai


5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
"

Klikkaa pari sivua taakse päin ja ota keskustelu lukuun.

Osakkuus lisenssin ehtona ja etenkin sen kokoluokka ovat se iso ongelma. Vrt. Onko kynnysraha kohtuuttoman iso, jolla asetetaan eri seurat syrjivään asemaan niiden kilpaillessa Suomen Mestaruudesta.

Kaikki mestisseurat ovat tietääkseni osakeyhtiöitä eli elinkeinoharjoittajia. Kilpailulakia sovelletaan kaikkiin elinkeinoharjoittajiin, täten siis myös Liigaan.

 

[iibor]

Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää?

Siis meillä on lajin pääsarja, jossa pelataan Suomen mestaruudesta, mutta johon ei kaikilla lajin joukkueilla ole mahdollista päästä pelaamaan siitä
Suomen mestaruudesta ja silti kysyt, että miten kilpailulaki koskettaa Liigaa?

 

[Pervert]

Mututuntumalla? Yksi seuraus, jonka on sanottu johtuvan liiallisesta joukkuemäärästä, on laadukkaiden pelaajien riittämättömyys kaikkiin jengeihin. Ketkä muut tämän näkee paremmin kuin valmentajat tai pelaajat? Eli ne, jotka vuosien varrella ovat isoon ääneen joukkuemäärää kritisoineet.

Mututuntumalla sen sijaan päätöksiä on tehneet valkokauluksiset liigan hyvät veljet yhdessä liiton perseennuolijoiden kanssa.

Jätän tämän kuvajan vaan tähän...

Trendin näkee. Pelkästään NHL:ään varattujen pelaajien määrässä. Joten väite Suomessa olevien laadukkaiden pelaajien määrästä on valetta.

 

[Pervert]

Jos noin kiinnostaa, niin kokeile vaikka Googlea. Sieltä löytyy kyllä, kun osaa hakea.

Varmasti osaat googlettaa ja lisätä faktoja väitteisi tueksi. Anna tulla vaan kun aloitit.

 

[iibor]

Jätän tämän kuvajan vaan tähän...

Trendin näkee. Pelkästään NHL:ään varattujen pelaajien määrässä. Joten väite Suomessa olevien laadukkaiden pelaajien määrästä on valetta.

Otetaan esimerkiksi pitkän linjan kiekkomies Pekka Virta, hän ei siis tiedä mistä puhuu?

Suomen sadasta parhaasta pelaajasta karkeasti arvioituna 90 prosenttia pelaa ulkomailla. Viime päivinä liigaseurat ovat paikanneet kokoonpanojaan päälle kolmekymppisillä veteraaneilla.

Se kertoo, ettei laatupelaajia riitä edes nykyisessä 15 joukkueen sarjassa keskitason joukkueille.

– Liigan imu ja vetovoima ovat kärkijoukkueissa, Virta toteaa.

– Eivät esimerkiksi ne pelaajat, jotka pääsevät SHL:ään, tule sieltä pois ennen kuin paikkaa ei enää löydy tai perhesyiden vuoksi halutaan palata kotimaahan. Vetovoima ei Suomessa muutu, jos ei pystytä maksamaan yhtä hyviä palkkoja kuin muualla, hän lisää.

Samalla voisit vertailla esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välistä eroa varattujen pelaajien määrässä ja miettiä, kumpi maa tuottaa laadukkaampia pelaajia tällä hetkellä? Ja sen jälkeen pohtia, mitä eroa näiden maiden sarjajärjestelmillä on?

 

[Tarinankertoja]

Älä nyt ymmärrä väärin, toivon todellakin täydestä sydämmestäni että tuo himmeli hajoaa. Mutta ei osakeyhtiössä voi vain toimia niin että osakkeen omistaja potkitaan kuikkaan.

Tämähän on täysin määriteltävissä yhtiöjärjestyksessä. Sen muuttamiseen tarvitaan 2/3 enemmistö osakkeista. Eli jos haluaa, niin voi.

Liigan toimialat ovat 1) Järjestöt, yhdistykset ja säätiöt (päätoimiala) ja 2) Vapaa-ajan ja harrastusjärjestöt. Jotenkin aistin että osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa osakkailleen voittoa.

Aistien näitä asioita ei kattella. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätä, on Oy:n tavoitteena oltava tuottaa voittoa omistajilleen. Jos haluttaisiin tehdä voittoa tavoittelematon yritys, olisi se Oy:n tapauksessa muodostettava yhteiskunnallisen yrityksen mukaisella yhtiöjärjestyksellä, jossa voittovarat ohjataan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen... ei ihan helppoa tietty 'liigalle, vaikka voisihan sitä joukkueiden junnutoimintaa tukea...

Urheilulainsäädäntö tekee kartellin. Jos liigassa ei pelattaisi Suomen mestaruudesta, en usko että olisi mitään ongelmaa.

Tämä on pointtina sellainen, joka ohjaa (urheilu)kilpailunrajoittamisen kiekkoliitolle, ei Liigalle. Tittelin on Liigalle yksinoikeudella antanut Liitto, joka titteliä hallinnoi. Joten Liitto on tässä syypää, eli Liiga. Liigalla on käyttöoikeus, ei sen tartte sitä eteenpäin "vuokrata". Litto voi myöntää tittelin vaikka sadalle sarjalle, jos haluaa.


Kartelli on taas liiketoiminnan termi, ja ammattiurheilua koskee hieman erilaiset säädökset tän suhteen (koska isot jalkapallosarjat ja seurat on EU:ssa näin lobanneet). Kilpailulainsääntö EI koske harrastustoimintaa. Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva, kuten vaikka SHL.

Urheilullista kilpailunrajoittamista sitten taas ei ole missään laissa määritelty eikä EU:ssa käsitelty. Jossain EU paperissa toki mainitaan suosituksena avoimet sarjat, mutta säädöstä tästä ei ole, saati asetusta tai edes direktiiviä.

 

[Failers]

Kilpailulainsääntö EI koske harrastustoimintaa. Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva.

Höpö höpö. Ei Mestis sarjana ole hakemassa liigalisenssiä, vaan samalla tavoin osakeyhtiönä toimiva Mestisseura.

 

[iibor]

Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva, kuten vaikka SHL.

Urheilullista kilpailunrajoittamista sitten taas ei ole missään laissa määritelty eikä EU:ssa käsitelty. Jossain EU paperissa toki mainitaan suosituksena avoimet sarjat, mutta säädöstä tästä ei ole, saati asetusta tai edes direktiiviä.

Mutta eikös tässä tapauksessa tule kyseeseen ennakkotapaus koripallon SM-sarjasta vuodelta 1995, jolloin Kataja Basket haki paikkaa pääsarjasta. Tuolloinhan silloinen kilpailuvirasto totesi suljetun sarjan olevan Suomessa laiton. Eihän siinä tapauksessa kumpikaan sarja ollut ns. ammattilaissarja?

 

[Läts]

Jätän tämän kuvajan vaan tähän...

Trendin näkee. Pelkästään NHL:ään varattujen pelaajien määrässä. Joten väite Suomessa olevien laadukkaiden pelaajien määrästä on valetta.

16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.

 

[Nigi]

Samalla voisit vertailla esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välistä eroa varattujen pelaajien määrässä ja miettiä, kumpi maa tuottaa laadukkaampia pelaajia tällä hetkellä? Ja sen jälkeen pohtia, mitä eroa näiden maiden sarjajärjestelmillä on?

Tuskinpa varattujen pelaajien määrään mitään nousua tulee siitä, jos Liiga supistetaan ja avataan. Ei sarjajärjestelmää kannata jokaiseen asiaan syyksi laittaa.

 

[iibor]

Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin

Tässä nyt oletetaan, että junnusarjoissa on nyt jo paljon potentiaalisia junnuja pelaamassa, jotka eivät vain pääse näyttämään osaamistaan Liigan kirkkaisiin valoihin. Ja että yhden joukkueen lisäys toisi näille junioreille automaattisen paikan.

Se, että asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei riitä laadukkaita pelaajia 15 joukkueeseen, tarkoittaa myös sitä, että Liigassa varmasti pelaa jo nyt esimerkiksi joitain U20-ikäisiä, joiden ei tasonsa puolesta pitäisi olla Liigassa. 16 joukkueen Liigassa näitä junnuja olisi vielä enemmän.

Tuskinpa varattujen pelaajien määrään mitään nousua tulee siitä, jos Liiga supistetaan ja avataan. Ei sarjajärjestelmää kannata jokaiseen asiaan syyksi laittaa.

Eikä varattujen pelaajien määrä kerro mitään liigapelaajien laadusta, kuten tuon kuvaajan avulla koitettiin väittää.

Sarjajärjestelmä ei tietenkään ole yksin syyllinen heikkoihin varausvuosiin, mutta tottakai se on osa kokonaisuutta siinä, miksi jääkiekko voi esimerkiksi Ruotsissa paljon Suomea paremmin tällä hetkellä. Ja kyseessä ei ole lähellekään edes Ruotsin ykköslaji. Tässä ketjussa keskustellaan sarjajärjestelmästä, mutta toki paljon on Suomessa tekemistä myös pelaajien kehittämisessä ihan sieltä pienemmistä junioreista alkaen.

 

[Poro24]

16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.

Jos Kiekko-Espoo maksaa Liigalle heidän pyytämät naurettavat miljoonat ja saamme 16 joukkueen sarjan, niin en usko hetkeään tuollaisen otteluohjelman toteutumiseen. Kaunis ajatus se on kyllä, mutta ei realistinen.

Jos on mahdollisuus urheilullisesti reiluun tasaiseen nelinkertaiseen sarjaan, niin on päivänselvää ettei Liiga ota sellaista käyttöön. Ohjelma perseillään rikki jollain välisarjoilla, joilla saadaan muutama hyvästi rahaa tuova paikalliskamppailu lisää.

Runsaasti potentiaalisia junioreita nähdään varmasti vuodenvaihteen jälkeen SaiPan kokoonpanossa, kun kaikki johonkin kelpaavat pelaajat on pantu lihoiksi.

 

[Glove]

16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.

Ja haluttaessa voitaisiin pelata pääsääntöisesti täysiä ottelukierroksia tiistaina, torstaina ja lauantaina. Hyvin tuo Ruotsissa näyttää onnistuvan, siellä on pääpelipäivien (ti, to, la) ulkopuolella pelattu yksi peli sunnuntaina.

 

[Hannutic]

En vielä kaikonnutkaan, kun keskustelu on ihan asiallista.

Aistien näitä asioita ei kattella. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätä, on Oy:n tavoitteena oltava tuottaa voittoa omistajilleen.

Näin kuulemma on. Onko tietoa mitä siinä yhtiöjärjestyksessä lukee (en nyt halua siitä vajaata 10€ maksaa)? Olisi suorastaan erikoista, jos siinä ei lukisi osakeyhtiön tarkoituksesta mitään. Tietysti se tapa (strategia) miten voittoa pitäisi tuottaa lienee tulkinnanvarainen esim. aikamittakaavan suhteen.

Jos haluttaisiin tehdä voittoa tavoittelematon yritys, olisi se Oy:n tapauksessa muodostettava yhteiskunnallisen yrityksen mukaisella yhtiöjärjestyksellä, jossa voittovarat ohjataan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen... ei ihan helppoa tietty 'liigalle, vaikka voisihan sitä joukkueiden junnutoimintaa tukea...

Saa ne voitot jakaa osakkaille, vaikka pääasiallinen tarkoitus olisikin esim. järjestää korkeatasoinen kilpasarja ja ajaa osakkaiden yleistä etua.

Joten Liitto on tässä syypää, eli Liiga.

Ei tässä syyllisiä ole etsitty, tai varmaan on sitäkin tehty.

Kartelli on taas liiketoiminnan termi, ja ammattiurheilua koskee hieman erilaiset säädökset tän suhteen (koska isot jalkapallosarjat ja seurat on EU:ssa näin lobanneet). Kilpailulainsääntö EI koske harrastustoimintaa. Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva, kuten vaikka SHL.

Kiitos tästä tarkennuksesta! Kartelli ja markkina-aseman väärinkäyttö ovat vähän eri asioita mutta liittyvät toisiinsa. Kartellissa syyllisiä olisivat liigaseurat ja mahdollisessa markkina-aseman väärinkäytössä itse liiga. On ihan loogista että harrastesarjoja ja ammattilaissarjoja koskevat eri säännökset. Mestis-seurat ovat kuitenkin yrityksiä eivätkä järjestöjä ja niistä moni (ainakin K-Espoo, K-Vantaa, RoKi, TuTo, Jokerit) on ilmaissut halunsa pelata pääsarjassa.

Urheilullista kilpailunrajoittamista sitten taas ei ole missään laissa määritelty eikä EU:ssa käsitelty. Jossain EU paperissa toki mainitaan suosituksena avoimet sarjat, mutta säädöstä tästä ei ole, saati asetusta tai edes direktiiviä.

Urheilussa pitää silti noudattaa normaaleja lakeja. Tietysti urheilu sopii markkinatalouden perusteorioihin huonosti, koska ei ole mielekästä että pääsarjatasoja olisi useampia tai että kauden alussa katsojat kilpailuttaisivat mitä joukkuetta kannattavat.

 

[Faijas]

16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä.

No kyllähän sen nelinkertaisen sarjan voisi pelata nykyiselläkin määrällä. Otteluiden määrä toki putoaa, mutta kuitenkin. Ja koska niitä otteluita on vuosien varrella lisätty tuoton ja viihdyttävyyden maksimoimiseksi lohkojaoilla, välisarjoilla yms. tammikuun tasoituskierrosvirityksillä, en näe mitään syytä miksi palattaisiin tylsään ja taloudellisesti heikompaan tapaan vaikka se onnistuisikin ottelumäärää muuttamatta. Ei tätä pulkkaa urheilullisuudella ja tasapuolisuudella ole vedetty enää aikoihin.

 

[Stonewall]

Osakeyhtiöksi järjestäytyminen ei ole mikään este avata sarjaa. Valioliiga on mainio esimerkki miten sarjaportaat vaihtuvat joka vuosi, eikä asiassa ole minkäänlaista ongelmaa. Osakkeiden omistamisella ei pitäisi olla mitään tekemistä sarjajärjestelmän kanssa. Tämä on se keskeinen kohta, joka tulee räjäyttää.

Jääkiekolle Suomessa olisi parasta, jos TuTo (tai joku muu) veisi Liigan seuroineen oikeuteen. Parasta olisi jos korttitalo kaatuisi kerralla. Sitten järkipohjalta eteenpäin.

 

[Motti-Masa]

Osakeyhtiöksi järjestäytyminen ei ole mikään este avata sarjaa. Valioliiga on mainio esimerkki miten sarjaportaat vaihtuvat joka vuosi, eikä asiassa ole minkäänlaista ongelmaa. Osakkeiden omistamisella ei pitäisi olla mitään tekemistä sarjajärjestelmän kanssa. Tämä on se keskeinen kohta, joka tulee räjäyttää.

Jääkiekolle Suomessa olisi parasta, jos TuTo (tai joku muu) veisi Liigan seuroineen oikeuteen. Parasta olisi jos korttitalo kaatuisi kerralla. Sitten järkipohjalta eteenpäin.

Olli Rauste arvelee, että kyllä se kannattaisi tutkia, että tarvitaanko osaketta Liigassa pelaamiseen.

SM-liiga vaatii miljoonapottia Jokereilta – OP:n analyytikko ihmeissään: ”Ei missään nimessä”

SM-liigaosakkeen hinnaksi on kerrottu jopa 3,8 miljoonaa euroa.

www.is.fi

 

[Pervert]

Samalla voisit vertailla esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välistä eroa varattujen pelaajien määrässä ja miettiä, kumpi maa tuottaa laadukkaampia pelaajia tällä hetkellä? Ja sen jälkeen pohtia, mitä eroa näiden maiden sarjajärjestelmillä on?

Ole hyvä ja tee itse ja osoita väitteeni vääräksi.

 

[Tarinankertoja]

Mutta eikös tässä tapauksessa tule kyseeseen ennakkotapaus koripallon SM-sarjasta vuodelta 1995, jolloin Kataja Basket haki paikkaa pääsarjasta. Tuolloinhan silloinen kilpailuvirasto totesi suljetun sarjan olevan Suomessa laiton. Eihän siinä tapauksessa kumpikaan sarja ollut ns. ammattilaissarja?

Ton jälkeen EU on määritellyt ammattiurheilun WhitePaper dokumentissa ja sen jälkeisissä päivityksissä. Asiassa erotellaan tiukasti harrasteliikunta, harrasteurheilu ja ammattilaisurheilu, jonka katsotaan olevan osa viihdebisnestä.

Eli kun sekä alempi ja ylempi sarjataso on samoilla makkinoilla, tulkinta näin tehtiin. Nythän taitaa molemmat olla tiukanpaikan tullen amatöörisarjoja (kun tää kategorisointi on EU laajuista ja isot futissarjat määrittää sen tason).

Höpö höpö. Ei Mestis sarjana ole hakemassa liigalisenssiä, vaan samalla tavoin osakeyhtiönä toimiva Mestisseura.

Osakeyhtiönä toimiminen ei oikeuta siihen, että saat kilpailla toisten osakeyhtiöiden kanssa samassa sarjassa tai saada osuuden osakeyhtiöstä automaationa (Liiga oy.. Voi saada, case SHL, mutta ei tartte). Liiga ei rajoita kilpailua, eli ei koita estää kilpailevan sarjan syntymistä (tai no, kyllä CHLää ennen puuhattua eurosarjaa koittivat kampittaa kaikin keinoin, kuten Elitserienkin. Ja KHL laajentumista.. Ruotsissa onnistuivat uhkailuilla, Suomessa jostain syystä Jokerit onnistu lähteen.. mutta tämä ei siis liityä avoin/suljettu caseen).

Enivei, Mestis seuran case voisi olla, että tittelistä pitäisi kaikkien saada kilpailla, mutta tämä on Liiton hallinnoiman ”lisenssin” asia (mestaruustitteli ja Kanada malja).

Yksittäinen Liigaseura tai Mestiseura (jos katotaan ammattiurheiluksi, EU mittakaavassa tuskin katottas) ovat taas urheiluviihdebisnesmarkkinoilla EU mittakaavassa. Eli kilpailevat yleisöstä omiin tapahtumiinsa. Seurat keskenään tuskin voivat väittää toisiaan kilpailun rajoittamisesta, nehän toimii pääosin eri markkina-alueilla (jokerilla voisi olla keissi HIFKä vastaan, vaan erittäin epätodennäköinen, sillä HIFK ei rajoita eikä käytä markkina-asemaansa väärin).


Mestiseura vs. Liiga.. ei taida oikein juridista keissiä olla. Johonkin ”päästä pelaamaan Suomen mestaruudesta” on tunnepohjainen peruste ja jos sen heittää lakiperusteeksi, kohde on Liitto, ei Liiga.



Suljettuja sarjoja ei ole EU:ssa kielletty (koska futiseurat lobbas kovaa), avoimet sarjat on vain suositus.

 

[Old Tom]

Lisenssimenettelyssä ei saisi suosia osakkeenomistajia. Eli siinä mielessä TUTOn hakemusta tullaan vertaamaan kaikkiin muihin kuuteentoista hakemukseen kun mennään urheilun oikeusturvalautakuntaan. Siinä joukossa on niin SaiPan kuin Kiekko-Espoon hakemukset. Sitä miksi TUTO sai hylyn ja Kiekko-Espoo puollon on hyvin vaikea arvioida kun ei ole nähnyt kumpaakaan hakemusta. Toivottavasti TUTO tulee avaamaan oman hakemuksensa kokonaan julkiseksi.

Onko missään avattu tarkemmin miksi TuTo sai ylipäätään hakea liigapaikkaa?
TuTo näyttää olevan mestiksessä tällä hetkellä kuudentena.
Minulla ei ole mitään TuTon nousua vastaan, mutta eikö kaikille seuroilla pitäisi olla samat kriteerit nousun suhteen? KooKoon, Jukureiden ja Kiekko-Espoon piti ensin voittaa mestiksen mestaruus ennen kuin oli mahdollisuus hakea liigapaikkaa. Eihän jalkapallossakaan voi nousta liigaan sijalta kuusi ja jos ei nosteta, niin haastetaan Veikkausliiga oikeuteen? Koska karsintoja ei järjestetty tällä kaudella niin mielestäni olisi tuo vaatimus mestaruudesta ainakin pitänyt säilyttää.