Mutta jos on osoittautunut, että se jarrulevy ei ainakaan siinä toimi, mutta kampiakselista sen paikalla ei vielä tiedä (tai no tietäähän sen, mutta tämä vertauksesi olikin yhtä huono kuin aiempi Mars-lentovertaus), niin ei kai ole hävittävää, jos kokeilee.
10+10 -mallin kohdalla ei oikein voi edes innovaatiosta puhua, kun eihän se ole mikään uusi juttu jääkiekon sarjajärjestelmien maailmassa, vaan sitä on jo käytetty ja tuskin ainakaan huonommalla menestyksellä kuin tätä suomalaisen jääkiekon nykyistä kokonaisuutta.
Kaikki esimerkit olivat tarkoituksella todella tyhmiä ja huonoja, ihan vain pointtia korostaakseni. Kaikille pitäisi tässä vaiheessa olla selvää, että nykyinen sarjajärjestelmä ei ole paras mahdollinen, mutta silti ehdotellaan muutoksia ilman kykyä todella perustella niitä.
1) Miksi ehdotettu muutos olisi parempi a) Liigan, b) Mestiksen ja c) koko Suomen kiekkoilun kannalta?
2) Miten jako käytännön tasolla toteutettaisiin ja miksi juuri siten?
3) Worst case scenario?
Aloitetaan vaikka noista. Tällä hetkellä Liigassa ja Mestiksessä pelaa yhteensä 27 joukkuetta. 10+10 tai 12+10 -mallissa ulkopuolelle jää 5-7 joukkuetta. Mitkä joukkueet? Millä perusteella? Onko mitään mahdollisuutta, että näiden seurojen osalta pillit laitetaan todella pussiin ja paikallinen kiekkoilu käytännössä haudataan sen päätöksen myötä? Kun kaikessa halutaan korostaa urheilullisuutta, niin jako pitäisi varmaan tehdä urheilullisin perustein. Tehtäisiinkö se jollain kumulatiivisella tai juoksevalla 5 vuoden otannalla? 10 vuoden? Mentäisiinkö vain viimeisen kauden perusteella?
Vai otetaanko kabinettipäätökset mukaan? Voisi olla perusteltua, sillä esim. TuTolla olisi varmaan pitkällä tähtäimellä enemmän tarjottavaa kiekkoilulle kuin vaikka jollain Kokkolan Hermeksellä. Tai kuin KeuPalla. Mutta ollaanko tällaiset seurat todella valmiita tappamaan? Ymmärtäähän sen varmaan jokainen, että kuoliniskusta seuroille olisi kyse, kun sarjataso laskisi jonnekin Suomisarjaan, jossa yleisömäärät ovat varmaan kahden käden sormilla laskettavissa. Ja kun tie ylöspäin olisi tukossa, niin yritä siinä nyt sitten perustella jotenkin työpaikkasi edes itsellesi.
Mä ostan kyllä ajatuksen siitä, että joku Sveitsin malli toisi ihan erilaista pöhinää sekä Liigaan että Mestikseen. Mutta kantaisiko se alkuhuuman yli? Miten pidettäisiin oikeasti huoli siitä, että kakkostasolle pudonneen seuran kassavirta ei tyrehdy niin paljon, että sieltä on käytännössä mahdoton ponnistaa ilman tarpeettoman suuria taloudellisia riskejä? Mun on vaikea kuvitella, että katsojamäärät (tv-sopimuksen kautta sekä hallilla) kasvaisivat kuin - stetsonista vedettynä - 10-20 %. Nyt jonkun tv-yhtiön pitäisi nähdä tuossa tarpeeksi houkutteleva porkkana, että tv-sopimuksen arvo kasvaisi roimasti; muussa tapauksessa pelataan käytännössä nollasummapeliä. Ajan tällä takaa sitä, että mikäli 2-tason kassavirta halutaan pitää mahdollisimman hyvänä esim. tv-sopimuksen kautta (katsojamäärät hallilla putoaisivat varmasti, sillä ainoa tavoite olisi nousta kovempaan sarjaan seuraavalle kaudelle, mikäli karsinnat menisivät putkeen, mutta mitään oikeata voittoa ei voida vielä tavoitella), niin mikäli tv-sopimuksesta ei saada reilusti enemmän rahaa ulos, niin 1-tason joukkueiden osalta saadun rahan taso laskee. Ymmärrät varmaan mitä ajan takaa. Ja mikäli 1-tasolle ei virtaa vähintään saman verran rahaa kuin nyt, niin se tarkoittaa pienempiä palkkoja pelaajille, mikä tarkoittaa heikompia "tähtipelaajia", koska ei joku Lasch tulisi tänne millään 100k€ liksalla enää pelaamaan.
Mä näen näissä ehdotuksissa aivan helvetin suuria riskejä niin pitkään, kun niitä ei edes yritetä aidosti ampua alas perusteettomina. Perusteluksi ei vain riitä ikinä missään tilanteessa se, että "ei kai ole hävittävää, jos kokeilee". Hävittävää nimenomaan on, tilanne ei suinkaan ole niin katastrofaalinen, etteikö se voisi mennä vielä huonommaksi. Ja tuo on se asia, miksi minä edustan tämän asian suhteen muutosvastarintaa: mikään esitetty suunnitelma ei vaikuta hyvältä edes paperilla, kun sitä rupeaa perkaamaan oikeasti auki, ei ennen kuin ongelmakohtiin kiinnitetään aidosti huomiota.
