Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Rautanaamio]

Jossainhan puhuttiin, että 10 seuraa olisi mahdollista saada ammattilaistoimintaan kelpuutettavaksi seuraavan 10 vuoden ajanjaksolla. Keitä nämä seurat ovat ja onko tätä kommentointu seuroista itsestään ? Nyt tiedossa olevat K-Espoo ja Jokerit tiedetään, mutta miten muut ? TuTon hassuttelu on asia erikseen..

 

[Failers]

Kyseessähän on lopulta kuitenkin urheilua, joka on toki valitettavasti myös Jokereiden aloitteesta ja toimesta yhtiöitetty nyky-yrityskenttään. Tuossahan koko keissin ristiriita tulee. Yritysmaailmassa osakkeelle voidaan määrittää arvo, mutta kysymys on siitä, voidaanko samoja menetelmiä käyttää myös kilpaurheilussa.

Ottaen nimenomaan huomioon, että Mestis on puoliammattilaissarja, jossa liiketoiminta on varmasti mahdollista saada positiiviseksi, mutta esimerkiksi osakkuutta varten irtonaisen n. 3,6-3,8m tuottaminen on kohtalaisen haastava temppu (esim. K-Espoon tuorein tilinpäätös).

Muualla maailmassa noususta palkitaan, Suomessa asetetaan sellaiset kynnykset ettei edes trampoliinilla pääse yli. Liigaa johdetaan kuin osakeyhtiötä, joka se toki onkin. Kuitenkin varmasti lähes kaikki on samaa mieltä, että korkein sarjataso tulisi olla johdettu korkeimpana sarjatasona urheilullisesta näkökulmasta.

Siitä voi lukea Kilpailulain 5§, joka varmaan on luettukin useamman toimesta läpi. Vähintäänkin kysymyksiä herättävää.

"

5 §​

Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset​

Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.


Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:


1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;


2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;


3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;


4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai


5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
"

 

[Tarinankertoja]

Edelleen... EU:n (ja sitä kautta Suomen) kilpailulainsäädäntö koskee vain ammattilaisurheilua. Suomessa ammattilaissarjaksi katsotaan vain Liiga. Liigan suhteen kilpailunrajoitus ja kartelli säädäntö koskee siis sen toimintaa vs. muut ammattilaisarjat, kuten SHL tai DEL tai vaikka Valioliiga.


Mestis ei ole ammattilaisarja EU mittapuulla, joten sen ja Liigan välillä ei sovelleta mitään kilpailulainsäädäntöä.

 

[mesag]

Eiköhän nuo samat lainalaisuudet päde aivan yhtälailla SHL:ssä, NLA:ssa, DEL:ssä ja Extraligassakin. Silti niissä pelataan vain nelinkertainen urheilullisesti tasapuolinen runkosarja ilman paikallispelejä tai välisarjoja. Asiat mitä nostit esille, ovat totta, mutta eivät suoraan anna vastausta siihen, miksi juuri täällä on käytössä erilainen malli kuin muualla.

Ihan ensimmäisenä kannattaa ottaa vertailuun vaikkapa SHL:n televisiosopimuksen arvo (vinkkinä, siellä ei ole Veikkauksen kaltaista monopolia), toisena Suomi on rutiköyhä maa verrattuna esimerkiksi Sveitsiin ja Saksaan. Lisäksi Suomessa ei ole "mitään" kannattajakulttuuria, jos vertaa noihin maihin. Toki itselleni on ihan sama vaikka Liigassa pelaisi 6, 8, 10, 12 tai 14 joukkuetta, ei sillä muutoksella saada Liigaa mitenkään maagisesti nousuun. Perus "tuulipuvulle" ei ole mitään merkitystä onko kotipelejä noin 0,68 enemmän kuukautta kohden.

 

[Failers]

Edelleen... EU:n (ja sitä kautta Suomen) kilpailulainsäädäntö koskee vain ammattilaisurheilua. Suomessa ammattilaissarjaksi katsotaan vain Liiga. Liigan suhteen kilpailunrajoitus ja kartelli säädäntö koskee siis sen toimintaa vs. muut ammattilaisarjat, kuten SHL tai DEL tai vaikka Valioliiga.


Mestis ei ole ammattilaisarja EU mittapuulla, joten sen ja Liigan välillä ei sovelleta mitään kilpailulainsäädäntöä.

Mistä tämä tieto on peräisin? Myös Mestisseurat ovat elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa - vaikka pelaajat eivät juuri toimeen tulisikaan. Kilpailulaki koskee kaikkia elinkeinoharjoittajia, mutta toki sen soveltaminen urheiluun on ammattilaisten puuhaa.

En siis sano, etteikö näin voisi olla - mutta hieman epäilen, että mainitsemassasi toteamuksessa on tulkinnanvaraa, kuten tässä koko hommassa.

 

[Derksen]

Ihan ensimmäisenä kannattaa ottaa vertailuun vaikkapa SHL:n televisiosopimuksen arvo (vinkkinä, siellä ei ole Veikkauksen kaltaista monopolia), toisena Suomi on rutiköyhä maa verrattuna esimerkiksi Sveitsiin ja Saksaan. Lisäksi Suomessa ei ole "mitään" kannattajakulttuuria, jos vertaa noihin maihin. Toki itselleni on ihan sama vaikka Liigassa pelaisi 6, 8, 10, 12 tai 14 joukkuetta, ei sillä muutoksella saada Liigaa mitenkään maagisesti nousuun. Perus "tuulipuvulle" ei ole mitään merkitystä onko kotipelejä noin 0,68 enemmän kuukautta kohden.

Kyllä nämä maiden taloudelliset erot ovat tiedossa. Jos nyt tarkastellaan tätä mainittua joukkoa: Suomi, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tsekki, niin siinä on viisi maata, jotka jääkiekkomaina ovat keskenään eritasoisia urheilullisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti. Kuitenkin näistä neljässä on yhtenäinen sarjamalli ja vain Suomessa erilainen.

Luulisi lisäotteluista saatavat lisätulot kelpaavan noissa muissakin maissa, kun vaikka osa niistä onkin jo lähtökohtaisesti Suomea taloudellisesti edellä, niin kilpailevathan he kuitenkin keskenäänkin mm. pelaajamarkkinoilla. Siellä on kuitenkin päätetty priorisoida sarjaohjelman selkeys ja tasapuolisuus taloudellisen lisähyödyn edelle. Täällä on tehty erilainen ratkaisu.

 

[Tarinankertoja]

Mistä tämä tieto on peräisin?

EU white papers.. sopii lukea

 

[mesag]

Kyllä nämä maiden taloudelliset erot ovat tiedossa. Jos nyt tarkastellaan tätä mainittua joukkoa: Suomi, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tsekki, niin siinä on viisi maata, jotka jääkiekkomaina ovat keskenään eritasoisia urheilullisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti. Kuitenkin näistä neljässä on yhtenäinen sarjamalli ja vain Suomessa erilainen.

Luulisi lisäotteluista saatavat lisätulot kelpaavan noissa muissakin maissa, kun vaikka osa niistä onkin jo lähtökohtaisesti Suomea taloudellisesti edellä, niin kilpailevathan he kuitenkin keskenäänkin mm. pelaajamarkkinoilla. Siellä on kuitenkin päätetty priorisoida sarjaohjelman selkeys ja tasapuolisuus taloudellisen lisähyödyn edelle. Täällä on tehty erilainen ratkaisu.

Tai sitten taloudellisesti ollaan jo niin paljon edellä, ettei ns. kaikkea irti saatavaa ole pakko repiä irti? Eikös tuo ole yksinkertaista, jos eletään tiukilla, pitää kiristää vyötä ja tehdä "epämukavia" päätöksiä. Jos taas löytyy rahaa, niin voidaan tehdä asiat "hyvinvointi" edellä. Kyllähän huippupelaajien nettopalkat Tsekeissä kertovat siitä, että siellä on enemmän rahaa käytettävissä, se mistä se sitten tulee, on toinen asia. Suomi on valtiona rikas (koska todella korkea verotus vaikka matalat palkat), mutta suomalaiset ovat köyhiä, joten ei ihme, ettei täällä ole liiaksi rahaa mihinkään.

 

[Failers]

EU white papers.. sopii lukea

Selvä, nämähän eivät ole lakeja vaan ehdotuksia kansalliselle lainsäädännölle. Toki mielellään luen tarkoittamasi kohdan läpi?

Tästä varmasti tulevat asianosaavat ammattilaiset omat näkemyksensä vielä esiin tuomaan, mutta kyllä lähtökohtaisesti Suomessa kilpailulakia sovelletaan elinkeinoharjoittajiin.

 

[Flyingbird]

EU white papers.. sopii lukea

Liigahan käytännössä torppaa muilta ammattilaisurheilun absurdilla osakehinnoittelulla. Ne on sellaisia summia, joita harva liigaseura pystyisi edes maksamaan etenkään jo talousvaikeuksissa olevat. Mielestäni tässä on suurin epäkohta liigakriteereissä ja vähintäänkin harmaalla alueella.

 

[Derksen]

Tai sitten taloudellisesti ollaan jo niin paljon edellä, ettei ns. kaikkea irti saatavaa ole pakko repiä irti?

Mutta tuossa tarkoittamasi lähtökohtainen taloudellinen ero pätee vain esimeriksi SHL:n ja Liigan välillä, jolloin voidaan ajatella, että SHL:n ei tarvitse repiä kaikkea irti peitotakseen Liigan. Miksei SHL kuitenkin repisi sitä lisäotteluiden tuomaa etua esimerksiksi Sveitsin liigaan nähden, kun siinä vertailussa SHL ei lähtökohtaisesti ole yhtä merkittävästi edellä?

 

[CreaseMonkey]

Liigahan käytännössä torppaa muilta ammattilaisurheilun absurdilla osakehinnoittelulla. Ne on sellaisia summia, joita harva liigaseura pystyisi edes maksamaan etenkään jo talousvaikeuksissa olevat.

Onko ongelma siis osakkeen arvostuskaava vai kaavan mukainen osakkeen arvostus?

Edit. Vai vaatimus osakkuudesta?

 

[Failers]

Onko ongelma siis osakkeen arvostuskaava vai kaavan mukainen osakkeen arvostus?

Edit. Vai vaatimus osakkuudesta?

Ongelma lienee osakkeen arvostus, summa olisi kohtuuton jopa usealle liigaseuralle. Tämä siis nimenomaan siitä vinkkelistä, että osakkuus on ehtona lisenssin saamiselle.

Mikäli nämä kaksi erotettaisiin toisistaan, tilanne olisi nähdäkseni toinen. Toki, tullaan kysymyksen ääreen, onko liigalla oikeutta sopia esim. Tv-ehdoista niiden seurojen kohdalla, joille tässä tilanteessa tv-korvauksia ei jaettaisi.

 

[Espoonmies]

Edelleen... EU:n (ja sitä kautta Suomen) kilpailulainsäädäntö koskee vain ammattilaisurheilua. Suomessa ammattilaissarjaksi katsotaan vain Liiga. Liigan suhteen kilpailunrajoitus ja kartelli säädäntö koskee siis sen toimintaa vs. muut ammattilaisarjat, kuten SHL tai DEL tai vaikka Valioliiga.


Mestis ei ole ammattilaisarja EU mittapuulla, joten sen ja Liigan välillä ei sovelleta mitään kilpailulainsäädäntöä.

Eihän tässä ole kyse Liigan ja Mestiksen välisestä kilpailusta vaan kilpailusta nykyisten Liigaseurojen ja sinne halukkaiden seurojen välillä. Liigaseurat eivät halua päästää uusia kilpailijoita alalle. Minusta on kovin omituista että Jääkiekkoliitto on antanut Liigalle luvan jakaa suomen mestaruus keskenään ilman että kukaan muu pääsee siitä kilpailemaan. Urheilussa kansallinen mestaruus pitäisi olla kaikkien saavutettavissa urheilullisesti. Sarjamuotoisessa urheilussa tietysti sarjajärjestelmän mukaan, eli millä tahansa seuralla pitää olla mahdollisuus nousta sarjaporras kerrallaan niin pitkälle että voi voittaa mestaruuden.

 

[Iamhere4theFinn]

Eihän tässä ole kyse Liigan ja Mestiksen välisestä kilpailusta vaan kilpailusta nykyisten Liigaseurojen ja sinne halukkaiden seurojen välillä. Liigaseurat eivät halua päästää uusia kilpailijoita alalle.

Näin juuri.

Olisi aika jännä tulkinta, että esimerkiksi Jokereiden liiketoimintaan ei tarvitse soveltaa kilpailulakeja, koska yhtiö harjoittaa toimintaansa tällä hetkellä amatöörisarjassa.

 

[CreaseMonkey]

Ongelma lienee osakkeen arvostus, summa olisi kohtuuton jopa usealle liigaseuralle. Tämä siis nimenomaan siitä vinkkelistä, että osakkuus on ehtona lisenssin saamiselle.

Tämä ei ole kohdistettu lainatulle kirjoittajalle, vaan yleistä kummastelua.

Jos pidämme tämän vinkkelin ja oletamme, että arvostuskaava on oikea, niin miten voidaan perustella, että ketään pitäisi ottaa osakkaaksi alle käyvän arvon? Jos arvostuskaava on väärä, niin se pitää muuttaa, mutta ei kai kaavaa tarvitse muuttaa, jos sen mukainen lopputulos on joidenkin mielestä liian suuri? Eihän lopputulos voi kaavan kilpailuoikeudellista oikeellisuutta määrittää.

Ongelma ratkeaisi tietty järjestelmällä, jossa osakkuutta ei vaadittaisi, mutta varmaa on, että ongelmia olisi siinäkin horisontissa.

 

[Failers]

Tämä ei ole kohdistettu lainatulle kirjoittajalle, vaan yleistä kummastelua.

Jos pidämme tämän vinkkelin ja oletamme, että arvostuskaava on oikea, niin miten voidaan perustella, että ketään pitäisi ottaa osakkaaksi alle käyvän arvon? Jos arvostuskaava on väärä, niin se pitää muuttaa, mutta ei kai kaavaa tarvitse muuttaa, jos sen mukainen lopputulos on joidenkin mielestä liian suuri? Eihän lopputulos voi kaavan kilpailuoikeudellista oikeellisuutta määrittää.

Ongelma ratkeaisi tietty järjestelmällä, jossa osakkuutta ei vaadittaisi, mutta varmaa on, että ongelmia olisi siinäkin horisontissa.

Osakkuuden arvostuskaava ja arvo voi olla mitä vaan, mutta mikäli se (tässä tapauksessa KKV:n) tulkinnan mukaan on kohtuuttoman korkea samalla ollessa lisenssin saamisen ehtona - siinä ongelman ydin piilee.

Miksi se on lisenssin ehtona? Koska kuka sen ostaisi, jos sitä ei tarvittaisi lisenssin saamiselle?

EDIT: Osakkeen arvo "voi olla mitä vaan", jos asiaa tarkastelee ns. Yrityskentällä. Kilpailullisesta ja etenkin kilpailua rajoittavasta näkökulmasta osakkeen arvo ei voi mitenkään olla mitä vaan.

 

[CreaseMonkey]

Kilpailullisesta ja etenkin kilpailua rajoittavasta näkökulmasta osakkeen arvo ei voi mitenkään olla mitä vaan.

Kyllä, mutta arviointi ei voi lähteä liikkeelle osakkeen määritellystä hinnasta. Siinä mentäisiin perse edellä puuhun. Lähtökohdan pitää olla arvostuskaava ja siinä käytettävien lukujen oikeellisuus.

Kilpailuoikeudellisesti on hyväksyttävää, että seuralta voidaan vaatia osakkeen omistus. Edelleen osakkeen arvonmäärityskaava, jolla osakkeen käyväksi arvoksi saadaan 5 on kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä. Yhtiö on valmis myymään osakkeensa hintaan 5 seuralle. Hinta 5 ei kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä.

Edellä olevassa ei ole mitään järkeä.

Liiigan kohdalla en yllättyisi, jos osakkeen hinta on laskettu väärillä luvuilla, mutta kummastelen silti miksi osakkeen hintaa taivastellaan ja sanotaan sen olevan este kilpailulle, jos se on vain osiensa summa. Jos koko osakevaatimus on lainvastainen, niin kritiikin pitäisi kohdistua siihen, jolloin osakkeen hintaongelma poistuu. Jos osakevaatimus on OK, niin onko arvostuskaava soveltumaton tähän tarkoitukseen, jos on niin hintaongelmaa ei ole. Jos kaavassa käytetyt luvut ilmenee vääriksi, niin sitten ne oikaistaan.

Jos osakevaatimus ja kaava on OK, niin miten niihin perustuva osakkeen hinta voi olla väärä?

Koska kuka sen ostaisi, jos sitä ei tarvittaisi lisenssin saamiselle?

Jokin syy siihen varmaan on, kun käsittääkseni mikään seura ei ole osakeomistuksen vaatimusta kritisoinut, vaan kritiikki on kohdistunut nimenomaan hintaan.

Omistajana pääsee vaikuttamaan Liigan osakeyhtiön liiketoimintaan ja jakamaan sen varoja. Siinä on "hyyryläinen" lastuna laineella, kun Liiga päättääkin muuttaa toimintansa sellaiseksi, että Liigan pyörittäminen on sille aitoa bisnestä ja liiketoiminnan tulos näkyy sen omalla tuloslaskelmalla. Omistajat ottavat omansa pois osinkoina ja pelkällä lisenssillä operoiva seura on tavallaan alihankkijan asemassa ja osaltaan maksaa omistajien mahdolliset voitot.

 

[tommy36]

EU white papers.. sopii lukea

Juu, vaikka tuollakin mainitaan tuo kannustus avoimiin sarjoihin, ja että toiveissa olisi että ylhäältä tuettaisiin alaspäin, ettei siellä olisi paha mieli, niin tiedostetaan että painetta on yhä enemmän erilaisissa ammattilaissarjoissa niiden sulkemiseen seurojen taloudellisten riskien pienentämiseksi.

Lisäksi nimenomaan mainitaan noiden seurojen tekemä työ erilaisten sopimusten saamiseksi, sekä niiden sisältö esim. näkyvyyden ym suhteen. Mutta kun hyväksytään luonnollinen monopoli, jossa vain yksi liitto voi olla toimintaa ohjailemassa, niin joudutaan samalla hyväksymään yhä enemmän tuota suuntaa, jossa pyramidimalli ei enää toimi, eikä ammattilaisseuroja välttämättä enää velvoittaa toivotulla tavalla avoimeen sarjaan, vaan sille voidaan juurikin asettaa tällaisia liigankin asettamia vaatimuksia, ehtoja sekä maksuja sinne pääsemiseksi.

Vaikka siis monessa maassa on avoimia sarjoja, niin niissäkin isojen toivomuksissa olisi yhä enemmän suljettu sarja, vaikka julkisuudessa moni voisi toisenlaisen käsityksen saadakin.

Tämähän kaiketi oli myös se yksi ajatus sen halkapallon superliigan taustalla. Ei siis ainoa, mutta kuitenkin yksi.

Tässä vielä pieni ote tuosta aiheesta sieltä white bookista:

"
On yleistä, että joukkueurheilun ammattiliigat hallinnoivat
esimerkiksi tv-oikeuksiin liittyviä kaupallisia sopimuksia. Nimenomaan mediaoikeuksiin liittyvät
tuotot ovatkin olleet kovassa nousussa eurooppalaisessa urheilussa. (Sennet ym. 2022, 24, 55.)
Tämä talouskehitys muokkaa eurooppalaista urheilua vahvemmin seuravetoiseksi, mikä asettaa
lajiliittojohtoisen pyramidimallin tulevaisuuden kyseenalaiseksi.
Urheiluseurojen kasvaneet tuotot ovat vaikuttaneet myös avoimen kilpailun periaatteen toteutumiseen
Euroopassa. Etenkin kaupallisesti toimivat korkeimman sarjatason seurat ovat alati kiinnostuneempia
suljetuista sarjoista, sillä suljettu järjestelmä vähentää taloudellista riskiä. Suljettujen
sarjojen stabiiliin markkinaan saattaa olla helpompi houkutella sijoittajia ja sponsoreita
yritysmaailmasta. (Sennet ym. 2022, 7, 56–59.) Varsinkin eurooppalaisessa jalkapalloilussa avoimen
sarjasysteemin heikkoudeksi on nähty, että se luo äärimmäisen kilpailullisen olosuhteen, joka
pakottaa seurat riskialttiisiin taloudellisiin panostuksiin. Pahimmillaan seurat voivat ajautua kovaan
velkakierteeseen. (Andreff 2015; Dietl ym. 2008.) Kehitystä kohti suljettuja sarjajärjestelmiä
kuvaa esimerkiksi koripallon Euroliiga. Euroliigassa osa joukkueista pelaa karsiutumiselta suojaavalla
pitkäaikaisella lisenssillä, mikä poikkeaa eurooppalaisen urheilun mallin ideaalista avoimesta
sarjajärjestelmästä (Sennet ym. 2022, 56–59). Käytännössä seurajoukkueomisteinen Euroliiga on
lähes kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n veroisessa valta-asemassa eurooppalaisessa koripalloilussa
(ks. Agafonova 2019)."

 

[tommy36]

Eihän tässä ole kyse Liigan ja Mestiksen välisestä kilpailusta vaan kilpailusta nykyisten Liigaseurojen ja sinne halukkaiden seurojen välillä. Liigaseurat eivät halua päästää uusia kilpailijoita alalle. Minusta on kovin omituista että Jääkiekkoliitto on antanut Liigalle luvan jakaa suomen mestaruus keskenään ilman että kukaan muu pääsee siitä kilpailemaan. Urheilussa kansallinen mestaruus pitäisi olla kaikkien saavutettavissa urheilullisesti. Sarjamuotoisessa urheilussa tietysti sarjajärjestelmän mukaan, eli millä tahansa seuralla pitää olla mahdollisuus nousta sarjaporras kerrallaan niin pitkälle että voi voittaa mestaruuden.

Niinhän sillä on nytkin, ja on aina itseasiassa ollutkin. Miten se on vaikeaa ymmärtää? Ja nyt hatkossahan sitä urheilullusta merkitystä vieläpä korostetaan.

 

[Espoonmies]

Niinhän sillä on nytkin, ja on aina itseasiassa ollutkin. Miten se on vaikeaa ymmärtää? Ja nyt hatkossahan sitä urheilullusta merkitystä vieläpä korostetaan.

Luumi ainakin ilmoitti että nyt lisenssimenettelyssä olevat hakemukset menevät joka tapauksessa Liigan yhtiökokouksen päätettäväksi oli lisenssitoimikunta mitä mieltä tahansa. Eli tässä tapauksessa Liigan osakkaat saavat päättää keskenään kuka saa pelata SM-tittelistä. Ja päättää hinnan sille pelipaikalle. Tilanne olisi eri jos olisi riippumaton lisenssitoimikunta jonka päätös olisi lopullinen. Nyt se on vain "neuvoa antava".

 

[tommy36]

Luumi ainakin ilmoitti että nyt lisenssimenettelyssä olevat hakemukset menevät joka tapauksessa Liigan yhtiökokouksen päätettäväksi oli lisenssitoimikunta mitä mieltä tahansa. Eli tässä tapauksessa Liigan osakkaat saavat päättää keskenään kuka saa pelata SM-tittelistä. Ja päättää hinnan sille pelipaikalle. Tilanne olisi eri jos olisi riippumaton lisenssitoimikunta jonka päätös olisi lopullinen. Nyt se on vain "neuvoa antava".

Näinhän se on, mutta toisaaltahan aika selväksi on tullut, että jos joukkue nuo kriteerit täyttää, ja saa ikäänkuin "suosituksen" lisenssitoimikunnalta, niin saattaa olla läpihuutojuttu tuo nousu. Tosin tuo on saattanut nyt muuttua, kun tuo nousu osaksi sarjaa otettiin. Eli jatkossa ei nouse ilman kriteerien täyttämistä, ja mm. tuo osake saattaa hyvinkin olla perusteltu osa sitä nousemista, tai ainakin sen suhdetta nousun toteutumiseksi paremmin ymmärretään ja tiedostetaan tuolla EUnkin suunnalla.

Mutta kuten tuossa aiemmassa viestissäni esiin toin, ei euroopan isoille joukkueille ja liigoille ole mitenkään itsestään selvää, että haluaisivat sarjojen olevan avoimia. Vielä niin on ollut, ja joissakin paineessa näitä muutettu, mutta ei siis itsestään selvä, eikö jatkossa ehkä enää edes pakollista.

Voidaan myös ajatella, että jos esim. pelaajayhdistys alkaisi kovasti vaatimaan niitä "uusia ammattilaisjoukkueita" omiin tarpeisiinsa, ja alettaisiin ajattelemaan tuota alkuperäistä ideologiaa, jossa ylhäältä sataa rahaa alaspäin, niin todennäköinen skenaario olisi joko se, että sponsorit alkaisivat vaatimaan rahaansa vastaan avointa sarjaa, ja pakottaisivat isot jakamaan potistaan -jonka siis ihan itse luoneet- sinne alaspäin, tai vaihtoehtoisesti toteutuisi Tikkasen ehdotus, jossa Mestiksestä tulisi nippu farmijoukkueita. Ja koska kaikila liigajoukkueilla ei edellytyksiä tuon rahoittamiseen olisi, niin enpä tiedä.

Mutta jos kuitenkin tuo onnistuisi, niin yhdenkään liigajoukkueen intresseissä ei olisi oman farminsa nouseminen ylemmälle tasolle, joten nousu ei olisi mukana vaihtoehtona, mutta ainakin olisi toinen ammattilaistaso. Pelaajayhdistyksenkin pitäisi siis tehdä iso päätös, tukeako lisää ammattilaispaikkoja, vain sitä nousua. Pelkän nousun tapauksessa tuskin Liiga tulee rahoja luovuttamaan alemman sarjan elättämiseen, sillä sitä ei kaiketi edes erilaiset Liigan tekemät sopimukset mahdollista.

 

[Kampeaja]

Tässä lauantai-illan ratoksi pikaisesti väsäsin sarjataulukon 12 joukkueen SM-liigalle. Tässä siis mukana pistekeskiarvon mukaan 12 nyt parasta seuraa ja huomioitu vain keskinäiset ottelut.

Sori ja moi siis Kookoo, HPK ja Saipa (Marjamäelle tulisi ainakin ikävä...)

Käytin liigadata-sivustoa lähteenä, kaikki virheet kuitenkin täysin minun vastuullani.

1. Tappara 48
2. Ilves 43
3. Tps 35
4. Kalpa 33
5. HIFK 32
6. Jukurit 30
7. Pelicans 30
8. Lukko 30
9. Ässät 29
10. Jyp 29
11. Sport 29
12. Kärpät 28

Tiukka ja tasainen vääntö Tamperelaisten takana.

 

[Motti-Masa]

Eilen Iltalehdessä tuossa Hakala-artikkelin lopussa myös sarjajärjestelmistä juttua:

Hietanen ollut liigahallituksen mietinnöissä mukana hallituksen liittoa edustavana jäsenenä.

– Olemme tehneet Liigan yhtiökokoukselle erilaisia mallituksia siitä, minkälaisilla sarjoilla voisimme tulevaisuudessa pelata – tämän vuosikymmenen lopussa tai ensi vuosikymmenen alussa, hän kertoo.

– Malleja on paljon, ja nyt pitää ruveta keskustelemaan, mihin suuntaan suomalaista huippukiekkoa ja sarjatoimintaa aletaan viedä. Paljon on puhuttu A- ja B-liigan mallista, tai onko se sitten joku muu – en ota vielä siihen kantaa.

Jukka Jalonen puhui Sanni Hakalasta – Jääkiekkoliitto kommentoi

Suomen Jääkiekkoliitto suunnittelee taloudellista tukea halvaantuneen maajoukkuepelaajan kuntouttamiseen.

www.iltalehti.fi

 

[P Giroux]

Veikkaan, että ainakin parilla toimistolla Tampereella ajatellaan, että vähintään toinen "ylimääräisistä" kotipeleistä halutaan säilyttää. Ei varmaan tarvitse perustella miksi.

Entä sitten? Onko yhtäkään hyvää syytä, miksi Tampereen mahtijoukkueille pitäisi saada liikutettua enemmän rahaa, kuin muille?

Pelaajilta tosiaan kuullaan säännöllisesti latteuksia tyyliin "kivempi pelata, kuin harjoitella". Tuskinpa se on totta. "Nivukset vetää viimeisiään ja pitäisi levätä" ei ole mikään toimiva tsemppiviesti kenellekään, kun matsi on alkamassa. Samat pelaajat kertoo lähes aina Sveitsiin tai Ruotsiin siiryttyään, että leppoisampi tahti on parempi, kun ehtii treenata ja levätä.