Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Tarinankertoja]

TV-rahan kohdalla on sellainen Liigan kannalta harmillinen homma, että se ei omista otteluiden lähetysoikeuksia. Lähtökohtaisesti tapahtuman järjestäjällä, eli seuralla on oikeus oman tuotteen televisiointiin ja siitä saatavaan tuloon.

Mistä ihmeestä näin päättelet? Sarjan järjestäjä, Liiga, omistaa otteluiden TV oikeudet. Seura toi toki pelailla höntsyjä omalla ajallaan ja ottaa siitä TV rahat itelleen, mutta sarja on se, joka TV oikeudet omistaa.
. . Toki jos osakkaat tyhmyyksissään päättäsi (kuten joskus on futiksen puolella epäonnistuneesti yritetty), että jokainen seura voi ottaakin ite TV sopparinsa, niin mahdollista se olisi.. toki tyhmääkin tyhmempää, mutta mahdollista.
Mutta nyt asia on yksiselitteinen, oikeudet omistaa sarja ja se saa ne rahat. Ja toki omistajiensa, siis osakkeenomistajiensa, määrittämällä tavalla ne jakaa. Eli kyllä, sulla tarttee olla se osake, jotta sää sen rahan voit saada.

Kynnysrahan vaatiminen osakkeen muodossa on myös täysin laillista, koska Liiga on myös Oy. Onko se järkevää on toinen kysymys. Ruotsissa on päätetty ettei ole ja siellä arvo olisi aivan eri luokkaa lähes nelinkertasen TV sopparin takia

Ja jos yhtiöjärjestyksessä ei mainita toiminnan tarkoituksesta mitään kuten Ilves-Hockey Oy:n ja todennäköisesti kaikkien osakeyhtiönä toimivien seurojen tapauksessa, on toiminnan tarkoitus juridisesti yksinomaan voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Korjaathan, jos olen väärässä.

Näin osakkeenomistajan ominaisuudessa (Share Ilves ry, 7. suurin omistaja) voin kertoa, että ylin päättävä elin, eli osakaskokous linjaa kerta toisensa jälkeen päätavoitteeksi urheilullisen menestyksen. Johto pyrkii tätä toteuttamaan taloudellisesti turvatulla tavalla. Historia kun on mitä on, niin Jalon ”euro pitää ensin ansaita” on laajasti osakkeenomistajain keskuudessa hyväksytty toimintaperiaate.
Osinkoja ei omistajista odota kukaan! ”Osinkoa” halutaan menestymisen muodossa kaukalossa.

..yhtiöjärjestykseen ei ole tarvetta kirjata tätä ilmiselvää omistajain tahtoa. Ehkä tilanteessa, jossa omistajaksi nousisi isolla osuudella joku ”redbull”, tämmönen yhtiöjärjestyksen kirjaus olisi tarpeen, mutta tässäkin Ilveksen kohdalla historian painolasti takaa, ettei suuromistajuutta päästetä enää syntymään.

Kaikilla ei kuitenkaan ole niin.

Tiedätkö jonkun Liigaseuran, jolla olisi yhtiöjärjestyksessä kirjattuna jotain muuta?

 

[KyöstiLauteilta]

Näin osakkeenomistajan ominaisuudessa (Share Ilves ry, 7. suurin omistaja) voin kertoa, että ylin päättävä elin, eli osakaskokous linjaa kerta toisensa jälkeen päätavoitteeksi urheilullisen menestyksen. Johto pyrkii tätä toteuttamaan taloudellisesti turvatulla tavalla. Historia kun on mitä on, niin Jalon ”euro pitää ensin ansaita” on laajasti osakkeenomistajain keskuudessa hyväksytty toimintaperiaate.
Osinkoja ei omistajista odota kukaan! ”Osinkoa” halutaan menestymisen muodossa kaukalossa.

..yhtiöjärjestykseen ei ole tarvetta kirjata tätä ilmiselvää omistajain tahtoa. Ehkä tilanteessa, jossa omistajaksi nousisi isolla osuudella joku ”redbull”, tämmönen yhtiöjärjestyksen kirjaus olisi tarpeen, mutta tässäkin Ilveksen kohdalla historian painolasti takaa, ettei suuromistajuutta päästetä enää syntymään.

Sen kuuluu varmasti mennä juuri näin ja hienoa, että Ilveksellä on tällaiset osakkeenomistajat. Toisaalta osakkeenomistajien voittoa voi edistää myös hyvällä talouden pidolla ja sitä kautta kasvaneella yhtiön arvostuksella ts. osakkeenhinnalla. Se, että osinkoa ei päätetä jakaa, ei poista osakkeenomistajien taloudellisia intressejä. Urheilulliset ja taloudelliset intressit kulkevat käsi kädessä.

Toistan mun pointin Jääkiekkoliiton ja Liiga Oy:n ongelmallisesta yhteydestä. Siitä keskustelu toiminnan tarkoituksesta alkoi.

Antamalla mandaattipaikan nuorten SM-sarjoihin Liigajoukkueiden junioreille, Suomen Jääkiekkoliitto tulee tukeneeksi liigaseurojen taustaosakeyhtiöiden taloudellisia ja urheilullisia voittoja muiden osakeyhtiöiden (muut osakeyhtiömuotoiset seurat) kustannuksella.

Esimerkkinä tästä on Ilveksen mandaattipaikka u-20 Sm-sarjassa Rokin kustannuksella. Ilves olisi voinut esimerkiksi taloudellisesti panostaa U-20 joukkueeseen enemmän, jotta se olisi urheilullisesti kuulunut SM-sarjaan.

Tämä on rakenteellinen ongelma, jota Huippukiekkoilun neuvottelukunta tukee. Suomen Jääkiekkoliiton tulisi mielestäni olla riippumaton Liigaseurojen osakeyhtiöistä ja Liiga Oy:stä, mutta myös Mestiseurojen edustusjoukkueiden taustayhtiöstä.

Väitän, että on suomalaisen jääkiekon kokonaisedun mukaista, että Mestisseurat Saarnin johdolla kyseenalaistavat tätä rakennetta. Todennäköisesti näistä mandaattipaikoista luovutaan nopealla aikataululla, mutta se ei poista rakenteellista ongelmaa.

Tässä valossa olisi oikeastaan kiinnostavampaa käydä keskustelua Jääkiekkoliiton toiminnan tarkoituksesta, mutta se taitaisi mennä jo aika pahasti ohi tämän ketjun aiheen.

 

[aquanqua]

Jos juridiikkaan mennään ja toiminnan tosiasiallinen tarkoitus eroaa lain määrittelemästä tarkoituksesta, niin onko kyseessä asianomistajarikos? Siis voiko julkinen syyttäjä nostaa jutun ilman osapuolten suostumusta? Mietin siis sitä, että onko se oikeasti ongelma jos tosiallinen tarkoitus eroaa lain määrittelemästä, kenen ongelma se on ja missä tapauksissa?

Toiminnan tarkoitus on merkityksellinen yhtiön johdon ja osakkeenomistajien välisessä suhteessa. Jos johto tekee jotain yhtiön, ja sitä kautta osakkeenomistajien, kannalta vahingollisia toimia, jotka eivät ole millään tavalla perusteltuja yhtiön toiminnan tarkoituksen kannalta ja jotka ovat johdon huolellisuus- ja/tai lojaliteettivelvollisuuksien vastaisia, niin johto voi joutua siitä yhtiöoikeudelliseen vastuuseen.

Liigaseurat ovat pieniä, suljettuja lafkoja, joissa hallituksessa taitaa usein olla lähinnä (enemmistö)osakkeenomistajia tai niiden edustajia. Liigaseurojen omistajat taitavat pääosin nähdä itsensä jonkinlaisina seuran ja sen jääkiekkotoiminnan edunvalvojina ja tarkoitus on, että raha käytetään seuran toiminnan kehittämiseen ja jatkuuvuuden varmistamiseen ja urheilullisen kilpailukyvyn parantamiseen. Suomessa on vuosikymmenien ajan voinut määrätä yhtiölle yhtiöjärjestyksessä lain olettamasta – yleisesti käsittäen yhtiön omaisuuden arvon maksimoinnista pitkällä aikavälillä – poikkeava toiminnan tarkoitus, mutta eipä tuollaisia määräyksiä pahemmin ole yhtiöjärjestyksiin kirjattu.

 

[Tarinankertoja]

Toisaalta osakkeenomistajien voittoa voi edistää myös hyvällä talouden pidolla ja sitä kautta kasvaneella yhtiön arvostuksella ts. osakkeenhinnalla. Se, että osinkoa ei päätetä jakaa, ei poista osakkeenomistajien taloudellisia intressejä. Urheilulliset ja taloudelliset intressit kulkevat käsi kädessä.

Tottakai kulkevat, ja Ilveksen historia on sellanen, että talous edellä mennään, koska Vinnien vuodet jätti traumoja.. Osakkeen arvostuksesta sen verran, että kun Share ry osti ensimmäiset osakkeensa 2012 oli yhden osakkeen hinta 80€, joukkorahotuksen aikaan 2017 se oli enää 5€ ja viimemerkinnässä joka tehtiin 7€. Eli arvostus romahti Vinnien ja sortsipoikain kaudella keinotekosesta ja täysin yhtiön arvoa vastaamattomasta 80€:stä reaalitasolle 5€ omistajanvaihdon yhteydessä (konkurssikypsä pulju, ehkä jopa ylihintainen jos puhuttas normi yritystoiminnasta) ja siitä on vähän arvostusta saatu nostettua.. kaukana ollaan järjettömästä 80€ osakehinnasta, mutta niitäkin siis ostettiin ja kauppa kävi. Kertoo paljon syistä miksi jääkiekkojoukkueen osakkeita hankitaan, ei ole ihan ensimmäisenä taloudellisesti järkipäätöksiä nämä.

 

[Espoonmies]

Liigaseurat ovat pieniä, suljettuja lafkoja, joissa hallituksessa taitaa usein olla lähinnä (enemmistö)osakkeenomistajia tai niiden edustajia.

Kaikissa osakeyhtiöissä hallituksessa on vain osakkaita tai niiden edustajia. Osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa.

 

[aquanqua]

Kaikissa osakeyhtiöissä hallituksessa on vain osakkaita tai niiden edustajia. Osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa.

Jos esim. velkapohjaisen välipääomarahoitusinstrumentin haltijalla on OYL 6:9:n sallimalla tavalla yhtiöjärjestysmääräyksen mukainen oikeus valita hallituksen jäseniä, niin miten näet, onko tällainen hallituksen jäsen pakosta osakkeenomistaja tai osakkeenomistajan edustaja?

 

[Espoonmies]

Jos esim. velkapohjaisen välipääomarahoitusinstrumentin haltijalla on OYL 6:9:n sallimalla tavalla yhtiöjärjestysmääräyksen mukainen oikeus valita hallituksen jäseniä, niin miten näet, onko tällainen hallituksen jäsen pakosta osakkeenomistaja tai osakkeenomistajan edustaja?

Eihän se suoraan osakkeenomistajien valitsema ole vaikkakin senkin tehtävä on vaalia osakkeenomistajien etua pitämällä firma pystyssä. Isossa kuvassa tuollainen haltija rinnastuu pitkälti osakkeenomistajaan siinä mielessä että silläkin on pääomaa kiinni yrityksessä. Olet toki oikeassa siinä että vedin vähän mutkia suoraksi.

 

[1963_Neveragain]

Ihan hyvää pohdintaa Virran Peksiltä.

HIFK:n yllättävä pelaajahankinta kuvastaa koko Suomi-kiekon ongelmaa

HIFK:n pakkivärväys kertoo vaikeudesta, jonka kanssa painii jokainen Liigan huippuseura.

www.iltalehti.fi

 

[Tuusa]

En ole koskaan ollut Hiitelän kirjoitusten fani, mutta nyt osuu kyllä aika oikeaan. Samaa miettinyt itsekin, että esim. Ramsted yrittää tehdä itsestään vähän isompaa kuin onkaan. Välillä Ramstedin kommentoinnit on kuin lelunsa menettämisellä pikku ipanalla. En leiki teijän kanssa, ku...

Kommentti: Suomessa on yksi ammattiliitto, joka ajaa työntekijöidensä palkanalennuksia – eikä mene lakkoon koskaan

Jääkiekkoilijoiden ammattiyhdistys haluaa jäsenilleen vähemmän työpaikkoja ja pienempää palkkaa, kirjoittaa uutispäällikkö Juha Hiitelä.

www.is.fi

 

[Blågula]

En ole koskaan ollut Hiitelän kirjoitusten fani, mutta nyt osuu kyllä aika oikeaan. Samaa miettinyt itsekin, että esim. Ramsted yrittää tehdä itsestään vähän isompaa kuin onkaan. Välillä Ramstedin kommentoinnit on kuin lelunsa menettämisellä pikku ipanalla. En leiki teijän kanssa, ku...

Kommentti: Suomessa on yksi ammattiliitto, joka ajaa työntekijöidensä palkanalennuksia – eikä mene lakkoon koskaan

Jääkiekkoilijoiden ammattiyhdistys haluaa jäsenilleen vähemmän työpaikkoja ja pienempää palkkaa, kirjoittaa uutispäällikkö Juha Hiitelä.

www.is.fi

Hiitelän kirjoitusten kohdalla kannattaa pitää mielessä, että hän on suljetun liigan kannattaja. Hiitelä kirjoittaa välillä aiheesta A, välillä aiheesta B, mutta kirjoitusten agenda on aina yksi ja sama: nykyjärjestelmää ei pidä muuttaa.

 

[Jaakko]

Hiitelän kirjoitusten kohdalla kannattaa pitää mielessä, että hän on suljetun liigan kannattaja. Hiitelä kirjoittaa välillä aiheesta A, välillä aiheesta B, mutta kirjoitusten agenda on aina yksi ja sama: nykyjärjestelmää ei pidä muuttaa.

Minusta järkevää ymmärtää, että sekä avoimmessa ja suljetussa on omat hyvät puolensa. Vaikka urheiluromantikkona kannatan avointa sarjaa, niin on pelkästään järkevää nähdä myös negatiiviset puolet sarjan avaamisessa.

 

[Walkin]

Itseltä on mennyt ohi. Onko siis päätetty, että Kiekko-Espoo nousee Liigaan ensi kaudeksi? Onko päätetty myös jotain muutakin?

 

[Glove]

Itseltä on mennyt ohi. Onko siis päätetty, että Kiekko-Espoo nousee Liigaan ensi kaudeksi? Onko päätetty myös jotain muutakin?

Onhan ne lisenssiehdot täyttäneet. Neuvottelevat nyt Liigan kanssa ainakin osakkeen hinnasta ja ties mistä muusta. Käsittääkseni kasaavat jo hyvää vauhtia liigajoukkuetta ensi kaudelle.

 

[Walkin]

Onhan ne lisenssiehdot täyttäneet. Neuvottelevat nyt Liigan kanssa ainakin osakkeen hinnasta ja ties mistä muusta. Käsittääkseni kasaavat jo hyvää vauhtia liigajoukkuetta ensi kaudelle.

Eli satavarmaa se ei ole vielä?

 

[aquanqua]

TV-rahan kohdalla on sellainen Liigan kannalta harmillinen homma, että se ei omista otteluiden lähetysoikeuksia. Lähtökohtaisesti tapahtuman järjestäjällä, eli seuralla on oikeus oman tuotteen televisiointiin ja siitä saatavaan tuloon.

Se että seura kykenee järjestämään tapahtuman – siis Liiga-ottelun, joka kiinnostaa kuluttajia ja jonka lähetysoikeuksilla on arvoa – edellyttää oikeutta osallistua Liigaan. Kiekko-Espoon kotiottelun lähetysoikeuksien arvo on täysin eri sen perusteella, onko kyseinen ottelu Mestis- vai Liiga-ottelu. Liiga on omissa säännöissään asettanut Liiga-yhtiön osakkeen omistuksen sarjaan osallistumisen edellytykseksi. Seurat Liiga-yhtiön osakkeenomistajina ovat sopimusperusteisesti sopineet ottelutapahtumien lähetysoikeuksien luovuttamisesta Liiga-yhtiölle, jotta Liiga-yhtiö pystyy myymään lähetysoikeudet yhtenä pakettina. Koska Liiga-yhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jossa on nimenomaisesti Liiga-yhtiölle annettu määräyksen mukainen lunastusoikeus, käytännössä Liiga-osake on tehokkaasti saatavissa vain Liiga-yhtiöltä itseltään. Liiga-yhtiö taas kykenee sen kautta edellyttämään Liiga-osakkeen luovutuksen ehtona kiinnostuneelta ostajalta sitoutumista osakassopimukseen, jossa määrätään ottelutapahtumien lähetysoikeuksien luovutuksesta Liiga-yhtiölle yhteismyyntiä varten. Olli Norroksen esittämä kuvio näyttäisi olevan käytössä myös Liigan kohdalla.

 

[Espoonmies]

Se että seura kykenee järjestämään tapahtuman – siis Liiga-ottelun, joka kiinnostaa kuluttajia ja jonka lähetysoikeuksilla on arvoa – edellyttää oikeutta osallistua Liigaan. Kiekko-Espoon kotiottelun lähetysoikeuksien arvo on täysin eri sen perusteella, onko kyseinen ottelu Mestis- vai Liiga-ottelu. Liiga on omissa säännöissään asettanut Liiga-yhtiön osakkeen omistuksen sarjaan osallistumisen edellytykseksi. Seurat Liiga-yhtiön osakkeenomistajina ovat sopimusperusteisesti sopineet ottelutapahtumien lähetysoikeuksien luovuttamisesta Liiga-yhtiölle, jotta Liiga-yhtiö pystyy myymään lähetysoikeudet yhtenä pakettina. Koska Liiga-yhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jossa on nimenomaisesti Liiga-yhtiölle annettu määräyksen mukainen lunastusoikeus, käytännössä Liiga-osake on tehokkaasti saatavissa vain Liiga-yhtiöltä itseltään. Liiga-yhtiö taas kykenee sen kautta edellyttämään Liiga-osakkeen luovutuksen ehtona kiinnostuneelta ostajalta sitoutumista osakassopimukseen, jossa määrätään ottelutapahtumien lähetysoikeuksien luovutuksesta Liiga-yhtiölle yhteismyyntiä varten. Olli Norroksen esittämä kuvio näyttäisi olevan käytössä myös Liigan kohdalla.

Asiahan menee juuri noin nyt kun kaikki liigan joukkueet on osakkaita. Siinä tilanteessa ei ole mitään ongelmia. Osakkaat ovat antaneet oikeudet Liigan myytäväksi ja Liiga tulouttaa niistä tuloja joukkueille.

Tässä on nyt kuitenkin keskusteltu tilanteesta jossa Liigaan pääsisi pelaamaan myös olematta osakas. Siis pelkällä lisenssillä. Jotkut asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä että sellainen pitäisi olla mahdollista koska vaatimus osakkeen merkitsemisestä useamman miljooonan hinnalla on kilpailun rajoittamista ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Tilanteessa jossa olisi mahdollista pelata Liigaa pelkällä lisenssillä omistamatta osaketta pitäisi tuo TV-kuviokin sopia uusiksi. Silloin sovittaisiin millä ehdoilla osakkeeton seura luovuttaa oikeudet Liigalle jälleenmyyntiä varten. Pidän hyvin todennäköisenä että näiden neuvottelujen tuloksena lisenssillä pelaava osakkeeton seura saisi ainkin hyvin lähelle samanlaisen osuuden TV-tuloista kuin osakkeelliset seurat. Toki siinä tapauksessa että Liiga joutuisi ottamaan mukaan seuroja ilman osaketta pitäisi moni muukin asia sopia uusiksi. Liiga olisi siinä enemmän tai vähemmän pakon edessä, joten se ei varmastikaan voisi myöskään sanella ehtoja vaan kaikki pitäisi katsoa sen kilpailun rajoittamisen näkökulmasta.

En kuitenkaan usko että ainakaan lähivuosina ollaan tilanteessa jossa Liigassa pelaisi seura ilman osaketta. Ennemminkin osakkeen merkitsemisen ehdot tulevat muuttumaan sen verran kohtuullisiksi että vaatimusta sellaisen merkitsemisestä ei voi enää pitää kilpailun rajoittamisena.

 

[KyöstiLauteilta]

En jaksa kommentoida Ramstedtia tai SJRY:tä, mutta pakko tarttua Hiitelän kommenttiin 10+10 mallin sponsoreista ja TV-tuloista.

Hiitelä sanoi: ”B-sarjalle ei riittäisi sponsoreita eikä tv-rahaa. Ja on vaikea kuvitella, että esimerkiksi HPK saisi Imatran Ketterää vastaan samanlaisia tuloja ottelutapahtumasta kuin HIFK:ta tai Ilvestä vastaan.”

Kai merkityksellisempää olisi, että noiden neljän mainitun seuran sponsori- ja TV-tulot laskettaisiin yhteen ja vertailtaisiin kumman järjestelmän avulla muodostuu isompi kakku. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että kakku olisi ainakaan pienempi 10+10 mallissa. 10+10 mallissa en olisi myöskään HPK:n kannattajana kovin huolissani, kun jännitettävää riittäisi reilusti loppukaudelle.

 

[Glove]

Eli satavarmaa se ei ole vielä?

En tiedä, espoolaiset varmaan tietäisi paremmin.

 

[Poro24]

Hiitelä sanoi: ”B-sarjalle ei riittäisi sponsoreita eikä tv-rahaa. Ja on vaikea kuvitella, että esimerkiksi HPK saisi Imatran Ketterää vastaan samanlaisia tuloja ottelutapahtumasta kuin HIFK:ta tai Ilvestä vastaan.”

Vastaavasti Ketterä tai mikä tahansa muu nykyinen Mestisseura saisi HPK:ta tai SaiPaa vastaan pelatusta ottelusta (ja ylipäätänsä merkityksellisistä peleistä) takuulla isommat tulot mitä nykyään. Mutta nää on näitä. Vaan nykyisillä Liigajoukkueilla on väliä ja jääkiekkoahan ei pelata heidän ulkopuolella.

 

[Juhaht]

Eli satavarmaa se ei ole vielä?

Mikään ei ole varmaa, ennenkuin se on täysin varmaa. Kiekko-Espoolla on ehdollinen liigalisenssi ja ehtoja on käytännössä kaksi: liigaosakkeen ostaminen ja riittävän suuren yhteistyökumppanipotin kerääminen maaliskuun loppuun mennessä.

Käsittääkseni noissa ollaan hyvässä vauhdissa, mutta eihän liigaosakkeen hinnastakaan ole vielä täyttä varmuutta, joten paljon on asioita ilmassa.

 

[Jaakko]

Vastaavasti Ketterä tai mikä tahansa muu nykyinen Mestisseura saisi HPK:ta tai SaiPaa vastaan pelatusta ottelusta (ja ylipäätänsä merkityksellisistä peleistä) takuulla isommat tulot mitä nykyään. Mutta nää on näitä. Vaan nykyisillä Liigajoukkueilla on väliä ja jääkiekkoahan ei pelata heidän ulkopuolella.

Saisiko? Ei KooKoon, Sportin ja Jukurien yleisökeskiarvoissa mitää valtavaa räjähdystä ylöspäin ole ollut havaittavissa. Varmasti pientä parannusta on mahdollista saada aikaiseksi, mutta mihinkään mullistavaan malliin.

Toisaalta 20 joukkuetta saanee kerättyä about saman verran TV-rahaa kuin 15 tällä hetkellä, jos laskee, että Jokerit ja Espoo tulee mukaan, joten en usko siihen tulevan kamalasti muutoksia. Toisaalta vähän skeptinen sen suhteen, että A liiga tyytyisi samaan kuin B.

Näissä 10+10 malleissa vähän jäänyt auki, että onko se suljettu liiga keskiviivalla? Mitään ei voiteta juuri jos on niin, jos sarja avataan, niin kaikki portaat pitää olla auki.

 

[Tshekki77]

Nyt kun Kekäläinen saanut lopputilin Columbuksessa, niin kannattaisiko se Liigan ja liiton toimielin (huippukiekko valiokunta vai mikä sen nimi oli?) koittaa Kekäläistä houkutella Suomeen jonkinlaiseksi ammattikiekon komissaariksi. Veisi mahdolliset uudistukset läpi ja jäisi joksikin aikaa johtamaan suomalaista seurajoukkuekiekkoa ja sen jälkeen voisi kokeilla Bettmaniksi Bettmanin paikalle änäriin.

Meinaa vaikka Suomesta lähteneenä urheilijana se eurooppalainen urheilukulttuuri varmaan ihan dna:ssa asti, niin varmaan suomalaisittain täysin ylivertainen kokemus/näkemys myös pohjois-amerikkalaisesta urheilukulttuurista ja miten siellä se viihde/bisnespuoli saadaan sulautumaan saumattomasti urheilupuolen kanssa.

 

[KyöstiLauteilta]

Saisiko? Ei KooKoon, Sportin ja Jukurien yleisökeskiarvoissa mitää valtavaa räjähdystä ylöspäin ole ollut havaittavissa. Varmasti pientä parannusta on mahdollista saada aikaiseksi, mutta mihinkään mullistavaan malliin.

Toisaalta 20 joukkuetta saanee kerättyä about saman verran TV-rahaa kuin 15 tällä hetkellä, jos laskee, että Jokerit ja Espoo tulee mukaan, joten en usko siihen tulevan kamalasti muutoksia. Toisaalta vähän skeptinen sen suhteen, että A liiga tyytyisi samaan kuin B.

Näissä 10+10 malleissa vähän jäänyt auki, että onko se suljettu liiga keskiviivalla? Mitään ei voiteta juuri jos on niin, jos sarja avataan, niin kaikki portaat pitää olla auki.

Ainakin itse uskon, että avoimilla 10+10 tai 12+12 sarjajärjestelmällä, jossa jokaisella joukkueella riittäisi merkityksellisiä pelejä kauden loppuun saakka, saataisiin huomattavasti enemmän TV-rahaa suomalaiseen jääkiekkoon.

 

[MSU]

Askeleet oikeaan suuntaan jatkuu, Liigajoukkueiden kiintiöpaikat U20 SM-sarjaan poistuvat; Leijonat - U20-sarjajärjestelmät kaudelle 2024–25 julkaistu – Mandaattipaikat poistuvat

 

[Oadie]

Askeleet oikeaan suuntaan jatkuu, Liigajoukkueiden kiintiöpaikat U20 SM-sarjaan poistuvat; Leijonat - U20-sarjajärjestelmät kaudelle 2024–25 julkaistu – Mandaattipaikat poistuvat

Suomalaisen jääkiekon fiksuin päätös moniin moniin vuosiin. Kilpailu palaa nuoriin, joka tulee tulevaisuudessa vuosien päästä kantamaan hedelmää.