Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Mane]

En näe mitenkään toimivana, että joukkueiden pitäisi latautua suoraan hävityn playoff-sarjan jälkeen uuteen ottelusarjaan, jossa panoksena on sarjapaikka.

 

[Tshekki77]

Niin kuin viestistäni selviää, niin kutsutaan sarjoja millä nimillä tahansa, niin fakta on, että ylempi liiga on Liiga ja alempi liiga Divari.

Ei tuo kyllä selviä viestistäsi millään tavalla ja edes ylipäätään se, mitä edes termillä "divari" tarkoitat. Jos tarkoitat termillä "divari" mitään edes lähelle sitä, mitä tänä päivänä Mestis on ja sen suhteellista asema Liigaan nähden, niin että olettamuksesi pitäisi ylipäätään paikkaansa, niin senhän pitäisi esim. matemaatiikan maailmassa selvitä siitä, että sitä testattaisiin "kaikilla arvoilla" ja aina lopputulema olisi sama.

No ajatellaan tilannetta, jossa Liiga päättäjät päättäisivät kauden päätteeksi, että seuraava kausi pelataan 15 joukkueella, niinkuin tämäkin kausi. Seuraavan kauden otteluohjelma rakennetaan täysin samalla tavalla, kuin tämänkin kauden. Seuraavan kauden päätteeksi kymmenen joukkuetta etenee kevään peleihin, ihan niinkuin tälläkin kaudella. TV ja muu sponsoriraha jaettaisiin ensi kaudella ihan samalla tavalla, kuin tälläkin kaudella, mutta ainoana poikkeuksena aikaseimpaan Liigan tämän kauden päätteeksi seitsemän parhaan joukkoon sijoittuneiden joukkueiden joukkiosta alettaisiin käyttämään nimitystä Liiga A ja kahdeksan muun joukkueen joukkiosta alettaisiin käyttämään nimitystä Liiga B.

Muuttuisiko Liiga B ja joukkueet siihän ryhmässä tällaisessa tapauksessa nappia painamalla divariksi? Eli edelleen, mitä sä tolla termillä "divari" ylipäätään tarkoitat? Kai sä kuitenkin ymmärrät, että yllä kuvatussa tilanteessa Liiga B ja joukkueet sen sisällä eivät olisi ensi kaudella resurssien ja tekemisen tason osalta samalla levelillä Mestiksen kanssa tai edes lähellä sitä?

Jos tätä hassuttelua vielä jatkaisi ja esimerkin omaisesti katsottaisiin jos tuollaisiin yllämainittuihin jakoihin oltaisiin menty viime kauden tulosten perusteella, niin

Liiga A: Tappara, TPS, Ilves, KooKoo, Jukurit, HIFK ja Kärpät
Liiga B: HPK, Pelicans, Lukko, Kalpa, Sport, JYP, Saipa, Ässät.

Tuollaisessa tilanteessahan tänä päivänä voitaisii olla jopa tilanteessa, jossa pudotuspelien ykköspositiolle juuri tänä päivänä, ennen illan peliä olisi menossa B-Liigan Lukko. Kakkos positiolla olisi sitten A-Liigan Tappara, mutta kolmatta positiota pitäisi B-Liigan Pelicans ja niin edelleen...

Edit. Jos sitten joku ihmettelisi, että miksi tuollaisiin A ja B Liigoihin mentäisiin, jos niillä ei olisi perinteistä tarkoitusta takanaan, niin siihenhän vastaus voisi markkinointi. Jos Liigalla olisi esim. tavoite, että viiden vuoden päästä pelattaisiin ihan oikeasti A ja B Liigassa, niin tällaisella markkinointivaiheessa urheilukuluttajat totutettaisiin Liiga A ja Liiga B konsepteihin.

Samalla myös saataisiin tietoa siitä, että muuttuisiko kulutustottumukset (ja sponsorointi) tällaisen pelkän nimimuutosten myötä, vaikka muutoin sarjaa pelattaisiin täsmälleen samalla tavalla kuin ennen. Jos muuttuu ja negatiiviseen suuntaan, niin jarrua olisi helppo painaa ja palata entiseen. Mutta jos kuluttajat tottuisivat siihen, että B Liigassakin pelataan ihan hyvää Suomi lätkää ja sieltä voidaan myös mennä pudotuspeleihin ja jopa menestyä siellä, niin siitähän voisi rakentaa asiaa eteenpäin. Sitten kun jossain vaiheessa rakenteeseen on saatu esim. Kiekko-Espoo, Jokipojat ja Jokerit mukaan, niin voitaisiin mennä malliin, jossa nuo tasot olisivat urheilullisesti kaksi eri tasoa.

 

[Mane]

Tarkoitin sitä, että ero mediakiinnostavuudessa, yleisökiinnostuksessa ja sitä kautta tuloissa ja pelaajamateriaalissa tulee aina olemaan selvä, jos on ylempi ja alempi sarjataso, oli niiden nimet mitä tahansa.

Sitä kuilua voi pienentää paljonkin nykyisestä, mutta ei vaikkapa Sport tai mikään muukaan tulisi olemaan B-liigassa resursseiltaan yhtä suuri kuin se nyt on SM-liigassa tai A-liigan joukkueet ovat. Tästä syystä karsinnat (ilman mahdollisuutta suoraan nousuun) ovat tuhoontuomittu ajatus B-liigan kannalta, koska nouseminen niiden kautta vaatisi ihmeen. B-liigaan ei ole saatavilla yhtä hyviä pelaajia kuin A-liigaan, vaikka olisi rahaakin hieman enemmän kuin A-liigan häntäpäällä, saati jos on vähemmän. Paras seitsemästä -nousukarsinnat voittaisi B-liigan joukkue maksimissaan kerran kymmenestä, todennäköisesti harvemmin.

Lisäksi B-liigaan putoaminen olisi kuolinsuudelma A-liigalaiselle, jos takaisin noustakseen pitäisi pystyä tekemään samanlainen "kerrankahdestakymmenestä"-ihme, jonka uhriksi itse sattui joutumaan.

 

[Tshekki77]

Tarkoitin sitä, että ero mediakiinnostavuudessa, yleisökiinnostuksessa ja sitä kautta tuloissa ja pelaajamateriaalissa tulee aina olemaan selvä, jos on ylempi ja alempi sarjataso, oli niiden nimet mitä tahansa.

Sitä kuilua voi pienentää paljonkin nykyisestä, mutta ei vaikkapa Sport tai mikään muukaan tulisi olemaan B-liigassa resursseiltaan yhtä suuri kuin se nyt on SM-liigassa tai A-liigan joukkueet ovat. Tästä syystä karsinnat (ilman mahdollisuutta suoraan nousuun) ovat tuhoontuomittu ajatus B-liigan kannalta, koska nouseminen niiden kautta vaatisi ihmeen. B-liigaan ei ole saatavilla yhtä hyviä pelaajia kuin A-liigaan, vaikka olisi rahaakin hieman enemmän kuin A-liigan häntäpäällä, saati jos on vähemmän. Paras seitsemästä -nousukarsinnat voittaisi B-liigan joukkue maksimissaan kerran kymmenestä, todennäköisesti harvemmin.

Lisäksi B-liigaan putoaminen olisi kuolinsuudelma A-liigalaiselle, jos takaisin noustakseen pitäisi pystyä tekemään samanlainen "kerrankahdestakymmenestä"-ihme, jonka uhriksi itse sattui joutumaan.

Jos meillä olisi rakennelma, jossa A ja B Liiga olisi isolla ristiinpelaamisella vähän niinkuin symbioosissa, niin silloinhan esim. tv-kumppanien olisi (jos haluaisivat A Liigan joukkueet yksinoikeudella kanavilleen) käytännössä pakko lähteä mukaan myös B Liigan peleihin. Tämä loisi tilanteen, jossa olisi perusteltua tuota kakkua sitten jakaa jollain kaavalla yhteisesti A ja B Liigan välillä. Itse olen aikaisemmin ehdotellut jakoa, jossa (9+9 mallissa) A Liigan seurat saisivat saman, mitä nykyään ja ylijäävä kuuden joukkueen osuus (nykytilanteeseen nähden) jaettasiin tasan jäljelle jäävien yhdeksän kesken. Tuo tekisi B Liiga seuralle 2/3 siitä, mitä A Liiga seura saisi. Jossain toisissa ehdotuksissa on ehdoteltu jakoa 60/40. Toisaalta miksi edes tarvisi jakaa millään kaavalla? Kaikillehan voisi periaatteessa antaa saman, jolloin kilpailulliset edellytykset edelleen tasottuisi.

Jos meillä olisi siis tuollainen sarja, jossa kilpailullisia edellytyksiä pystyttäisiin tuolla tavalla tasoittamaan, niin silloin se ero olisi minimaallinen, verrattuna esim. nykyiseen eroon Liigan ja Mestiksen välillä. Ja kun sitä ristiinpelaamista olisi paljolti ja jos kevään mestaruuspeleihin olisi edes teoreettinen mahdollisuus myös B-Liigasta, niin silloin se putoaminen ei olisi niin paha rasti, kuin jos nykyinen Liiga seura putoaisi Mestikseen.

Ja jos esimerkin omaisesti nyt ottaisi vaikka mainitsemasi Sportin, niin en tiedä miksi Vaasassa esim. peli A-Liigan HIFK:ta vastaan kiinnostaisi vähemmän, kuin nykytilanteessa HIFK:n kohtaaminen? Tuollaisessa kuvitellussa 9+9 mallissa, jos Sport pelaisi B-Liigassa, niin se silti pelaisi suurimman osan runkosarjastaan niitä samoja 14 nykyistä Liiga joukkuetta vastaan ja sitten muutamat pelit tulisi uusia kolmea Mestiksestä nostettua joukkuetta vastaan.

Ite en näe nykyistä 15 joukkueen Liigaa ongelmana, mutta jos sitä kuitenkin halutaan jotenkin muutoin uudistaa, kuin ottamalla vain yksi tai kaksi joukkuetta lisää, niin mielestäni ainoa järkevältä tuntuva pyrkimys pitäisi olla saavuttaa tilanne, jossa jääkiekkoa pystyttäisiin pelaamaan täysin ammattimaisesti kahdella tasolla Suomessa.

 

[Skeletor]

Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.

12 joukkueen A-liiga
12 joukkueen B-liiga

A-liigassa kahdeksan parasta pudotuspeleihin, sijat 9-10 päättävät kauden runkosarjaan. Sijoilta 11-12 B-liigan pudotuspeleihin tai käytetään vaikka nimeä liigakarsinta.

A-liigassa pudotuspelit nykyisellä systeemillä paras seitsemästä loppuun asti. Säälit jäävät pois. Pudotuspelit hajautetaan eri päiville Ruotsin tapaan.

B-liigan runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet jatkavat B-liigan pudotuspeleihin, joiden ensimmäinen kierros on:
A11-B6
A12-B5
B1-B4
B2-B3

Voittajat jatkoon. Seuraava kierroksen parit määräytyvät edellä mainitun sijoituskaavion perusteella. Näiden parien voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-liigassa.

Itse haluaisin antaa enemmän arvoa B-liigan runkosarjan voitolle. Samoin A-liigan häntäsijoista ei pitäisi automaattisesti palkita kaaviossa sijoilla 1. ja 2.
Siksi oma suosikkikaavio olisi:
B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3

Tämä kaavio antaisi parhaan perustan sarjanousuille ja kahdelle ammattilaissarjalle. Kaikki B-liigan pudotuspelit ovat aina paras seitsemästä. Lähtökohta pitää olla AINA se, että hävityn ottelusarjan jälkeen kausi ei jatku. Siksi kaikki playout-viritelmät ovat täysin tuhoon tuomittuja.

B-liigan sijoille 11-12 sijoittuvat pelaavat Ruotsin tapaan paras seitsemästä ottelusarjan, jonka häviäjä tippuu kolmannelle sarjaportaalle. Kolmannen sarjaportaan voittaja nousee B-liigaan.

Jos ajatellaan tämän hetken tilanteella ja Jokerit mukaan luettuna liigat näin:

A-liiga:
Lukko
Tappara
Pelicans
Ilves
KalPa
Kärpät
TPS
HIFK
Ässät
HPK
Jukurit
KooKoo

B-liiga:
Sport
JYP
SaiPa
K-Espoo
Jokerit
Ketterä
RoKi
IPK
Hermes
JoKP
K-Vantaa
TUTO

Mikähän on se peruste, jolla ei saataisi pystyyn kahta mielenkiintoista sarjaa? Molempien sarjojen tv-sopimukset saataisiin kuntoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nykyään. Suomalaisilla pelaajilla olisi alustana myös toinen sarjataso, jossa saataisiin alle kovia pelejä.

No toki tähän joku vastaa, kuten 2000-luvun alusta alkaen on vastannut, että hei mikä tahansa muu kuin nykymuoto on automaattisesti konkurssi. Pitäisikö jo vaihtaa levyä?

 

[Tarinankertoja]

16 joukkueen Liiga. Ruotsin tapaan kaksi viimeistä pelaa plejarisarjan, jonka hävijä on velvollinen myymään Liigaosakkeen Mestiksen mestarille 2x TVraha hintaan, JOS tällä on siihen varaa heti ja käteisellä (eli bisnes niin luotettavalla tasolla, että pankki lainaa). JOS ei, jatketaan kuten ennenkin.

Mutta paras on 16 joukkueen suljettu sarja, jossa peliofpotti jaetaan pleijareista ulos jääneille sarjan tasottamisex.

 

[Tuusa]

Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.

12 joukkueen A-liiga
12 joukkueen B-liiga

A-liigassa kahdeksan parasta pudotuspeleihin, sijat 9-10 päättävät kauden runkosarjaan. Sijoilta 11-12 B-liigan pudotuspeleihin tai käytetään vaikka nimeä liigakarsinta.

A-liigassa pudotuspelit nykyisellä systeemillä paras seitsemästä loppuun asti. Säälit jäävät pois. Pudotuspelit hajautetaan eri päiville Ruotsin tapaan.

B-liigan runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet jatkavat B-liigan pudotuspeleihin, joiden ensimmäinen kierros on:
A11-B6
A12-B5
B1-B4
B2-B3

Voittajat jatkoon. Seuraava kierroksen parit määräytyvät edellä mainitun sijoituskaavion perusteella. Näiden parien voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-liigassa.

Itse haluaisin antaa enemmän arvoa B-liigan runkosarjan voitolle. Samoin A-liigan häntäsijoista ei pitäisi automaattisesti palkita kaaviossa sijoilla 1. ja 2.
Siksi oma suosikkikaavio olisi:
B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3

Tämä kaavio antaisi parhaan perustan sarjanousuille ja kahdelle ammattilaissarjalle. Kaikki B-liigan pudotuspelit ovat aina paras seitsemästä. Lähtökohta pitää olla AINA se, että hävityn ottelusarjan jälkeen kausi ei jatku. Siksi kaikki playout-viritelmät ovat täysin tuhoon tuomittuja.

B-liigan sijoille 11-12 sijoittuvat pelaavat Ruotsin tapaan paras seitsemästä ottelusarjan, jonka häviäjä tippuu kolmannelle sarjaportaalle. Kolmannen sarjaportaan voittaja nousee B-liigaan.

Jos ajatellaan tämän hetken tilanteella ja Jokerit mukaan luettuna liigat näin:

A-liiga:
Lukko
Tappara
Pelicans
Ilves
KalPa
Kärpät
TPS
HIFK
Ässät
HPK
Jukurit
KooKoo

B-liiga:
Sport
JYP
SaiPa
K-Espoo
Jokerit
Ketterä
RoKi
IPK
Hermes
JoKP
K-Vantaa
TUTO

Mikähän on se peruste, jolla ei saataisi pystyyn kahta mielenkiintoista sarjaa? Molempien sarjojen tv-sopimukset saataisiin kuntoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nykyään. Suomalaisilla pelaajilla olisi alustana myös toinen sarjataso, jossa saataisiin alle kovia pelejä.

No toki tähän joku vastaa, kuten 2000-luvun alusta alkaen on vastannut, että hei mikä tahansa muu kuin nykymuoto on automaattisesti konkurssi. Pitäisikö jo vaihtaa levyä?

Kerro edes yksi realistinen syy, miksi kolme nykyistä liigajoukkuetta tuohon suostuisi?

 

[-ja-]

Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.

12 joukkueen A-liiga
12 joukkueen B-liiga

A-liigassa kahdeksan parasta pudotuspeleihin, sijat 9-10 päättävät kauden runkosarjaan. Sijoilta 11-12 B-liigan pudotuspeleihin tai käytetään vaikka nimeä liigakarsinta.

A-liigassa pudotuspelit nykyisellä systeemillä paras seitsemästä loppuun asti. Säälit jäävät pois. Pudotuspelit hajautetaan eri päiville Ruotsin tapaan.

B-liigan runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet jatkavat B-liigan pudotuspeleihin, joiden ensimmäinen kierros on:
A11-B6
A12-B5
B1-B4
B2-B3

Voittajat jatkoon. Seuraava kierroksen parit määräytyvät edellä mainitun sijoituskaavion perusteella. Näiden parien voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-liigassa.

Itse haluaisin antaa enemmän arvoa B-liigan runkosarjan voitolle. Samoin A-liigan häntäsijoista ei pitäisi automaattisesti palkita kaaviossa sijoilla 1. ja 2.
Siksi oma suosikkikaavio olisi:
B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3

Tämä kaavio antaisi parhaan perustan sarjanousuille ja kahdelle ammattilaissarjalle. Kaikki B-liigan pudotuspelit ovat aina paras seitsemästä. Lähtökohta pitää olla AINA se, että hävityn ottelusarjan jälkeen kausi ei jatku. Siksi kaikki playout-viritelmät ovat täysin tuhoon tuomittuja.

B-liigan sijoille 11-12 sijoittuvat pelaavat Ruotsin tapaan paras seitsemästä ottelusarjan, jonka häviäjä tippuu kolmannelle sarjaportaalle. Kolmannen sarjaportaan voittaja nousee B-liigaan.

Jos ajatellaan tämän hetken tilanteella ja Jokerit mukaan luettuna liigat näin:

A-liiga:
Lukko
Tappara
Pelicans
Ilves
KalPa
Kärpät
TPS
HIFK
Ässät
HPK
Jukurit
KooKoo

B-liiga:
Sport
JYP
SaiPa
K-Espoo
Jokerit
Ketterä
RoKi
IPK
Hermes
JoKP
K-Vantaa
TUTO

Mikähän on se peruste, jolla ei saataisi pystyyn kahta mielenkiintoista sarjaa? Molempien sarjojen tv-sopimukset saataisiin kuntoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nykyään. Suomalaisilla pelaajilla olisi alustana myös toinen sarjataso, jossa saataisiin alle kovia pelejä.

No toki tähän joku vastaa, kuten 2000-luvun alusta alkaen on vastannut, että hei mikä tahansa muu kuin nykymuoto on automaattisesti konkurssi. Pitäisikö jo vaihtaa levyä?

Aikalailla samat on omat näkemykset, paitsi tuo joukkue määrä on vielä mietinnässä? Pitäisikö olla 10+10 tai 12+10? Tätä mietin siksi, että riittääkö B-liigaan niin monta joukkuetta joilla myös hallit siinä kunnossa, että pystyy näihin karkeloihin osallistumaan?

 

[Binisteri]

Kansa puhui! Tässä on SM-liigan ihannekoko – tuhannet vastaajat vaativat muutosta

Laajan selvityksen jääkiekon SM-liigan sarjajärjestelmää koskevista sisäisistä erimielisyyksistä tehnyt MTV Urheilu tiedusteli myös lukijoidensa mielipidettä sarjajärjestelmän tulevaisuudesta. Tuhansien vastausten sisältämä viesti on selvä: Nykymalliseen liigaan on saatava muutos.

www.mtvuutiset.fi

"Vastauksia tuli vuorokauden aikana reilut 4 100. Näistä peräti 94,1 prosenttia vaati takaisin liigakarsintoja, joita on pelattu edellisen kerran keväällä 2013. Tämä noudattelee täydellisesti pelaajien näkökantaa, jota selvitettiin Pelaajayhdistyksen kyselyllä kaksi vuotta sitten. "

12+12 sai kovaimman kannatuksen, mutta 14 joukkueen sarja ei kaukana ole.

 

[Jäkishöntsä]

Aikalailla samat on omat näkemykset, paitsi tuo joukkue määrä on vielä mietinnässä? Pitäisikö olla 10+10 tai 12+10? Tätä mietin siksi, että riittääkö B-liigaan niin monta joukkuetta joilla myös hallit siinä kunnossa, että pystyy näihin karkeloihin osallistumaan?

Hyvä kysymys. Liigahalleihin verrattuna tiukkaa tekee Mestiksessä IPK:n, Hermeksen, K-Vantaan ja Ketterän jäähalleissa, jos vaatimustaso asetetaan kovin ylös esim. katsomopaikkojen määrän ja laadun suhteen. Ainakaan näillä joukkueilla ei ole asiaan Liigaan jäähallien puolesta ellei niitä peruskorjaamalla laajenneta ja paranneta.

Lisäksi periaatteessa B-liigassa IPK voisi luontaisesti olla Kalpan (on sitä jo nyt), Hermes osin Kärppien, Ketterä Saipan, TuTo TPS:n ja K-Vantaa vaikka HIFK:n "farmijoukkue" siinä mielessä, että sieltä liikenisi vasta kehittyviä pelaajia koko kauden sopimuksella joukkueisiin täyttämään oman tuotannon aukkoja ja toki myös B-liigassa pelaisi mahdollisesti kohtuullisen paljon vieraspelaajia ulkomailta.

Skeletorin "kahden kerroksen" A- ja B- Liigamalli, joissa molemmissa 12 joukkuetta (tai 10+10 joukkuetta) on muuten hyvinkin toteuttamiskelpoinen. Realismia on, että asiassa on mahdoton päästä koskaan sopimukseen Liigan, SJL:n ja Mestisjoukkueiden välillä vaikka ko. malli antaisi valtavan lisäpotkun koko Suomen jääkiekon kehittymiselle.

 

[PorinPoika]

Oon sitä mieltä että 12 on minimi liigajengeille. Siellä on kuitenkin ns. 6 isoa(taloudellisesti) jotka olis ns. Varmasti sarjassa, joka meinaisi että 60% jengeistä olisi ns. Rahajoukkeita. Kyllä puolet jengeistä pitää olla ns. Haastajia omasta mielestä.


12+12 toimisi ihan hyvin, mestikseen tiputettais X-liigakauden 3 huonointa(tämä kausi kerrotaan ajoissa että kaikki ehtivät kerätä parhaan mahdollisen joukkueen tolle kaudelle), Mestiksestä saman X kauden 9 parasta pysyisi sarjassa(Kunhan fasiliteetit riittää jengillä).

 

[-ja-]

Oon sitä mieltä että 12 on minimi liigajengeille. Siellä on kuitenkin ns. 6 isoa(taloudellisesti) jotka olis ns. Varmasti sarjassa, joka meinaisi että 60% jengeistä olisi ns. Rahajoukkeita. Kyllä puolet jengeistä pitää olla ns. Haastajia omasta mielestä.


12+12 toimisi ihan hyvin, mestikseen tiputettais X-liigakauden 3 huonointa(tämä kausi kerrotaan ajoissa että kaikki ehtivät kerätä parhaan mahdollisen joukkueen tolle kaudelle), Mestiksestä saman X kauden 9 parasta pysyisi sarjassa(Kunhan fasiliteetit riittää jengillä).

Tämä olisi kyllä the kausi, jollaista ei liigassa olisi nähty, kun kaikki joukkueet panostaisi joukkueisiinsa jopa pienellä riskillä

 

[Skeletor]

Kerro edes yksi realistinen syy, miksi kolme nykyistä liigajoukkuetta tuohon suostuisi?

Jossain vaiheessa se kaikista tyhminkin päättäjä tajuaa, että koko kevään jatkuvat pelit panoksella, sekä kevään pudotuspelit tuovat seuran kassaan enemmän rahaa, kuin jatkuva kituutus pienillä yleisömäärillä ilman panosta.

Tosin nykymuotoisen sarjan järkevyyttä voi ihmetellä jo siltäkin kantilta, kun edes menestys ei täytä kaikkia halleja.

Ruotsin pääsarjassa 3200 katsojaa vetävässä hallissa pelaava seura pärjää ihan hyvin. Suomessa voi ihan hyvin pelata 2000-3000 katsojan hallilla B-liigaa. Ja jos tällainen seura onnistuu nousemaan A-liigaan, voivat ehkä muut katsoa peiliin.

 

[The Hockey Handbook]

Jossain vaiheessa se kaikista tyhminkin päättäjä tajuaa, että koko kevään jatkuvat pelit panoksella, sekä kevään pudotuspelit tuovat seuran kassaan enemmän rahaa, kuin jatkuva kituutus pienillä yleisömäärillä ilman panosta.

Tosin nykymuotoisen sarjan järkevyyttä voi ihmetellä jo siltäkin kantilta, kun edes menestys ei täytä kaikkia halleja.

Ruotsin pääsarjassa 3200 katsojaa vetävässä hallissa pelaava seura pärjää ihan hyvin. Suomessa voi ihan hyvin pelata 2000-3000 katsojan hallilla B-liigaa. Ja jos tällainen seura onnistuu nousemaan A-liigaan, voivat ehkä muut katsoa peiliin.

Semmoinen pikku juttu pitää vaan huomioida, että kakkostason eli B-liigan pelit eivät kiinnosta ketään. Kiinnostavuus on ehkä 10% pääsarjan otteluihin verrattuna. Ei se B-liigan "Jukurit - KooKoo" ole yhtään kiinnostavampi B-liigassa vaikka pelaisivat sijoista 1-4, kuin samat joukkueet taistelisivat 10. sijasta A-liigassa. B-liigassa näillä jengeillä ei olisi yhtään enempää yleisöä ja sponsorirahaakin olisi paljon vähemmän käytettävissä kuin Liigassa. Kyseiset esimerkkijoukkueet eivät enää pelaisi yli 5 miljoonan liikevaihdolla ja pelaajabudjetti putoisi alle miljoonaan. Organisaatioissa tehtäisiin sopeuttavat toimenpiteet tulobudjettiin nähden. Sama koskee "Sporttia, Jyppiä, SaiPaa..." jotka mahdollisesti pelaisivat B-liigassa.

Puhutaan myös, että Liigaan ei riitä tarpeeksi hyviä pelaajia. Näin sanoi mm. Niklas Bäckström. Ilmeisesti luullaan, että uuden "A-liigan" jengit saisivat B-liigaan putoavien joukkueiden parhaat pelaajat korvaamaan huonompia pelaajiaan jolloin "taso nousisi" ja B-liigassa pelaisi sitten nämä nykyiset heikommat liigapelurit? Tämäkö sitten lisäisi kiinnostavuutta "Jukurit - KooKoo" -ottelussa? Ja toimisiko pelaajaliikenne näin vai karkaisiko pelaajat Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan. Kyllä maailmassa pelaajia riittää. Pohjois-Amerikasta lentokoneet tuovat lisää.

Se onkin vaikea kysymys miten saataisiin useampi jo liigalisenssin omistava joukkue downgreidaamaan organisaationsa sympaattiseksi pikkuseuraksi, jonka liikevaihto putoiaisi viidestä miljoonasta kahteen miljoonaan ja pelaajabudjetti alle miljoonaan? Silloin ei nähtäisi enää tähtipelaajia joukkueessa.

Ps. Esimerkkijoukkueet vosivat aivan hyvin olla myös "HPK - Ässät" tai mitkä jengit tahansa...

 

[Coloradon susi]

Kuka tässä ehdotuksessa putoaisi?

Putoamiselle / nousulle täytyy aina löytyä urheilulliset perusteet, eikä tässäkään mallissa ole mitään rosvosektoria. Mikäli B-liigan joukkue voittaisi oman playoff-sarjan, ensimmäisenä liipaisimella olisi A-liigan huonoin eli 10:s.

Otteluparit voisi muodostaa myös seuraavasti, jolloin B-liigan kärkijoukkueilla olisi paremmat mahdollisuudet nousuun.
A5-A9
A6-A10
A7-B2
A8-B1

Toinen kuilua vähentävä keino on Englannin jalkapalloliigoista tuttu laskuvarjoraha

Se mikä toimii Englannin jalkapalloliigassa, ei välttämättä toimi Suomessa jääkiekon parissa. Laskuvarjoraha, sopeuttamistuki tai millä nimellä sitä haluaa kutsua, ei edistä kenenkään toimintaa. Se on vain tekohengitystä pudonneille joukkueille, kunnes lopulta niiden budjetti on mestistasoa. Vaihtoehtoisesti ne pysyvät pinnalla ja siitä muodostuu jatkuva hissiliike muutamien seurojen toimesta. Sen sijaan muut ”mestis” seurat pelaavat pienellä budjetilla ja liiga on kaukainen haave, puhumattakaan mestaruudesta.

Juuri tämän takia esittämässäni mallissa A- ja B-liiga ovat samaa kokonaisuutta. Ristiinpelaamisen vuoksi B-liigan joukkueiden näkyvyys on aivan toisella tasolla kuin Mestiksessä. Tämä johtaa mm. siihen että, sponsoritulot ovat suuremmat, yleisö löytää todennäköisemmin halleihin ja TV-tulot ovat moninkertaiset. Kaiken tämän ansiosta kaikki B-liigan joukkueet pystyvät aidosti kehittämään toimintaa ja pitämään budjetin suurinpiirtein tasolla, jossa ovat nykyiset liigan bottom 5 joukkueet. Pelit A-liigan joukkueita vastaan kauden aikana ovat myös tasonmittari ja valmistavat joukkueita kevään playoff-sarjoihin. Lisäksi teoriassa 20 joukkuetta voi taistella mestaruudesta, vaikkakaan kaikille se ei ole realismia, mutta ei se ole nykyisessä suljetussa liigassakaan.

 

[A.P.Järvi]

Ristiinpelaamisen vuoksi B-liigan joukkueiden näkyvyys on aivan toisella tasolla kuin Mestiksessä. Tämä johtaa mm. siihen että, sponsoritulot ovat suuremmat, yleisö löytää todennäköisemmin halleihin ja TV-tulot ovat moninkertaiset. Kaiken tämän ansiosta kaikki B-liigan joukkueet pystyvät aidosti kehittämään toimintaa ja pitämään budjetin suurinpiirtein tasolla, jossa ovat nykyiset liigan bottom 5 joukkueet. Pelit A-liigan joukkueita vastaan kauden aikana ovat myös tasonmittari ja valmistavat joukkueita kevään playoff-sarjoihin.

Kaunis visio tavallaan, mutta epäilen, kuinka hyvin yleisö lopultakaan löytää halleihin ristiinpelaamisotteluissa, jos näistä kohtaamisista esim. 95-98% päättyy A-liigan joukkueen selvään kolmen pisteen voittoon. Kannattaa nyt huomioida, että tällaisessa mallissa ristiin pelaavat runsaasti myös A-liigan kärkipään ja B-liigan häntäpään joukkueet. Näiden taso tulee väkisinkin olemaan valtava.

Järjestely saattaisi toimia paremmin esim. jalkapallon tyyppisessä lajissa, jossa selvästi heikompi joukkue saattaa hyvänä päivänä pystyä bussipuolustamaan 0-0:n, koska tilanteita ottelun aikana tulee verrattain vähän Jääkiekossa on helppo olettaa sellaisten tuloksien, kuten esimerkiksi 9-0 ja 0-13, lisääntyvän merkittävästi. Kun esim. B-liigan kasi ei pärjää oman sarjan parhaille, on itsensä (tai yleisön etc.) pettämistä olettaa, että se voisi jatkuvasti haastaa ylemmän sarjan kärkeäkään.

 

[Glove]

Mikään ei käsittääkseni estä nykyisten Mestisseurojen tai mahfollisen B-liigan joukkueita kasvattamasta jääkiekkoilun ulkopuolista liiketoimintaansa rahoittaakseen kiekon pelaamista? Voi sitten joskus Ketteräkin pikkuhallissaan pelata Liigaa kun muut bisnekset tuottaa tarpeeksi monta miljoonaa kiekon pelaamiseen.

 

[Derksen]

Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.

Tuo olisi kyllä kokonaisuutena aivan loistava systeemi. Näitä kun lukee, niin iskee aina sellainen turhautuneen pettynyt olo tästä valjusta nykytilanteesta. Toivo paremmasta huomisesta lepää nyt Kiekko-Espoon liigahankkeessa, Kiekkopoikien liigatavoitteessa sekä Jokereiden paluuaikeissa. Näiden suotuisa eteneminen voisi pakottaa jonkinlaisten järjestelmämuutosten toteuttamiseen ja tarjota ulospääsytien tästä surkeasta pattitilanteesta, johon on ajauduttu.

 

[Skeletor]

Semmoinen pikku juttu pitää vaan huomioida, että kakkostason eli B-liigan pelit eivät kiinnosta ketään. Kiinnostavuus on ehkä 10% pääsarjan otteluihin verrattuna.

Eihän tällä hetkellä kiinnostakaan. Mutta eikö uudistusten tarkoitus ole parantaa tuotetta? Jos on paska kokki ja se vaihdetaan toiseen, niin ei voida heti olettaa, että ruoka on edelleen huonoa.

Sehän ei paljoa vaadi, että B-liigassa kärkipään seurat vetävät 1500-2500 katsojaa kotipeleihin. Nykyään yli kolmasosa kaudesta on panoksetonta läpsyttelyä, jolloin yleisömäärät ovat onnettomia. Halleissa on ollut välillä alle 1000 ihmistä paikan päällä. Ja ilmoitetut yleisömäärätkin ovat olleet joitakin kertoja 1500-2000 välillä. Jos tästä yleisömäärästä otetaan vain se 10 % B-liigan otteluihin, niin jokainen voi miettiä, kuinka realistisella pohjalla tällaiset heitot ovat. Lipputulot ovat kuitenkin edelleen seurojen toiminnan kannalta tärkein tulonlähde.

 

[Mane]

Putoamiselle / nousulle täytyy aina löytyä urheilulliset perusteet, eikä tässäkään mallissa ole mitään rosvosektoria. Mikäli B-liigan joukkue voittaisi oman playoff-sarjan, ensimmäisenä liipaisimella olisi A-liigan huonoin eli 10:s.

Otteluparit voisi muodostaa myös seuraavasti, jolloin B-liigan kärkijoukkueilla olisi paremmat mahdollisuudet nousuun.
A5-A9
A6-A10
A7-B2
A8-B1

Eli runkosarjan viidenneltä sijalta saisi vaikeamman vastustajan kuin kuudennelta sijalta. Järkevää siis jäädä tahallaan kuudenneksi, kummaltakaan sijalta ei voi pudota sarjasta. Myös kymppisijalta saisi helpomman vastustajan kuin ysisijalta, mutta siinä on se putoamisriski, jos häviää sarjan ja myös A7 tai A8 häviää oman otteluparinsa, joten kymppisijalle ei kannattane pudottautua. Ysisijalta putoaa vain, jos kaksi kolmikosta A10, B2, B1 voittaa sarjansa.

Jotenkin perverssiä minusta silti, että jos Ilves on vaikka A9 ja saa vastaansa viidenneksi sijoittuneen HIFK:n ja häviää sille voitoin 4-2, niin sitten Ilveksen pitää jännittää seitsemänteen otteluun edenneen Tappara-Sport-sarjan (A7-B2) tulosta, joka ratkaisee sen, putoaako vai säilyykö Ipa.

 

[juba]

16 Joukkueen sarja ,jossa jokainen kohdataan 4 kertaa. 7 parasta suoraan playoffseihin ja 8. Karsii playoff paikasta Mestiksen voittajan kanssa . Liigan kaksi huonointa putoaa suoraan ja Mestiksen kaksi parasta nousee suoraan .

 

[Coloradon susi]

Eli runkosarjan viidenneltä sijalta saisi vaikeamman vastustajan kuin kuudennelta sijalta. Järkevää siis jäädä tahallaan kuudenneksi, kummaltakaan sijalta ei voi pudota sarjasta. Myös kymppisijalta saisi helpomman vastustajan kuin ysisijalta, mutta siinä on se putoamisriski, jos häviää sarjan ja myös A7 tai A8 häviää oman otteluparinsa, joten kymppisijalle ei kannattane pudottautua. Ysisijalta putoaa vain, jos kaksi kolmikosta A10, B2, B1 voittaa sarjansa.

Jotenkin perverssiä minusta silti, että jos Ilves on vaikka A9 ja saa vastaansa viidenneksi sijoittuneen HIFK:n ja häviää sille voitoin 4-2, niin sitten Ilveksen pitää jännittää seitsemänteen otteluun edenneen Tappara-Sport-sarjan (A7-B2) tulosta, joka ratkaisee sen, putoaako vai säilyykö Ipa.

Tuohon hahmotelmaan oli näemmä aamukahvia juodessa sattunut pieni virhe..

Parit olisivat siis ->
A5-A10
A6-A9
A7-B2
A8-B1

Viides ja kuudes ovat turvassa, mutta muilta sijoilta olisi mahdollista pudota riippuen altavastaajien voittamista sarjoista.

 

[Jaakko]

Eihän tällä hetkellä kiinnostakaan. Mutta eikö uudistusten tarkoitus ole parantaa tuotetta? Jos on paska kokki ja se vaihdetaan toiseen, niin ei voida heti olettaa, että ruoka on edelleen huonoa.

Sehän ei paljoa vaadi, että B-liigassa kärkipään seurat vetävät 1500-2500 katsojaa kotipeleihin. Nykyään yli kolmasosa kaudesta on panoksetonta läpsyttelyä, jolloin yleisömäärät ovat onnettomia. Halleissa on ollut välillä alle 1000 ihmistä paikan päällä. Ja ilmoitetut yleisömäärätkin ovat olleet joitakin kertoja 1500-2000 välillä. Jos tästä yleisömäärästä otetaan vain se 10 % B-liigan otteluihin, niin jokainen voi miettiä, kuinka realistisella pohjalla tällaiset heitot ovat. Lipputulot ovat kuitenkin edelleen seurojen toiminnan kannalta tärkein tulonlähde.

Sponsoritulot ovat muuten tärkein tulonlähde. Ei ole näyttöä siitä, että muutamaa yksittäistä ottelua lukuunottamatta taistelu putoamista vastaan kiinnostaa ketään. Samat naamat siellä käy onko sarja suljettu tai ei. Karsintasarjat erikseen, mutta ei nekään aina mitään kiimamittarin tappilukemia ole. Näin TPS:n jalkapalloa seuranneena, niin tässä on aika paljon kokemusta mitä tapahtuu näissä sarjanvaihtohommissa.

Lisäksi täällä pidetään tyhjennysmyyntejä jonain paholaisena. Jos Saipa olisi myyntien sijaan hankkinut vaikka Palveen ja kaverit, niin ehkä siellä olisi muutama piste enemmän, mutta seuraavaan lähdettäisiin aika paljon heikommista lähtökohdista. Edes Anton ei kovin montaa ottelua näy Tapparan yleisömäärässä. Jos sillä säästää joitain kymmeniä tuhansia, niin sekin on eteenpäin seuraavalla kaudella. Viimeksi kun TPS myi saman kauden aikana kaksi pörssikärkeä pois, niin kyllä se vittutti, mutta oli pakko tyytyä katselemaan Mikko Rantasta.

Voittajat ovat siellä viivan toisella puolella. TPS vetää Ykkösessä ihan liigakelpoisia yleisömääriä.

 

[Coloradon susi]

Kaunis visio tavallaan, mutta epäilen, kuinka hyvin yleisö lopultakaan löytää halleihin ristiinpelaamisotteluissa, jos näistä kohtaamisista esim. 95-98% päättyy A-liigan joukkueen selvään kolmen pisteen voittoon. Kannattaa nyt huomioida, että tällaisessa mallissa ristiin pelaavat runsaasti myös A-liigan kärkipään ja B-liigan häntäpään joukkueet. Näiden taso tulee väkisinkin olemaan valtava.

Järjestely saattaisi toimia paremmin esim. jalkapallon tyyppisessä lajissa, jossa selvästi heikompi joukkue saattaa hyvänä päivänä pystyä bussipuolustamaan 0-0:n, koska tilanteita ottelun aikana tulee verrattain vähän Jääkiekossa on helppo olettaa sellaisten tuloksien, kuten esimerkiksi 9-0 ja 0-13, lisääntyvän merkittävästi. Kun esim. B-liigan kasi ei pärjää oman sarjan parhaille, on itsensä (tai yleisön etc.) pettämistä olettaa, että se voisi jatkuvasti haastaa ylemmän sarjan kärkeäkään.

Uskon että yleisö löytää paremmin lehtereille, jos B-liigan joukkueet (esim. Kiekko-Espoo tai Roki) ovat liigatasoisia (kuten vaikkapa Jukurit tai KooKoo tällä hetkellä) ja pystyvät haastamaan ainakin ajoittain ylemmän lohkon joukkueita. Vaikka A:n kärkiseurojen pitäisikin ottaa rutiinivoittoja B:n häntäpään porukoista, en jaksa uskoa perseraiskauksiin ainakaan suuressa mittakaavassa. Tämä toki edellyttää, että B-liigan joukkueilla on mahdollista kasata salonkikelpoinen liigajengi. Ilman ristiinpelaamisen mukana tuomia TV-tuloja ja medianäkyvyyttä se on hankala toteuttaa. Toki seuroilla voi, ja pitäisikin olla ulkopuolisia tulonlähteitä toiminnan ylläpitämiseksi, mutta TV-tulot ja näkyvyyden kautta suuremmat sponsoritulot ovat merkittävin osa.

Suuret joukkueet vetävät halleihin yleisesti ottaen enemmän väkeä ja niiden ansiosta katsojakeskiarvo voisi olla parempi. Vertailu kohdistui itsellä erityisesti sarjajärjestelmiin, joissa B-liigassa pelataan keskenään tai toinen porras on Mestis.

A-liigan osalta yksittäisen ottelun yleisömäärät voivat toki laskea nykyiseen peilattuna, mutta onko sillä lopulta suurta merkitystä vieraileeko Nordiksella Sport vai Kiekkopojat. Toki näitä pelejä tulisi kauden mittaan nykyistä vähemmän, eli lopputulema saattaisikin olla positiivinen.

Yhtäkaikki, tämä tupakkiaskiin kylkeen raapustama raakaversio sarjajärjestelmästä pitää sisällään paljon kysymysmerkkejä. Pääpointti on kuitenki se, että laadukkaan toiminnan mahdollistaminen myös Liigan, A-Liigan tms. takana pitää sarjat elinvoimaisena ja mielenkiintoisena. Kansa vaatii sirkushuveja ja niitä pitää pystyä myös tarjoamaan.

 

[ernestipotsi]

Palataan ajassa 25v taaksepäin aikaan kun sarja oli vielä auki ja Liigassa pelasi 12 joukkuetta.
Ne jengit, jotka ovat yhtäjaksoisesti tuosta alkaen Liigassa pelanneet varmistavat suoraan paikkansa Liigassa:

TPS
HIFK
Ilves
Tappara
Ässät
Lukko
HPK
JYP

Ilman karsintoja Liigaan nostetut jengit sekä tämän kauden viimeiseksi sijoittuva joukkue (SaiPa?) pelaavat yhdessä Mestiksen voittavan joukkueen (K-Espoo?) kanssa karsinnat. Otteluparit arvotaan ja pelataan paras seitsemästä ottelusarjat, joiden voittajat pelaavat ensi kaudella Liigaa ja häviäjät Mestistä.

SaiPa
K-Espoo
KalPa
Kärpät
Pelicans
Kookoo
Sport
Jukurit

Jatkossa Liigassa 12 joukkuetta, 8 playoffeihin (kaikki sarjat paras seitsemästä). Liigan viimeinen karsii paras seitsemästä ottelusarjassa Mestiksen parhaan kanssa.