Eli vain 10/15 joukkueen hyväksyntä tarvitaan muutoksiin, mutta samalla nähdään vaikeana, että kukaan omaehtoisesti luopuisi osakkeistaan. Kyllähän tuo taas tuntuisi alleviivaavan sitä, että jos me Suomeen haluttaisiin jotain "avoimia sarjoja" tai edes kiertokulkua ylimpien tasojen välillä, niin se olisi ennemmin rakennettava Liiga rakenteen sisään, kuin jollain "tiputetaan kolme ja katotaan mitä tapahtuu" malleilla.
Toki Hiltunen kertoi myös, että haluavat jonkin ratkaisun, jolla voisi mennä sitten pitkän aikaa eteenpäin, ettei tarvi olla ihan heti miettimässä järjestelmiä taas uusiksi. Tarkoittaakohan tämä sitä, että joku tietty malli halutaan ja se lukitaan sitten vuosikymmeniksi eteenpäin vai voisiko joku useiden vuosien/vuosikymmenten "siirtymävaihe" tulla myös kyseeseen? Olen näitä tiekartta malleja ennenkin ehdotellut, mutta otetaan uusiksi esiin, kun keskustelu aiheen ympärillä on taas vilkastunut.
Ensimmäisessä vaiheessa voitaisiin mennä näillä nykyisillä rakenteilla, mutta sekä Liigassa, että Mestiksessä pelattaisiin kaksi kertaa kaikkia vastaan ja sen jälkeen jakauduttaisiin kolmeen jatkolohkoon. Liigan ylempään jatkolohkoon Liigan sen hetken runkosarjan yhdeksän parasta. Liigan alempaan jatkolohkoon Liigan sen hetken runkosarjan kuusi huonointa ja Mestiksen sen hetken runkosarjan kolme parasta. Mestiksen omaan jatkosarjaan jäisi loput Mestis seurat. Kevään pudotuspeleihin menisi 12 joukkuetta, joten Liigan alemmastakin jatkolohkosta kolme parasta mukaan. Mahdollistaisi teoriassa Mestisseurallekin Suomen mestaruuden. Kävi pudotuspeleissä miten tahansa, samat seurat aloittavat Liigassa ja Mestiksessä seuraavallakin kaudella, kuin edellisellä (pois lukien Mestiksestä mahdollisesti alaspäin putoava seura).
Tällä pyrittäisiin saamaan Mestikseen uutta virtaa, kun Suomen mestaruus olisi heidänkin seuroilleen teoreettisesti mahdollista. Rakenne mahdollistaisi myös sen, ettei Mestis seurojen tarvisi mennä all-in heti syksystä vaan joukkuetta voi alkaa vahvistamaan joulun tienoilla, jos Liigan alempi jatkolohko paikka näyttää todennäköiseltä. Ei siis vaatisi suuria panostuksia, mutta voisi tuoda mukanaan ihan uudenlaista intoa myös Mestikseen. Myös huonosti kautensa aloittaneet Liiga seurat saisivat ikäänkuin uuden alun kaudelleen, kun tuollaisessa jatkolohkossa pitäisi luonnollisesti aloittaa pisteiden laskemiset nollasta (kun on siis joukkueita Liigasta ja Mestiksestä, eivätkä siten ole vielä tuossa vaiheessa kautta pelanneet vastakkain). Eli sen sijaan, että hanskoja alettaisiin vuoden vaiheet jälkeen heittämään tiskiin ja miettimään tyhjennysmyyntejä, niin nuo seurat saisivat uuden tavoitteen ja realistisen mahdollisuuden yltää kevään peleihin.
Jos tuo malli sitten tuottaisi ihan uutta virtaa myös Mestikseen, niin jollain aika taululla voisi sitten siirtyä seuraavaan (toiseen) vaiheeseen, jossa Liiga laajennettaisiin 18, 20, 22 tai 24 joukkueen kilpailuksi, riippuen siitä, miten monta Liiga kelpoista seuraa olisi Mestiksessä ehtinyt ensimmäisen vaiheen aikana kehittymään. Luonnollisesti tuossa vaiheessa mentäisiin sitten malliin, jossa olisi Liiga A ja Liiga B ja jonkin verran myös ristiinpelaamista.
Ja vaikka toiseen vaiheeseen päästäisiin vain 18 joukkueen voimin, eli 9+9 mallisiin Liiga A:han ja Liiga B:hen, niin suunnitelmassa pidettäisiin edelleen ovea auki kehitykselle Mestiksessä ja jos sieltä sitten jatkossa löytyisi seuroja, jotka pystyisivät ottamaan askeleita eteenpäin, niin aina tietyin väliajoin tarkasteiltaisiin tilannetta ja tilanteen ollessa suotuisa rakennetta pyrittäisiin laajentamaan 9+9 -> 10+10 -> 11+11 -> 12+12.
Jos tuo toinen vaihe alkaisi 9+9 mallilla, niin silloin se Liiga rakenteen alapuolisen rakenteenkin voisi rakentaa samalla 9+9 mallilla. Jos Liiga rakenteen sisään saataisiin sitten seuraavat kaksi joukkuetta, niin Liiga voisi olla 10+10 ja sen alapuolinen sarja 16 joukkueen sarja. Jos edelleen päästäisiin 11+11 malliin, niin Liigan alapuolella voisi olla 14 joukkueen sarja ja jos joskus päästään 12+12 malliseen sarjaan, niin Liigan alapuolelle jäisi 12 joukkueen kilpailu.
Eli jos tuossa ylempänä mainittuun toiseen vaiheeseen päästäisiin, niin samalla kun Liiga ottaisi vaikka sen kolme joukkuetta sisään 9+9 malliin, niin samalla se alapuolinen sarja myös yhtiöitettäisiin (tyyliin 9+9 malliin) ja tuolla pitkän tähtäimen suunnitelmalla pyrittäisiin siihen, että tuo 36 joukkueen kokonaisuus olisi joskus tulevaisuudessa jakautunut 12+12+12 malliin.
Kiekkoliitto pyörittäisi sitten tuon rakenteen alapuolella harrastekiekkoa omilla divarirakenteilla.