Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Nelfor]

Hauska tämä kohta "ei tuota taloudellisia haasteita". No mille jääkiekkojoukkueelle Suomessa se ei tuottaisi taloudellisia haasteita.

My point exactly. Siihen Liiga voi tarttua, jos pyydetään perustelemaan miksi SaiPa saa lisenssin ja nousijaehdokas ei.

 

[Satunnainen]

Toisaalta pointtihan onkin siinä (Liigan kriteerejä tulkiten), että hakemusta/hakemuksia käsitellessään joukkue- ja/tai hakemuskohtaisesti, eikä näitä kahta joukkuetta verrata keskenään. Tai mistäpä minä tiedän vaikka Liiga vertaisikin, mutta teorian tasolla näin ei saisi tehdä.

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

 

[avail]

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

Ymmärrän kantasi ja olen samaa mieltä kanssasi asiasta, kun ajatellaan asiaa "tämän päivän" eli nykyisen tilanteen kannalta, jossa tarkastellaan lähihistoriaa (jolla myös minunkin mielestäni tulisi olla se suurin painoarvo). Tällaiselle paatuneelle urheilukuluttajalle ja -romantikolle kaikkein paras olisi se vanha käytäntö, missä tarkastellaan tasan edellistä kautta ja vain Mestiksen mestarilla olisi mahdollista hakea lisenssiä. Tässä mielessähän K-Espoo onkin valovuoden TuToa edellä (tai no, ainakin puoli vuotta, heh).

Tarkoitinkin siis sitä, että Liiga on jättänyt portin auki sille, että menestyksen mittarina voi käyttää halutessaan vaikkapa sitten tuota maratontaulukkoa. Onko siinä järkeä? Ei niin yhtään, mutta näin Liiga nyt on kuitenkin päättänyt asian tuoda julki perustellessaan kriteereitä.

Taisi Hiltuset ja kumppanit ampua itseään aika pahasti polveen kaiken tämän sekoilun keskellä. Ihan hyvä vaan, että TuTo haastaa tuota hommaa ihan tosissaan. En tosin siltikään pidätä hengitystäni sen suhteen, että tästä koko nousuprosessista saataisiin järkevää ihan heti. Niin kauan kuin mitään laitonta ei todeta tapahtuneen (kartelli- yms syytösten muodossa), Liiga osannee keplotella ja esimerkiksi hinnoitella lisenssinsä niin, että piiri pieni pyörii jatkossakin. Valitettavasti.

 

[Kiekoton Mies]

Näillä näkymin SaiPalla on 3,8 miljoonaa euroa etumatkaa niihin joukkueisiin, jotka hakevat nousua.

Tämän vuoksi kait siellä Mestiksessä on aika monta seuraa käärmeissään tästä tilanteesta. Ihan mielenkiinnosta pidätkö tätä asian nykyistä tilaa reiluna vai toteatko vain nykyisen faktan?

Ymmärrän Tapparan etumatkan SaiPaan, koska se on tehty tasapuolisessa kilpailuasetelmassa. No sijainti on Tampereella tietenkin parempi, mutta pointti on, että molemmat pelaa samaa suljettua sarjaa. Teoriassa voivat siis kilpailla tasapuolisesti.

Sitä en ymmärrä, miksi tämä keinotekoinen 3,8 miljoonan raja voi olla olemassa ja samalla puhua kilpailun olevan avointa ja Mestis-seurojen voivan vain kehittää toimintaansa kohti Liigaa. Onnistuuhan se ajan kanssa joiltain seuroilta, mutta ei se ole reilu ja tasapuolinen asetelma. Ainakaan se ei ole urheilullinen ja kilpailullinen asetelma.

 

[Viljasen Saab96]

Luin sveitsiläisen tutkielman sikäläisestä liigasta, mikä olisi hyvä tehdä myös Suomen liigasta. Tässä pieni alkupohdinta siihen suuntaan Jyp-fanin näkökulmasta:

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, montako seuraa pitäisi olla Liigassa ja että liiga pitäisi avata "urheilullisuuden" vuoksi eli Saipan vaihtamiseksi Jokereihin. Kiekko-Espoo ja yllättäen TuTo ovat myös ilmoittaneet kiinnostuksensa. Jotkut taas ovat toivoneet, että liiga pieninisi vain "oikeat seurat" kattavaksi tyngäksi, joka jotenkin palvelisi paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin laaja liiga. Jypin taloudellinen tilanne on herättänyt keskustelua ajoittain, mutta kuinka aiheellinen pelko liigastatuksen menettämisestä Jypin kohdalla on?

Supistuvan liigan logiikalla Itä-Saksalla olisi pitänyt olla maailman paras maajoukkue, koska siellä oli vain kaksi seuraa liigassa, ja Kanadan pitäisi olla maailman huonoin kiekkomaa kun seuroja on joka puolella. Ja ketä kiinnostaisi katsoa kauden aikana KAHDEKSAN matsia samaa seuraa vastaan? NHL:ssäkin Rangers ja Devils pelaavat kauden aikana vain 5 kertaa vastakkain, koska liian paljon samaa tuubaa vain on liikaa. Eli liigan supistaminen ei ole välttämättä kenenkään taloudellisen edun mukaista, mutta Saipan sekoiluakaan ei liigassa voida katsoa ikuisesti.

Ryhdyin sitten pohtimaan NHL-tyyliin, montako liigaseuraa Suomessa pitäisi olla ja onko Jyp niistä. Lähtökohdaksi otin liigakaupunkien BKT:n, koska vaikka joinain vuosina UTJ:t ja valmentajat voivat ylisuorittaa budjettiin nähden, niin pitkässä juoksussa nämä erot tasoittuvat ainakin ylisuorittamisen osalta ja kaupungin potentiaalinen rahoituspohja on rajaava tekijä. Mutta koska toisaalta tuon alueellisen taloudellisen potentiaalin mobilisoimisessa paikallisen liigaseuran hyväksi on suuria eroja, niin on vaikea rajata pois ainakaan alle 3 mrd BKT:n kokoisia kaupunkeja kuten Rauma, missä pelaajabudjetti on kunnossa. Käytännössä nykyrahassa mitattuna noin 2 miljoona euron pelaajabudjetti tarvitaan elinkelpoiselle tiimille. Tähän on toistaiseksi 2.6 mrd BKT:n Mikkelissäkin pystytty, mutta se on vaatinut esim. Jypiin verrattuna kaksinkertaista tehokkuutta varainkeruussa. Onnistuuko tämä 10 tai 20 vuoden ajanjaksolla joka vuosi? Imho Raumalla kyllä, Mikkelissä ei.

Liigan laiskin rahojen kerääjä pelaajabudjetilla ja kaupungin BKT:lla mitattuna on HIFK, joka käyttää vain 34 promillen tuhannesosaa (promikronia) alueensa tuotannosta pelaaja budjettiin. Toiseksi laiskin on TPS (187). Paras varojen kartuttaja on Rauman Lukko, jonka vastaava luku on 948 eli 30-kertainen IFK:n verrattuna! Noin puolet eli 6 seuraa kartutti varoja 300-400 yksikön tasolla.

Kaupunki	BKT	Joukkue(et)	Budj.	Kerroin (promicro)	Kerroin (promille)
SK011 Helsinki	93685,6	HIFK	3,2	34,16	0,03
SK064 Tampere	18765,4	Tappara + Ilves	6,4	338,39	0,34
SK023 Turku	15002,4	TPS	2,8	186,64	0,19
SK171 Oulu	10657,6	Kärpät	3,3	304,95	0,30
SK071 Lahti	7173,4	Pelicans	2,7	369,42	0,37
SK131 Jyväskylä	7114,2	JYP	2,5	351,41	0,35
SK112 Kuopio	5871,5	KalPa	2,1	357,66	0,36
SK142 Seinäjoki	5038,3		1,8	350,00
SK152 Vaasa	4967,3	Sport	1,8	369,62	0,37
SK043 Pori	4805,9	Ässät	2,1	436,96	0,44
SK122 Joensuu	4785,9		1,7	350,00
SK051 Hämeenlinna	3684,8	HPK	2,0	529,20	0,53
SK091 Lappeenranta	3946,3	SaiPa	1,9	481,46	0,48
SK082 Kotka-Hamina	3586,9		1,3	350,00
SK081 Kouvola	3467,8	KooKoo	2,1	605,57	0,61
SK041 Rauma	3060,4	Lukko	2,9	947,59	0,95
SK101 Mikkeli	2558,9	Jukurit	2,0	781,59	0,78
SK191 Rovaniemi	2417,6		0,8	350,00

lähteet: Tilastokeskus, Suomikiekko.com

SIIS MONTAKO LIIGASEURAA?

Tällä logiikalla pääkaupunkiseudulle mahtuisi paitsi IFK, Jokerit ja Kiekko-Espoo, niin myös 7 muuta seuraa, mikäli jokainen kerää rahaa maan keskiarvon mukaisesti. Eli Hesaan ja sen hangaround mestoihin pitäisi asap saada vähintään nuo 2 joukkuetta mukaan, kunhan ne vain osoittavat organisaationsa kypsyyden. Tampereella 2 seuraa on OK, mutta Turussa on TuTon kokoinen aukko, eli myös Tuto pitäisi saada takaisin liigaan - lisää paikallispelejä Turkuun. Meidän Jypin lisäksi Kärpät, Pelicans, Kalpa, Sport ja Ässät ovat strategisesti oikeassa asemassa säilyäkseen liigassa. Seinäjoki ja Joensuu voisivat vielä mahtua mukaan uusina kaupunkeina.

Käytännössä liigassa selviämisen raja näyttää olevan 4 mrd BKT:n kaupungeissa. Sen alle jäävät HPK, Saipa, KooKoo, Lukko ja Jukurit, jotka joutuvat joka vuosi ylisuorittamaan varainkeruussa. Lukko on onnistunut valamaan sellaisen taloudellisen peruskiven, että sen asema on betonisoitu liigassa. Jos jatkossa liigaa laajennetaan, niin alle 4 mrd BKT:n kaupunkien joukkueiden pitää kyetä osoittamaan Lukon kaltainen pitkän aikavälin taloudellinen tukiorganisaatio, että ne voidaan liigaan hyväksyä. HPK on osoittanut urheillullisesti kuuluvansa liigaan voittamalla mestaruuden, mutta sen pitää lähivuosinä luoda "Hämeenlinnan Kiekkoilun Tuki" organisaatio, jos se haluaa pysyä liigassa.

Ainakin Saipan ja Jukureiden omistajien pitäisi vakavasti harkita, onko niiden nykyisellä organisaatiolla mahdollista toimia liigassa seuraavat 5-10 vuotta, vai olisiko konkurssia parempi vaihtoehto esimerkiksi myydä liigaosake Jokereille ja vaihtaa osakeyhtiöiden nimiä & sarjapaikkoja?

Asettamalla joukkueille esimerkiksi 2 ja 5 miljoonan euron minimi- ja maksimibudjetit liiga pystyisi säätelemään paremmin kilpailullisuutta ja "häätämään" liigasta ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät kriteereistä. Kuten aikoinaan kävi Bluesille - ja pian Saipalle.

Toisaalta Suomi-kiekon kannalta pitäisi miettiä laajemmin, haluammeko toimia vain NHL:n, Sveitsin ja Ruotsin liigojen farmina vai rakentaa yhteisen Euroopan liigan, missä NHL:n tyyliin joukkueet pelaavat pääosin kansallisen liigan/divisioonan joukkueita vastaan sekä kerran vuodessa muiden divisioonien joukkueita vastaan, ja sitten kauden päätteeksi divisioonien voittajat pelaavat toisiaan vastaan koko Euroopan mestaruudesta esim. tyyliin Etelä vs Pohjoinen. MUTTA. Ikävä kyllä tämä ei ole Jypin kohdalla realistista, sillä pystyäkseen kilpailemaan Ruotsin kanssa pelaajista, liigaseurojen tulisi nostaa pelaajabudjetit 4-5 miljoonaan. Tähän pystyttäisiin vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ja kun otetaan huomioon Sveitsin liiga, niin budjetin pitäisi olla yli 15 miljoonaa, mikä onnistuu vain Helsingissä, kiitos frangin yliarvostuksen, mikä on eurooppalaisen lätkäliigan kannalta todella huono asia.

Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.

Huom: Laitan tännekin kun muutama jäsen ehdotti näin, alunperin Jypin puolella.

 

[se7en]

Minun pointtini taas on se, että Keikko-Espoo ja TUTO eivät ole urheilullisessa menestyksessä samalla viivalla. Siis kun mietitään asiaa ajatellen nousua SM-liigaan kaudeksi 2024-25. Maraton-taulukot erikseen. Eli on ihan päätöntä väittää, että Kiekko-Espoon hakemus ei muka olisi missään suhteessa edellä TUTOa. Se on sitten oma asiansa, miten suuri painoarvo tuolle Mestis-menestykselle annetaan tai pitäisi antaa.

Kyllä sille pidemmän aikavälin menestykselle on syytä painoarvoa antaa. Kiekko-Espoo on suhteellisen tuore tulokas nykypohjallansa ja edeltäjät on kaikki epäonnistuneet. Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

TUTO sen sijaan on pysynyt pystyssä. On totta, että silläkin on taloudellisia haasteita ollut, mutta konkurssia ei ole tainnut tehdä? Muistikuva on, että TUTOllakin on edeltäjänsä (TuTo?), mutta en nyt äkkiä löytänyt mikä juttu se oli.

Eli kyllä sillä merkitystä minusta on, että pysyykö seura pystyssä nykyisellä pohjalla. TUTO on pitkään Mestiksessä ollut ja ehkä menestyskin olisi eri, jos olisivat Espoon tavoin kiristelleet köyttä sopivin aikavälein. Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

En kiistä, ettenkö itsekin haluaisi Kiekko-Espoon paluuta liigaan, mutta vertailussa TUTOon en kovinkaan varma kumpi pitäisi nostaa.

Monelle tuntuu asia olevan selvempi ja heiltä haluaisin kyllä kysyä, että onko tosiaan?

 

[Satunnainen]

Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

Niinhän se on. Mutta sen kai pitäisi näkyä kohdassa talous. Ei kohdassa Mestis-menestys.

Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

Nyt menossa neljäs kausi. Kahtena edellisenä palanneet finaaleissa. Ensimmäisellä Mestis-kaudella voittivat runkosarjan, mutta kompastuivat (mini)puolivälierissä. Paraatiovia en ole avaamassa enkä sulkemassa yhtään kenellekään. Mutta aika vaikea on minua ylipuhua ajattelemaan, että Kiekko-Espoon relevantti urheilulinen menestys ei olisi selvästi TUTOa parempaa.

 

[Satunnainen]

Tarkoitinkin siis sitä, että Liiga on jättänyt portin auki sille, että menestyksen mittarina voi käyttää halutessaan vaikkapa sitten tuota maratontaulukkoa. Onko siinä järkeä? Ei niin yhtään, mutta näin Liiga nyt on kuitenkin päättänyt asian tuoda julki perustellessaan kriteereitä.

Tietysti voidaan myös katsoa aiempaa näyttöä nostettujen laajennus/täydennysseurojen osalta.

KalPa nostettiin kaudeksi 05-06, oli voittanut Mestiksen 03-04 ja 04-05
Sport nostettiin kaudeksi 14-15, oli voittanut Mestiksen 08-09, 10-11 ja 11-12
KooKoo nostettiin kaudeksi 15-16, oli voittanut Mestiksen 13-14
Jukurit nostettiin kaudeksi 16-17, oli voittanut Mestiksen 12-13, 14-15, ja 15-16

Voisi siis todeta, että Mestiksen mestaruuden voittaminen on kaikilla näillä ollut urheilullisena näyttönä, ja siis tuore sellainen, ei 15 vuoden takainen. Itse asiassa vain Sport ei ollut hallitseva mestari nousupäätöksen aikaan, ja silloinhan kyseessä oli "hätänosto" korvaamaan Jokerit. Sport oli silloin kuitenkin viime vuosina voittanut kolmesti ja pelannut noina vuosina myös liigakarsintoja.

 

[Espoonmies]

Niinhän se on. Mutta sen kai pitäisi näkyä kohdassa talous. Ei kohdassa Mestis-menestys.


Nyt menossa neljäs kausi. Kahtena edellisenä palanneet finaaleissa. Ensimmäisellä Mestis-kaudella voittivat runkosarjan, mutta kompastuivat (mini)puolivälierissä. Paraatiovia en ole avaamassa enkä sulkemassa yhtään kenellekään. Mutta aika vaikea on minua ylipuhua ajattelemaan, että Kiekko-Espoon relevantti urheilulinen menestys ei olisi selvästi TUTOa parempaa.

Ainakin se on ollut nousujohteisempaa.

Toki jos huomioidaan Bluesin taloudellinen menestys tai menestymättömyys, niin siinä tapauksessa pitää huomioida myös Bluesin kaksi Liigahopeaa, joista toinen on TUTOn viimeisen Mestismestaruuden jälkeen ja toinen juuri ennen sitä.

 

[avail]

Tietysti voidaan myös katsoa aiempaa näyttöä nostettujen laajennus/täydennysseurojen osalta.

KalPa nostettiin kaudeksi 05-06, oli voittanut Mestiksen 03-04 ja 04-05
Sport nostettiin kaudeksi 14-15, oli voittanut Mestiksen 08-09, 10-11 ja 11-12
KooKoo nostettiin kaudeksi 15-16, oli voittanut Mestiksen 13-14
Jukurit nostettiin kaudeksi 16-17, oli voittanut Mestiksen 12-13, 14-15, ja 15-16

Voisi siis todeta, että Mestiksen mestaruuden voittaminen on kaikilla näillä ollut urheilullisena näyttönä, ja siis tuore sellainen, ei 15 vuoden takainen. Itse asiassa vain Sport ei ollut hallitseva mestari nousupäätöksen aikaan, ja silloinhan kyseessä oli "hätänosto" korvaamaan Jokerit. Sport oli silloin kuitenkin viime vuosina voittanut kolmesti ja pelannut noina vuosina myös liigakarsintoja.

Ehdot olivat silloin erit. Tuohon aikaan, eli toisinsanottuna Liigan sulkemisesta tähän kevääseen, oli vielä kriteerinä se voitettu mestaruus (päättyneeltä kaudelta). Nythän tuo kriteeri on muutettu muotoon "pitkäjänteinen ja menestyksekäs Mestis-taival".

Tuossa on se iso ero, miksi tämä keskustelu niin kuumana nyt käy.

 

[Knipexi]

Kyllä sille pidemmän aikavälin menestykselle on syytä painoarvoa antaa. Kiekko-Espoo on suhteellisen tuore tulokas nykypohjallansa ja edeltäjät on kaikki epäonnistuneet. Taloudelliset haasteet ammattiurheiluorganisaation pyörittämiselle Espoossa on ilmeiset. Blues, Espoo United, FC Honka. Se vain on vaikeaa.

TUTO sen sijaan on pysynyt pystyssä. On totta, että silläkin on taloudellisia haasteita ollut, mutta konkurssia ei ole tainnut tehdä? Muistikuva on, että TUTOllakin on edeltäjänsä (TuTo?), mutta en nyt äkkiä löytänyt mikä juttu se oli.

Eli kyllä sillä merkitystä minusta on, että pysyykö seura pystyssä nykyisellä pohjalla. TUTO on pitkään Mestiksessä ollut ja ehkä menestyskin olisi eri, jos olisivat Espoon tavoin kiristelleet köyttä sopivin aikavälein. Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

En kiistä, ettenkö itsekin haluaisi Kiekko-Espoon paluuta liigaan, mutta vertailussa TUTOon en kovinkaan varma kumpi pitäisi nostaa.

Monelle tuntuu asia olevan selvempi ja heiltä haluaisin kyllä kysyä, että onko tosiaan?

Tämä on yksi parhaista kommenteista tässä ketjussa.

Huomioon tulee nimenomaan ottaa se, että TUTO on tehnyt pitkäjänteistä työtä URHEILU edellä. Se on pitänyt seuran toimintaa pystyssä, vaikka asiat eivät olisikaan olleet timanttisen hyvin. Tämä on varsin tärkeää junioreidenkin kannalta.

Espoossa taas on totuttu siihen, että kun tulee taloudellisesti perseeseen, kuten jokainen kerta tähän mennessä, niin konkurssi on väistämättä edessä. Tästä olisin hyvin huolissani.

Kummatkin seurat näkisin tosin Liigassa.

 

[Satunnainen]

Espoossa taas on totuttu siihen, että kun tulee taloudellisesti perseeseen, kuten jokainen kerta tähän mennessä, niin konkurssi on väistämättä edessä. Tästä olisin hyvin huolissani.

Nykyisen Kiekko-Espoon taustalla on kaiketi isompi omistajajoukko, mm. paljon espoolaisia entisiä ja nykyisiä kiekkoilijoita. En sinänsä laskisi heidän syykseen makkaramiljönäärin touhuja, eikä sen Bluesin konkurssiin johtaneen porukan. Mutta kieltämättä espoolaisen urheilun historia on talouden osalta aika synkkää kertomaa.

 

[Juhaht]

Nykyinen Kiekko-Espoo on ollut Mestiksessä kaksi kokonaista kautta ja nyt pitäisi sitten olla paraatiovet liigaan auki?

Ottamatta kantaa muuhun viestiin, tämä on Kiekko-Espoon neljäs Mestis-kausi. Hyvästä rantista ja valituksesta menee pohja kun näin perustavanlaatuiset faktat ovat pielessä.

 

[se7en]

Ottamatta kantaa muuhun viestiin, tämä on Kiekko-Espoon neljäs Mestis-kausi. Hyvästä rantista ja valituksesta menee pohja kun näin perustavanlaatuiset faktat ovat pielessä.

Ok kiitos korjauksesta. Joku muukin jo aiemmin tämän oikaisi.

Eiköhän se liigapaikka pidä sitten antaa, kun on jo neljäs kausi menossa

 

[juba]

Viljasen saabin laskelmien mukaan ehdotan, että jonnekin hyvien liikenneyhteyksien kohtaan rakennetaan Helsinkiin valtava kolmen kaukalon halli joista jokainen vetää noin 15000 katsojaa. Myös kiekko espoo pelaisi täällä kun espoolaiset kuitenkin työskentelee helsingissä ja ehtii peleihin. Näin myös jos jääkiekko jostain syystä ei vedä niin on ainakin konserttipaikkoja.

Lisäksi raiteet porin torilta isomäen jäähallille ja junat 5 minuutin välein pelipäivänä Ja muuten tunneittain .

 

[Henkka]

Ehdottaisin, että Tapparan ja Ilveksen voisi poistaa johonkin parempaan sarjaan. Näin saataisiin tasainen 13 joukkueen Liiga. Siihen voisi nostaa Espoon 14 joukkueeksi ja pelata 52 ottelun sarjaa, kuten muualla Euroopassa.

SaiPan tilanteeseen harkinta ja Jokerit tyrkyllä myöhemmin tilalle.

 

[Tarinankertoja]

Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.

Erinomanen analyysi BKT:n kautta, jota itsekkin mutuilin aikasemmin.. että onko potentiaalia talouden suhteen tai kaivataanko seuroja "susirajalta" kun suurin osa BKT:sta on jo seurojen alueilla...

Mutta tuo eurooppaliiga ajatushan Håkan Loobi:lla ja muilla ruotisalaislla oli. Tätä aloitettiin kevyesti Nordic Trophyllä ja siirtyi jo European Throphy vaiheeseen. Ajatus oli siis, että FBK, Tappara jne siirtyisivät lopulta pelaamaan vain tätä ylikansallista Eurosarjaa. Mutta 2007/8 talouskriisi veti suunnitelmilta rahoituspohjan ja sarjasta tehtiin nykyinen kansallisten sarjojen ohessa pelattava CHL.

Håkan Loob 2004 haastis:

Håkan Loob on innokas Eurooppa- liigan puolestapuhuja. Hän pysyy tuskin paikallaan kertoessaan ideois- taan. Ja niitä riittää. »Eikö olisi hauskaa nähdä parhaat suomalaiset pelaajat taas suomalaisissa kaukaloissa? Tomi Kallio ja Kimmo Rintanen taas Turussa, tai Ville Peltonen Helsingissä. Parhaat suomalaiset pelaavat kuitenkin ulkomaisissa seuroissa, mutta Eurooppa-liigassa he palaisivat kotiin! Jos ajatellaan helsinkiläisiä faneja, kuinka hauskaa on katsoa hifk-Pelicans matsia, jos vaihtoehtona olisi vaikka hifk-Bern? Nyt pitää muistaa, että molemmissa vaihtoehdoissa olisi samat kaksi tärkeää pistettä panoksena. Sarjan suunnitteleminen ja rakentaminen vie aikaa, mutta sinnepäin ollaan menossa. Usein, kun Eurooppa-liigasta puhutaan, esiin nousee aina vain Tukholma, ehkä Göteborg. Eikö voitaisi tehdä sarja, jossa olisi mukana useita suomalaisia ja ruotsalaisia seuroja? Euroopan liigassa voisi hyvin olla »Pohjoislohko«, jossa olisi Färjestad, Frölunda, Leksand, MoDo, Oslo, Köpenhamn, Hampuri, Helsinki, Turku, Tampere, Oulu… onhan nhl:nkin konferensseissa 15 joukkuetta. Miksi Eurooppa-liigassa olisi vain kaksi Suomesta ja kaksi Ruotsista? Pitää ajatella suuremmin. »Hjalliskin« haluaisi varmasti Eurooppa-liigan. Paras tapa saada se aikaan olisi etsiä Euroopasta – Pohjoismaista – joukko vahvoja henkilöitä, jotka laatisivat vahvan konseptin usealle joukkueelle. Jos ajattelee pientä, tuloksena on pientä. Esimerkiksi fc Kööpenhaminan omistaja Flemming Östergaard sanoo ihan avoimesti haluavansa panostaa urheiluun. Varmasti Norjastakin löytyy tahoja, jotka haluaisivat omistaa seuran jääkiekon Eurooppa-liigassa. Tämä ryhmä tekisi sitten konseptin kanssa töitä salaa. Tehdään vuosi kunnolla töitä ja sitten voi varmasti esitellä vahvan konseptin, omistajat ja tukijat. Kyllähän jo Pohjoismaissakin hyviä yrityksiä riittää, esimerkiksi Carlsberg, Nokia, Ericsson ja Cloetta«.

 

[Infernal]

Hei Liigan toimisto! Siellä kun vaihdatte toimintasuunnitelmaa lähes viikottain, niin laittakaa K-Espoo ja Tuto pelaamaan paras seitsemästä -sarjan kauden päätteeksi. Voittaja nousee SM-Liigaan. Eikö se olisi reilua kumpaakin hakijaa kohtaan, jos kerran urheilullinen menestys on jonkinlainen kriteeri. Mestiksen voitolla ei ole ollut mitään virkaa enää vuosikausiin, sehän on fakta.

Tää kabinettitouhu on kaikkinensa todella vastenmielistä.

 

[tommy36]

Totta, mutta jos halukkaita löytyy se maksamaan. Niin ei siitä SaiPalle etua ole.

Paitsi jos SaiPa tekee päätöksen siirtyä mestikseen laittamaan hommat kuntoon, ja saa silloin toki mukaansa tuon 3,6 miljoonaa.

 

[Flyingbird]

Paitsi jos SaiPa tekee päätöksen siirtyä mestikseen laittamaan hommat kuntoon, ja saa silloin toki mukaansa tuon 3,6 miljoonaa.

SaiPan päätökset tai niiden jättämättä tekemiset ei vaikuta mitenkään halukkaisen nousijoiden kriteereihin.

 

[tommy36]

SaiPan päätökset tai niiden jättämättä tekemiset ei vaikuta mitenkään halukkaisen nousijoiden kriteereihin.

Pointti olikin se, että kyllä siitä maksetusta osakesummasta SaiPakin voi hyötyä siinä tapauksessa että vaihtaa sarjatasoa. Muistaakseni siihen kommentoin ainoastaan.

 

[tommy36]

Erinomanen analyysi BKT:n kautta, jota itsekkin mutuilin aikasemmin.. että onko potentiaalia talouden suhteen tai kaivataanko seuroja "susirajalta" kun suurin osa BKT:sta on jo seurojen alueilla...

Mutta tuo eurooppaliiga ajatushan Håkan Loobi:lla ja muilla ruotisalaislla oli. Tätä aloitettiin kevyesti Nordic Trophyllä ja siirtyi jo European Throphy vaiheeseen. Ajatus oli siis, että FBK, Tappara jne siirtyisivät lopulta pelaamaan vain tätä ylikansallista Eurosarjaa. Mutta 2007/8 talouskriisi veti suunnitelmilta rahoituspohjan ja sarjasta tehtiin nykyinen kansallisten sarjojen ohessa pelattava CHL.

Håkan Loob 2004 haastis:

Tämä olisi mielstäni ehdottomasti ihan hyvä suunta. IFK, Tappara, Ilves, Lukko ja Kärpät ja mahdollisesti jopa TPS voisivat poistua tällaiseen liigaan kun ja jos rahoitus saadaan kuntoon. Euroopan NHL olis ihan kiva piristysruiske. Samalla se avaisi erinomaisen mahdollisuuden sellaiselle "uudelle" liigalle, jossa voitaisiin palata merkittävästi pienempien budjettien touhuamiseen, ja ihan ilman mitään osake sun muita maksuja. Sataisi mahdollisesti kaikkien laariin tällainen päätös.

Loppuisi samalla tämä iänkaikkinen itku suljetusta liigasta, ja kaikki voisivat elellä onnellisina. eikä mikään estä noita eurooppasarjan joukkueita pitämässä sellaista farmijoukkuettaan pelailemassa kansallisessa sarjassa. Vaikka samalla nimelläkin.

Pidetään peukkua että toteutuisi.

 

[Flyingbird]

Pointti olikin se, että kyllä siitä maksetusta osakesummasta SaiPakin voi hyötyä siinä tapauksessa että vaihtaa sarjatasoa. Muistaakseni siihen kommentoin ainoastaan.

Onko siis sovittu, että sarjasta saa lähteä vain jos tilalle on nousija? Vai voisiko olla, että kukaan ei taaskaan tiedä asiasta mitään. Edes Liigan johdossa.

 

[tommy36]

Onko siis sovittu, että sarjasta saa lähteä vain jos tilalle on nousija? Vai voisiko olla, että kukaan ei taaskaan tiedä asiasta mitään. Edes Liigan johdossa.

En minä siitä tiedä, mutta liigallehan tämä olisi palvelus jossa uskoisin uuden säännön tuon rahan osalta astuvan voimaan. Joukkuemäärä olisi parillinen, ja rajautuisi juurikin tuohon liigan ilmoittamaan 16 joukkueeseen, ja SaiPa saisi asiansa kuntoon ja nousisi aikanaan takaisin jos nousisi.
En täysin ymmärrä viestiäsi, koska tässä lienee taustalla nyt jokin viesti tuoll kauempana historiassa, mutta jos nyt kävisi niin, ettei ketään hyväksytä uutena liigaan, ja tällaisessa tapauksessa SaiPa lähtisi liigasta, niin voihan sittenkin olla, että liiga kaivaa SaiPalle tuon 3,6 miljonaa matkaan. Mene ja tiedä.

 

[Flyingbird]

En minä siitä tiedä, mutta liigallehan tämä olisi palvelus jossa uskoisin uuden säännön tuon rahan osalta astuvan voimaan. Joukkuemäärä olisi parillinen, ja rajautuisi juurikin tuohon liigan ilmoittamaan 16 joukkueeseen, ja SaiPa saisi asiansa kuntoon ja nousisi aikanaan takaisin jos nousisi.
En täysin ymmärrä viestiäsi, koska tässä lienee taustalla nyt jokin viesti tuoll kauempana historiassa, mutta jos nyt kävisi niin, ettei ketään hyväksytä uutena liigaan, ja tällaisessa tapauksessa SaiPa lähtisi liigasta, niin voihan sittenkin olla, että liiga kaivaa SaiPalle tuon 3,6 miljonaa matkaan. Mene ja tiedä.

En myöskään ymmärrä pointtiasi miten nousijan maksama 3,6 miljoonan osakkeen ostohinta vaikuttaa SaiPaan, kun luulisi tosiaankin että sen verran osakkeesta maksetaan myyvälle seuralle riippumatta onko nousijoita vai ei.