Niin kuin viestistäni selviää, niin kutsutaan sarjoja millä nimillä tahansa, niin fakta on, että ylempi liiga on Liiga ja alempi liiga Divari.
Tarkoitin sitä, että ero mediakiinnostavuudessa, yleisökiinnostuksessa ja sitä kautta tuloissa ja pelaajamateriaalissa tulee aina olemaan selvä, jos on ylempi ja alempi sarjataso, oli niiden nimet mitä tahansa.
Sitä kuilua voi pienentää paljonkin nykyisestä, mutta ei vaikkapa Sport tai mikään muukaan tulisi olemaan B-liigassa resursseiltaan yhtä suuri kuin se nyt on SM-liigassa tai A-liigan joukkueet ovat. Tästä syystä karsinnat (ilman mahdollisuutta suoraan nousuun) ovat tuhoontuomittu ajatus B-liigan kannalta, koska nouseminen niiden kautta vaatisi ihmeen. B-liigaan ei ole saatavilla yhtä hyviä pelaajia kuin A-liigaan, vaikka olisi rahaakin hieman enemmän kuin A-liigan häntäpäällä, saati jos on vähemmän. Paras seitsemästä -nousukarsinnat voittaisi B-liigan joukkue maksimissaan kerran kymmenestä, todennäköisesti harvemmin.
Lisäksi B-liigaan putoaminen olisi kuolinsuudelma A-liigalaiselle, jos takaisin noustakseen pitäisi pystyä tekemään samanlainen "kerrankahdestakymmenestä"-ihme, jonka uhriksi itse sattui joutumaan.
Kerro edes yksi realistinen syy, miksi kolme nykyistä liigajoukkuetta tuohon suostuisi?Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.
12 joukkueen A-liiga
12 joukkueen B-liiga
A-liigassa kahdeksan parasta pudotuspeleihin, sijat 9-10 päättävät kauden runkosarjaan. Sijoilta 11-12 B-liigan pudotuspeleihin tai käytetään vaikka nimeä liigakarsinta.
A-liigassa pudotuspelit nykyisellä systeemillä paras seitsemästä loppuun asti. Säälit jäävät pois. Pudotuspelit hajautetaan eri päiville Ruotsin tapaan.
B-liigan runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet jatkavat B-liigan pudotuspeleihin, joiden ensimmäinen kierros on:
A11-B6
A12-B5
B1-B4
B2-B3
Voittajat jatkoon. Seuraava kierroksen parit määräytyvät edellä mainitun sijoituskaavion perusteella. Näiden parien voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-liigassa.
Itse haluaisin antaa enemmän arvoa B-liigan runkosarjan voitolle. Samoin A-liigan häntäsijoista ei pitäisi automaattisesti palkita kaaviossa sijoilla 1. ja 2.
Siksi oma suosikkikaavio olisi:
B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3
Tämä kaavio antaisi parhaan perustan sarjanousuille ja kahdelle ammattilaissarjalle. Kaikki B-liigan pudotuspelit ovat aina paras seitsemästä. Lähtökohta pitää olla AINA se, että hävityn ottelusarjan jälkeen kausi ei jatku. Siksi kaikki playout-viritelmät ovat täysin tuhoon tuomittuja.
B-liigan sijoille 11-12 sijoittuvat pelaavat Ruotsin tapaan paras seitsemästä ottelusarjan, jonka häviäjä tippuu kolmannelle sarjaportaalle. Kolmannen sarjaportaan voittaja nousee B-liigaan.
Jos ajatellaan tämän hetken tilanteella ja Jokerit mukaan luettuna liigat näin:
A-liiga:
Lukko
Tappara
Pelicans
Ilves
KalPa
Kärpät
TPS
HIFK
Ässät
HPK
Jukurit
KooKoo
B-liiga:
Sport
JYP
SaiPa
K-Espoo
Jokerit
Ketterä
RoKi
IPK
Hermes
JoKP
K-Vantaa
TUTO
Mikähän on se peruste, jolla ei saataisi pystyyn kahta mielenkiintoista sarjaa? Molempien sarjojen tv-sopimukset saataisiin kuntoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nykyään. Suomalaisilla pelaajilla olisi alustana myös toinen sarjataso, jossa saataisiin alle kovia pelejä.
No toki tähän joku vastaa, kuten 2000-luvun alusta alkaen on vastannut, että hei mikä tahansa muu kuin nykymuoto on automaattisesti konkurssi. Pitäisikö jo vaihtaa levyä?
Aikalailla samat on omat näkemykset, paitsi tuo joukkue määrä on vielä mietinnässä? Pitäisikö olla 10+10 tai 12+10? Tätä mietin siksi, että riittääkö B-liigaan niin monta joukkuetta joilla myös hallit siinä kunnossa, että pystyy näihin karkeloihin osallistumaan?Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.
12 joukkueen A-liiga
12 joukkueen B-liiga
A-liigassa kahdeksan parasta pudotuspeleihin, sijat 9-10 päättävät kauden runkosarjaan. Sijoilta 11-12 B-liigan pudotuspeleihin tai käytetään vaikka nimeä liigakarsinta.
A-liigassa pudotuspelit nykyisellä systeemillä paras seitsemästä loppuun asti. Säälit jäävät pois. Pudotuspelit hajautetaan eri päiville Ruotsin tapaan.
B-liigan runkosarjassa sijoille 1-6 sijoittuneet joukkueet jatkavat B-liigan pudotuspeleihin, joiden ensimmäinen kierros on:
A11-B6
A12-B5
B1-B4
B2-B3
Voittajat jatkoon. Seuraava kierroksen parit määräytyvät edellä mainitun sijoituskaavion perusteella. Näiden parien voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-liigassa.
Itse haluaisin antaa enemmän arvoa B-liigan runkosarjan voitolle. Samoin A-liigan häntäsijoista ei pitäisi automaattisesti palkita kaaviossa sijoilla 1. ja 2.
Siksi oma suosikkikaavio olisi:
B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3
Tämä kaavio antaisi parhaan perustan sarjanousuille ja kahdelle ammattilaissarjalle. Kaikki B-liigan pudotuspelit ovat aina paras seitsemästä. Lähtökohta pitää olla AINA se, että hävityn ottelusarjan jälkeen kausi ei jatku. Siksi kaikki playout-viritelmät ovat täysin tuhoon tuomittuja.
B-liigan sijoille 11-12 sijoittuvat pelaavat Ruotsin tapaan paras seitsemästä ottelusarjan, jonka häviäjä tippuu kolmannelle sarjaportaalle. Kolmannen sarjaportaan voittaja nousee B-liigaan.
Jos ajatellaan tämän hetken tilanteella ja Jokerit mukaan luettuna liigat näin:
A-liiga:
Lukko
Tappara
Pelicans
Ilves
KalPa
Kärpät
TPS
HIFK
Ässät
HPK
Jukurit
KooKoo
B-liiga:
Sport
JYP
SaiPa
K-Espoo
Jokerit
Ketterä
RoKi
IPK
Hermes
JoKP
K-Vantaa
TUTO
Mikähän on se peruste, jolla ei saataisi pystyyn kahta mielenkiintoista sarjaa? Molempien sarjojen tv-sopimukset saataisiin kuntoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nykyään. Suomalaisilla pelaajilla olisi alustana myös toinen sarjataso, jossa saataisiin alle kovia pelejä.
No toki tähän joku vastaa, kuten 2000-luvun alusta alkaen on vastannut, että hei mikä tahansa muu kuin nykymuoto on automaattisesti konkurssi. Pitäisikö jo vaihtaa levyä?
Hyvä kysymys. Liigahalleihin verrattuna tiukkaa tekee Mestiksessä IPK:n, Hermeksen, K-Vantaan ja Ketterän jäähalleissa, jos vaatimustaso asetetaan kovin ylös esim. katsomopaikkojen määrän ja laadun suhteen. Ainakaan näillä joukkueilla ei ole asiaan Liigaan jäähallien puolesta ellei niitä peruskorjaamalla laajenneta ja paranneta.Aikalailla samat on omat näkemykset, paitsi tuo joukkue määrä on vielä mietinnässä? Pitäisikö olla 10+10 tai 12+10? Tätä mietin siksi, että riittääkö B-liigaan niin monta joukkuetta joilla myös hallit siinä kunnossa, että pystyy näihin karkeloihin osallistumaan?
Tämä olisi kyllä the kausi, jollaista ei liigassa olisi nähty, kun kaikki joukkueet panostaisi joukkueisiinsa jopa pienellä riskilläOon sitä mieltä että 12 on minimi liigajengeille. Siellä on kuitenkin ns. 6 isoa(taloudellisesti) jotka olis ns. Varmasti sarjassa, joka meinaisi että 60% jengeistä olisi ns. Rahajoukkeita. Kyllä puolet jengeistä pitää olla ns. Haastajia omasta mielestä.
12+12 toimisi ihan hyvin, mestikseen tiputettais X-liigakauden 3 huonointa(tämä kausi kerrotaan ajoissa että kaikki ehtivät kerätä parhaan mahdollisen joukkueen tolle kaudelle), Mestiksestä saman X kauden 9 parasta pysyisi sarjassa(Kunhan fasiliteetit riittää jengillä).
Kerro edes yksi realistinen syy, miksi kolme nykyistä liigajoukkuetta tuohon suostuisi?
Semmoinen pikku juttu pitää vaan huomioida, että kakkostason eli B-liigan pelit eivät kiinnosta ketään. Kiinnostavuus on ehkä 10% pääsarjan otteluihin verrattuna. Ei se B-liigan "Jukurit - KooKoo" ole yhtään kiinnostavampi B-liigassa vaikka pelaisivat sijoista 1-4, kuin samat joukkueet taistelisivat 10. sijasta A-liigassa. B-liigassa näillä jengeillä ei olisi yhtään enempää yleisöä ja sponsorirahaakin olisi paljon vähemmän käytettävissä kuin Liigassa. Kyseiset esimerkkijoukkueet eivät enää pelaisi yli 5 miljoonan liikevaihdolla ja pelaajabudjetti putoisi alle miljoonaan. Organisaatioissa tehtäisiin sopeuttavat toimenpiteet tulobudjettiin nähden. Sama koskee "Sporttia, Jyppiä, SaiPaa..." jotka mahdollisesti pelaisivat B-liigassa.Jossain vaiheessa se kaikista tyhminkin päättäjä tajuaa, että koko kevään jatkuvat pelit panoksella, sekä kevään pudotuspelit tuovat seuran kassaan enemmän rahaa, kuin jatkuva kituutus pienillä yleisömäärillä ilman panosta.
Tosin nykymuotoisen sarjan järkevyyttä voi ihmetellä jo siltäkin kantilta, kun edes menestys ei täytä kaikkia halleja.
Ruotsin pääsarjassa 3200 katsojaa vetävässä hallissa pelaava seura pärjää ihan hyvin. Suomessa voi ihan hyvin pelata 2000-3000 katsojan hallilla B-liigaa. Ja jos tällainen seura onnistuu nousemaan A-liigaan, voivat ehkä muut katsoa peiliin.
Putoamiselle / nousulle täytyy aina löytyä urheilulliset perusteet, eikä tässäkään mallissa ole mitään rosvosektoria. Mikäli B-liigan joukkue voittaisi oman playoff-sarjan, ensimmäisenä liipaisimella olisi A-liigan huonoin eli 10:s.Kuka tässä ehdotuksessa putoaisi?
Se mikä toimii Englannin jalkapalloliigassa, ei välttämättä toimi Suomessa jääkiekon parissa. Laskuvarjoraha, sopeuttamistuki tai millä nimellä sitä haluaa kutsua, ei edistä kenenkään toimintaa. Se on vain tekohengitystä pudonneille joukkueille, kunnes lopulta niiden budjetti on mestistasoa. Vaihtoehtoisesti ne pysyvät pinnalla ja siitä muodostuu jatkuva hissiliike muutamien seurojen toimesta. Sen sijaan muut ”mestis” seurat pelaavat pienellä budjetilla ja liiga on kaukainen haave, puhumattakaan mestaruudesta.Toinen kuilua vähentävä keino on Englannin jalkapalloliigoista tuttu laskuvarjoraha
Kaunis visio tavallaan, mutta epäilen, kuinka hyvin yleisö lopultakaan löytää halleihin ristiinpelaamisotteluissa, jos näistä kohtaamisista esim. 95-98% päättyy A-liigan joukkueen selvään kolmen pisteen voittoon. Kannattaa nyt huomioida, että tällaisessa mallissa ristiin pelaavat runsaasti myös A-liigan kärkipään ja B-liigan häntäpään joukkueet. Näiden taso tulee väkisinkin olemaan valtava.Ristiinpelaamisen vuoksi B-liigan joukkueiden näkyvyys on aivan toisella tasolla kuin Mestiksessä. Tämä johtaa mm. siihen että, sponsoritulot ovat suuremmat, yleisö löytää todennäköisemmin halleihin ja TV-tulot ovat moninkertaiset. Kaiken tämän ansiosta kaikki B-liigan joukkueet pystyvät aidosti kehittämään toimintaa ja pitämään budjetin suurinpiirtein tasolla, jossa ovat nykyiset liigan bottom 5 joukkueet. Pelit A-liigan joukkueita vastaan kauden aikana ovat myös tasonmittari ja valmistavat joukkueita kevään playoff-sarjoihin.
Tuo olisi kyllä kokonaisuutena aivan loistava systeemi. Näitä kun lukee, niin iskee aina sellainen turhautuneen pettynyt olo tästä valjusta nykytilanteesta. Toivo paremmasta huomisesta lepää nyt Kiekko-Espoon liigahankkeessa, Kiekkopoikien liigatavoitteessa sekä Jokereiden paluuaikeissa. Näiden suotuisa eteneminen voisi pakottaa jonkinlaisten järjestelmämuutosten toteuttamiseen ja tarjota ulospääsytien tästä surkeasta pattitilanteesta, johon on ajauduttu.Oma suosikkimalli on tällä hetkellä muotoutunut seuraavaksi.
Semmoinen pikku juttu pitää vaan huomioida, että kakkostason eli B-liigan pelit eivät kiinnosta ketään. Kiinnostavuus on ehkä 10% pääsarjan otteluihin verrattuna.
Putoamiselle / nousulle täytyy aina löytyä urheilulliset perusteet, eikä tässäkään mallissa ole mitään rosvosektoria. Mikäli B-liigan joukkue voittaisi oman playoff-sarjan, ensimmäisenä liipaisimella olisi A-liigan huonoin eli 10:s.
Otteluparit voisi muodostaa myös seuraavasti, jolloin B-liigan kärkijoukkueilla olisi paremmat mahdollisuudet nousuun.
A5-A9
A6-A10
A7-B2
A8-B1
16 Joukkueen sarja ,jossa jokainen kohdataan 4 kertaa. 7 parasta suoraan playoffseihin ja 8. Karsii playoff paikasta Mestiksen voittajan kanssa . Liigan kaksi huonointa putoaa suoraan ja Mestiksen kaksi parasta nousee suoraan .
Tuohon hahmotelmaan oli näemmä aamukahvia juodessa sattunut pieni virhe..Eli runkosarjan viidenneltä sijalta saisi vaikeamman vastustajan kuin kuudennelta sijalta. Järkevää siis jäädä tahallaan kuudenneksi, kummaltakaan sijalta ei voi pudota sarjasta. Myös kymppisijalta saisi helpomman vastustajan kuin ysisijalta, mutta siinä on se putoamisriski, jos häviää sarjan ja myös A7 tai A8 häviää oman otteluparinsa, joten kymppisijalle ei kannattane pudottautua. Ysisijalta putoaa vain, jos kaksi kolmikosta A10, B2, B1 voittaa sarjansa.
Jotenkin perverssiä minusta silti, että jos Ilves on vaikka A9 ja saa vastaansa viidenneksi sijoittuneen HIFK:n ja häviää sille voitoin 4-2, niin sitten Ilveksen pitää jännittää seitsemänteen otteluun edenneen Tappara-Sport-sarjan (A7-B2) tulosta, joka ratkaisee sen, putoaako vai säilyykö Ipa.
Eihän tällä hetkellä kiinnostakaan. Mutta eikö uudistusten tarkoitus ole parantaa tuotetta? Jos on paska kokki ja se vaihdetaan toiseen, niin ei voida heti olettaa, että ruoka on edelleen huonoa.
Sehän ei paljoa vaadi, että B-liigassa kärkipään seurat vetävät 1500-2500 katsojaa kotipeleihin. Nykyään yli kolmasosa kaudesta on panoksetonta läpsyttelyä, jolloin yleisömäärät ovat onnettomia. Halleissa on ollut välillä alle 1000 ihmistä paikan päällä. Ja ilmoitetut yleisömäärätkin ovat olleet joitakin kertoja 1500-2000 välillä. Jos tästä yleisömäärästä otetaan vain se 10 % B-liigan otteluihin, niin jokainen voi miettiä, kuinka realistisella pohjalla tällaiset heitot ovat. Lipputulot ovat kuitenkin edelleen seurojen toiminnan kannalta tärkein tulonlähde.
Uskon että yleisö löytää paremmin lehtereille, jos B-liigan joukkueet (esim. Kiekko-Espoo tai Roki) ovat liigatasoisia (kuten vaikkapa Jukurit tai KooKoo tällä hetkellä) ja pystyvät haastamaan ainakin ajoittain ylemmän lohkon joukkueita. Vaikka A:n kärkiseurojen pitäisikin ottaa rutiinivoittoja B:n häntäpään porukoista, en jaksa uskoa perseraiskauksiin ainakaan suuressa mittakaavassa. Tämä toki edellyttää, että B-liigan joukkueilla on mahdollista kasata salonkikelpoinen liigajengi. Ilman ristiinpelaamisen mukana tuomia TV-tuloja ja medianäkyvyyttä se on hankala toteuttaa. Toki seuroilla voi, ja pitäisikin olla ulkopuolisia tulonlähteitä toiminnan ylläpitämiseksi, mutta TV-tulot ja näkyvyyden kautta suuremmat sponsoritulot ovat merkittävin osa.Kaunis visio tavallaan, mutta epäilen, kuinka hyvin yleisö lopultakaan löytää halleihin ristiinpelaamisotteluissa, jos näistä kohtaamisista esim. 95-98% päättyy A-liigan joukkueen selvään kolmen pisteen voittoon. Kannattaa nyt huomioida, että tällaisessa mallissa ristiin pelaavat runsaasti myös A-liigan kärkipään ja B-liigan häntäpään joukkueet. Näiden taso tulee väkisinkin olemaan valtava.
Järjestely saattaisi toimia paremmin esim. jalkapallon tyyppisessä lajissa, jossa selvästi heikompi joukkue saattaa hyvänä päivänä pystyä bussipuolustamaan 0-0:n, koska tilanteita ottelun aikana tulee verrattain vähän Jääkiekossa on helppo olettaa sellaisten tuloksien, kuten esimerkiksi 9-0 ja 0-13, lisääntyvän merkittävästi. Kun esim. B-liigan kasi ei pärjää oman sarjan parhaille, on itsensä (tai yleisön etc.) pettämistä olettaa, että se voisi jatkuvasti haastaa ylemmän sarjan kärkeäkään.