Äsh, tarkoitin kilpailulainsäädäntöä. Urheilulainsäädäntö on kyllä myös olemassa ja se sisältyy liikuntalakiin, mutta en sitä tarkoittanut.Mikä urhelulainsäädäntö? Onko olemassa jokin laki jonka eduskunta on säätänyt?
Äsh, tarkoitin kilpailulainsäädäntöä. Urheilulainsäädäntö on kyllä myös olemassa ja se sisältyy liikuntalakiin, mutta en sitä tarkoittanut.Mikä urhelulainsäädäntö? Onko olemassa jokin laki jonka eduskunta on säätänyt?
Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?Äsh, tarkoitin kilpailulainsäädäntöä. Urheilulainsäädäntö on kyllä myös olemassa ja se sisältyy liikuntalakiin, mutta en sitä tarkoittanut.
En millään nyt keksi miten Salon Palloilijat liittyisi tähän tapaukseen, ihan eri lajin seurakin kyseessä.Miten SaIPa liittyy tähän nykyiseen K Espoo ja Tuto caseen?
Miksi asia olisi lainsäädännöllisesti erilainen, jos ei pelattaisi Suomen mestaruudesta?Urheilulainsäädäntö tekee kartellin. Jos liigassa ei pelattaisi Suomen mestaruudesta, en usko että olisi mitään ongelmaa.
Lähinnä kai kilpailulain osalta kyse on siitä, onko Liiga kartelli vai ei?Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?
Varmaan kyseeseen tulisi hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttö. Jos sinä ja kaverisi hallitsette koko Karjalan nappikauppaa ja asemanne on niin vahva että sinne on käytännössä muiden yrittäjien mahdotonta tulla tekemään businesta, voi kyseessä olla sama tilanne. Näin varsinkin, jos tietoisesti vaikeutatte toisten yrittäjien toimintaa. Jos taas markkinaosuutenne on vaatimaton, ei ole ongelmaa. Mutta enhän minä näistä mitään tiedä.Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Voit varmaan itse katsoa, jos kiinnostaa, esim. pykälä 2, lain tarkoitus. Mutta ei tosiaan taida liittyä tähän keskusteluun. Liikuntalaki 390/2015 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Ei riitä kompetenssi eikä mielenkiinto. Lopetan tämän tähän ja pysyn tuolla Mestis-foorumin puolella.Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?
Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää? Mikä pykälä sotii liigaa vastaan?
Miten urheilulainsäädäntö ja liikuntalaki kohtaa toisensa?
Mielellään haluaisin tietää kysymyksiin vastauksen kyseisien lakien yksityiskohtaisista perusteluista?
Klikkaa pari sivua taakse päin ja ota keskustelu lukuun.Kyseessähän on lopulta kuitenkin urheilua, joka on toki valitettavasti myös Jokereiden aloitteesta ja toimesta yhtiöitetty nyky-yrityskenttään. Tuossahan koko keissin ristiriita tulee. Yritysmaailmassa osakkeelle voidaan määrittää arvo, mutta kysymys on siitä, voidaanko samoja menetelmiä käyttää myös kilpaurheilussa.
Ottaen nimenomaan huomioon, että Mestis on puoliammattilaissarja, jossa liiketoiminta on varmasti mahdollista saada positiiviseksi, mutta esimerkiksi osakkuutta varten irtonaisen n. 3,6-3,8m tuottaminen on kohtalaisen haastava temppu (esim. K-Espoon tuorein tilinpäätös).
Muualla maailmassa noususta palkitaan, Suomessa asetetaan sellaiset kynnykset ettei edes trampoliinilla pääse yli. Liigaa johdetaan kuin osakeyhtiötä, joka se toki onkin. Kuitenkin varmasti lähes kaikki on samaa mieltä, että korkein sarjataso tulisi olla johdettu korkeimpana sarjatasona urheilullisesta näkökulmasta.
Siitä voi lukea Kilpailulain 5§, joka varmaan on luettukin useamman toimesta läpi. Vähintäänkin kysymyksiä herättävää.
"
5 §
Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
"
Millä tapaa kilpailulaki koskettaa nykyistä liigan sarjajärjestelmää?
Mututuntumalla? Yksi seuraus, jonka on sanottu johtuvan liiallisesta joukkuemäärästä, on laadukkaiden pelaajien riittämättömyys kaikkiin jengeihin. Ketkä muut tämän näkee paremmin kuin valmentajat tai pelaajat? Eli ne, jotka vuosien varrella ovat isoon ääneen joukkuemäärää kritisoineet.
Mututuntumalla sen sijaan päätöksiä on tehneet valkokauluksiset liigan hyvät veljet yhdessä liiton perseennuolijoiden kanssa.
Varmasti osaat googlettaa ja lisätä faktoja väitteisi tueksi. Anna tulla vaan kun aloitit.Jos noin kiinnostaa, niin kokeile vaikka Googlea. Sieltä löytyy kyllä, kun osaa hakea.
Jätän tämän kuvajan vaan tähän...
Trendin näkee. Pelkästään NHL:ään varattujen pelaajien määrässä. Joten väite Suomessa olevien laadukkaiden pelaajien määrästä on valetta.
Suomen sadasta parhaasta pelaajasta karkeasti arvioituna 90 prosenttia pelaa ulkomailla. Viime päivinä liigaseurat ovat paikanneet kokoonpanojaan päälle kolmekymppisillä veteraaneilla.
Se kertoo, ettei laatupelaajia riitä edes nykyisessä 15 joukkueen sarjassa keskitason joukkueille.
– Liigan imu ja vetovoima ovat kärkijoukkueissa, Virta toteaa.
– Eivät esimerkiksi ne pelaajat, jotka pääsevät SHL:ään, tule sieltä pois ennen kuin paikkaa ei enää löydy tai perhesyiden vuoksi halutaan palata kotimaahan. Vetovoima ei Suomessa muutu, jos ei pystytä maksamaan yhtä hyviä palkkoja kuin muualla, hän lisää.
Älä nyt ymmärrä väärin, toivon todellakin täydestä sydämmestäni että tuo himmeli hajoaa. Mutta ei osakeyhtiössä voi vain toimia niin että osakkeen omistaja potkitaan kuikkaan.
Liigan toimialat ovat 1) Järjestöt, yhdistykset ja säätiöt (päätoimiala) ja 2) Vapaa-ajan ja harrastusjärjestöt. Jotenkin aistin että osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa osakkailleen voittoa.
Urheilulainsäädäntö tekee kartellin. Jos liigassa ei pelattaisi Suomen mestaruudesta, en usko että olisi mitään ongelmaa.
Höpö höpö. Ei Mestis sarjana ole hakemassa liigalisenssiä, vaan samalla tavoin osakeyhtiönä toimiva Mestisseura.Kilpailulainsääntö EI koske harrastustoimintaa. Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva.
Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva, kuten vaikka SHL.
Urheilullista kilpailunrajoittamista sitten taas ei ole missään laissa määritelty eikä EU:ssa käsitelty. Jossain EU paperissa toki mainitaan suosituksena avoimet sarjat, mutta säädöstä tästä ei ole, saati asetusta tai edes direktiiviä.
16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.Jätän tämän kuvajan vaan tähän...
Trendin näkee. Pelkästään NHL:ään varattujen pelaajien määrässä. Joten väite Suomessa olevien laadukkaiden pelaajien määrästä on valetta.
Samalla voisit vertailla esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välistä eroa varattujen pelaajien määrässä ja miettiä, kumpi maa tuottaa laadukkaampia pelaajia tällä hetkellä? Ja sen jälkeen pohtia, mitä eroa näiden maiden sarjajärjestelmillä on?
Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin
Tuskinpa varattujen pelaajien määrään mitään nousua tulee siitä, jos Liiga supistetaan ja avataan. Ei sarjajärjestelmää kannata jokaiseen asiaan syyksi laittaa.
Jos Kiekko-Espoo maksaa Liigalle heidän pyytämät naurettavat miljoonat ja saamme 16 joukkueen sarjan, niin en usko hetkeään tuollaisen otteluohjelman toteutumiseen. Kaunis ajatus se on kyllä, mutta ei realistinen.16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.
Ja haluttaessa voitaisiin pelata pääsääntöisesti täysiä ottelukierroksia tiistaina, torstaina ja lauantaina. Hyvin tuo Ruotsissa näyttää onnistuvan, siellä on pääpelipäivien (ti, to, la) ulkopuolella pelattu yksi peli sunnuntaina.16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä. Toinen sitten liittyy juurikin tähän kuvaajaan: enemmän joukkueita ylimmässä sarjassa enemmän potentiaalisia junioreita pelaamassa -> suuremmat kehitysloikat ja enemmän varauksia kirkkaisiin. Varmasti keskimäärin koko sarjan taso marginaalisesti heikentyy.
Näin kuulemma on. Onko tietoa mitä siinä yhtiöjärjestyksessä lukee (en nyt halua siitä vajaata 10€ maksaa)? Olisi suorastaan erikoista, jos siinä ei lukisi osakeyhtiön tarkoituksesta mitään. Tietysti se tapa (strategia) miten voittoa pitäisi tuottaa lienee tulkinnanvarainen esim. aikamittakaavan suhteen.Aistien näitä asioita ei kattella. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätä, on Oy:n tavoitteena oltava tuottaa voittoa omistajilleen.
Saa ne voitot jakaa osakkaille, vaikka pääasiallinen tarkoitus olisikin esim. järjestää korkeatasoinen kilpasarja ja ajaa osakkaiden yleistä etua.Jos haluttaisiin tehdä voittoa tavoittelematon yritys, olisi se Oy:n tapauksessa muodostettava yhteiskunnallisen yrityksen mukaisella yhtiöjärjestyksellä, jossa voittovarat ohjataan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen... ei ihan helppoa tietty 'liigalle, vaikka voisihan sitä joukkueiden junnutoimintaa tukea...
Ei tässä syyllisiä ole etsitty, tai varmaan on sitäkin tehty.Joten Liitto on tässä syypää, eli Liiga.
Kiitos tästä tarkennuksesta! Kartelli ja markkina-aseman väärinkäyttö ovat vähän eri asioita mutta liittyvät toisiinsa. Kartellissa syyllisiä olisivat liigaseurat ja mahdollisessa markkina-aseman väärinkäytössä itse liiga. On ihan loogista että harrastesarjoja ja ammattilaissarjoja koskevat eri säännökset. Mestis-seurat ovat kuitenkin yrityksiä eivätkä järjestöjä ja niistä moni (ainakin K-Espoo, K-Vantaa, RoKi, TuTo, Jokerit) on ilmaissut halunsa pelata pääsarjassa.Kartelli on taas liiketoiminnan termi, ja ammattiurheilua koskee hieman erilaiset säädökset tän suhteen (koska isot jalkapallosarjat ja seurat on EU:ssa näin lobanneet). Kilpailulainsääntö EI koske harrastustoimintaa. Nykykriteerein Mestis ei näytäs olevan ammattilaissarja, joten Liiga ei ole sen kanssa samalla markkinalla. Liigaan kilpailulainsäädäntöä voi soveltaa, mutta vastapuolen tulee olla liiketoiminnassaan myös ammattilaismarkkinalla toimiva, kuten vaikka SHL.
Urheilussa pitää silti noudattaa normaaleja lakeja. Tietysti urheilu sopii markkinatalouden perusteorioihin huonosti, koska ei ole mielekästä että pääsarjatasoja olisi useampia tai että kauden alussa katsojat kilpailuttaisivat mitä joukkuetta kannattavat.Urheilullista kilpailunrajoittamista sitten taas ei ole missään laissa määritelty eikä EU:ssa käsitelty. Jossain EU paperissa toki mainitaan suosituksena avoimet sarjat, mutta säädöstä tästä ei ole, saati asetusta tai edes direktiiviä.
No kyllähän sen nelinkertaisen sarjan voisi pelata nykyiselläkin määrällä. Otteluiden määrä toki putoaa, mutta kuitenkin. Ja koska niitä otteluita on vuosien varrella lisätty tuoton ja viihdyttävyyden maksimoimiseksi lohkojaoilla, välisarjoilla yms. tammikuun tasoituskierrosvirityksillä, en näe mitään syytä miksi palattaisiin tylsään ja taloudellisesti heikompaan tapaan vaikka se onnistuisikin ottelumäärää muuttamatta. Ei tätä pulkkaa urheilullisuudella ja tasapuolisuudella ole vedetty enää aikoihin.16 joukkueen sarjassa on omat hyötynsäkin. Ekaksikin pelit menee tasan, jolloin jokainen joukkue pelaa jokaista vastaan 4 kertaa (2 kotona, 2 vieraissa), toisin kuin nykyisin kun joitakin vastaan on enemmän pelejä.
Olli Rauste arvelee, että kyllä se kannattaisi tutkia, että tarvitaanko osaketta Liigassa pelaamiseen.Osakeyhtiöksi järjestäytyminen ei ole mikään este avata sarjaa. Valioliiga on mainio esimerkki miten sarjaportaat vaihtuvat joka vuosi, eikä asiassa ole minkäänlaista ongelmaa. Osakkeiden omistamisella ei pitäisi olla mitään tekemistä sarjajärjestelmän kanssa. Tämä on se keskeinen kohta, joka tulee räjäyttää.
Jääkiekolle Suomessa olisi parasta, jos TuTo (tai joku muu) veisi Liigan seuroineen oikeuteen. Parasta olisi jos korttitalo kaatuisi kerralla. Sitten järkipohjalta eteenpäin.
Ole hyvä ja tee itse ja osoita väitteeni vääräksi.Samalla voisit vertailla esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välistä eroa varattujen pelaajien määrässä ja miettiä, kumpi maa tuottaa laadukkaampia pelaajia tällä hetkellä? Ja sen jälkeen pohtia, mitä eroa näiden maiden sarjajärjestelmillä on?
Mutta eikös tässä tapauksessa tule kyseeseen ennakkotapaus koripallon SM-sarjasta vuodelta 1995, jolloin Kataja Basket haki paikkaa pääsarjasta. Tuolloinhan silloinen kilpailuvirasto totesi suljetun sarjan olevan Suomessa laiton. Eihän siinä tapauksessa kumpikaan sarja ollut ns. ammattilaissarja?
Höpö höpö. Ei Mestis sarjana ole hakemassa liigalisenssiä, vaan samalla tavoin osakeyhtiönä toimiva Mestisseura.