Luin sveitsiläisen tutkielman sikäläisestä liigasta, mikä olisi hyvä tehdä myös Suomen liigasta. Tässä pieni alkupohdinta siihen suuntaan Jyp-fanin näkökulmasta:
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, montako seuraa pitäisi olla Liigassa ja että liiga pitäisi avata "urheilullisuuden" vuoksi eli Saipan vaihtamiseksi Jokereihin. Kiekko-Espoo ja yllättäen TuTo ovat myös ilmoittaneet kiinnostuksensa. Jotkut taas ovat toivoneet, että liiga pieninisi vain "oikeat seurat" kattavaksi tyngäksi, joka jotenkin palvelisi paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin laaja liiga. Jypin taloudellinen tilanne on herättänyt keskustelua ajoittain, mutta kuinka aiheellinen pelko liigastatuksen menettämisestä Jypin kohdalla on?
Supistuvan liigan logiikalla Itä-Saksalla olisi pitänyt olla maailman paras maajoukkue, koska siellä oli vain kaksi seuraa liigassa, ja Kanadan pitäisi olla maailman huonoin kiekkomaa kun seuroja on joka puolella. Ja ketä kiinnostaisi katsoa kauden aikana KAHDEKSAN matsia samaa seuraa vastaan? NHL:ssäkin Rangers ja Devils pelaavat kauden aikana vain 5 kertaa vastakkain, koska liian paljon samaa tuubaa vain on liikaa. Eli liigan supistaminen ei ole välttämättä kenenkään taloudellisen edun mukaista, mutta Saipan sekoiluakaan ei liigassa voida katsoa ikuisesti.
Ryhdyin sitten pohtimaan NHL-tyyliin, montako liigaseuraa Suomessa pitäisi olla ja onko Jyp niistä. Lähtökohdaksi otin liigakaupunkien BKT:n, koska vaikka joinain vuosina UTJ:t ja valmentajat voivat ylisuorittaa budjettiin nähden, niin pitkässä juoksussa nämä erot tasoittuvat ainakin ylisuorittamisen osalta ja kaupungin potentiaalinen rahoituspohja on rajaava tekijä. Mutta koska toisaalta tuon alueellisen taloudellisen potentiaalin mobilisoimisessa paikallisen liigaseuran hyväksi on suuria eroja, niin on vaikea rajata pois ainakaan alle 3 mrd BKT:n kokoisia kaupunkeja kuten Rauma, missä pelaajabudjetti on kunnossa. Käytännössä nykyrahassa mitattuna noin 2 miljoona euron pelaajabudjetti tarvitaan elinkelpoiselle tiimille. Tähän on toistaiseksi 2.6 mrd BKT:n Mikkelissäkin pystytty, mutta se on vaatinut esim. Jypiin verrattuna kaksinkertaista tehokkuutta varainkeruussa. Onnistuuko tämä 10 tai 20 vuoden ajanjaksolla joka vuosi? Imho Raumalla kyllä, Mikkelissä ei.
Liigan laiskin rahojen kerääjä pelaajabudjetilla ja kaupungin BKT:lla mitattuna on HIFK, joka käyttää vain 34 promillen tuhannesosaa (promikronia) alueensa tuotannosta pelaaja budjettiin. Toiseksi laiskin on TPS (187). Paras varojen kartuttaja on Rauman Lukko, jonka vastaava luku on 948 eli 30-kertainen IFK:n verrattuna! Noin puolet eli 6 seuraa kartutti varoja 300-400 yksikön tasolla.
Kaupunki | BKT | Joukkue(et) | Budj. | Kerroin (promicro) | Kerroin (promille) |
SK011 Helsinki | 93685,6 | HIFK | 3,2 | 34,16 | 0,03 |
SK064 Tampere | 18765,4 | Tappara + Ilves | 6,4 | 338,39 | 0,34 |
SK023 Turku | 15002,4 | TPS | 2,8 | 186,64 | 0,19 |
SK171 Oulu | 10657,6 | Kärpät | 3,3 | 304,95 | 0,30 |
SK071 Lahti | 7173,4 | Pelicans | 2,7 | 369,42 | 0,37 |
SK131 Jyväskylä | 7114,2 | JYP | 2,5 | 351,41 | 0,35 |
SK112 Kuopio | 5871,5 | KalPa | 2,1 | 357,66 | 0,36 |
SK142 Seinäjoki | 5038,3 | | 1,8 | 350,00 | |
SK152 Vaasa | 4967,3 | Sport | 1,8 | 369,62 | 0,37 |
SK043 Pori | 4805,9 | Ässät | 2,1 | 436,96 | 0,44 |
SK122 Joensuu | 4785,9 | | 1,7 | 350,00 | |
SK051 Hämeenlinna | 3684,8 | HPK | 2,0 | 529,20 | 0,53 |
SK091 Lappeenranta | 3946,3 | SaiPa | 1,9 | 481,46 | 0,48 |
SK082 Kotka-Hamina | 3586,9 | | 1,3 | 350,00 | |
SK081 Kouvola | 3467,8 | KooKoo | 2,1 | 605,57 | 0,61 |
SK041 Rauma | 3060,4 | Lukko | 2,9 | 947,59 | 0,95 |
SK101 Mikkeli | 2558,9 | Jukurit | 2,0 | 781,59 | 0,78 |
SK191 Rovaniemi | 2417,6 | | 0,8 | 350,00 | |
lähteet: Tilastokeskus, Suomikiekko.com
SIIS MONTAKO LIIGASEURAA?
Tällä logiikalla pääkaupunkiseudulle mahtuisi paitsi
IFK, Jokerit ja Kiekko-Espoo, niin myös 7 muuta seuraa, mikäli jokainen kerää rahaa maan keskiarvon mukaisesti. Eli Hesaan ja sen hangaround mestoihin pitäisi asap saada vähintään nuo 2 joukkuetta mukaan, kunhan ne vain osoittavat organisaationsa kypsyyden. Tampereella 2 seuraa on OK, mutta Turussa on
TuTon kokoinen aukko, eli myös Tuto pitäisi saada takaisin liigaan - lisää paikallispelejä Turkuun. Meidän
Jypin lisäksi Kärpät, Pelicans, Kalpa, Sport ja Ässät ovat strategisesti oikeassa asemassa säilyäkseen liigassa.
Seinäjoki ja Joensuu voisivat vielä mahtua mukaan uusina kaupunkeina.
Käytännössä liigassa selviämisen raja näyttää olevan 4 mrd BKT:n kaupungeissa. Sen alle jäävät
HPK, Saipa, KooKoo, Lukko ja Jukurit, jotka joutuvat joka vuosi ylisuorittamaan varainkeruussa. Lukko on onnistunut valamaan sellaisen taloudellisen peruskiven, että sen asema on betonisoitu liigassa. Jos jatkossa liigaa laajennetaan, niin alle 4 mrd BKT:n kaupunkien joukkueiden pitää kyetä osoittamaan Lukon kaltainen pitkän aikavälin taloudellinen tukiorganisaatio, että ne voidaan liigaan hyväksyä. HPK on osoittanut urheillullisesti kuuluvansa liigaan voittamalla mestaruuden, mutta sen pitää lähivuosinä luoda "Hämeenlinnan Kiekkoilun Tuki" organisaatio, jos se haluaa pysyä liigassa.
Ainakin Saipan ja Jukureiden omistajien pitäisi vakavasti harkita, onko niiden nykyisellä organisaatiolla mahdollista toimia liigassa seuraavat 5-10 vuotta, vai olisiko konkurssia parempi vaihtoehto esimerkiksi myydä liigaosake Jokereille ja vaihtaa osakeyhtiöiden nimiä & sarjapaikkoja?
Asettamalla joukkueille esimerkiksi 2 ja 5 miljoonan euron minimi- ja maksimibudjetit liiga pystyisi säätelemään paremmin kilpailullisuutta ja "häätämään" liigasta ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät kriteereistä. Kuten aikoinaan kävi Bluesille - ja pian Saipalle.
Toisaalta Suomi-kiekon kannalta pitäisi miettiä laajemmin, haluammeko toimia vain NHL:n, Sveitsin ja Ruotsin liigojen farmina vai rakentaa yhteisen Euroopan liigan, missä NHL:n tyyliin joukkueet pelaavat pääosin kansallisen liigan/divisioonan joukkueita vastaan sekä kerran vuodessa muiden divisioonien joukkueita vastaan, ja sitten kauden päätteeksi divisioonien voittajat pelaavat toisiaan vastaan koko Euroopan mestaruudesta esim. tyyliin Etelä vs Pohjoinen. MUTTA. Ikävä kyllä tämä ei ole Jypin kohdalla realistista, sillä pystyäkseen kilpailemaan Ruotsin kanssa pelaajista, liigaseurojen tulisi nostaa pelaajabudjetit 4-5 miljoonaan. Tähän pystyttäisiin vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ja kun otetaan huomioon Sveitsin liiga, niin budjetin pitäisi olla yli 15 miljoonaa, mikä onnistuu vain Helsingissä, kiitos
frangin yliarvostuksen, mikä on eurooppalaisen lätkäliigan kannalta todella huono asia.
Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.
Huom: Laitan tännekin kun muutama jäsen ehdotti näin, alunperin Jypin puolella.