Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Tshekki77]

Onpas jotenkin omaan makuuni oudot pelimäärät. Tai siis, en ole ikinä ollut mikään yksinkertaisen sarjan fani eriarvoisine kotipelietuineen, enkä muutenkaan tiedä, mitä nuo pelit toisivat lisää, kun kerran sarjatasot on jo "kiveen hakattu" ennen kauden alkua.

En tiedä, mitä Sihvonen tuolla ratkaisulla tarkalleen ottaen hakee, mutta omat samankaltaiset ehdotukset lähtevät siitä, että kaikesta huolimatta tuollainen B Liiga voi ajautua "mestis kierteeseen" ja toisaalta mediakumppanitkin voivat nikotella, että eivät halua samaa maksaa tuotteesta, joka ei ole sama ja yhtä laaja kuin aikaisemmin.

Jos nämä A ja B Liiga pelaisivat keskinäisiä otteluita runkosarjan aikana, niin sen luulisi nostavan pelillistä vaadetta myös tuolla B Liigassa ja jos mahdollinen tv-kumppani haluaa korkeimman tason joukkueiden pelit yksinoikeudella, niin tämä malli vaatisi tekemään diilin myös näistä "ristiinpelaamis" peleistä, jolloin olisi oletettavasti helpompi myydä samantien koko kokonaisuus sellaisenaan.

Ehkä pidän vain omien pierujeni haistelusta, mutta tämä on mielestäni vain huonompi versio edellisestä ehdotuksestani eli 18 joukkueen Liigasta ylä- ja alaloppusarjoineen.

Olisi tuollaisessakin toki puolensa, mutta jos näihin kahteen tasoon jakauduttaisiin jo ennen kauden alkua, niin se tarjoaisi menestystä myös sellaisille seuroille, joille sitä nyt on hyvin vaikeasti/harvoin tarjolla. Myös esim. otteluohjelmien, hallivarausten, sun muiden tekeminen vaikeutuu, kun nykyisen "arvaamattoman" pudotuspelivaiheen lisäksi tulee tätä "arvaamatonta" vaihetta myös kolmasosa runkosarjasta. Ja jos oltaisiin jo syksystä lähtien kaksi portaisessa systeemissä, niin silloin pudotuspelien lisäksi voitaisiin pelata myös niitä karsintapelejäkin. Eli lisää "kevään pelejä" myös sellaisille seuroille, joille niitä ei nykytilanteessa kovin usein tule.

Edelleen olen sitä mieltä, että tämä olisi kaikkein helpoin sarjauudistus nykyisen järjestelmän pohjalta ilman mitään kummallisia vippaskonsteja joukkuemäärän ja rahajaon yms. suhteen.

Jos helpointa tapaa haluttaisiin, niin voitaisiinhan Mestiksen runkosarja voittaja ottaa Kanada malja jahtiin mukaan, vikalta sääliplayoff paikalta.

Toisaalta jos halutaan nykyisille Mestis seuroille myös runkosarja pelejä nykyisiä Liiga seuroja vastaan, niin helpointa olisi varmaan nyky järjestelmillä mennä sellaiseen, että sekä Liigassa, että Mestiksessä pelataan eka kaksi kertaa kaikkia vastaan ja sitten mentäisiin niihin sinunkin ehdottamiin loppusarjoihin. Vaikka siten, että Liigan yhdeksän parasta A loppusarjaan, Liigan kuusi huonointa ja Mestiksen kolme parasta B loppusarjaan ja Mestiksen loput Mestiksen loppusarjaan. A loppusarjasta kaikki pudotuspeleihin, eli siellä pelattaisiin lähinnä siitä, ketkä saavat kotiedun. B loppusarjan kolme parasta niin ikään pudotuspeleihin ja Mestis voisi sitten järjestää omat pudotuspelinsä.

Tuo malli mahdollistaisi Mestis seuralle (ja siten periaatteessa ihan jokaiselle suomalaiselle kiekkoseuralle) teoreettisen tien aina Suomen mestaruuteen asti, mutta sitten kauden jälkeen kaikki seurat palaisivat omille, kautta edeltäville paikoilleen Liigaan ja Mestikseen.

 

[MIH96]

Haluaisin kysyä, mikä johti aikoinaan SM-liigan sulkemiseen (ensimmäisen kerran siis)? Jos Kärpät jollain ilveellä ei olisi onnistunut nousussa vielä keväällä 2000, niin olisiko liiga pidetty avoinna niin kauan kunnes Kärpät nousee? Entä olisiko se suljettu jo vuonna 1999, jos Kärpät olisi noussut jo silloin? Taloudellisilla seikoilla sitä perusteltiin, mutta mistä muusta oli kyse?

Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?

 

[Tshekki77]

Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?

En tiedä, mutta kun me historiaa katsellaan, niin voidaanhan me kaikki jotain "valistuneita" arvioita heittää. Eli oma valistunut arvio voisi olla seuraavanlainen.

Kun se Liiga oli viimeksi auki, niin silloinhan niitä karsintoja pelattiin tosissaan vain ensimmäisellä kerralla. Ja vaikka Tamminenkin sen sarjan jälkeen kitisi, että miksi Liiga seura saa edun ja miksi jäähyt meni, niinkuin meni ja mitä kaikkea se nyt valittikaan, niin tosiasiahan lienee se, että sarja oli playout kokeilun takia niin tasainen kuin se oli. Siinä missä Tammisen valmentaja joukkue tuli tuohon karsintasarjaan kolme pudotuspelisarjaa voittaneena ja oman sarjansa (Mestiksen) voittajana, vastustaja tuli sinne playouttien kautta. Eli käytännössä heillä kevät ei loppunut ensimmäisen pudotuspelisarjan tappioon vaan sen jälkeen piti vetää vielä toinen samanlainen setti, joka niin ikään päättyi tappioon. Tuollaisen rupeaman jälkeen pelaajilla ollut pata varmaan niin jumissa, että kun siihen perään vielä kolmatta sarjaa piti lähteä pelaamaan, niin mentaalisesti ollut varmaan todella kova rasti.

No sitten ne playoutit poistettiin ja karsintaan joutuva Liiga seura pääsi valmistautumaan rupeamaan viikkoja, joskus jopa kuukauden etukäteen. Lopputuloksen tietämme kaikki. Oliko se neljänä vuonna peräkkäin turhaakin turhemmat "tasonmittaus" ottelut? Eli oliko tuollaisten "turhien" ottelusarjojen pelaaminen hyödyksi Liiga brändille? Ja vaikka meille urheiluromantikot ovat jo vuosikymmeniä selittäneet, että avoimet sarjat ovat tie paratiisiin ja rahaa alkaa tulemaan ovista ja ikkunoista, niin noinhan ei mitä ilmeisimmin käynyt.

Ja sitten kun sitäkin ajattelee, niin varmaan ihan loogista, ettei niin käynyt. Meinaa haluaako jonkun Mestis paikkakunnan yrityselämä kollektiivisesti lähteä rahaa kaatamaan projekteihin, jotka voivat pahimmillaan lentää vuoden ja sen jälkeen kaikista panostuksista on vain savuavat rauniot jäljellä? Toki jossain jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa tämä on helpompaa, kun puhutaan varmaan huomattavasti pienemmistä panostuksista. Mutta jääkiekon osalta tämä kaikki on paljon kalliimpaa, eli löytyykö sitä halukkuutta ihan aikuisten oikeasti yrityselämästä ympäri Suomen maata, mitä urheiluromantikot meille koittavat maalata?

Ja jos me pelkästään kapeasti siitä nousemisen näkökulmasta katsomme asiaa, niin tekikö Liiga loppupeleissä väärin, toisen sulkemisen jälkeen? Meinaa siinä, missä viiden avoimen vuoden aikana ilmeisesti kehitys ei Mestiksessä ollut millään mittareilla riittävää, niin sulun jälkeen sieltä nousi seurat peräti kolmelta paikkakunnalta Liiga ympyröihin. Kun Liigan pohja oli kiinni, niin Vaasasta, Mikkelistä ja Kouvolasta löytyi ne tarvittavat panostukset ja halu ottaa seuraava askel toiminnassa eteenpäin.

 

[MIH96]

Erinomaisia pohdintoja, arvon Tshekki77.

Missä kohtaa siitä ensimmäisestä sulkemisesta alettiin keskustella ja missä kohtaa se oli virallista julkistusta (huhtikuu 2000) vailla käytännössä varmaa?

 

[A.P.Järvi]

Missä kohtaa siitä ensimmäisestä sulkemisesta alettiin keskustella ja missä kohtaa se oli virallista julkistusta (huhtikuu 2000) vailla käytännössä varmaa?

Tämä on oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa, joka on keskusteluissa vähemmän esillä. Päätös sarjan sulkemisesta ei joka tapauksessa ollut mikään hetken mielenjohde vaan enemmänkin pitkällisen kehityskaaren tulos. Suljetun sarjan mahdollisuutta väläyteltiin esim. Kiekkolehdessä jo kaudella 1985-86 ja myöhemminkin samalla vuosikymmenellä, joskin aihetta käsitelleissä artikkeleissa todettiin yleensä, ettei aika ollut "kypsä" sellaiseen.

1990-luvun alun dramaattinen lama ajoi useat kilpavarustelukierteessä olleet seurat henkihieveriin sekä monia näistä konkursseihin niin SM-liigassa kuin ykkösdivisioonassa. Huoli liigaseurojen tilanteen heikkenemisestä näkyy vuosikymmenen alun karsintajärjestelmistä. Kun juuri ennen lamaa (keväällä 1991) sarjasta oli pudonnut suoraan yksi joukkue (SaiPa) ja toiseksi viimeinen joutunut karsintaan, luovuttiin suorasta putoamisesta vuotta myöhemmin, ja laman keskellä 1992 tehtiin päätös liigasta karsimaan joutuvien joukkueiden määrän pudottamisesta vain yhteen joukkueeseen. Liigaseuroilla oli toiveita sulkea sarja jo tuolloin, mutta yhden joukkueen karsimaan joutuminen oli eräänlainen kompromissi divariseurojen (tai niitä edustaneen Sarjaseurat ry:n) kanssa.

1990-luvulla jääkiekko alkoi suhteellisen nopeasti muuttua ammattimaisemmaksi. Viranomaistahot olivat jo vuosien ajan kiinnittäneet huomiota pelaajien asemaan. Nämähän eivät virallisesti olleet työntekijöitä: heille oli jo vuosikymmenten ajan maksettu pelaamisesta palkkioita eikä palkkaa (johon sisällytetään työnantajalle kuuluvat sosiaaliturvamaksut). Syyskuussa 1994 vakuutusoikeus (korkein päättävä elin työeläkeasioissa) teki syyskuussa ennakkopäätöksen, jonka mukaan palkkaa/palkkioita ja ns. ”pinnarahoja” vähintään 56 640 markkaa vuodessa seuraltaan saava pelaaja on työsuhteessa seuraansa. Käytännössä kaikki SM-liigapelaajat ansaitsivat mainittua summaa enemmän. Edellämainittu lama ja pelaajien asemaan muuttuminen vaikuttivat voimakkaasti liigaseurojen haluun sulkea sarja. Haluttiin ehkäistä kehitys, jossa seurat elävät yli varojensa ja toisaalta suojata sekä yritysten (=seurojen) että niiden työntekijöiden (=pelaajien) asemaa. Ajateltiin, että vakaat työnantajat ovat pidemmällä aikavälillä myös pelaajien etu.

Maailmanmestaruutta (1995) seuranneen jääkiekkobuumin ja Bosman-päätöksen (1995-96) jääkiekkomaailman markkinat alkoivat vähitellen ylikuumentua. Varsinkin pienemmät liigaseurat (kuten JYP ja etenkin KalPa) ajautuivat pahoihin talousvaikeuksiin menojen kasvettua lyhyessä ajassa erittäin dramaattisesti. Jääkiekon suosiosta huolimatta monien seurojen tulopuoli sakkasi samaan aikaan, kun mainittu Bosman-päätös oli kieltänyt EU:n sisäiset siirtokorvaukset pelaajasopimuksen umpeuduttua. Monet seurat olivat laskeneet talouttaan näiden korvausten varaan.

Päätös liigan sulkemisesta syntyi jossain vaiheessa kauden 1999-2000 kuluessa. Kärppien nostaminen nostaminen pääsarjan 13:nneksi joukkueeksi sarjan pistäminen säppiin kolmeksi kaudeksi (kuten alkuperäinen päätös oli) vaikutti (varmaankin) luontevalta päätökseltä, koska muilla divariseuroilla toiminta ei tuossa vaiheessa ollut "liigaorientoitunutta". Liigassa haluttiin myös antaa seuroille aikaa tervehdyttää talouttaan, ja toisaalta välttää lokakuussa 1998 ollut tilanne, jossa yksi liigaseura oli lähellä lopettaa kauden kesken (tällaisen vyyhdin selvittäminen olisi aiheuttanut merkittäviä taloudellisia menetyksiä muille seuroille sekä ollut melkoinen imagotappio koko liigatuotteelle). Ajateltiin myös, että jääkiekkoon on hankalampi saada sijoittajia, jos huonoimmassa tapauksessa joukkue alisuorittaa, putoaa sarjasta ja menee konkurssiin. Sijoitusten arvo putoaisi siis tässä tapauksessa lyhyessä ajassa nollaan. 1990-luvullahan käytössä ei ollut minkäänlaisia "sateenvarjorahastoja", jolla pudonneen seuran elinvoimaa (ja jopa olemassaoloa) olisi voitu turvata.

Vaikka alemmalla tasolla liigan sulkemista luonnollisesti vastustettiin, on mielenkiintoista havaita, että kannatusta suljetulle sarjalle tuli jopa vähän yllättäviltäkin tahoilta, ainakin yksittäisinä heittoina. Esim. 1990-luvulla KooKoon valmentajana toiminut Esa Siren hehkutti järjestelmää, jossa ammattilaiset pelaisivat pääsarjassa ja puoliammattilaiset/amatöörit kakkostasolla. Hän toivoi myös alemman pelien keskittämistä viikonloppuihin, jolloin nuoret pelaajat pystyisivät viikolla keskittymään paremmin opiskeluihinsa.

Kovin äänekästä vastustusta sarjan sulkeminen ei tuoreeltaan tuonut - ehkä sosiaalisen median rajallisuuskin vaikutti siihen - koska systeemi tosiaan luotiin alunperin vain kolmen kauden ajaksi. Ihmetystä se toki herätti.

 

[friikki otus]

*teksti*

Kiitos tästä. Avautui itsellekin vähän enemmän mitä tiesin.

Hauskana yksityiskohtana mietin että jos sarja olisi laitettu säppiin 1992 niin pelattaisiinkohan Joensuussa liigaa ja olisikohan lukemattomilta konkursseilta vältytty?

 

[Tarinankertoja]

Meinaa haluaako jonkun Mestis paikkakunnan yrityselämä kollektiivisesti lähteä rahaa kaatamaan projekteihin, jotka voivat pahimmillaan lentää vuoden ja sen jälkeen kaikista panostuksista on vain savuavat rauniot jäljellä?

Tätä keskustelua käytiin Ruotsissa pitkään ja sitten selvitysmiehen ehdotus, jossa sarjataso vaihtuu automaattisesti mutta karsitan on aina sarjan sisällä, otettiin käyttöön. Yksi syy juurikin tässä. Eli sen Allsvenskanin voittamalla (tai Superettanin) nousee taatusti. Toki se SHL seura joka tippuu, voi olla kusessa kun TV raha tippuu sen 4M€. Ensimmäiset vuodet eivät kuitenkaan ole sellaiselta näyttäneet, vaikka TV rahan ero on sarjojen välillä dramaattinen. Toisaalta katellaan nyt viis-kymmenen kautta ja väheneekö Allsvenskanin panostukset ja budjetit..

 

[The Hockey Handbook]

Haluaisin kysyä, mikä johti aikoinaan SM-liigan sulkemiseen (ensimmäisen kerran siis)? Jos Kärpät jollain ilveellä ei olisi onnistunut nousussa vielä keväällä 2000, niin olisiko liiga pidetty avoinna niin kauan kunnes Kärpät nousee? Entä olisiko se suljettu jo vuonna 1999, jos Kärpät olisi noussut jo silloin? Taloudellisilla seikoilla sitä perusteltiin, mutta mistä muusta oli kyse?

Ja miksi liiga piti taas uudestaan 2010-luvulla sulkea? Liittyikö tämä suoraan Jokerien KHL:ään lähtöön, vai olisiko sulkeminen ja laajeneminen tapahtunut ilmankin? Nyt toinen sulkuaikakausi on jatkunut jo pitempään kuin ensimmäinen. Keskustelua toisesta sulkemisesta oli ollut täällä jo alkuvuonna 2013, Jokerien ilmoitus tuli vasta saman vuoden kesällä. Liiga sulkeutuu taas – mihin menet Mestis?

Tuohon lihavointiin sen verran, että jos Kärpät ei olisi noussut keväällä 2000 niin se olisi varmaan nostettu. Eihän silloin kukaan tippunutkaan vaikka hävisi "karsinnat". Taisi olla muistaakseni julkinen salaisuus, että molemmat karsinnoissa pelaavat joukkueet pelaavat SM-Liigaa seuraavalla kaudella kävi karsintasarjassa miten tahansa. Ne keskustelut voi vaikka tarkistaa täältä Jatkoajasta (vai oliko silloin Kiekkopesä)?

 

[Jaakko]

Tätä keskustelua käytiin Ruotsissa pitkään ja sitten selvitysmiehen ehdotus, jossa sarjataso vaihtuu automaattisesti mutta karsitan on aina sarjan sisällä, otettiin käyttöön. Yksi syy juurikin tässä. Eli sen Allsvenskanin voittamalla (tai Superettanin) nousee taatusti. Toki se SHL seura joka tippuu, voi olla kusessa kun TV raha tippuu sen 4M€. Ensimmäiset vuodet eivät kuitenkaan ole sellaiselta näyttäneet, vaikka TV rahan ero on sarjojen välillä dramaattinen. Toisaalta katellaan nyt viis-kymmenen kautta ja väheneekö Allsvenskanin panostukset ja budjetit..

Kyllähän sen niin pitäisi olla, että heikoin tippuu ja paras nousee. Seuraavat voivat sitten karsia keskenään. Mestikseen on vaikea luoda liigatasoista joukkuetta suoraan. Tasoerot ovat tällä hetkellä valtavat. Toki avoinsarja sitä tasaisi. Riski totaalisen heittopussin saamiseen kasvaa, siis jengin joka ottaa keskimäärin seitsemällä maalilla joka pelin turpaan. Avoimen sarjan onglema, että se se kasvattaa eroja. Supistamalla sarjaa tästä ongelmasta pääsisi eroon.

Jonkin Hesan itäpuolisen sisämaa kaupungin vaihtuminen Espooseen tai Jokereihin ei varmaan olisi mikään mätäkäänne, mutta jos viimeksi liigassa karsinut Ilves vaihdettasiin Hermekseen, niin voisi muutamaa liigan seuraaja harmittaa. Lisäksi ei ole mitenkään sanottua, että edes ns. isompi seura tulisi takaisin. AIK on Ilvestä heittämällä isompi seura ja ei tuo historia viimeiseen pariin kymmeen kauteen mikään kovin ruusuinen ole ollut.

 

[MIH96]

Tuohon lihavointiin sen verran, että jos Kärpät ei olisi noussut keväällä 2000 niin se olisi varmaan nostettu. Eihän silloin kukaan tippunutkaan vaikka hävisi "karsinnat". Taisi olla muistaakseni julkinen salaisuus, että molemmat karsinnoissa pelaavat joukkueet pelaavat SM-Liigaa seuraavalla kaudella kävi karsintasarjassa miten tahansa. Ne keskustelut voi vaikka tarkistaa täältä Jatkoajasta (vai oliko silloin Kiekkopesä)?

Niinhän se taisikin olla. Jatkoaika perustettiin vasta tammikuussa 2001, joten silloin oli juurikin Kiekkopesä. Kiekkopesä

Olikohan se KalPan konkurssi vuonna 1999 (oliko tämä se joukkue, joka uhkasi lopettaa liigakauden kesken syksyllä -98), joka vahvisti sulkemisajatusta ja ajoitti sulun nimenomaan kevääseen 2000?

 

[charger]

Kiekkopesä

Mahtava aikamatka!

 

[Tshekki77]

Liiga pohtii historiallista uudistusta, mutta muuttuuko lopulta mikään? – "Yritämme etsiä sata erilaista kauhuskenaariota, jos joku putoaisi"

Liigan ja Jääkiekkoliiton sarjajärjestelmät ovat kohdanneet muutospaineita, mutta uhkakuvat jarruttavat rohkeaa ja kipeääkin päätöksentekoa. Kalle Sahlstedt, Toni Saksman ja Tuomas Haanpää ottavat kantaa aiheeseen, josta monet ovat hiljaa.

www.jatkoaika.com

Liiga karsinnat takaisin ketjussa lähti keskustelu käyntiin aiheesta, mutta koska itse ehdotan kokonaan uutta mallia, niin lainaan ko. viestin tänne, kun sopisi siltä osin ehkä paremminkin tänne.

Eli nyt kun tuon jutun perusteella jää mielikuva, että Liiga yhteisössä ei välttämättä olisi valmiutta edes 10+10 malliseen rakenteeseen, niin ilmeisesti niiden muutosten pitäisi olla vieläkin pienemmät, mutta toisaalta jos halutaan antaa edes teoreettinen mahdollisuus myös Mestisseuroille aina Suomen mestaruuteen asti, niin jotainhan olisi muutettava.

Eli jos ihan ekana pudotettaisiin ne niin sanotut välisarjapelit, niin kalenteriin saataisiin tilaa neljän pelipäivän verran. Toisaalta jos tehtäisiin rakenne, joka tietyllä tavalla korvaisi myös ikäänkuin säälipleijari vaiheen, niin pelipäiviä saataisiin vielä kolme lisää, eli yhteensä saataisiin seitsemän pelipäivää lisää.

Runkosarja pelattaisiin siis normaalisti siten, että kaikki joukkueet kohtaisivat toisensa neljästi. 56 runkosarjapelin jälkeen jakauduttaisiin sitten jatkolohkoihin. Runkosarja menestyksestä pitäisi toki olla hyötyä tässä vaiheessa, joten runkosarjan neljä parasta jatkaisi ylempään jatkolohkoon, jossa kaikki pelaisi toisiaan vastaan kahdesti. Kuusi peliä kullekin. Tässä siis lähinnä mahodllisesti paranneltaisiin asemia pudotuspeleihin nähden.

Runkosarjassa sijoille 5. - 12. jääneet joukkueet jakautuisivat neljään lohkoon, johon kuhunkin tulisi mukaan vielä yhdet seurat Mestiksestä. Näissä kolmen joukkueen lohkoissa pelattaisiin jokaista vastaan neljä kertaa, eli kahdeksan peliä kullekin ja lohkon voittajat jatkaisivat ylemmän loppusarjan joukkueiden kanssa pudotuspeleihin.

Yksikään Liiga seura ei siis joutuisi luopumaan paikastaan osakkuusrakenteessa ja osa joukkueista kohtaisi keväällä yhden Mestisseuran kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa.

Mestiksen runkosarjan neljä parasta seuraa saisi siis kevääksi kahdeksan peliä Liiga seuroja vastaan ja teoreettisen mahdollisuuden päästä pelaamaan Kanadamaljasta. Pelit osuisivat kalentereihin juurin ennen pudotuspelejä, joten ei vaatisi ylitsepääsemätöntä kalenterikikkailua hallivarausten suhteen, kun ne hallivaraus tilanteet varmaan muutoinkin elävät keväällä pudotuspelien mukaan.

 

[Arnold]

Edelleen sen kannalla, mitä Elitserien aikoinaan edusti. Pääsarjan neljä heikointa ja ensimmäisen divisioonan neljä parasta, kaksinkertainen sarja ja neljä parasta pääsarjaan.

Säilyisi jännitys, vaihtuisi joukkueita ja molempien sarjojen taso nousisi.

 

[Tarinankertoja]

Säilyisi jännitys, vaihtuisi joukkueita ja molempien sarjojen taso nousisi.

Ruotsissa tästä luovuttiin ihan syystä.. Allsvenskanin kilpavarusteltu epärealistisine budjetteineen ja nousua ei tapahtunutkaan jne.

Paras seiskasta sarjat sarjojen välilläkään eivät toimineet toivotusti, joten selvitysmiehen esityksestä käytössä on nykyinen systeemi.

 

[Hukkaviiva]

En usko että liigan joukkuemäärää enää alle 14 pienennetään, joten heitän ajatuksia vain siitä miten siihen pitäisi mennä. Tuo joukkuemäärä pitäisi supistaa joko jo aiemmin ehdottamallani tavalla, eli otetaan vaikka viimeisen 5 kauden ajalta menestys, ja huonoiten pärjännyt seura putoaa. Eli "pisteitä" sarjasijoituksen mukaan ja valitulta ajanjaksolta eniten pisteitä saanut tippuu. Tuossa olisi jo sen verran pitkä aika, että yksittäisen kauden floppaus ei pudottaisi jos ei muutenkin ole ollut pohjasakkaa liigassa. Tai sitten ensimmäiset karsinnat niin että 2 joukkuetta liigasta ja 2 mestiksestä pelaavat 1 tai 2 kierroksen karsintasarjan ja yksi liigaan ja kolme mestikseen seuraavaksi kaudeksi.

Sen jälkeen joka kevät karsinnat liigan kahden huonoimman ja mestiksen kahden parhaan välillä, ja kaksi jatkaa kummassakin sarjassa seuraavalla kaudella. Tuota tippumisen taloudellista vaikutustahan ainakin hieman pehmentäisi se, että nousevan joukkueen pitäisi aina lunastaa tippuvalta joukkueelta liigaosake. Eli siitä saisi tippuva joukkue sen 1,5M vai mitä sen osakkeen arvo nyt onkaan, ja pystyisi sen avulla osittain paikkaamaan tippuvia tuloja ja kasaamaan suhteellisen kovaa porukkaa mestis tasolle. Tai jos halutaan että kaikilla jatkuu pelit runkosarjan jälkeen niin sitten 4 joukkuetta liigasta karsii, joko 2 tai 4 mestiksen parhaan kanssa ja neljä parasta jatkaa liigassa ja kaksi mestiksessä.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ja siitä kertomaan omaa näkemystä. Sihvosen mielestä siis 20 joukkuetta.

Millaisen jääkiekon SM-liigan haluat? Vastaa kahteen kuumaan kysymykseen

MTV Urheilun tekemän selvityksen mukaan suomalaisen jääkiekon sisäpiirissä käydään juuri nyt aktiivisesti keskustelua SM-liigan sarjajärjestelmästä. Nyt myös sinulla on mahdollisuus kertoa mielipiteesi.

www.mtvuutiset.fi

 

[juba]

Ja siitä kertomaan omaa näkemystä. Sihvosen mielestä siis 20 joukkuetta.

Millaisen jääkiekon SM-liigan haluat? Vastaa kahteen kuumaan kysymykseen

MTV Urheilun tekemän selvityksen mukaan suomalaisen jääkiekon sisäpiirissä käydään juuri nyt aktiivisesti keskustelua SM-liigan sarjajärjestelmästä. Nyt myös sinulla on mahdollisuus kertoa mielipiteesi.

www.mtvuutiset.fi

Sihvonen tykkää neppailuliigoista kun runkosarja on melko arvoton jos 80% pääsee playoffseihin. Ja B liiga sitten vielä oudompaa neppailua.

 

[Tshekki77]

Ja siitä kertomaan omaa näkemystä. Sihvosen mielestä siis 20 joukkuetta.

Millaisen jääkiekon SM-liigan haluat? Vastaa kahteen kuumaan kysymykseen

MTV Urheilun tekemän selvityksen mukaan suomalaisen jääkiekon sisäpiirissä käydään juuri nyt aktiivisesti keskustelua SM-liigan sarjajärjestelmästä. Nyt myös sinulla on mahdollisuus kertoa mielipiteesi.

www.mtvuutiset.fi

Tossa jutussahan oli myös linkki toiseen maikkarin tänään julkaisemaan juttuun, jossa on koitettu haastatella Liiga pomoja ja ilmeisesti yksimielisyyttä tulevasta järjestelmästä ei vielä ole.

Ilmeisesti vaikeaa saada 15 osakasta näkemään tulevaisuuden uudistuksia samalla tavalla. Ilmeisesti osa ei ainakaan mitään suoria tippumisia halua ollenkaan, joten sen takia tuollainen Liigan laajentaminen 18 tai 20 joukkueen kilpailuksi voisi olla yksi vaihtoehto. Tosin siinäkin ilmeisesti vaikeuksia saada joukkueita ilmoittautumaan tuohon mahdolliseen B-Liigaan. Tietämättä yhtään, että ketkä tuossa systeemissä olisi jarrumiehinä, niin pitäisikö urheilullisen päätöksen sijaan sitten vaan päättää, että esim. 9+9 mallisessa järjestelmässä kuusi B-Liigassa aloittavaa seuraa olisi Kärpät, Tappara, Ilves, TPS, HIFK ja Lukko.

Lisäksi tuota rajaa 9+9 järjestelmässä voitaisiin tietoisesti pyrkiä hämärtämään sillä, että pelattaisiin paljon ristiin ja että B-Liigastakin olisi mahdollisuus aina Suomen mestaruuteen asti. Jos siis pelkona on, että B-Liigakin, kaikista yrityksistä huolimatta ajautuisi "Mestis kierteeseen".

Eli jos kaikki pelaisi neljästi kaikkia oman tason joukkueita vastaan ja kolmasti kaikkia toisen tason joukkueita vastaan, niin pelejä tulisi runkosarjaan (8x4+9x3) -> 59 peliä. Liiga A:n neljä parasta suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja Liiga A:n viisi heikointa ja Liiga B:n kolme parasta karsintoihin/pudotuspelien ekalle kierrokselle. Tuolta ekalta kierrokselta siis neljä voittajaa jatkaa pudotuspelien tokalle kierrokselle, mutta hävinneet neljä pelaisi välierät ja finaalit vikasta paikasta ylhäälle seuraavaksi kaudeksi.

Tuossa siis vaikka kaikkien Liiga A seurojen kausi jatkuisi runkosarjan jälkeen, niin vain neljälle seuralle varmistuisi samalla paikka samalta tasolta seuraavalle kaudelle ja Liiga A:n viisi heikointa käytännössä karsisi paikastaan ylös seuraavaksi kaudeksi.

Tuollainen malli tarjoaisi jokaiselle keväälle paljon "karsintapelejä" ja vaikka heikoimpina kausina yksikään joukkue ei vaihtaisi tasoa, niin parhaimpina vuosina jopa kolmet joukkueet saattaisivat vaihtaa paikkaa. Eli kiertokulkua voi tulla paljonkin. Jos Liiga B aloitettaisiin ylempänä ehdottamillani seuroilla, niin vähintään kolme niistä pelaisi Liiga B:ssä vielä toisellakin kaudella.

Edit. Toisaalta jos osa Liiga pomoista ei halua tulevaisuudesta julkisuudessa keskustella, niin pitäisikö toimittajien keskustella heidän puolestaan? Siellähän Sihvonen on siis avannu pelin, joten pitäisikö joidenkin muiden osallistua keskusteluun omilla ehdotuksillaan? Samalla nämä toimittajat voisivat yrittää eri Liiga pomoilta vähän kaivella, että mikä missäkin ehdotuksessa hiertää ja tuoda nämä ongelma kohdat sitten omina ajatuksinaan keskusteluun ja päästäisiin sitä kautta myös pureutumaan niihin mahdollisiin ongelmiin ja että onko mitään keinoa ylittää tai kiertää ne.

Edit2. Toinen ainakin itseä kiinnostava kulma keskusteluun olisi se, että millaista mahdollista uudista mediakumppanit ja sponsorit haluaisivat? Eli että haluaisiko esim. mediakumppanit sellaista sarjaa, jossa joukkueita voi pudota (jopa sieltä kiinnostavimmasta päästä) vai haluavatko mielummin varmat seurat, joilla rakentaa yhteistä tuotetta? Ja mediakumppaneilla tarkoitan tässä yhteydessä sitten niitä, jotka niistä mahdollisista sopimuksista päättää, eli ko. tahojen talousihmisten mielipiteitä.

 

[Henkka]

Ja siitä kertomaan omaa näkemystä. Sihvosen mielestä siis 20 joukkuetta.

Millaisen jääkiekon SM-liigan haluat? Vastaa kahteen kuumaan kysymykseen

MTV Urheilun tekemän selvityksen mukaan suomalaisen jääkiekon sisäpiirissä käydään juuri nyt aktiivisesti keskustelua SM-liigan sarjajärjestelmästä. Nyt myös sinulla on mahdollisuus kertoa mielipiteesi.

www.mtvuutiset.fi

Itse tykkään tästä Sihvosen esittämästä 10+10 -mallista, joka nyt on tullut jotutuksia aiemmin muualtakin, mutta hieman erilaisilla ottelumäärillä. Ei Liiga pysty pelaamaan mitään 64 matsin runkosarjoja, vaan enemmänkin voisi vähentää johonkin 56 otteluun. Kuten Sveitsi, Ruotsi, Tsekki on 52 ottelun "standardissa". 20 joukkueella kokonaisottelumäärä kuitenkin nousee.

A vs. B-liiga = 10 jengiä x 2 kohtaamista = 20 matsia. A-liiga keskenään 9x4 = 36 matsia. Näistä yhteensä 56 ottelun runkosarja.

Nousun ja laskun tekisin paljon aggressiivisemmaksi, aina kaksi suoraa putoajaa A-->B ja alhaalta nousee voittamalla B-Liigan runkosarjan tai sen puolen playoffsit. Siinä pääsee sitten fanitkin kunnolla juhlimaan.

Jos A-liigan 9. ja 10. päästetään playoffseihin alaliigaa vastaan, jakojen pysyminen samana mahdollistuu liiaksi. Kylmästi 2 putoaa suoraan, jotta tulee kunnolla vaihtuvuutta ja eloa sarjatasojen välillä.

Fakta on, että 10+10 malli soveltuu Suomen kokoon ja seurojen määrään nykytilanteessa parhaiten. Se pitää olla lähtökohta. Laajeneminen kerrasta tai vaiheittain lienee lähinnä se vaikein asia ratkaista.

 

[Tshekki77]

Jos A-liigan 9. ja 10. päästetään playoffseihin alaliigaa vastaan, jakojen pysyminen samana mahdollistuu liiaksi. Kylmästi 2 putoaa suoraan, jotta tulee kunnolla vaihtuvuutta ja eloa sarjatasojen välillä.

Toisaalta jos tuollaiseen mentäisiin urheilullisen jaon sijaan siten, että Kärpät, Tappara, Ilves, TPS ja HIFK aloittaisi alhaalta, niin voitaisiinko olettaa, että vaihtuvuutta tulisi, vaikka A-Liigan kaksi heikointa osallistuisi B-Liigan pudotuspeleihin? Ja jos vain kaksi voi kerralla nousta, niin noista aloittavista seuroista B-Liigassa pelaisi vähintään yksi vielä kolmannellakin kaudella.

 

[Henkka]

Toisaalta jos tuollaiseen mentäisiin urheilullisen jaon sijaan siten, että Kärpät, Tappara, Ilves, TPS ja HIFK aloittaisi alhaalta, niin voitaisiinko olettaa, että vaihtuvuutta tulisi, vaikka A-Liigan kaksi heikointa osallistuisi B-Liigan pudotuspeleihin? Ja jos vain kaksi voi kerralla nousta, niin noista aloittavista seuroista B-Liigassa pelaisi vähintään yksi vielä kolmannellakin kaudella.

Ei mitään tuommoisia aloituksia alhaalta. Tuohon ei suostu kukaan.

Tietenkin jos on 15 tai 16 jengiä tarjolla siinä järjestelmässä, josta pitää siirtyä uuteen järjestelmään, niin edeltävän kauden Top10 saa ne paikat yläliigasta ja loput 10 menee alaliigaan.

Se on erinomainen kilpailullinen ratkaisu, joka sitten elävöittää tuota edeltävää kautta ennen suurta muutosta. 10. ja 11. sijoilla Liigassa tulee olemaan iso merkitys.

 

[Tshekki77]

Ei mitään tuommoisia aloituksia alhaalta. Tuohon ei suostu kukaan.

Miksi ihmeessä ne kymmenen joukkuetta, jotka jäisivät tuossa ehdotuksessa A-Liigaa, ei lähtökohtaisesti suostuisi tuollaiseen järjestelyyn? Ristiinpelaamisen ansiosta saisivat kuitenkin pelejä heitä vastaan runkosarjassa ja toisaalta jos nuo ehdotetut seurat olisivat niitä "isoja", niin niillä luulisi olevan resursseja selvitä vähän hankalammastakin vaiheesta, muutaman kauden ajaksi.

Jos tuo B-Liiga halutaan ajatella elinkelpoiseksi nykyisille Liiga joukkueille, niin kyllä noiden ehdotettujen jengien pitäisi pystyä siellä toimintaa pyörittämään ja samalla mahdollisesti antamaan buustia ja keräämään mielenkiintoa enemmän myös tälle uudelle B-Liigalle.

Jos kahdella mahdollisuudet nousta vuosittain ja tuohon B-Liigaan tulisi mukaan myös Jokerit ja K-Espoo, niin entisiä "isoja" Liiga seuroja olisi tuossa B-Liigassa vähintään neljän kauden ajan.

 

[vanukas]

Eli jos kaikki pelaisi neljästi kaikkia oman tason joukkueita vastaan ja kolmasti kaikkia toisen tason joukkueita vastaan, niin pelejä tulisi runkosarjaan (8x4+9x3) -> 59 peliä. Liiga A:n neljä parasta suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja Liiga A:n viisi heikointa ja Liiga B:n kolme parasta karsintoihin/pudotuspelien ekalle kierrokselle. Tuolta ekalta kierrokselta siis neljä voittajaa jatkaa pudotuspelien tokalle kierrokselle, mutta hävinneet neljä pelaisi välierät ja finaalit vikasta paikasta ylhäälle seuraavaksi kaudeksi.

Väitän, että tuollaisen systeemin kanssa satunnaiskatsojat menetetään kun he eivät ymmärrä sarjataulukon ja -järjestelmän muodostumista.

 

[Tshekki77]

Väitän, että tuollaisen systeemin kanssa satunnaiskatsojat menetetään kun he eivät ymmärrä sarjataulukon ja -järjestelmän muodostumista.

Itse uskoisin, että sarjataulukon ja järjestelmän ymmärtäminen olisi paljon tärkeämpää säännöllisille kävijöille, eli että tietäisivät, minkä takia siellä katsomossa istua. Uskoisin (tai ainakin toivoisin), että satunnaiskatsojille se tärkein hallille vievä tekijä olisi itse ottelutapahtuma, eikä niinkään jotkut teoreettiset mallit, miten sitä Liigaa oikeasti pelataan. Kuinkakohan moni satunnaiskatsoja tänään osaisi lunttaamatta kertoa, että millaiset "välisarjat" Liigassa tällä hetkellä on, miten niitä pelataan?

 

[Coloradon susi]

Heitetäänpä omaakin ajatusta uudeksi liigajärjestelmäksi. Lähtökohtana jo useasta suunnasta esille tuotu 10+10 malli.

A-liigan joukkueet pelaavat oman sarjan joukkueita vastaan suoran nelinkertaisen runkosarjan ja B-liigan joukkueita vastaan kutakin kahdesti. B-liigassa otteluohjelma samoin. Runkosarjaan pelejä kertyy jokaiselle joukkueelle 56 kpl.

Runkosarjan jälkeen A-liigan neljä parasta pelaavat kaksinkertaisen yläloppusarjan runkosarjan voitosta ja parhaista lähtökohdista pudotuspeleihin, sekä tietysti chl-paikoista. Yläloppusarjaan otetaan mukaan kaikki runkosarjasta kerätyt pisteet.

A-liigan 5-10 sijoille päätyneet joukkueet ja B-liigan kaksi parasta pelaavat paras seitsemästä sarjat, joiden voittajat jatkavat puolivälieriin. Samalla B-liigan parhaimmat voisivat sarjat voittaessaan nousta seuraavalle kaudelle A-liigaan.

B-sarjan sijat 3-8 päättävät kautensa runkosarjaan. Kaksi viimeistä karsivat sarjapaikastaan Mestiksen / 1-divisioonan kahden parhaan kanssa.

TV-tulojen jako sarjojen välille voisi olla 60-40. Tämä mahdollistaisi B-liigan joukkueille toiminnan kehittämisen rauhassa hieman pienemmällä budjetilla, antaen niille silti mahdollisuuden taistella jopa mestaruudesta. Samalla sarjamalli takaisi otteluita kovia joukkueita vastaan, joka kertoisi missä ovat realistiset tavoitteet kuluvan kauden ja tulevaisuuden suhteen.

Suomen kokoisessa maassa ei ole 15-20 joukkuetta, jotka pystyisivät kaudesta toiseen taistelemaan mestaruudesta. 10-12 sen sijaan löytyy ja omassa hahmotelmassa ytimessä on nimenomaan vaihtuvuuden mahdollistaminen mestaruudesta taistelevien kesken. Liiga/Mestis välillä hyppy joukkueiden tason ja budjetin kesken on liian suuri, jotta joukkueet pystyvät pitkäjänteisellä työllä kehittämään organisaatiosta pudotuspelijoukkueen. B-liiga toimintaympäristönä sen sijaan takaisi nykyistä Mestistä suuremmat tulot, mutta myös kilpailullisen sarjan, koska siinä pelaavat joukkueet pyörivät budjetin osalta suurinpiirtein samoissa lukemissa.