Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[#42]

Käsittääkseni tuo ehto urheilullisesta menestymisestä koskee vain nousevia joukkueita. Jos pelaa jo Liigassa, niin tuo ehto täyttyy ns. automaattisesti.

Rehellisesti sanottuna SaiPa täyttää hädin tuskin valtaosan ehdoista..

 

[Espoonmies]

Rehellisesti sanottuna SaiPa täyttää hädin tuskin valtaosan ehdoista..

Nyt näyttää siltä että lisenssiehdot Liigaosakkeenomistajalle on sellaiset että ei saa olla verovelkaa eikä maksamattomia pelaajapalkkioita. Mut jos on niin sen voi korvata sillä että on näyttää tositteet merkittävästä ulkomaisesta yhteistyökumppanista jonka kanssa on yli 100 000 euron transaktioita. Sitä ei Liiga ei määritellyt mihin suuntaan se raha pitää liikkua.

 

[Flyingbird]

Toisaalta voiko nykyinen kannattajamäärä edes kasvaa merkityksetöntä Mestistä tahkomalla? Itse uskon, että esim. Interin puolelta voisi myös Tutolle siirtyä kannattajia. Meinaan itse ainakin tunnen Inter faneja, jotka ruvenneet kannattamaan Tapparaa, koska Tepsiä eivät tietenkään voi. Ja eiköhän noita piilotovereita lymyä myös Artukaisissa palloseuran pelejä seuramaassa.

Katsojamäärällisesti parhaimmat vuodet Kupittaalla oli viime vuosikymmenen alussa, kun katsojakeskiarvot oli vajaan 2k kieppeillä. Muutama seura nostettiiin viereltä Liigaan ja Tuto jäi ruikuttamaan rannalle. Sen jälkeen meno on ollut todella harmaata. Näiden kabinettinousujen jälkeen muutama tuttu kasvo hävisi hallilta kokonaan, joilla oli ollut kausari ainakin 90-luvulta asti Tuton peleihin. Pelien merkityksettömyys ja eurooppalaiseen urheiluun kuulumattomat kabinettinousut yksinkertaisesti hävitti jopa "ikikannattajia" katsomoista. Itsestäkin tuli yhtäkkiä satunnaisseuraajan sijaan futiksessa Liverpoolille corefani, koska yksinkertaisesti en enää kokenut saavani sellaista euforiaa Tuton voitoista johon on tottunut.

Nyt pitäisi buumia alkaa rakentamaan uudelleen ja saada takaisin vanhoja kannattajia, sekä varsinkin uusia. En usko sen mikään mahdoton tehtävä olevan, sillä Tutolla on yllättävän paljon sympatiaa kahvipöydissä.

 

[Peluuri]

Niin että Espoo ja TuTo. Sitten vielä Narrit. Ja varmaan Roki ja LeKi tai mitä näitä on. Siitähän saadaan se kahdenkymmenen joukkueen sarja sitten kasaan. Suunta pitäisi olla kohti pienempää joukkuemäärää ja tässä on käymässä täysin päinvastoin.

Tiedoksi sinulle, että 10 on 33,33 prosenttia vähemmän kuin 15. Et todennäköisesti ole lukenut pariin vuoteen uusittuun sarjajärjestelmään liittyvää keskustelua, kun 20 joukkueen sarjasta höpötät. Toki 20 joukkuetta tullee olemaan liigan alaisuudessa, mutta se on eri asia.

 

[tommy36]

Niin ei minulla tietenkään ole tarkkaa tietoa hakemusten sisällöistä. TUTO on joka tapauksessa tahkonnut Mestistä jo aika pitkään ja Kiekko-Espoon historia on sitten mitä on. TUTOlla on ymmärtääkseni ihan vahvat taustavoimat ja halli on kunnossa. Toki Espoossakin on olosuhteet kunnossa, vaikka jokin aika sitten hallin ovet olivatkin lankutettu kiinni.

Urheilullinen menestys ei TUTOlla jää pidemmällä aikavälillä yhtään Espoota heikommaksi. En osaa nyt erityisesti osoittaa lukuja, mutta näkemykseni mukaan Turkuun pitäisi mahtua kaksi liigaseuraa ja toisaalta Espoo on osoittanut ammattilaisurheilun pyörittämisen olevan ko. paikkakunnalla vähintäänkin haastavaa.

Sehän voi olla, että pistetään Tepsukat mestikseen, kun niillä namusedät pyörittää bisnestä ja sitä ei enää haluta kannustaa, ja muuten seura tuottaa vain tappioita vuodesta toiseen. TuTo tulee sitten tilalle.
Kyllä mun puolesta voi molemmat sinne nyt nostaa jos noin kovin tekee mieli, ja kiva huomata että ollaan valmiita maksamaan se osakekin sitten. Tervetuloa mukaan vaan. Ja SaiPa voisi vaikka oikeasti hakea vauhtia mestiksestä, että saisi homman taas kuosiin. Saahan se sitten mukaansa tuon 3,8 milliä joilla saa asiat kuntoon sekä rakennettua ihan kilpailukykyisen joukkueen mestikseen.

Siis en tätä itse toivo, vaan esitän vaan vaihtoehtona.

 

[tommy36]

Katsojamäärällisesti parhaimmat vuodet Kupittaalla oli viime vuosikymmenen alussa, kun katsojakeskiarvot oli vajaan 2k kieppeillä. Muutama seura nostettiiin viereltä Liigaan ja Tuto jäi ruikuttamaan rannalle. Sen jälkeen meno on ollut todella harmaata. Näiden kabinettinousujen jälkeen muutama tuttu kasvo hävisi hallilta kokonaan, joilla oli ollut kausari ainakin 90-luvulta asti Tuton peleihin. Pelien merkityksettömyys ja eurooppalaiseen urheiluun kuulumattomat kabinettinousut yksinkertaisesti hävitti jopa "ikikannattajia" katsomoista. Itsestäkin tuli yhtäkkiä satunnaisseuraajan sijaan futiksessa Liverpoolille corefani, koska yksinkertaisesti en enää kokenut saavani sellaista euforiaa Tuton voitoista johon on tottunut.

Nyt pitäisi buumia alkaa rakentamaan uudelleen ja saada takaisin vanhoja kannattajia, sekä varsinkin uusia. En usko sen mikään mahdoton tehtävä olevan, sillä Tutolla on yllättävän paljon sympatiaa kahvipöydissä.

Eurooppalaisen urheilun perustaan ei ideologisesti kuulu kabinettinousut eikä suljetut sarjat. Mutta tähän suuntaan kuitenkin monet isommat seurat haluavat asioita viedä, sillä suljetut liigat pienentävät kuitnekin sitä taloudellista riskinottoa, ja tämä siis tiedostetaan myös siellä EUssa, että painetta sarjojen sulkemiseen on.

Mitenkään järkiperäisesti ei voida verrata esim englannin premier leagueta tähän kotoiseen kiekkoliigaamme, sillä täällä yhteistyösopimuksia tehdessä, joudutaan huomioimaan merkittävästi pienenmpi talouslaue, sekä jäähallien mahdollisuus lisätä katsojakapasitettiaan mitenkään englannin jalkapalloon rinnastettavaksi.

Siellä sopimusten arvot joukkueille on sellaisissa luokissa, että yhden joukkueen talous jo menee ohi koko kotoisesta liigasta yhteensä. Täällä ei siis ole merkkiäkään tällä hetkellä sellaisesta tulevaisuudesta, jossa mestisjoukkueet voisivat pyöritellä sellaista noin kahden miljoonan pelaajabudjettia, eikä voida katsoa liigan rahojen riittävän tuollaiseen brittijalkapallon tyynyrahaa putoajalle, joka on kolmen kauden aikana luokkaa 40 miljoonaa, joka sekin on leikkirahaa (ikävä kyllä), mutta pelastanee ainkain pahemmalta kriisiltä.

Ja sielläkin nähdään jo se, että joukkueita ihan surutta myydään ns "maasta ulos" että joku perseen arabimilardööri saa leikkkiä fudismogulia. Liigajoukkueet eivät tähä toivottavasti lähde, ja jääkööt Jokerit ainoaksi joukkueeksi ikiajoiksi, joka moiseen sotki toimintansa.

Jos kiekkomme tasoa halutaa edes jotenkin ylläpitää jatkossakin, niin täällä sopimusten sisälöllisest asiat on pyrittävä maksimoimaan, joka siis tarkoittaa mm sitä, että missään tuhanne katsojan ladossa ei pelejää vaan voida pelata, sillä se tosiaankin nääkyy heti sopimuksissa.

Osakemaksu ei varmaankaan ole mukava asia, mutta juuri nyt ei ole kukaan esittänyt muutakaan keinoa alkaa saamaan sitä rahaa sinne mestiksen puolelle, sillä tuon summan turvin se tyynyraha jatjossa maksetaan. Aiemmin se oli selkeä kynnysraha päästä nauttimaan sopimusten tuotoista sekä liigan tuesta joukkueilleen, mutta jatkossa tämän merkitys siis selkesätikin muuttuu, ja koska liigalla ei ole odotettavissa premier leagun kaltaista TV-sopparia ihan näillä näppiksillä, niin eipä täällä liigalla ole rahaa ketään autella, jos ei sellaista rahaa jostakin sisään oteta.

Edeleen siis korostan, että EUnkin puolella tämä tosiasia tiedostetaan, ja voi hyvinkin olla, että tulemme lähivuosina kenties sittenkin näkemään sellaisen superliigan jalkapallossa, jota jo kerran puuhailtiin. Vaikka EU takaa urheilussa luonnollisen monopolin, eli yhden lajiliiton järjestelmän, niin sellainenkaan liitto ei voi rajoittaa tällaisen sarjan luomista, tai estää pelaajia osallistumasta sen jälkeen maajoukkuetoimintaan. Se voi estää toki ottamasta osaa liitos omiin sarjoihin, mutta tuossa vaiheessahan saa nuo liitot heitellä hyvästiti TV-sopimuksilleen, sillä voi olla että ne suuntautuu ihan muualle.

Tämä ei siis ole ihan yksinkertainen asia, ja pidän ihan hölmönä TuTon touhuamista, jos ei seura sitten ole aivan oikeasti saanut toimintaansa tilaan, jossa perusteet ensi kaudelle liigassa täyttyvät. Kun namusetiä ei ilmeisestikään hyväksytä, niin pitää joko olla seuran omistaja, tai sitten seura lainaa rahat tai tekee niistä sponsorisopimuksen Salonojia ei enää haluta hommaa sotkemaan.

Lisäksi muuten noissa euroopan sarjoissa on myös se 51% sääntö edelleen olemassa monessa maassa. Estämässä juurikin näitä arabimilardöörien perseilyitä.

 

[Tarinankertoja]

Edeleen siis korostan, että EUnkin puolella tämä tosiasia tiedostetaan, ja voi hyvinkin olla, että tulemme lähivuosina kenties sittenkin näkemään sellaisen superliigan jalkapallossa, jota jo kerran puuhailtiin.

UEFA tämän uhkan edessä muutti Mestareiden liigan peliohjelmajärjestelmän lohkojärjestelmästä tähän kiakon CHL:stä tältä kaudelta tuttuun yhdensarjataulukon järjestelmään ja otteluarvontaan shakin tapaan.. Tällä siis suositaan suurseurojen välisten otteluiden lisääntymistä, mikä on ajanut suurseuroja kohti ns superliigaa. Kansalliset liigat ja UEFA tätä tietty koittaa torpata (kuten myös fanit, kuten englannista ilosesti nähtiin viimevirityksen tullessa julki)

 

[Nelfor]

Rehellisesti sanottuna SaiPa täyttää hädin tuskin valtaosan ehdoista..

Näillä näkymin SaiPalla on 3,8 miljoonaa euroa etumatkaa niihin joukkueisiin, jotka hakevat nousua.

 

[Satunnainen]

Urheilullinen menestys ei TUTOlla jää pidemmällä aikavälillä yhtään Espoota heikommaksi.

Totta, ennen kautta 20-21 TUTO oli selvästi edellä, koska Kiekko-Espoo vasta nousi Mestikseen tuolle kaudella. Kaudesta 20-21 alkaen, siis kun kumpikin on pelannut Mestiksessä, menestys ei ole mennyt ihan tasan. Kiekko-Espoo runkosarjassa 1, 2, 1, ja pudotuspeleissä puolivälierätappio, hopea, mestaruus, TUTO runkosarjassa 8, 11, 10, ja pudotuspeleissä villi kortti -tappio, karsintojen voitto, puolivälierätappio.

 

[Flyingbird]

Näillä näkymin SaiPalla on 3,8 miljoonaa euroa etumatkaa niihin joukkueisiin, jotka hakevat nousua.

Totta, mutta jos halukkaita löytyy se maksamaan. Niin ei siitä SaiPalle etua ole.

 

[Nelfor]

Totta, mutta jos halukkaita löytyy se maksamaan. Niin ei siitä SaiPalle etua ole.

Totta, mutta jos hakemuksesta ei selkeästi ja todistettavasti ilmene, että tuo summa tullaan kuittaamaan ja se ei tuota taloudellisia haasteita, niin etu on edelleen SaiPalla.

 

[Flyingbird]

Totta, mutta jos hakemuksesta ei selkeästi ja todistettavasti ilmene, että tuo summa tullaan kuittaamaan ja se ei tuota taloudellisia haasteita, niin etu on edelleen SaiPalla.

Hauska tämä kohta "ei tuota taloudellisia haasteita". No mille jääkiekkojoukkueelle Suomessa se ei tuottaisi taloudellisia haasteita.

 

[avail]

Totta, ennen kautta 20-21 TUTO oli selvästi edellä, koska Kiekko-Espoo vasta nousi Mestikseen tuolle kaudella. Kaudesta 20-21 alkaen, siis kun kumpikin on pelannut Mestiksessä, menestys ei ole mennyt ihan tasan. Kiekko-Espoo runkosarjassa 1, 2, 1, ja pudotuspeleissä puolivälierätappio, hopea, mestaruus, TUTO runkosarjassa 8, 11, 10, ja pudotuspeleissä villi kortti -tappio, karsintojen voitto, puolivälierätappio.

Toisaalta pointtihan onkin siinä (Liigan kriteerejä tulkiten), että hakemusta/hakemuksia käsitellessään joukkue- ja/tai hakemuskohtaisesti, eikä näitä kahta joukkuetta verrata keskenään. Tai mistäpä minä tiedän vaikka Liiga vertaisikin, mutta teorian tasolla näin ei saisi tehdä.

Jos taas verrattaisiin, niin kuten sanottua, kun tuota urheilullista menestystä ei kriteereissä ole erikseen rajattu mihinkään tiettyyn ajanjaksoon, TuTon osalta voidaan siis tuon Espoon vastaavan aikakauden verrokiksi ottaa mikä tahansa kolmen vuoden ajanjakso. Eli olkoon se sitten vaikka vuodet 05-08, jolloin runkosarjasijoitukset olivat 3, 2, 1 ja pudotuspeleissä pronssia, tappio pronssipelissä sekä mestaruus.

Kaiken tämän lisäksi, edelleen jos kahta seuraa verrattaisiin keskenään lisenssihakemusten suhteen, pitäisi verrata jokaista hakemusta keskenään (kyllä, myös jo Liigassa olevien kanssa, koska nämäkin vuosittain hakevat lisenssiä seuraavalle kaudelle). Tällöin päädyttäisiin tilanteeseen, jossa mediassakin esitetyn tiedon perusteella näitä kahta joukkuetta verrattaisiin ennemmin tai myöhemmin SaiPaan. Siinä pitäisi olla se lähtökohta, mihin peilata.

Sinänsä turhaa pilkunviilausta lienee tämän pohtiminen, ainakin omasta mielestäni. Melkoisen sopan on Liiga keittänyt, eikä loppua näy. Minä kyllä näkisin molemmat edellämainitut joukkueet vielä joskus Liigassa mielelläni, mutta en tällaisen kabinettipelleilyn kautta.

 

[Nelfor]

Hauska tämä kohta "ei tuota taloudellisia haasteita". No mille jääkiekkojoukkueelle Suomessa se ei tuottaisi taloudellisia haasteita.

My point exactly. Siihen Liiga voi tarttua, jos pyydetään perustelemaan miksi SaiPa saa lisenssin ja nousijaehdokas ei.

 

[Satunnainen]

Toisaalta pointtihan onkin siinä (Liigan kriteerejä tulkiten), että hakemusta/hakemuksia käsitellessään joukkue- ja/tai hakemuskohtaisesti, eikä näitä kahta joukkuetta verrata keskenään. Tai mistäpä minä tiedän vaikka Liiga vertaisikin, mutta teorian tasolla näin ei saisi tehdä.

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

 

[avail]

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

Ymmärrän kantasi ja olen samaa mieltä kanssasi asiasta, kun ajatellaan asiaa "tämän päivän" eli nykyisen tilanteen kannalta, jossa tarkastellaan lähihistoriaa (jolla myös minunkin mielestäni tulisi olla se suurin painoarvo). Tällaiselle paatuneelle urheilukuluttajalle ja -romantikolle kaikkein paras olisi se vanha käytäntö, missä tarkastellaan tasan edellistä kautta ja vain Mestiksen mestarilla olisi mahdollista hakea lisenssiä. Tässä mielessähän K-Espoo onkin valovuoden TuToa edellä (tai no, ainakin puoli vuotta, heh).

Tarkoitinkin siis sitä, että Liiga on jättänyt portin auki sille, että menestyksen mittarina voi käyttää halutessaan vaikkapa sitten tuota maratontaulukkoa. Onko siinä järkeä? Ei niin yhtään, mutta näin Liiga nyt on kuitenkin päättänyt asian tuoda julki perustellessaan kriteereitä.

Taisi Hiltuset ja kumppanit ampua itseään aika pahasti polveen kaiken tämän sekoilun keskellä. Ihan hyvä vaan, että TuTo haastaa tuota hommaa ihan tosissaan. En tosin siltikään pidätä hengitystäni sen suhteen, että tästä koko nousuprosessista saataisiin järkevää ihan heti. Niin kauan kuin mitään laitonta ei todeta tapahtuneen (kartelli- yms syytösten muodossa), Liiga osannee keplotella ja esimerkiksi hinnoitella lisenssinsä niin, että piiri pieni pyörii jatkossakin. Valitettavasti.

 

[Kiekoton Mies]

Näillä näkymin SaiPalla on 3,8 miljoonaa euroa etumatkaa niihin joukkueisiin, jotka hakevat nousua.

Tämän vuoksi kait siellä Mestiksessä on aika monta seuraa käärmeissään tästä tilanteesta. Ihan mielenkiinnosta pidätkö tätä asian nykyistä tilaa reiluna vai toteatko vain nykyisen faktan?

Ymmärrän Tapparan etumatkan SaiPaan, koska se on tehty tasapuolisessa kilpailuasetelmassa. No sijainti on Tampereella tietenkin parempi, mutta pointti on, että molemmat pelaa samaa suljettua sarjaa. Teoriassa voivat siis kilpailla tasapuolisesti.

Sitä en ymmärrä, miksi tämä keinotekoinen 3,8 miljoonan raja voi olla olemassa ja samalla puhua kilpailun olevan avointa ja Mestis-seurojen voivan vain kehittää toimintaansa kohti Liigaa. Onnistuuhan se ajan kanssa joiltain seuroilta, mutta ei se ole reilu ja tasapuolinen asetelma. Ainakaan se ei ole urheilullinen ja kilpailullinen asetelma.

 

[Viljasen Saab96]

Luin sveitsiläisen tutkielman sikäläisestä liigasta, mikä olisi hyvä tehdä myös Suomen liigasta. Tässä pieni alkupohdinta siihen suuntaan Jyp-fanin näkökulmasta:

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, montako seuraa pitäisi olla Liigassa ja että liiga pitäisi avata "urheilullisuuden" vuoksi eli Saipan vaihtamiseksi Jokereihin. Kiekko-Espoo ja yllättäen TuTo ovat myös ilmoittaneet kiinnostuksensa. Jotkut taas ovat toivoneet, että liiga pieninisi vain "oikeat seurat" kattavaksi tyngäksi, joka jotenkin palvelisi paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin laaja liiga. Jypin taloudellinen tilanne on herättänyt keskustelua ajoittain, mutta kuinka aiheellinen pelko liigastatuksen menettämisestä Jypin kohdalla on?

Supistuvan liigan logiikalla Itä-Saksalla olisi pitänyt olla maailman paras maajoukkue, koska siellä oli vain kaksi seuraa liigassa, ja Kanadan pitäisi olla maailman huonoin kiekkomaa kun seuroja on joka puolella. Ja ketä kiinnostaisi katsoa kauden aikana KAHDEKSAN matsia samaa seuraa vastaan? NHL:ssäkin Rangers ja Devils pelaavat kauden aikana vain 5 kertaa vastakkain, koska liian paljon samaa tuubaa vain on liikaa. Eli liigan supistaminen ei ole välttämättä kenenkään taloudellisen edun mukaista, mutta Saipan sekoiluakaan ei liigassa voida katsoa ikuisesti.

Ryhdyin sitten pohtimaan NHL-tyyliin, montako liigaseuraa Suomessa pitäisi olla ja onko Jyp niistä. Lähtökohdaksi otin liigakaupunkien BKT:n, koska vaikka joinain vuosina UTJ:t ja valmentajat voivat ylisuorittaa budjettiin nähden, niin pitkässä juoksussa nämä erot tasoittuvat ainakin ylisuorittamisen osalta ja kaupungin potentiaalinen rahoituspohja on rajaava tekijä. Mutta koska toisaalta tuon alueellisen taloudellisen potentiaalin mobilisoimisessa paikallisen liigaseuran hyväksi on suuria eroja, niin on vaikea rajata pois ainakaan alle 3 mrd BKT:n kokoisia kaupunkeja kuten Rauma, missä pelaajabudjetti on kunnossa. Käytännössä nykyrahassa mitattuna noin 2 miljoona euron pelaajabudjetti tarvitaan elinkelpoiselle tiimille. Tähän on toistaiseksi 2.6 mrd BKT:n Mikkelissäkin pystytty, mutta se on vaatinut esim. Jypiin verrattuna kaksinkertaista tehokkuutta varainkeruussa. Onnistuuko tämä 10 tai 20 vuoden ajanjaksolla joka vuosi? Imho Raumalla kyllä, Mikkelissä ei.

Liigan laiskin rahojen kerääjä pelaajabudjetilla ja kaupungin BKT:lla mitattuna on HIFK, joka käyttää vain 34 promillen tuhannesosaa (promikronia) alueensa tuotannosta pelaaja budjettiin. Toiseksi laiskin on TPS (187). Paras varojen kartuttaja on Rauman Lukko, jonka vastaava luku on 948 eli 30-kertainen IFK:n verrattuna! Noin puolet eli 6 seuraa kartutti varoja 300-400 yksikön tasolla.

Kaupunki	BKT	Joukkue(et)	Budj.	Kerroin (promicro)	Kerroin (promille)
SK011 Helsinki	93685,6	HIFK	3,2	34,16	0,03
SK064 Tampere	18765,4	Tappara + Ilves	6,4	338,39	0,34
SK023 Turku	15002,4	TPS	2,8	186,64	0,19
SK171 Oulu	10657,6	Kärpät	3,3	304,95	0,30
SK071 Lahti	7173,4	Pelicans	2,7	369,42	0,37
SK131 Jyväskylä	7114,2	JYP	2,5	351,41	0,35
SK112 Kuopio	5871,5	KalPa	2,1	357,66	0,36
SK142 Seinäjoki	5038,3		1,8	350,00
SK152 Vaasa	4967,3	Sport	1,8	369,62	0,37
SK043 Pori	4805,9	Ässät	2,1	436,96	0,44
SK122 Joensuu	4785,9		1,7	350,00
SK051 Hämeenlinna	3684,8	HPK	2,0	529,20	0,53
SK091 Lappeenranta	3946,3	SaiPa	1,9	481,46	0,48
SK082 Kotka-Hamina	3586,9		1,3	350,00
SK081 Kouvola	3467,8	KooKoo	2,1	605,57	0,61
SK041 Rauma	3060,4	Lukko	2,9	947,59	0,95
SK101 Mikkeli	2558,9	Jukurit	2,0	781,59	0,78
SK191 Rovaniemi	2417,6		0,8	350,00

lähteet: Tilastokeskus, Suomikiekko.com

SIIS MONTAKO LIIGASEURAA?

Tällä logiikalla pääkaupunkiseudulle mahtuisi paitsi IFK, Jokerit ja Kiekko-Espoo, niin myös 7 muuta seuraa, mikäli jokainen kerää rahaa maan keskiarvon mukaisesti. Eli Hesaan ja sen hangaround mestoihin pitäisi asap saada vähintään nuo 2 joukkuetta mukaan, kunhan ne vain osoittavat organisaationsa kypsyyden. Tampereella 2 seuraa on OK, mutta Turussa on TuTon kokoinen aukko, eli myös Tuto pitäisi saada takaisin liigaan - lisää paikallispelejä Turkuun. Meidän Jypin lisäksi Kärpät, Pelicans, Kalpa, Sport ja Ässät ovat strategisesti oikeassa asemassa säilyäkseen liigassa. Seinäjoki ja Joensuu voisivat vielä mahtua mukaan uusina kaupunkeina.

Käytännössä liigassa selviämisen raja näyttää olevan 4 mrd BKT:n kaupungeissa. Sen alle jäävät HPK, Saipa, KooKoo, Lukko ja Jukurit, jotka joutuvat joka vuosi ylisuorittamaan varainkeruussa. Lukko on onnistunut valamaan sellaisen taloudellisen peruskiven, että sen asema on betonisoitu liigassa. Jos jatkossa liigaa laajennetaan, niin alle 4 mrd BKT:n kaupunkien joukkueiden pitää kyetä osoittamaan Lukon kaltainen pitkän aikavälin taloudellinen tukiorganisaatio, että ne voidaan liigaan hyväksyä. HPK on osoittanut urheillullisesti kuuluvansa liigaan voittamalla mestaruuden, mutta sen pitää lähivuosinä luoda "Hämeenlinnan Kiekkoilun Tuki" organisaatio, jos se haluaa pysyä liigassa.

Ainakin Saipan ja Jukureiden omistajien pitäisi vakavasti harkita, onko niiden nykyisellä organisaatiolla mahdollista toimia liigassa seuraavat 5-10 vuotta, vai olisiko konkurssia parempi vaihtoehto esimerkiksi myydä liigaosake Jokereille ja vaihtaa osakeyhtiöiden nimiä & sarjapaikkoja?

Asettamalla joukkueille esimerkiksi 2 ja 5 miljoonan euron minimi- ja maksimibudjetit liiga pystyisi säätelemään paremmin kilpailullisuutta ja "häätämään" liigasta ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät kriteereistä. Kuten aikoinaan kävi Bluesille - ja pian Saipalle.

Toisaalta Suomi-kiekon kannalta pitäisi miettiä laajemmin, haluammeko toimia vain NHL:n, Sveitsin ja Ruotsin liigojen farmina vai rakentaa yhteisen Euroopan liigan, missä NHL:n tyyliin joukkueet pelaavat pääosin kansallisen liigan/divisioonan joukkueita vastaan sekä kerran vuodessa muiden divisioonien joukkueita vastaan, ja sitten kauden päätteeksi divisioonien voittajat pelaavat toisiaan vastaan koko Euroopan mestaruudesta esim. tyyliin Etelä vs Pohjoinen. MUTTA. Ikävä kyllä tämä ei ole Jypin kohdalla realistista, sillä pystyäkseen kilpailemaan Ruotsin kanssa pelaajista, liigaseurojen tulisi nostaa pelaajabudjetit 4-5 miljoonaan. Tähän pystyttäisiin vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ja kun otetaan huomioon Sveitsin liiga, niin budjetin pitäisi olla yli 15 miljoonaa, mikä onnistuu vain Helsingissä, kiitos frangin yliarvostuksen, mikä on eurooppalaisen lätkäliigan kannalta todella huono asia.

Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.

Huom: Laitan tännekin kun muutama jäsen ehdotti näin, alunperin Jypin puolella.

 

[se7en]

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

Kyllä sille pidemmän aikavälin menestykselle on syytä painoarvoa antaa. Kiekko-Espoo on suhteellisen tuore tulokas nykypohjallansa ja edeltäjät on kaikki epäonnistuneet. Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

TUTO sen sijaan on pysynyt pystyssä. On totta, että silläkin on taloudellisia haasteita ollut, mutta konkurssia ei ole tainnut tehdä? Muistikuva on, että TUTOllakin on edeltäjänsä (TuTo?), mutta en nyt äkkiä löytänyt mikä juttu se oli.

Eli kyllä sillä merkitystä minusta on, että pysyykö seura pystyssä nykyisellä pohjalla. TUTO on pitkään Mestiksessä ollut ja ehkä menestyskin olisi eri, jos olisivat Espoon tavoin kiristelleet köyttä sopivin aikavälein. Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

En kiistä, ettenkö itsekin haluaisi Kiekko-Espoon paluuta liigaan, mutta vertailussa TUTOon en kovinkaan varma kumpi pitäisi nostaa.

Monelle tuntuu asia olevan selvempi ja heiltä haluaisin kyllä kysyä, että onko tosiaan?

 

[Satunnainen]

Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

Niinhän se on. Mutta sen kai pitäisi näkyä kohdassa talous. Ei kohdassa Mestis-menestys.

Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

Nyt menossa neljäs kausi. Kahtena edellisenä palanneet finaaleissa. Ensimmäisellä Mestis-kaudella voittivat runkosarjan, mutta kompastuivat (mini)puolivälierissä. Paraatiovia en ole avaamassa enkä sulkemassa yhtään kenellekään. Mutta aika vaikea on minua ylipuhua ajattelemaan, että Kiekko-Espoon relevantti urheilulinen menestys ei olisi selvästi TUTOa parempaa.

 

[Satunnainen]

Tarkoitinkin siis sitä, että Liiga on jättänyt portin auki sille, että menestyksen mittarina voi käyttää halutessaan vaikkapa sitten tuota maratontaulukkoa. Onko siinä järkeä? Ei niin yhtään, mutta näin Liiga nyt on kuitenkin päättänyt asian tuoda julki perustellessaan kriteereitä.

Tietysti voidaan myös katsoa aiempaa näyttöä nostettujen laajennus/täydennysseurojen osalta.

KalPa nostettiin kaudeksi 05-06, oli voittanut Mestiksen 03-04 ja 04-05
Sport nostettiin kaudeksi 14-15, oli voittanut Mestiksen 08-09, 10-11 ja 11-12
KooKoo nostettiin kaudeksi 15-16, oli voittanut Mestiksen 13-14
Jukurit nostettiin kaudeksi 16-17, oli voittanut Mestiksen 12-13, 14-15, ja 15-16

Voisi siis todeta, että Mestiksen mestaruuden voittaminen on kaikilla näillä ollut urheilullisena näyttönä, ja siis tuore sellainen, ei 15 vuoden takainen. Itse asiassa vain Sport ei ollut hallitseva mestari nousupäätöksen aikaan, ja silloinhan kyseessä oli "hätänosto" korvaamaan Jokerit. Sport oli silloin kuitenkin viime vuosina voittanut kolmesti ja pelannut noina vuosina myös liigakarsintoja.

 

[Espoonmies]

Niinhän se on. Mutta sen kai pitäisi näkyä kohdassa talous. Ei kohdassa Mestis-menestys.


Nyt menossa neljäs kausi. Kahtena edellisenä palanneet finaaleissa. Ensimmäisellä Mestis-kaudella voittivat runkosarjan, mutta kompastuivat (mini)puolivälierissä. Paraatiovia en ole avaamassa enkä sulkemassa yhtään kenellekään. Mutta aika vaikea on minua ylipuhua ajattelemaan, että Kiekko-Espoon relevantti urheilulinen menestys ei olisi selvästi TUTOa parempaa.

Ainakin se on ollut nousujohteisempaa.

Toki jos huomioidaan Bluesin taloudellinen menestys tai menestymättömyys, niin siinä tapauksessa pitää huomioida myös Bluesin kaksi Liigahopeaa, joista toinen on TUTOn viimeisen Mestismestaruuden jälkeen ja toinen juuri ennen sitä.

 

[avail]

Tietysti voidaan myös katsoa aiempaa näyttöä nostettujen laajennus/täydennysseurojen osalta.

KalPa nostettiin kaudeksi 05-06, oli voittanut Mestiksen 03-04 ja 04-05
Sport nostettiin kaudeksi 14-15, oli voittanut Mestiksen 08-09, 10-11 ja 11-12
KooKoo nostettiin kaudeksi 15-16, oli voittanut Mestiksen 13-14
Jukurit nostettiin kaudeksi 16-17, oli voittanut Mestiksen 12-13, 14-15, ja 15-16

Voisi siis todeta, että Mestiksen mestaruuden voittaminen on kaikilla näillä ollut urheilullisena näyttönä, ja siis tuore sellainen, ei 15 vuoden takainen. Itse asiassa vain Sport ei ollut hallitseva mestari nousupäätöksen aikaan, ja silloinhan kyseessä oli "hätänosto" korvaamaan Jokerit. Sport oli silloin kuitenkin viime vuosina voittanut kolmesti ja pelannut noina vuosina myös liigakarsintoja.

Ehdot olivat silloin erit. Tuohon aikaan, eli toisinsanottuna Liigan sulkemisesta tähän kevääseen, oli vielä kriteerinä se voitettu mestaruus (päättyneeltä kaudelta). Nythän tuo kriteeri on muutettu muotoon "pitkäjänteinen ja menestyksekäs Mestis-taival".

Tuossa on se iso ero, miksi tämä keskustelu niin kuumana nyt käy.

 

[Knipexi]

Kyllä sille pidemmän aikavälin menestykselle on syytä painoarvoa antaa. Kiekko-Espoo on suhteellisen tuore tulokas nykypohjallansa ja edeltäjät on kaikki epäonnistuneet. Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

TUTO sen sijaan on pysynyt pystyssä. On totta, että silläkin on taloudellisia haasteita ollut, mutta konkurssia ei ole tainnut tehdä? Muistikuva on, että TUTOllakin on edeltäjänsä (TuTo?), mutta en nyt äkkiä löytänyt mikä juttu se oli.

Eli kyllä sillä merkitystä minusta on, että pysyykö seura pystyssä nykyisellä pohjalla. TUTO on pitkään Mestiksessä ollut ja ehkä menestyskin olisi eri, jos olisivat Espoon tavoin kiristelleet köyttä sopivin aikavälein. Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

En kiistä, ettenkö itsekin haluaisi Kiekko-Espoon paluuta liigaan, mutta vertailussa TUTOon en kovinkaan varma kumpi pitäisi nostaa.

Monelle tuntuu asia olevan selvempi ja heiltä haluaisin kyllä kysyä, että onko tosiaan?

Tämä on yksi parhaista kommenteista tässä ketjussa.

Huomioon tulee nimenomaan ottaa se, että TUTO on tehnyt pitkäjänteistä työtä URHEILU edellä. Se on pitänyt seuran toimintaa pystyssä, vaikka asiat eivät olisikaan olleet timanttisen hyvin. Tämä on varsin tärkeää junioreidenkin kannalta.

Espoossa taas on totuttu siihen, että kun tulee taloudellisesti perseeseen, kuten jokainen kerta tähän mennessä, niin konkurssi on väistämättä edessä. Tästä olisin hyvin huolissani.

Kummatkin seurat näkisin tosin Liigassa.

 

[Satunnainen]

Espoossa taas on totuttu siihen, että kun tulee taloudellisesti perseeseen, kuten jokainen kerta tähän mennessä, niin konkurssi on väistämättä edessä. Tästä olisin hyvin huolissani.

Nykyisen Kiekko-Espoon taustalla on kaiketi isompi omistajajoukko, mm. paljon espoolaisia entisiä ja nykyisiä kiekkoilijoita. En sinänsä laskisi heidän syykseen makkaramiljönäärin touhuja, eikä sen Bluesin konkurssiin johtaneen porukan. Mutta kieltämättä espoolaisen urheilun historia on talouden osalta aika synkkää kertomaa.