Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Derrick]

Onhan tämä nyt ihan naurettavaa jos Jokereilta ei löydy tuota 10 miljoonaa sarjanousuun, kun meillä ja Pelsuilla ei riitä massia 24 tuhannen euron laskuihin

 

[powerplaymaker]

Itse en usko että yhdelläkään seuralla K-Espoota ja Jokereita lukuunottamatta on urheilullisia tai taloudellisia edellytyksiä nousta Liigaan. Viimepäiväisten keskustelujen johdosta olen Jokerienkin osalta epäileväinen. Toki mielelläni näen että edellämainitut tai joku muukin Mestis-joukkue kykenee kehittämään toimintaansa sille tasolle, että nousu olisi mahdollinen.

No eipä tuolta edes 50 vuodessa yksikään Mestis-seura tule nousemaan Liigakelpoiseksi jos tuollaisia rahoja pitää olla. Korkeintaan jonkin mesenaatin rahoittamana, joka taas ei Hiltusen kommenttiin mukaan ole ratkaisu, jota katsotaan hyvällä.

 

[Clubittaja]

Itse en usko että yhdelläkään seuralla K-Espoota ja Jokereita lukuunottamatta on urheilullisia tai taloudellisia edellytyksiä nousta Liigaan. Viimepäiväisten keskustelujen johdosta olen Jokerienkin osalta epäileväinen. Toki mielelläni näen että edellämainitut tai joku muukin Mestis-joukkue kykenee kehittämään toimintaansa sille tasolle, että nousu olisi mahdollinen.

Ja tämä on nyt siis mielestäsi vain realiteetti, että Mestiksestä ei yksinkertaisesti löydy Liigaan (taloudellisesti) kelpaavia seuroja - ja se n. 10 miljoonaa (sis. lisenssit, budjetit, jnejne) on löydyttävä yhteen kauteen, että Liigaan kelpaa?

 

[Lystikäs]

En tiedä, mutta kyllähän sitä voisi kuvitella, että se nimenomaan olisi 1:1 se tyynyraha. Meinaa oon vähän kummastellut täällä puheita, että se 3,8 miljoonaa pitäisi maksaa samantien, kun edelliset nousijat saivat maksuaikaa jopa viisi vuotta. Mutta sitten kun tarkasteli niitä Liigan sanomisia uusiksi, niin ilmeisesti joku laina pitää ottaa, jolla tuon 3,8 miljoonaa saadaan Liigalle (ja sitä voi sitten tietenkin korkojen kanssa maksella oman aikataulunsa kanssa takaisin). Ja jos se noin menee, että Liiga saa siis nousuhetkellä sen nousijan pankilta lainaamat 3,8 miljoonaa, niin sehän on sitten helppo siirtää suoraan seuraavalle seuralle "tyynyrahaksi".

Nuo edellisethän maksaa sitä 1,6M lisenssirahaa ja Jukurit eivät ole vieläkään maksaneet sitä loppuun, kun maksuaikaa tosiaan on ollut vuosia - ja käsittääkseni tuota osuutta on periaatteessa voinut maksaa niillä TV-rahoilla ilman sen kummallisempia korkoja. Sinänsä siis ratkaisu joka ei rasita liikaa taloutta. Tässä kontekstissa haiskahtaa kyllä kovasti tuo yli kaksinkertainen lisenssiarvo, joka edellyttää myös sitä pankkilainaa näinä korkeina korkoaikoina. Ikään kuin nämä putoamista pelkäävät joukkueet olisivat tahallaan kikkailleet sellaiset ehdot, ettei liigasta tarvitse pudota. Kenelläkään ei ole varaa sinne nousta. Eli periaatteessa avasivat liigan vain Jokereille ja Kiekko-Espoolle, antaen Saipalle vielä hyvävelimassit kouraan kun lähtevät tyynyrahoillaan talouttaan elvyttämään... tai oikeastaan omistajien pankkitiliä, sillä kyllähän nuo tajuavat, että Liigaan takaisin nousu olisi helvetin kallista ja turhaa. Liigan ja Mestiksen välillä ramppaaminen on tuon lisenssinvelvoittaman pankkilainasirkuksen takia erityisen kallista ja stressaavaa.

Jos halutaan ylläpitää tyynyrahaa ja jonkinlaista arvoa tuolla osakelisenssillä, miksei sen arvoa sidota puhtaasti TV-sopimukseen? Esimerkiksi kolmen vuoden ajan tietty prosentti nousijan TV-tuloista siirtyisi pudonneen joukkueen pankkitilille "tyynyrahaksi". Ei tarvitsisi siinä sivussa lihottaa pankkia korkotuloilla.

 

[ilu]

Ja tämä on nyt siis mielestäsi vain realiteetti, että Mestiksestä ei yksinkertaisesti löydy Liigaan (taloudellisesti) kelpaavia seuroja - ja se n. 10 miljoonaa (sis. lisenssit, budjetit, jnejne) on löydyttävä yhteen kauteen, että Liigaan kelpaa?

Mielestäni on realiteetti, että Mestiksestä ei K-Espoota ja varauksin Jokereita lukuunottamatta löydy seuroja, joilla näillä näkymin olisi taloudellisia tai urheilullisia edellytyksiä nousta Liigaan. Tämä ei tietenkään estä mitään seuraa näin tekemästä, jos taloudellinen ja urheilullinen taso saadaan kehitettyä nousun edellyttämälle tasolle.

Tällä hetkellä realiteetti taitaa olla että edes kaikilla Liiga-seuroilla ei ole taloudellisia edellytyksiä Liigassa pelaamiseen. Yksi vaihtoehto on Liigan joukkuemäärän supistaminen, mikä mahdollisuus nostetiinkin esiin Liigan avaamisen yhteydessä. Tämä toki tehnee urheilullisen nousemisen Mestiksestä entistä haastavammaksi.

Mestis-joukkueiden urheilullisen ja taloudellisen perspektiivin kannalta paras ratkaisu on Mestiksen kehittäminen tasokkaammaksi sarjaksi. Tätä tarkoitusta sarjassa pelaavat K-Espoo ja Jokerit palvelevat varsin hyvin, mikä on vain Suomi-kiekon eduksi.

 

[Oadie]

Kun on mietitty TuTo:n edellytyksiä Liigan suhteen niin ei taustalta tarvittaessa ainakaan raha lopu. Aika hiljaisuudessa ovat nuo herrat peräsimessä olleet. Asettaa koko homman uuteen valoon..

TUTOn omistajien kommentteja lisenssihakemuksesta - TUTO Hockey

TUTOn merkittävät omistajat Heikki Salmela ja Heikki Vaiste kommentoivat TUTOn Liigalisenssihakemusta seuraavasti: ”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen,...

www.tutohockey.fi

 

[juba]

Kun on mietitty TuTo:n edellytyksiä Liigan suhteen niin ei taustalta tarvittaessa ainakaan raha lopu. Aika hiljaisuudessa ovat nuo herrat peräsimessä olleet. Asettaa koko homman uuteen valoon..

TUTOn omistajien kommentteja lisenssihakemuksesta - TUTO Hockey

TUTOn merkittävät omistajat Heikki Salmela ja Heikki Vaiste kommentoivat TUTOn Liigalisenssihakemusta seuraavasti: ”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen,...

www.tutohockey.fi

Paras ratkaisu olisi muuttaa nimi Hesburgeriksi niin olisi kannattajia ympäri suomen kun Turun Hesburger tulee kaupunkiin . Perässä voisi seurata Hesburger kioskiauto.

 

[McMulligan]

Itse en usko että yhdelläkään seuralla K-Espoota ja Jokereita lukuunottamatta on urheilullisia tai taloudellisia edellytyksiä nousta Liigaan. Viimepäiväisten keskustelujen johdosta olen Jokerienkin osalta epäileväinen. Toki mielelläni näen että edellämainitut tai joku muukin Mestis-joukkue kykenee kehittämään toimintaansa sille tasolle, että nousu olisi mahdollinen.

Iso ongelma on siinä, että Liigassa on tälläkin hetkellä useampia joukkueita, joilla ei ole urheilullisia tai taloudellisia edellytyksiä olla Liigassa. Tilanteessa on ironista se, että jos kyseiset seurat olisivat tällä hetkellä Mestiksessä, ei niillä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia täyttää Liigan vaatimuksia mahdollisen nousun osalta. Tämä on huomattavasti isompi ongelma kuin se, pääseekö Jokerit Liigaan yhden, kahden vai viiden vuoden päästä. Liigaan on vaikea päästä mukaan, mutta sieltä on vielä vaikeampi päästä pois riippumatta siitä, miten hoidat urheilullisen ja taloudellisen puolen.

Sen sijaan, että keinotekoisilla kriteereillä turvataan surkeiden organisaation toimintaa ja jatketaan suojatyöpaikkoja, pitäisi kilpailua avata niin, että urheilullinen menestys on keskiössä riippumatta siitä, onko hallissa keltaiset vai valkoiset valot ja mahtuuko sinne halliin 1000 vai 10000 katsojaa.

Puttosen kommentti "– Jos joku kokee, että se on liian iso summa, niin sitten ei pidä hakea." tiivistää täydellisesti Liigan tahtotilan. Laitetaan hinta niin isoksi, ettei sinne kukaan pysty (nimenomaan pysty, ei ole halusta kiinni) hakemaan ja voidaan säilyttää sarjassa nykyiset surkuhupaisat heittopussit, jotka saavat tyhjennysmyynneillään vuosi toisensa jälkeen Liigan näyttämään heikossa valossa. Ei ihme, jos tv-oikeuksien haltijaakin sieppaa näyttää keväällä pelejä, joissa pelaa ilman täysin panosta a-junnut Liiga-nimeä kantavassa ottelussa ja vielä maksaa kohtuuttoman kovaa hintaa siitä. Yritä siinä sitten houkutella maksavia katsojia.

 

[EEspoo]

Eiköhän paras ratkaisu tähän mennessä ehdotetuista ole tuo joukkuemäärä 10+10 eli 10 joukkueen liiga A ja 10 joukkueen liiga B. Pudotuspeleihin 8 parasta. Yksinkertainen on yleensä paras ratkaisu eli ei playout karsintoja sarjojen A ja B välille, vaan huonoiten liigan A runkosarjassa sijoittunut kokisi automaattisen putoamisen ja vastaavasti sitten liigan B mestari nousisi automaattisesti sarjaporrasta ylemmäs. Muutoksen voisi toteuttaa siiten kun molemmat K-Espoo ja Jokerit on nostettu liigaan. Ratkaistavaksi jäisi sitten miten edetä tuon osakkeen ja lisenssin kanssa.

 

[ilu]

Iso ongelma on siinä, että Liigassa on tälläkin hetkellä useampia joukkueita, joilla ei ole urheilullisia tai taloudellisia edellytyksiä olla Liigassa. Tilanteessa on ironista se, että jos kyseiset seurat olisivat tällä hetkellä Mestiksessä, ei niillä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia täyttää Liigan vaatimuksia mahdollisen nousun osalta. Tämä on huomattavasti isompi ongelma kuin se, pääseekö Jokerit Liigaan yhden, kahden vai viiden vuoden päästä. Liigaan on vaikea päästä mukaan, mutta sieltä on vielä vaikeampi päästä pois riippumatta siitä, miten hoidat urheilullisen ja taloudellisen puolen.

Vähän erikoisesti lainasit vain ensimmäisen osan kirjoituksestani, sillä jälkimmäisessä kirjoitin juuri tästä asiasta. Ei ole mikään salaisuus, että etenkin SaiPalla, mutta myös muilla, on taloudellisia haasteita huolimatta siitä, että joukkueet saavat ennätysmäisen summan mediatuloa ja Liiga on viime vuosina jopa jakanut satoja tuhansia osinkoa osakkailleen.

Jatkossa Liiga haluaa varmistua siitä, että osallistuvilla seuroilla on riittävät taloudelliset hartiat uskottavasti pyörittää Liiga-tason toimintaa. Yksi mittari tälle on edellytykset osakkeen lunastamiseen, mikä sitten tuo mediatuottoina hintansa takaisin noin kolmessa vuodessa. Jos näitä edellytyksiä ei ole, niin taloudellinen pohja ei yksinkertaisesti ole riittävällä tasolla. Tällöin Mestis on taloudellisesti se oikea sarjataso. Urheilullinen taso mitataan karsinnassa.

Urheilullisestihan Liigan taso on ihan hyvä, vaikkei toki KHL:lle varmasti pärjääkään. Myös kiertoa sarjataulukon päästä toiseen tapahtuu kausien välillä kiitettävästi. Yleisömäärät ovat ennätyskorkealla siinä missä TV-sopimuksen tuottokin. Mediasopimus päättyy 2027, johon Liiga nyt varmasti kohdistaa katseensa. Toiveissa lienee, että siihen mennessä Jokerit saisi toimintansa riittävän uskottavalle tasolle, että edellytykset Liigassa pelaamisen täyttyisivät.

Aikanaan Liiga yhtiöitettiin (Jokerien johdolla), mikä toi kaikille osakkaille tiettyjä oikeuksia, joita täytyy kunnioittaa. Liigan avaaminen vaati myönnytyksiä tietyille seuroille, mistä yksi oli "tyynyraha" putoavalle seuralle. Vaikka 20 vuotta sitten olisi varmsti voitu tehdä parempiakin päätöksiä, niiden kanssa on nykyhetkessä vain elettävä.

edit: Kuten tuolla toisessakin ketjussa kirjoitettiin, Jokereiden toiminta ei ole ollut taloudellisesti voitollista kertaakaan tällä vuosituhannella. Aika paljon on todistettavana, ennen kuin toimintaa voi pitää taloudellisesti uskottavana ja kestävänä. Yksi tapa sen osoittamiseen on Liiga-osakkeen lunastaminen, mikä tuo yksin mediatuloina noin puolitoista miljonaa euroa vuodessa.

 

[Barney]

No eipä tuolta edes 50 vuodessa yksikään Mestis-seura tule nousemaan Liigakelpoiseksi jos tuollaisia rahoja pitää olla. Korkeintaan jonkin mesenaatin rahoittamana, joka taas ei Hiltusen kommenttiin mukaan ole ratkaisu, jota katsotaan hyvällä.

Eikä ilman sitä mesenaattia edes avoimeen Liigan nouse Mestiksen sarjakärki IPK (n. 21 000 ihmisen kaupunki, halliin mahtuu 1300 ihmistä) tai Mestiksen kakkonen Ketterä (n. 26 000 ihmisen kaupunki, halliin mahtuu 1200 ihmistä). Tuossa on tällä hetkellä Mestiksen kaksi parasta joukkuetta ja on se Liiga sitten avoin tai ei, niin noilla kahdella ei ole mitään asiaa Liigaan.

Fakta on se, että Mestiksessä pelaa tällä hetkellä (molemmat ihan omien virheidensä takia) joukkue Helsingistä ja Espoosta. Muita sellaisia joukkueita, jotka pystyisivät kasvattamaan toimintansa moninkertaiseksi ei ole. Talousalueen puolesta Turusta voisi ehkä jollain aikavälillä nousta toinen joukkue Liigaan. Joensuusta, Vantaalta ja Rovaniemeltä myös ehkä. Kovinkaan lähellä näistä ei taida olla kukaan.

Tällä hetkellä sarjojen välinen tasoero on niin iso, että ilman mitään liigaosakettakaan Mestis-seura joutuu ottamaan ihan älyttömän riskin tavoitellessaan liiganousua. Esimerkiksi Jokereilla taitaa olla tällä kaudella pelaajabudjettina 300 000 euroa, mikä on todella kova Mestikseen. Jos haluaisi realistisesti taistella liiganoususta, niin tuohon pitäisi lyödä pelkästään pelaajiin se 1,5 miljoonaa lisää. Mistä sitten saadaan niitä tuloja se 1,5 miljoonaa, mikä paikkaa henkilökustannusten nousun?

Nyt puhutaan esimerkkinä vielä Jokereista, jolla on Suomen isoin talousalue, mahdollisuus pelata liigatasoisessa hallissa ja ihan erilainen mahdollisuus sponsoreihin kuin muilla Mestis-joukkueille. Jokerit joutuisi tekemään isot tappiot liiganoususta ja pienemmillä paikkakunnilla ne olisivat vielä moninkertaiset verrattuna Jokereihin.

Urheilubisneksestä on hyvin vaikea tehdä Suomen kokoisella talousalueella kannattavaa. Nykyinen järjestelmähän on luotu juuri nimenomaan sen takia, että seuroilla olisi mahdollisuus tehdä investointeja ja kasvattaa liiketoimintaansa ilman pelkoa siitä, että yhden urheilullisesti heikon kauden jälkeen ollaan ihan kusessa. Onko tuo urheilullisesti hyvä järjestelmä? Ei missään nimessä. Onko tuo taloudellisesti hyvä järjestelmä? Ehdottomasti. Onko tuo taloudellisesti ainut mahdollinen järjestelmä Suomen kokoisella talousalueella? Mahdollisesti.

Kyllä minä uskon, että Liigan päättäjistäkin n. 99% haluaisi avoimen Liigan. Siellä vain ymmärretään ne taloudelliset realiteetit ja se, että niin pitkään kuin kahden ylimmän sarjatason välinen tasoero on tuota luokkaa, niin Liigan avaaminen vain pidemmällä aikavälillä tuhoaisi suomalaista jääkiekkoa. Ensinnäkin nykyliigasta tarvittaisiin se viitisen joukkuetta Mestikseen ja Mestikselle Liigan kanssa yhteinen tv-sopimus ennen kuin keskustelussa Liigan avaamisessa on edes mitään järkeä. Sen jälkeen on vielä aika paljon työtä tehtävänä ennen kuin Mestiksestä saataisiin tehtyä kiinnostava tuote ja siten pienennettyä sarjojen välistä tasoeroa. Se 10+10 -malli on tähän asti esitetyistä ehdotuksista ainut, jolla voisi olla jotain mahdollisuuksia onnistua.

 

[P Giroux]

Ehdotan myös sellaista järjestelmää, missä Tuomas Nyholm ei vastaa tiedottamisesta. Todella raskas selittelijä jolla ei ikinä riitä valtuudet kommentoimaan mitään, silti tulee aina keskustelemaan viestintäjohtajan tittelillä milloin mihinkin show:hun.

Kun luki tämän lyhyen täysosuma-viestin, tuli melkein asiaa Asia joka avautui -ketjuun.

Asiahan on nimittäin niin, että Nyholm on täydellinen keulakuva nykyliigalle. Sitä ei johda edes pukumiehet, vaan Nyholmin tapaiset pukupojat. Jokainen, joka on käynyt pienemmän kaupungin lukiota, tuntee ihmistyypin. Siisti pukeutuminen, koska isä on toimistotyöläinen. Aina kaikissa opiskelijakomiteoissa ja projekteissa mukana hienoja sanoja käyttämässä. Jos tulee ongelmia tai pitäisi oikeasti tehdä jotain, valmiutta ei kuitenkaan ole. Siihen tarvitaan sen paikallisen K-kauppiaan poikaa ja luokan kovista, kun tällä tarpeeseen kootulla duolla on ihan oikeaa yhteistyöhalua, laajaa fanipiiriä ja oikeaa tietoa kympin, kymppitonnin ja miljoonan erosta.

 

[P Giroux]

Eikä ilman sitä mesenaattia edes avoimeen Liigan nouse Mestiksen sarjakärki IPK (n. 21 000 ihmisen kaupunki, halliin mahtuu 1300 ihmistä) tai Mestiksen kakkonen Ketterä (n. 26 000 ihmisen kaupunki, halliin mahtuu 1200 ihmistä). Tuossa on tällä hetkellä Mestiksen kaksi parasta joukkuetta ja on se Liiga sitten avoin tai ei, niin noilla kahdella ei ole mitään asiaa Liigaan.

Oskarshamn, SHL. Neljättä kautta pääsarjassa, asukkaita 17000.
Kauhajoen Karhu, Korisliiga. Asukkaita 13000. Uusi halli nousi 2021.
Molemmat ammattilaisjoukkueita.

Ei ole pakko olla ikuisesti amatööripuuhastelija, vaikka on ollut aiemmin. Oikean kokoisen liigan alla oleva sarja ei myöskään olisi nykyisen kaltainen amatöörirakennelma.

 

[Dragon's Den]

Pelko ohjaa Liigan päätöksentekoa, ei järki. Jos järki ohjaisi, nykyistä mallia karsintojen palauttamisesta ei olisi hyväksytty. Koska pelko ohjaa, päädyttiin sorvaamaan hätäratkaisu, jossa nousu on näennäisesti mahdollista. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole ilman valtavaa taloudellista riskiä.

Ketä tämä palvelee? Väitän, että pitkällä tähtäimellä ei ketään, kaikkein vähiten suomalaista jääkiekkoa. Lyhyellä tähtäimellä tämä palvelee niitä noin viittä taloudellisessa ahdingossa olevaa Liiga-seuraa, joista osa todennäköisesti menee joka tapauksessa parin vuoden sisällä nykymenolla konkurssiin. Tämä tehty päätös toimii kuin housuun kuseminen pakkasessa - helpottaa hetkeksi, kunnes on entistä kylmempi.

No, mitä pitäisi tehdä? Vastaus on yllättävän yksinkertainen, mutta toki joillekin seuroille siirtymäkaudella kivulias. Tässäpä lista muutamasta toimenpiteestä:

1) Liigan osakasmalli nykymuodossaan romutetaan. Alkajaisiksi Jukureille, KooKoolle ja Sportille palautetaan taannehtivasti kullekin 1,8 miljoonaa euroa maksetun osakkeen arvosta. Liigan osakkuuden saamiseen riittää jatkossa, että joukkue lunastaa urheilullisin perustein sarjapaikkansa. Tällöin kyseinen seura saa automaattisen nautintaoikeuden osakkuuden mukanaan tuomista eduista, kuten paremmista televisiointituloista.

2) Pääsarjasta muodostetaan noin viiden vuoden siirtymäkauden puitteissa 12 joukkueen sarja (Liiga). Mukaan tulevat 12 joukkuetta valikoituvat urheilullisin perustein eli paikat ratkaistaan pelaamalla.

3) Liigan alle muodostetaan saman siirtymäkauden puitteissa 12 joukkueen alempi sarjataso (1. divisoona) myöskin urheilullisin perustein.

4) Liiga ja 1. divisioona sidotaan saman televisiointisopimuksen alle. Tulonjako määräytyy sarjatason mukaisesti. Rahanjaon yksityiskohtiin en ota kantaa, koska uskon markkinatalouden lakien hoitavan nämä pitkässä juoksussa kohdalleen.

5) Kauden päätteeksi Liigan ja 1. divisioonan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu suoraan alemmalle sarjatasolle, ja 1. ja 2. divisioonan voittaja nousee suoraan ylemmälle sarjatasolle ilman erillistä karsintaa.

6) Liigan ja 1. divisioonan sekä 1. divisioonan ja 2. divisioonan välillä pelataan kauden päätteeksi nousukarsinta, johon osallistuu ylemmällä sarjatasolla toiseksi viimeiseksi sijoittunut joukkue ja alemmalla sarjatasolla toiseksi sijoittunut joukkue. Karsinta pelataan paras seitsemästä systeemillä. 1. ja 2. divisioonan välillä pelattava nousukarsinta kuuluu myös televisiointisopimuksen piiriin.

7) Liigassa ja 1. divisioonassa pelataan viisinkertainen runkosarja, joista neljä kierrosta pelataan sarjan omia joukkueita vastaan. Viides kierros pelataan Liigan ja 1. divisioonan joukkueiden välillä siten, että jokainen joukkue pelaa kerran toisen sarjatason joukkuetta vastaan. Koti- ja vierasottelujen järjestäjät arvotaan sarjaohjelman laadinnan yhteydessä. Näiden ottelujen tarkoituksena on nostaa 1. divisioonan televisiointisopimuksen arvoa ja toimia samalla eräänlaisena tasonmittauksena sarjatasojen välillä. Yhteensä runkosarjaotteluita tulee yhdelle joukkueelle 56.

8) Liigassa ja 1. divisioonassa pelataan kummassakin kahdeksan joukkueen pudotuspelit paras seitsemästä systeemillä. Pudotuspelejä edeltää sijoille 7 - 10 sijoittuneiden joukkueiden pudotuspelikarsinta paras kolmesta systeemillä, jossa sijalle 7 sijoittunut pelaa sijalle 10 sijoittunutta vastaan ja sijalle 8 sijoittunut sijalle 9 sijoittunutta vastaan. Voittajat pääsevät pudotuspeleihin. Huonommin sijoittunut pelaa runkosarjan parasta vastaan. Liigan pudotuspelien voittaja on Suomen mestari. 1. divisioonan pudotuspelien voittaja nousee seuraavaksi kaudeksi Liigaan.

Yllä olevassa mallissa hyvää on, että urheilullisuus nousee pääosaan, unohtamatta kuitenkaan taloudellisia näkökohtia. Merkityksettömiä otteluita on hyvin vähän. Nouseminen Liigaan ei vaadi epäinhimillisiä taloudellisia panostuksia, eikä toisaalta tippuminen Liigasta tarkoita automaattista kuoliniskua. Väitän, että sekä Liigan että 1. divioonan kiinnostavuus ja taso nousevat heti ensiaskelista lähtien.

Tiedän, että siirtyminen tähän malliin tulee olemaan kivulias joukkueille, joita uhkaa tippuminen 1. divisioonaan. Toisaalta seurapomojen pitäisi nostaa katsettaan kengänkärjistään isoon kuvaan. Oleellinen kysymys on, mikä palvelee parhaiten seuraani pitkällä aikavälillä. Rehellinen vastaus tuskin on: "Nykymalli."

edit. Korjattu runkosarjan ottelumäärä + kirjoitusvirhe

 

[P Giroux]

Tiedän, että siirtyminen tähän malliin tulee olemaan kivulias joukkueille, joita uhkaa tippuminen 1. divisioonaan.

Se olisi urheilua. Urheilu on hyvää viihdettä. Pukupoikien nykyliiga ei ole hyvää viihdettä. Milloin SaiPa on viimeksi pelannut matsin, jolla on merkitystä? Eikö olisi piristävää, jos sellainen tulisi vähitellen ohjelmaan?

 

[P Giroux]

Muutoksen voisi toteuttaa siiten kun molemmat K-Espoo ja Jokerit on nostettu liigaan.

En ymmärrä tätä ajattelua. Ollenkaan. Miksi ihmeessä se alempi sarja pitää tappaa, ennen kuin tehdään päätöksiä? Kun Mestis on kerrankin elossa ja vetää yleisöä, miksi näistä tähtijoukkueista pitäisi päästä eroon, ennen kuin tehdään päätöksiä?

 

[Ikurin Vireä]

Täytyy myöntää, että en ymmärrä alkuunkaan joidenkin palstalaisten sinnikkyyttä verrata liigaosakkeen hintaa aiempien joukkueiden maksamaan, kun nousemisen perusperiaate on kääntynyt täysin päälaelleen. Vaikka hinta olisi kaavan mukainen ja linjassa aiempien hintojen kanssa, ei kokonaisuus ole edes samalla planeetalla.

Historiassa joukkueet pääsivät mukaan voittamalla karsinnoissa ilman osakemaksua. Sittemmin ne nostettiin kabinetissa ilman vaadittua suurta satsausta karsintoihin, mahdollisesti useampia vuosia peräkkäin. Seurat pystyivät pelaamaan Mestis-budjetilla Mestis-seuroja vastaan. Positiivisen päätöksen jälkeen nousu suljettuun sarjaan oli varma ja osake ainoa ylimääräinen hinta, mitä piti maksaa. Talouden pystyi tasapainottamaan osakemaksuista huolimatta, koska konkurssi oli ainoa peikko.

Nyt vaaditaan molempia yhtäaikaa väitetysti avoimeen Liigaan. Sekä panostusta liigatason urheilullisuuteen epävarmojen karsintojen muodossa, että poikkeuksellisen korkean kynnysrahan maksamista. Kumpikaan yksinään ei olisi ongelma, mutta nuo yhdessä ovat puhtaasti myrkkypilleri, jolla pidetään Liiga käytännön tasolla suljettuna. Mitään vastaavaa ei Liigassa, tai Suomessa, ole ennen yritetty. Ei myöskään Sportin, ei KooKoon, ei Jukureiden, eikä K-Espoon kohdalla.

 

[Barney]

Kauhajoen Karhu, Korisliiga. Asukkaita 13000. Uusi halli nousi 2021.

Korisliigassa joukkueiden liikevaihdot ovat keskimäärin suunnilleen samaa luokkaa kuin Mestiksessä. Kauhajoen Karhun liikevaihto on ollut samaa tasoa kuin IPK:lla. Korisliigan tasolle hienoa toimintaa, mutta turha puhua edes samassa lauseessa Liigan kanssa.

Oskarshamn, SHL. Neljättä kautta pääsarjassa, asukkaita 17000.

Kun Oskarhamnia käytät esimerkkinä, niin osaatko valaista, millaisia tahoja on seuran takana niin omistajina kuin sponsoreina? Muistaakseni ainakin Scanialla taitaa olla aika isoa toimintaa tuolla Oskarhamnista, niin onko mukana jotenkin seuran toiminnassa? Pidätkö ihan realistisena, että samanlainen rahoitus olisi mahdollista esimerkiksi Forssassa?

 

[Old Tom]

Oskarshamn, SHL. Neljättä kautta pääsarjassa, asukkaita 17000.
Kauhajoen Karhu, Korisliiga. Asukkaita 13000. Uusi halli nousi 2021.
Molemmat ammattilaisjoukkueita.

Anteeksi, mutta mikä Kauhajoen Karhun liikevaihto on vai miten tämä liittyy jääkiekon SM-liigaan?
Onko Kauhajoen Karhulla edes saman suuruinen pelaajabudjetti kuin jääkiekon SM-liigassa pienimmät pelaajabudjetit?
Pystyykö Kauhajoen Karhujen pelaajabudjetilla kokoamaan jääkiekon SM-liigajoukkueen?
Onhan esim. Kouvolan Kouvot ja Kouvolan Pallonlyöjät myös ammattilaisjoukkueita ja pelaavat Kauhajokea suuremmalla paikkakunnalla, mutta ei Kouvojen tai Koplan resursseilla olisi mitään asiaa jääkiekon SM-liigaan.

 

[P Giroux]

Kun Oskarhamnia käytät esimerkkinä, niin osaatko valaista, millaisia tahoja on seuran takana niin omistajina kuin sponsoreina? Muistaakseni ainakin Scanialla taitaa olla aika isoa toimintaa tuolla Oskarhamnista, niin onko mukana jotenkin seuran toiminnassa? Pidätkö ihan realistisena, että samanlainen rahoitus olisi mahdollista esimerkiksi Forssassa?

En tunne taustoja, valitettavasti. Tuskinpa Forssassakaan lähtisi. Pointtina kuitenkin, että asukasluku yksinään ei tee mistään mahdotonta. Eikä hallin puute - niitä voi rakentaa pienemmilläkin paikkakunnilla.

 

[EEspoo]

En ymmärrä tätä ajattelua. Ollenkaan.

Kaksi pointtia: 1) joukkueiden määrä olisi lähellä tuota ehdotettua 10+10, 2) urheilullinen ja taloudellinen kapasiteetti toimia kahdella korkeimmalla sarjatasolla.

Jotta tuo 20 tulisi täyteen muutama muukin seura tulisi nostaa Mestiksestä. Mielelläni näkisin muutoksen sarjajärjestelmässä vaikka heti, mutta mikä tahansa muutos pitää toteuttaa harkiten ja realismin puitteissa. Mestiksen tappaminen ei ole se mitä tässä haetaan.

 

[iibor]

Korisliigassa joukkueiden liikevaihdot ovat keskimäärin suunnilleen samaa luokkaa kuin Mestiksessä. Kauhajoen Karhun liikevaihto on ollut samaa tasoa kuin IPK:lla. Korisliigan tasolle hienoa toimintaa, mutta turha puhua edes samassa lauseessa Liigan kanssa.

Ja pienestä liikevaihdosta huolimatta tuonne rakennettiin uusi, hieno halli. Ja puhutaan kuitenkin koriksesta, joka ei markkina-arvoltaan pysty Suomessa kilpailemaan jääkiekon kanssa. Miksi ei siis esimerkiksi IPK pystyisi samaan?

Kun Oskarhamnia käytät esimerkkinä, niin osaatko valaista, millaisia tahoja on seuran takana niin omistajina kuin sponsoreina? Muistaakseni ainakin Scanialla taitaa olla aika isoa toimintaa tuolla Oskarhamnista, niin onko mukana jotenkin seuran toiminnassa? Pidätkö ihan realistisena, että samanlainen rahoitus olisi mahdollista esimerkiksi Forssassa?

IPK:ta kun käytettiin jo aiemmin esimerkkinä, niin voisin kuvitella kyllä että iso rahoitus löytyisi Ponsselta, Olvilta ja Geneleciltä, jos nousu olisi aidosti mahdollinen. Ja aidosti uskon, että jos sarjat olisivat Suomessa aidosti auki, löytyisi sitä rahaa kyllä aika monen joukkueen taakse.

Edelleen, jos joku asia ei tapahdu heti, ei se tarkoita sitä etteikö sitä kannattaisi tehdä. Liigan ja Mestiksen välinen ero on suoraa seurausta suljetusta Liigasta eikä voida odottaa, että ero kaventuisi ainakaan seuraavaan 5-7 vuoteen. Silti aidosti avoin sarja on se ainut oikea tie.

 

[P Giroux]

Anteeksi, mutta mikä Kauhajoen Karhun budjetti on vai miten tämä liittyy jääkiekon SM-liigaan?
Onko Kauhajoen Karhulla edes saman suuruinen budjetti kuin jääkiekon SM-liigassa pienimmät budjetit?
Pystyykö Kauhajoen Karhujen pelaajabudjetilla kokoamaan jääkiekon SM-liigajoukkueen?
Onhan esim. Kouvolan Kouvot ja Kouvolan Pallonlyöjät myös ammattilaisjoukkueita ja pelaavat Kauhajokea suuremmalla paikkakunnalla, mutta ei Kouvojen tai Koplan resursseilla olisi mitään asiaa jääkiekon SM-liigaan.

Hyviä vasta-argumentteja useammalta kirjoittajalta. Ette ole väärässä. Näkisin kuitenkin, että liigan ja nykymestiksen välissä on raha-asioissa olemassa tuo pesis- ja koristaso, jossa ollaan halvemman tason ammattilaisia. Jalkapallossa myös vastaavaa, jopa kahdessa eri sarjassa. Suurin piirtein siltä tasolta ponnistettiin aiemmin ykkösdivisioonasta liigaan jääkiekossa. Toimivassa Mestiksessä olisi täysamatöörijoukkueiden tilalla tämän tasoisia tekijöitä.

 

[Old Tom]

Ja pienestä liikevaihdosta huolimatta tuonne rakennettiin uusi, hieno halli. Ja puhutaan kuitenkin koriksesta, joka ei markkina-arvoltaan pysty Suomessa kilpailemaan jääkiekon kanssa. Miksi ei siis esimerkiksi IPK pystyisi samaan?

Halliyhtiön tiedotteen mukaan hankkeen kustannusarvio oli 7-8 miljoonaa. Pelitilanteessa katsomoon mahtuu 2300 katsojaa. Mielestäni aika pieni olisi liigahalliksi, mutta jos noin pienillä resursseilla onnistuvat nousemaan niin ei muuta kun tervemenoa vaan liigaan. Ei muuta kun rakentamaan Iisalmessa jäähallia 7-8 miljoonalla eurolla 2300 katsojalle. Kuka estää? En tiedä minkälainen jäähalli Iisalmessa on ja saisiko sinne edes nykyistä parempaa hallia noin halvalla. Imatran jäähalli taisi aikoinaan maksaa noin 10 miljoonaa. Ihan en nyt kuitenkaan lähtisi vertaamaan Kauhajoen Karhua jääkiekon liigajoukkueisiin.

 

[Clubittaja]

HIFK-pomo haluaa Jokerit SM-liigaan – kävisi rajusti käsiksi sarjajärjestelmään

Jääkiekon SM-liigan helsinkiläisjätin IFK:n puheenjohtajan Jaakko Eskolan reaktio maanantaiseen Jokerit-uutiseen on ytimekäs: HIFK haluaa paikallisvastustajansa takaisin SM-liigan, jonka sarjajärjestelmää on muokattava merkittävästi tulevaisuudessa.

www.mtvuutiset.fi

Naapurista tulitukea - kuten odottaa saattoi.