Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 803 590
  • 6 309

MIH96

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Haluaisin kysyä, mikä johti aikoinaan SM-liigan sulkemiseen (ensimmäisen kerran siis)? Jos Kärpät jollain ilveellä ei olisi onnistunut nousussa vielä keväällä 2000, niin olisiko liiga pidetty avoinna niin kauan kunnes Kärpät nousee? Entä olisiko se suljettu jo vuonna 1999, jos Kärpät olisi noussut jo silloin? Taloudellisilla seikoilla sitä perusteltiin, mutta mistä muusta oli kyse?

Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?
 
Viimeksi muokattu:

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?

En tiedä, mutta kun me historiaa katsellaan, niin voidaanhan me kaikki jotain "valistuneita" arvioita heittää. Eli oma valistunut arvio voisi olla seuraavanlainen.

Kun se Liiga oli viimeksi auki, niin silloinhan niitä karsintoja pelattiin tosissaan vain ensimmäisellä kerralla. Ja vaikka Tamminenkin sen sarjan jälkeen kitisi, että miksi Liiga seura saa edun ja miksi jäähyt meni, niinkuin meni ja mitä kaikkea se nyt valittikaan, niin tosiasiahan lienee se, että sarja oli playout kokeilun takia niin tasainen kuin se oli. Siinä missä Tammisen valmentaja joukkue tuli tuohon karsintasarjaan kolme pudotuspelisarjaa voittaneena ja oman sarjansa (Mestiksen) voittajana, vastustaja tuli sinne playouttien kautta. Eli käytännössä heillä kevät ei loppunut ensimmäisen pudotuspelisarjan tappioon vaan sen jälkeen piti vetää vielä toinen samanlainen setti, joka niin ikään päättyi tappioon. Tuollaisen rupeaman jälkeen pelaajilla ollut pata varmaan niin jumissa, että kun siihen perään vielä kolmatta sarjaa piti lähteä pelaamaan, niin mentaalisesti ollut varmaan todella kova rasti.

No sitten ne playoutit poistettiin ja karsintaan joutuva Liiga seura pääsi valmistautumaan rupeamaan viikkoja, joskus jopa kuukauden etukäteen. Lopputuloksen tietämme kaikki. Oliko se neljänä vuonna peräkkäin turhaakin turhemmat "tasonmittaus" ottelut? Eli oliko tuollaisten "turhien" ottelusarjojen pelaaminen hyödyksi Liiga brändille? Ja vaikka meille urheiluromantikot ovat jo vuosikymmeniä selittäneet, että avoimet sarjat ovat tie paratiisiin ja rahaa alkaa tulemaan ovista ja ikkunoista, niin noinhan ei mitä ilmeisimmin käynyt.

Ja sitten kun sitäkin ajattelee, niin varmaan ihan loogista, ettei niin käynyt. Meinaa haluaako jonkun Mestis paikkakunnan yrityselämä kollektiivisesti lähteä rahaa kaatamaan projekteihin, jotka voivat pahimmillaan lentää vuoden ja sen jälkeen kaikista panostuksista on vain savuavat rauniot jäljellä? Toki jossain jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa tämä on helpompaa, kun puhutaan varmaan huomattavasti pienemmistä panostuksista. Mutta jääkiekon osalta tämä kaikki on paljon kalliimpaa, eli löytyykö sitä halukkuutta ihan aikuisten oikeasti yrityselämästä ympäri Suomen maata, mitä urheiluromantikot meille koittavat maalata?

Ja jos me pelkästään kapeasti siitä nousemisen näkökulmasta katsomme asiaa, niin tekikö Liiga loppupeleissä väärin, toisen sulkemisen jälkeen? Meinaa siinä, missä viiden avoimen vuoden aikana ilmeisesti kehitys ei Mestiksessä ollut millään mittareilla riittävää, niin sulun jälkeen sieltä nousi seurat peräti kolmelta paikkakunnalta Liiga ympyröihin. Kun Liigan pohja oli kiinni, niin Vaasasta, Mikkelistä ja Kouvolasta löytyi ne tarvittavat panostukset ja halu ottaa seuraava askel toiminnassa eteenpäin.
 

MIH96

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Erinomaisia pohdintoja, arvon Tshekki77.

Missä kohtaa siitä ensimmäisestä sulkemisesta alettiin keskustella ja missä kohtaa se oli virallista julkistusta (huhtikuu 2000) vailla käytännössä varmaa?
 

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Missä kohtaa siitä ensimmäisestä sulkemisesta alettiin keskustella ja missä kohtaa se oli virallista julkistusta (huhtikuu 2000) vailla käytännössä varmaa?
Tämä on oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa, joka on keskusteluissa vähemmän esillä. Päätös sarjan sulkemisesta ei joka tapauksessa ollut mikään hetken mielenjohde vaan enemmänkin pitkällisen kehityskaaren tulos. Suljetun sarjan mahdollisuutta väläyteltiin esim. Kiekkolehdessä jo kaudella 1985-86 ja myöhemminkin samalla vuosikymmenellä, joskin aihetta käsitelleissä artikkeleissa todettiin yleensä, ettei aika ollut "kypsä" sellaiseen.

1990-luvun alun dramaattinen lama ajoi useat kilpavarustelukierteessä olleet seurat henkihieveriin sekä monia näistä konkursseihin niin SM-liigassa kuin ykkösdivisioonassa. Huoli liigaseurojen tilanteen heikkenemisestä näkyy vuosikymmenen alun karsintajärjestelmistä. Kun juuri ennen lamaa (keväällä 1991) sarjasta oli pudonnut suoraan yksi joukkue (SaiPa) ja toiseksi viimeinen joutunut karsintaan, luovuttiin suorasta putoamisesta vuotta myöhemmin, ja laman keskellä 1992 tehtiin päätös liigasta karsimaan joutuvien joukkueiden määrän pudottamisesta vain yhteen joukkueeseen. Liigaseuroilla oli toiveita sulkea sarja jo tuolloin, mutta yhden joukkueen karsimaan joutuminen oli eräänlainen kompromissi divariseurojen (tai niitä edustaneen Sarjaseurat ry:n) kanssa.

1990-luvulla jääkiekko alkoi suhteellisen nopeasti muuttua ammattimaisemmaksi. Viranomaistahot olivat jo vuosien ajan kiinnittäneet huomiota pelaajien asemaan. Nämähän eivät virallisesti olleet työntekijöitä: heille oli jo vuosikymmenten ajan maksettu pelaamisesta palkkioita eikä palkkaa (johon sisällytetään työnantajalle kuuluvat sosiaaliturvamaksut). Syyskuussa 1994 vakuutusoikeus (korkein päättävä elin työeläkeasioissa) teki syyskuussa ennakkopäätöksen, jonka mukaan palkkaa/palkkioita ja ns. ”pinnarahoja” vähintään 56 640 markkaa vuodessa seuraltaan saava pelaaja on työsuhteessa seuraansa. Käytännössä kaikki SM-liigapelaajat ansaitsivat mainittua summaa enemmän. Edellämainittu lama ja pelaajien asemaan muuttuminen vaikuttivat voimakkaasti liigaseurojen haluun sulkea sarja. Haluttiin ehkäistä kehitys, jossa seurat elävät yli varojensa ja toisaalta suojata sekä yritysten (=seurojen) että niiden työntekijöiden (=pelaajien) asemaa. Ajateltiin, että vakaat työnantajat ovat pidemmällä aikavälillä myös pelaajien etu.

Maailmanmestaruutta (1995) seuranneen jääkiekkobuumin ja Bosman-päätöksen (1995-96) jääkiekkomaailman markkinat alkoivat vähitellen ylikuumentua. Varsinkin pienemmät liigaseurat (kuten JYP ja etenkin KalPa) ajautuivat pahoihin talousvaikeuksiin menojen kasvettua lyhyessä ajassa erittäin dramaattisesti. Jääkiekon suosiosta huolimatta monien seurojen tulopuoli sakkasi samaan aikaan, kun mainittu Bosman-päätös oli kieltänyt EU:n sisäiset siirtokorvaukset pelaajasopimuksen umpeuduttua. Monet seurat olivat laskeneet talouttaan näiden korvausten varaan.

Päätös liigan sulkemisesta syntyi jossain vaiheessa kauden 1999-2000 kuluessa. Kärppien nostaminen nostaminen pääsarjan 13:nneksi joukkueeksi sarjan pistäminen säppiin kolmeksi kaudeksi (kuten alkuperäinen päätös oli) vaikutti (varmaankin) luontevalta päätökseltä, koska muilla divariseuroilla toiminta ei tuossa vaiheessa ollut "liigaorientoitunutta". Liigassa haluttiin myös antaa seuroille aikaa tervehdyttää talouttaan, ja toisaalta välttää lokakuussa 1998 ollut tilanne, jossa yksi liigaseura oli lähellä lopettaa kauden kesken (tällaisen vyyhdin selvittäminen olisi aiheuttanut merkittäviä taloudellisia menetyksiä muille seuroille sekä ollut melkoinen imagotappio koko liigatuotteelle). Ajateltiin myös, että jääkiekkoon on hankalampi saada sijoittajia, jos huonoimmassa tapauksessa joukkue alisuorittaa, putoaa sarjasta ja menee konkurssiin. Sijoitusten arvo putoaisi siis tässä tapauksessa lyhyessä ajassa nollaan. 1990-luvullahan käytössä ei ollut minkäänlaisia "sateenvarjorahastoja", jolla pudonneen seuran elinvoimaa (ja jopa olemassaoloa) olisi voitu turvata.

Vaikka alemmalla tasolla liigan sulkemista luonnollisesti vastustettiin, on mielenkiintoista havaita, että kannatusta suljetulle sarjalle tuli jopa vähän yllättäviltäkin tahoilta, ainakin yksittäisinä heittoina. Esim. 1990-luvulla KooKoon valmentajana toiminut Esa Siren hehkutti järjestelmää, jossa ammattilaiset pelaisivat pääsarjassa ja puoliammattilaiset/amatöörit kakkostasolla. Hän toivoi myös alemman pelien keskittämistä viikonloppuihin, jolloin nuoret pelaajat pystyisivät viikolla keskittymään paremmin opiskeluihinsa.

Kovin äänekästä vastustusta sarjan sulkeminen ei tuoreeltaan tuonut - ehkä sosiaalisen median rajallisuuskin vaikutti siihen - koska systeemi tosiaan luotiin alunperin vain kolmen kauden ajaksi. Ihmetystä se toki herätti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Meinaa haluaako jonkun Mestis paikkakunnan yrityselämä kollektiivisesti lähteä rahaa kaatamaan projekteihin, jotka voivat pahimmillaan lentää vuoden ja sen jälkeen kaikista panostuksista on vain savuavat rauniot jäljellä?

Tätä keskustelua käytiin Ruotsissa pitkään ja sitten selvitysmiehen ehdotus, jossa sarjataso vaihtuu automaattisesti mutta karsitan on aina sarjan sisällä, otettiin käyttöön. Yksi syy juurikin tässä. Eli sen Allsvenskanin voittamalla (tai Superettanin) nousee taatusti. Toki se SHL seura joka tippuu, voi olla kusessa kun TV raha tippuu sen 4M€. Ensimmäiset vuodet eivät kuitenkaan ole sellaiselta näyttäneet, vaikka TV rahan ero on sarjojen välillä dramaattinen. Toisaalta katellaan nyt viis-kymmenen kautta ja väheneekö Allsvenskanin panostukset ja budjetit..
 
Haluaisin kysyä, mikä johti aikoinaan SM-liigan sulkemiseen (ensimmäisen kerran siis)? Jos Kärpät jollain ilveellä ei olisi onnistunut nousussa vielä keväällä 2000, niin olisiko liiga pidetty avoinna niin kauan kunnes Kärpät nousee? Entä olisiko se suljettu jo vuonna 1999, jos Kärpät olisi noussut jo silloin? Taloudellisilla seikoilla sitä perusteltiin, mutta mistä muusta oli kyse?

Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?
Tuohon lihavointiin sen verran, että jos Kärpät ei olisi noussut keväällä 2000 niin se olisi varmaan nostettu. Eihän silloin kukaan tippunutkaan vaikka hävisi "karsinnat". Taisi olla muistaakseni julkinen salaisuus, että molemmat karsinnoissa pelaavat joukkueet pelaavat SM-Liigaa seuraavalla kaudella kävi karsintasarjassa miten tahansa. Ne keskustelut voi vaikka tarkistaa täältä Jatkoajasta (vai oliko silloin Kiekkopesä)?
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Tätä keskustelua käytiin Ruotsissa pitkään ja sitten selvitysmiehen ehdotus, jossa sarjataso vaihtuu automaattisesti mutta karsitan on aina sarjan sisällä, otettiin käyttöön. Yksi syy juurikin tässä. Eli sen Allsvenskanin voittamalla (tai Superettanin) nousee taatusti. Toki se SHL seura joka tippuu, voi olla kusessa kun TV raha tippuu sen 4M€. Ensimmäiset vuodet eivät kuitenkaan ole sellaiselta näyttäneet, vaikka TV rahan ero on sarjojen välillä dramaattinen. Toisaalta katellaan nyt viis-kymmenen kautta ja väheneekö Allsvenskanin panostukset ja budjetit..
Kyllähän sen niin pitäisi olla, että heikoin tippuu ja paras nousee. Seuraavat voivat sitten karsia keskenään. Mestikseen on vaikea luoda liigatasoista joukkuetta suoraan. Tasoerot ovat tällä hetkellä valtavat. Toki avoinsarja sitä tasaisi. Riski totaalisen heittopussin saamiseen kasvaa, siis jengin joka ottaa keskimäärin seitsemällä maalilla joka pelin turpaan. Avoimen sarjan onglema, että se se kasvattaa eroja. Supistamalla sarjaa tästä ongelmasta pääsisi eroon.

Jonkin Hesan itäpuolisen sisämaa kaupungin vaihtuminen Espooseen tai Jokereihin ei varmaan olisi mikään mätäkäänne, mutta jos viimeksi liigassa karsinut Ilves vaihdettasiin Hermekseen, niin voisi muutamaa liigan seuraaja harmittaa. Lisäksi ei ole mitenkään sanottua, että edes ns. isompi seura tulisi takaisin. AIK on Ilvestä heittämällä isompi seura ja ei tuo historia viimeiseen pariin kymmeen kauteen mikään kovin ruusuinen ole ollut.
 

MIH96

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Tuohon lihavointiin sen verran, että jos Kärpät ei olisi noussut keväällä 2000 niin se olisi varmaan nostettu. Eihän silloin kukaan tippunutkaan vaikka hävisi "karsinnat". Taisi olla muistaakseni julkinen salaisuus, että molemmat karsinnoissa pelaavat joukkueet pelaavat SM-Liigaa seuraavalla kaudella kävi karsintasarjassa miten tahansa. Ne keskustelut voi vaikka tarkistaa täältä Jatkoajasta (vai oliko silloin Kiekkopesä)?
Niinhän se taisikin olla. Jatkoaika perustettiin vasta tammikuussa 2001, joten silloin oli juurikin Kiekkopesä. Kiekkopesä

Olikohan se KalPan konkurssi vuonna 1999 (oliko tämä se joukkue, joka uhkasi lopettaa liigakauden kesken syksyllä -98), joka vahvisti sulkemisajatusta ja ajoitti sulun nimenomaan kevääseen 2000?
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös