Ehkä luovalla tuholla, missä liigan kaksi pahinta häpeäpilkkua menisi konkurssiin, olisi liigaa tervehdyttävä vaikutus. Ja sen jälkeen liigan viimeinen putoaisi ja mestiksen voittaja nousisi Ruotsin malliin ilman mitään kynnysrahoja.
Ei kai se pelaaminen siihen loppuisi. Sarjataso vaihtuisi johonkin alempaan ja junioritoiminta jatkuisi. Lasketko muuten Keuruun samaan seutukuntaan?Entä mikä vaikutus suomalaiselle jääkiekolle olisi, jos 200 000 asukkaan seutukunnassa (Jyväskylä) ei pelattaisi jääkiekkoa? Niin yksinkertaista se on, JYPin myötä kaatuisi kaikki. Muita toimijoita ei enää ole.
Entä Espoo? On nyt nousemassa Suomi-sarjan kautta liigaan.En laske Keuruuta. JYP ei selviäisi putoamisesta, yksinkertaisesti katsojat kaikkoaisi ja pelaisi parin sadan katsojan edessä. Kaikki Mestistä pelanneet kokeneet saman, jo Suomi-sarja on liian kallis.
Entä Espoo? On nyt nousemassa Suomi-sarjan kautta liigaan.
No nimenomaan. Täälläkin moni viritteli ajatusta A ja B liigasta, ja tossahan sitä ehdotetaan nyt sitten, ja senkin luki täältä.En ymmärrä yhtään, mikä tuossa on ideana. Ilmeisesti saada mahdollisimman paljon pelejä keskenään samoille jengeille?
Mä luulen, että ne isot haluaa kyllä pysyä siinä A-liigassa koko ajan, ja sieltä B-liigasta (sen vakio joukkueista, jos ei tipu karsinnassa, nousee aina vaan se pari mukaan pelaamaan mestaruudesta. Ei kai niitä isoja kauheasti hyödyttäisi tilanne, jossa jo parin kauden jälkeen homma olisi täysin sekaisin, ja pelailtaisiin vain pikkuseuroja vastaan. ehkä tässä tulee siis kahden tason malli, jossa B-liigalaiset saavat halvemman osakkeen, tai eivät lunasta sellaista ollenkaan, mutta eivät myöskään koskaan pelaa A-liigassa, kuin loppusarjassa ne kaksi parasta. Tämähän voisi oikeastikin olla ihan hyvä malli tulevaisuudelle. Siellä saa sittten B-liigassa pelailla pienellä budjetilla, ja sittenkin ona mahdollisuus päästä yllättämään ne isot.Kyllähän Hiltusen "irtiotto" näyttäisi siltä, että vaikka täällä häntä maalataan kehityksen jarruksi, niin taustalla saattaa hyvinkin ennakkoluulottomasti ehdotella uudistuksia.
16 joukkueella urheilullisesti kaikkein selkein malli olisi luonnollisesti se, että jokainen joukkue kohtaisi kaikki muut neljään kertaan. Jos siis noin 60 pelin runkosarjoja halutaan Liiga joukkueille. Mutta toisaalta jos sitten "isot" haluavat enemmän pelejä keskenään ja toisaalta täälläkin monet valittavat, että jo 15 joukkuetta on liikaa, niin voisihan tuollainen malli olla ehkä paikallaan.
Toki niinkuin jutussakin kerrotaan, niin kalenterin laatiminen voi mennä tuollaisessa mallissa hankalaksi, koska syksyllä tiedetään varmaksi vain puolet runkosarjasta. Eli silloin voisi syntyä (ainakin kevätkausille) tarvetta siirtyä enemmän kiinteisiin pelipäiviin, esim. tiistai, torstai ja lauantai.
Toisaalta sitten jos tuo kalenterin tekeminen tuolla mallilla menisi kuitenkin liian vaikeaksi, niin sittenhän noihin A ja B Liigoihin voisi joulun sijaan jakautua aina edellisen kauden tulosten perusteella. Eli että A ja B Liigoissa pelattaisiin jo heti syksystä lähtien. Tuohan mahdollistaisi koko runkosarja ohjelman suunnittelun etukäteen. Tuollaisella mallilla myös pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle tulisi lisää panosta, koska voittamalla pelaa seuraavalla kaudella A Liigassa ja häviämällä B Liigassa, eli niissä Liigan sisäisissä "karsinnoissa" pelaisi peräti kahdeksan joukkuetta joka kevät.
Totta ja hieno juttu, ilolla katselen sitä tekemistä siellä. Jyväskylässä on pienemmät piirit ja vähemmän rahaa jaossa, eihän täällä pärjää minkään lajin pääsarjajoukkueet taloudellisesti.
Mä luulen, että ne isot haluaa kyllä pysyä siinä A-liigassa koko ajan, ja sieltä B-liigasta (sen vakio joukkueista, jos ei tipu karsinnassa, nousee aina vaan se pari mukaan pelaamaan mestaruudesta. Ei kai niitä isoja kauheasti hyödyttäisi tilanne, jossa jo parin kauden jälkeen homma olisi täysin sekaisin, ja pelailtaisiin vain pikkuseuroja vastaan. ehkä tässä tulee siis kahden tason malli, jossa B-liigalaiset saavat halvemman osakkeen, tai eivät lunasta sellaista ollenkaan, mutta eivät myöskään koskaan pelaa A-liigassa, kuin loppusarjassa ne kaksi parasta. Tämähän voisi oikeastikin olla ihan hyvä malli tulevaisuudelle. Siellä saa sittten B-liigassa pelailla pienellä budjetilla, ja sittenkin ona mahdollisuus päästä yllättämään ne isot.
En muutenkaan ymmärrä sitä ehdotonta suhtautumista edelleenkään, että putoaminen tarkoittaa koko seuran tarun loppua. Aivan varmasti JYP nousisi uudelleen, jos seuran taival Liigassa loppuisi. Se ei tapahtuisi vuodessa eikä kahdessa, eikä välttämättä kolmessakaan, mutta ihan varmasti löytyy tekijöitä, jotka seuran haluaisivat vielä Liigassa nähdä.
Entä mikä vaikutus suomalaiselle jääkiekolle olisi, jos 200 000 asukkaan seutukunnassa (Jyväskylä) ei pelattaisi jääkiekkoa? Niin yksinkertaista se on, JYPin myötä kaatuisi kaikki. Muita toimijoita ei enää ole. Ei enää samivatasia tai saminikuja.
Tämä sama asia on jatkuvasti näissä keskusteluissa esillä miten seura on aivan 100% kuollut ja kuopatta, jos se tippuisi, eikä sieltä voisi enää koskaan nousta. Fakta on, että vaikka JYP menisi nyt konkurssiin sieltä löytyy edelleen ne 200 000 ihmistä ja Liigaan kelpaava halli, jotka puuttuvat n. 90%:ta Mestiksen seuroista/kaupungeista. Kyllä sinne joku uusi yrittäjä löytyy.
Niin, miksiköhän niitä uusia toimijoita ei enää ole? Miksi kukaan edes yrittäisi kasvattaa mitään, kun tie huipulle on ollut poikki vuosia, eikä toivoa sen avautumisesta ennen tätä kautta ole ollut näkyvissä. Kyllä ne junnuseurat sinne edelleen jäävät ja isot talentit siirtyvät toisiin kaupunkeihin pelaamaan.
En oikein edes ymmärrä mitä tässä pitäisi sarjan tai muiden joukkueiden sinun mielestäsi tehdä, jos Jyväskylä kaupunkina ei pysty missään lajissa ylläpitämään pääsarjatasolla joukkuetta?
Edelleen ihmiset ovat valmiita hyppäämään katsomaan menestyvää seuraa/lajia, ei nousevaa ja tietään raivaavaa. Siihen ne seurat kaatuu.
Kun siinä iltapäiväjulkaisun jutussa sitten mainittiin, että peliohjelman tekeminen voisi mennä vaikeaksi, niin ehdottelin siihen sitä, että noihin A ja B Liigaan voitaisiin mennä aina edellisen kevään menestyksen perusteella, koska silloin se runkosarjan peliohjelman voi suunnitella valmiiksi koko runkosarjan osalta. Tuossa Hiltusen mallissahan kalentereita pitäisi alkaa kauden puolivälissä tekemään uusiksi, kun joukkueet jakautuisi syksyn pelimenestyksen perusteella A ja B Liigaan. Ja sehän voi sitten tuottaa hankaluuksia ainakin sellaisissa paikoissa, jossa ne peliareenat ovat kovasti muussakin käytössä.
Ei kait kotiotteluiden otteluohjelma muutu mitenkään, oli se loppukausi sitten A- tai B-liigaa ? Vain vierasvastustajia ei tiedetä. Kotiotteluille voi edelleen varata halleihin samat ajankohdat otteluille.
Ja mitä käy sitten, jos useampi joukkue varannu jonkun tietyn päivän kotiottelulle ja vierasjoukkueita ei riitäkään?
Meinaa jos meillä on Liigassa kuusitoista joukkuetta, niin kullekin pelipäivälle riittää kahdeksan joukkuetta kotijoukkueiksi ja luonnollisesti tarvitaan sitten kahdeksan vierasjoukkuetta. No mitäs jos sitten syksyllä kalenteri lyödään lukkoon koko runkosarjan osalta, mutta alasarjaan on vaikka tälle päivälle osunut viidelle joukkueelle kotipeli ja vain kolmelle joukkueelle vieraspeli? Ja jos tilanne olis tuo, niin kääntäen yläsarjassa olisi silloin vain kolme joukkuetta, jolle tämä päivä olisi merkattu kotipeliksi ja viidelle vieraspeliksi.
Eli ei sitä kalenteria vaan pysty tekemään pomminvarmaksi valmiiksi, ennenkuin tietää, ketkä kussakin ryhmässä pelaisi. Tai ainoa pomminvarma tapa on varata areena jokaiselle kevään pelipäivälle ja sitten 14 päivää menee hukkaan. Ja jos meillä on areenoita, joissa kalenterit on täynnä tai lähes täynnä, niin maksaa varmaan jonkin verran pitää niitä tyhjinä varmuuden vuoksi.
Jos jo nyt iso osa pikkuseuroista kipuilee sen kanssa, että näivettymisen johdosta yleisömääräpeli on kuljettu loppuun, miten ihmeessä tämä Kartelli 2.0 tekee Sportin ja Saipan kohtaamisista mielenkiintoisempia, vielä kun niitä budjetoidaan kalenteriin nykyistä enemmän ja vetonaulaottelut vähenevät?
Suurin osa jengeistä taisi tällä kaudella olla 30 matsissa noin 15.joulukuuta. Siitä eteenpäin voi tehdä loput muutokset ja ku ne ajoittuisi maaliskuun puoliväliin, niin 3kk on aikaa reagoida.
Yksi näkökulma alemman loppusarjan kohtaamisiin kevätkaudella: tulee enemmän "6 pisteen pelejä" eli joukkueet kohtaa päävastustajiaan useammin ja mahdollisuus nousta esim. sijalta 16 pleijareihin voi elää aika pitkään. No, tietysti aika näyttää, jos tähän malliin päädytään.