Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 310 158
  • 11 309

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Toisaalta jos joku divarijengi onnistuu nousemaan niin pakko siinä melkein jonkinlainen pohja kuitenkin olla pelaajiston suhteen. Tilanne on kuitenkin tuolloin todennäköisesti parempi kuin verrataan näihin kabinettinousuihin jossa joukkueetta piti alkaa "tyhjästä" rakentamaan liigatasoiseksi.
Tuossa tapauksessa pelattaisiin siis divarin tulovirroilla huomattavan (liian) kalliilla joukkueella, jonka ainoa tähtäin on kevään nousukarsinnoissa (kuten toki avointen sarjojen aikana tavoite pitäisi joka jengillä ollakin, mutta taloudelliset realiteetit huomioiden olisi kaikilta paitsi siltä mahdolliselta nousijalta taloudellinen itsemurha ja nousijaltakin pirunmoinen riski tai vähintään söisi niiden velkojen maksu liigabudjettia pitkän tovin). Siinä nousijajengissä pitäisi kuitenkin olla sellaisten ok 3-4 ketjun ukkojen lisäksi pari ukkoa ketkä pystyvät tekemään suht varmoja maaleja myös liigajoukkuetta vastaan, ja näistä on kuitenkin kilpailua paljon isommalla budjetilla pyörivien seurojenkin toimesta. Toki maagisella skouttaamisella tasoittuisi erot, mutta aika nappihankintoja pitäisi divarijengin löytää ettei liigatason maalintekijä veisi yksin merkittävää osaa joukkueen pelaajabudjetista.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Kyllähän Suomeen olisi mahdollista saada kaksi ylintä avointa sarjaporrasta joiden välillä toimisi karsinta sarjat. Paljon töitä tämä tietenkin ehdottomasti vaatisi, koska Liiga ja liitto ovat viime vuodet vieneet tietoisesti sarjajärjestelmää päinvastaiseen suuntaan. Itse olisin ajanut järjestelmää Jokereiden lähdön jälkeen ns kahden sarja malliksi (ammattilais- ja puoliammattilais sarjoiksi), kun taas nyt herrat ovat tehneet Mestiksestä lähes puhtaan amatöörisarjan ilman resursseja. Uskon että Liigalle aiheutuu tulevaisuudessa vielä ongelmia Mestiksen resurssien pienentymisestä. Pelaajille ei löydy pian kelvollisia ponnahduslautaa kehittyä Liiga tasolle. Kaikki pelaajat kun eivät onnistu hyppäämään suoraan junioreista Liigaan.
 

Tattari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kanta- ja Päijät-Häme "täältä jostakin" käsin...
Nykyisillä 15 joukkueella pitäisi pelata ihan reilusti nelinkertainen sarja, jolloin jokaiselle tulisi 56 ottelua.

Oma suosikkivaihtoehtoni olisi seuraava (idea on oma, enkä tiedä tai jaksa kahlata ketjua, josko joku joku muukin on tämän keksinyt).

Nykyiset 15 liigajoukkuetta jatkavat liigassa pysyvinä joukkueina. Mestikselle annetaan 16. paikka siten, että Mestiksen mestari (korkeimmalla sijoituksella oleva nousemaan halukas mestisjoukkue) nousee liigaan. Tämän jälkeen pelataan aina siten, että liigassa ns. mestispaikalla pelannut joukkue karsii kauden jälkeen mestismestarin kanssa, jos kauden liigassa mestispaikalla pelannut joukkue ei ole selvinnyt vähintään sääliplayoffeihin. Jos taas selviää sääliplayoffeihin, joukkue saa automaattisesti jatkaa seuraavankin kauden liigassa. Vaikka usein kävisi niin, että mestisjoukkueeet tekisivät ranskalaisia visiittejä liigaan, uskoisin niiden kausien olevan mestisjoukkueiden kannattajille ikimuistoisia ja sen vuoksi katsojakeskiarvoltaan mestiskausia huomattavasti parempia, ja siten jopa taloudellisesti hyviä. Mestispaikalla liigassa pelaava joukkue tuskin sortuisi tyhjennysmyynteihin, koska kausi päättyisi aina joko liigan pudotuspeleihin tai karsintoihin, joissa olisi mahdollista säilyttää liigapaikka. Ja ehkä lisäporkkanana voisi olla, että jos mestispaikalla olevat joukkue selviää esim. kolme kertaa peräkkäin vähintään sääläreihin, joukkueelle tarjotaan mahdollisuus hakea pysyvä liigalisenssi.

16 joukkueen nelinkertainen sarja toisi myös nykyiset 60 peliä ja kaikki kierrokset pystyttäisiin haluttaessa pelaamaan ilman lepovuorolaisia, mikä varsinkin sarjan viimeisillä kierroksia toisi pienen lisämausteen kun taktikointimahdollisuudet vähenisivät.
Mielenkiintoinen ajatus, jota voisi aluksi kokeilla Liigan kyljessä vaikka jonakin RedBullCupina. Selkeää malliahan Liigan ja Mestiksen väliin ei löydy johtuen rajoitetusta pelaajamäärästä, resursseista jne., joten virityksiä voisi tuotteistaa vaikka 2-3 kauden hankkeina?
e.typoja
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Täällähän on vedetty todellinen ässä hihasta nykyjärjestelmän puolustukseksi; "Mutku änärissäkin"
 

444

Jäsen
Täällähän on vedetty todellinen ässä hihasta nykyjärjestelmän puolustukseksi; "Mutku änärissäkin"
Kyllä, juuri tuollaisen argumentin minäkin näen tässä lähes joka sivulla. Vaikka tällaista esitettäisiin, niin se olisi silti arviolta 73 kertaa parempi argumentti kuin nämä muut esitetyt ”mutku 90-luvulla kävi näin paljon jengiä hallilla”, ”mutku ysärillä SM-Liiga oli maailman toisiks kovin lätkäliiga”, ”saletisti taso paranee kun pudotetaan kolme huonointa pois (paitsi ei huonointa, vaan valikoidusti häntäpäästä) ja pudotetaan ottelumäärää 20 %, jengihän sekoaa ihan täysin ja hallit on ääriä myöten täynnä, aina”, ja mitähän kaikkea muuta tuubaa täältä on saanut lukea. Ilman ainuttakaan järkevää perustelua, eli ”mutku muutos!” -mentaliteetilla.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Totta tuokin. Mitä tälle yleisökadolle voi tehdä? Sen pitäisi kuitenkin tapahtua jääkiekon avulla, jos otteluihin lähdetään mielummin syömään ravintolaan vaihtuvasta menusta kansainvälistä ruokaa, ja erätauolla kuuntelemaan paikallisen artistin esiintymistä. Kuin katsomaan jääkiekkoa, on kehityssuunta huono. Ja seurojen pitäisi yhdessä tuumin katkaista se kierre.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Avoimista sarjoista puhutaan, kuin paratiisista, mutta oletettavasti Suomen toiseksi suosituimman lajin (jalkapallo) parissa ei sarjan avoimuus tunnu paljoa joukkueita auttavan. Tai sellaisen käsityksen saa, kun kuuntelee muunmuassa tätä iltasanomien pallokerhon juttua. Tunnin ottaa, mutta tähän avoimuuden auvoisuuteen saa ihan uutta näkemystä, kun kuuntelee tuosta ihan vaan kymmenen, kaksikymmentä minuuttia (itseasiassa paljon pidempään en jaksanu kuunnella, ku meno oli niin masentavaa).

Usein myös sitten tullaan siihen, että ei kiinnosta tai ei kiinnosta siinä määrin, kuin 90-luvulla. No onhan se kumma, että samaan aikaan muunmuassa tv-sopimus on kasvanut moninkertaisiksi. Eli ihan fiilispohjallako ne yritykset, joiden johto on oletettavasti osakkeenomistajille vastuussa, jakelee rahaa nykyään kiekolle vai voiko sillä kuitenkin olla edes hitusen tekemistä sen kanssa, että kiinnostus on nimenomaan lisääntynyt. Nimimerkki @Thusberg on kirjoittanut toiseen ketjuun hyvin paljon suomalaisten kiekkosarjojen televisioinnista ja tulin häneltä kysyneeksi, että minkälaisissa hinnoissa pyörittiin silloin, kun sarjat olivat vielä auki. Itselle jäi sellainen mielikuva, että silloin pyörittiin sellaisissa 3-4 miljoonan lukemissa, per vuosi. Uusimman tv-sopimuksen on huhuiltu olevan peräti 23 miljoonan arvoinen, per vuosi. Aikamoinen nousu, kun samaan aikaan kuulee väitteitä, ettei tuote kiinnosta.

Tähän varmaan joku nyt sitten tulee sanomaan, että ajat olivat erilaiset ja tv-maailma on muuttunut. Ok, hyväksyn sen, mutta onko millään muulla lajilla Suomessa (joilla ei ole riippakivenään suljettua järjestelmää) pystynyt nostamaan kiinnostusta samassa määrin tai jopa enemmän sinä aikana, kun Liiga "on ampunut itseään jalkaan" suljetulla järjestelmällä?

Koska itse en usko alkuunkaan kokonaiskiinnostuksen laskuun, vaikka televisiotekniikan kehityksen myötä hallilla kävijöiden määrä saattaisikin olla laskussa, niin mielestäni ainoa syy muuttaa nykyistä järjestelmää olisi se, että muutoksella päästäisiin samantien kahteen aidosti ammattimaseen sarjatasoon. Koska kolme nykyistä Liiga joukkuetta pelasi vielä jokunen aika sitten Mestistä, eikä sarja silloinkaan tuntunut nosteessa olevan, niin en tiedä voiko tavoitteeseen päästä vain pudottamalla kolme joukkuetta Mestikseen ja avaamalla sarjat.

Jos tähän perään nyt sit vielä ehdottelisi jotain kieliposkella, niin miten vaikka järjestelmä, jossa nykyinen Liiga jaettaisiin ikäänkuin kahtia. HIFK, Tappara, Ilves, TPS ja Kärpät pelaisi ikäänkuin omassa divisioonassa, josta neljä menisi pudotuspeleihin ja kymmenen muuta seuraa pelaisi omassaan, josta puolestaan kahdeksan joukkuetta menisi pudotuspeleihin. Pudotuspelit pelattaisiin ensin divisioonien sisällä ja kanisterista pelaisi sitten molempien divisioonien voittajat.

Jos runkosarja järjestettäisiin siis siten, että viiden joukkueen divisioonassa kaikki pelaisi kaikkia toisen divisioonan joukkueita vastaan neljästi ja viidesti kaikkia oman divisioonan joukkueita vastaan, niin pelejä heille tulisi 9x4 + 4x5 -> 60 peliä runkosarjaa. Kymmenen joukkueen lohkossa pelattaisiin kaikkia muita vastaan neljä kertaa ja siitä tulisi 14x4 -> 56 peliä runkosarjaa, mutta koska tästä divisioonasta pudotuspeleihin menisi kahdeksan joukkuetta, tarvitaan ikäänkuin yksi (paras seitsemästä) pudotuspelikierros enemmän, kuin toisella puolella ja sillä perusteltaisiin tuo neljä vähemmän runkosarjapelejä.

Koska tuossa mallissa pelattaisiin runkosarja lähes samalla tavalla, kuin nykyään ja pudotuspelejä tulisi itseasiassa entistä enemmän, niin tv-kumppanilla ei välttämättä olisi syytä lähteä sopimustaan muokkaamaan. Joku voisi kysyä, että onko tuossa edes kahta eri tasoa ja alussahan se voisi olla käytännössä huomaamaton ero, mutta pitkällä aikavälillä kun "rikkaimmat" seurat kilpailisivat keskenään pääsystä kevään peleihin ja toisaalta sitten vähän pienemmän resurssin joukkueiden ei tarvitse aloittaa kautta samalla viivalla, kuin "isot" vaan pelaavat kanssa paikasta kevään peleihin, suhteessa toisiin saman kaliiberin joukkueisiin, niin ajan mittaan voisi syntyä ikäänkuin kaksi tasoa, joista kummastakin kuitenkin pääsisi pelaamaan aina myös Suomen mestaruudesta.
 

444

Jäsen
Totta tuokin. Mitä tälle yleisökadolle voi tehdä? Sen pitäisi kuitenkin tapahtua jääkiekon avulla, jos otteluihin lähdetään mielummin syömään ravintolaan vaihtuvasta menusta kansainvälistä ruokaa, ja erätauolla kuuntelemaan paikallisen artistin esiintymistä. Kuin katsomaan jääkiekkoa, on kehityssuunta huono. Ja seurojen pitäisi yhdessä tuumin katkaista se kierre.
Varmasti suurin ongelma on se, että kun sitä kiekkoa voi seurata kotisohvalta niin hiton paljon helpommin ja halvemmalla. Jengi pitäisi saada ymmärtämään se, että se jääkiekko - aivan kuten varmaan muutkin urheilulajit - on paljon parempaa paikan päällä kuin siitä sohvalta katsottuna. Mikä se keino on, en osaa sanoa, mutta tuohon kohtaan tässä pitäisi nimenomaan paneutua. Tavalla tai toisella se porukka pitää saada takaisin hallille sen sijaan että mietitään pelataanko tässä kuussa 4 vai 5 kotiottelua. Ja kyllä, 30 kotiottelua 6 kuukaudessa tarkoittaa 5 per kuukausi. Jokainen aivot omaava ymmärtää, että puhutaan mitättömästä määrästä, mikäli matseja halutaan esim. 4 kpl kauteen vähemmän eli 2 kotiottelua per seura. Ja mitä tulee otteluiden laatuun tai tasoon, niin se on pitkälti jokaisen joukkueen päätettävissä, minkälaista viihdettä kansalle halutaan tarjota. Suomessa on vähän tylsä mentaliteetti tämän suhteen, kun halutaan mennä puolustus edellä. Jokainen joukkue edes NHL:ssä ei jaksa painaa jokaista runkosarjan matsia sata lasissa, mutta silti kansa löytää tiensä hallille. En tiedä minkälainen meininki siellä on geoblokkauksen suhteen, eli voiko ”kotiotteluita” katsoa tv:stä vai ei, mutta ainakin siellä hallilla on aivan uskomaton määrä menoa ja meininkiä Suomeen verrattuna. Toki tämä mielipide tulee yhden ottelun kokemuksella n. 13 vuoden takaa Vancouverista, mutta se ottelutapahtuma oli aivan erilainen kuin esim. Helsingissä; välillä tuntui että jääkiekko on sivuosassa, vaikka paikalliset melko fanaattisia kiekkoihmisiä ovatkin.

En siis edelleenkään lähtisi vertaamaan suoraan NHL:ään, vaikkakin tuon sen toisinaan esille. Mutta ehkä sieltä voidaan yrittää löytää jotain reseptejä, joilla homma saadaan toimimaan paremmin myös Suomessa.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Tämähän palsta on ottanut nykyisen järjestelmän täysin omakseen, jotkut haluavat vielä lisää pelejä ja joukkueita.
Jengi ihan pokkana toivoo SM-Liigasta kuin NHL-n ja väittää vielä että tuo toimisi.
Sarja on jo nyt epåtasainen ja polarisoitunut, tuomarit yrittävät tasoitella tätä rakoa peleissä.
Keinotekoista!
 

alcoholic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pienilläkin muutoksilla Liigasta saisi hieman laadukkaamman ja peleistä tasokkaampia. Kautta voisi hieman pidentää alkupäästä siten, että kausi alkaisi jo syyskuun ensimmäisellä viikolla ja loppuisi nykyistä viikkoa myöhemmin. EHT-turnausten aikana joukkueilla olisi viikon tauko, joita olisi kaudessa yhteensä kolme.

Laskin, että tällä hetkellä runkosarjaa pelataan 28 viikkoa. Jos kautta pidennettäisiin viikolla molemmista päistä ja pidettäisiin EHT-turnausten aikana viikon tauot, niin peliviikkoja olisi tällöin 27.

Runkosarjassa pelataan yhteensä 450 ottelua. Tämän voisi jakaa siten, että pelataan 60 seitsemän ottelun kierrosta ja 5 kuuden ottelun kierrosta. 65 ottelupäivää olisi mahdollista jakaa niin, että viikossa (ma-su) pelataan pääasiassa 2 täyttä ottelukierrosta nykyisen repaleisen otteluohjelman sijaan. Kauden voisi aloittaa intensiivisesti avausviikonlopun pe-la peleillä. Seuraavalla viikolla pelattaisiin ti, to ja la, kunnes vaidettaisiin normipelipäiviin esim ke ja la. Viikkoa ennen ensimmäistä EHT-taukoa joukkueet pelaisivat ti, pe ja la. Tauon jälkeen joukkueet pelaisivat myös kaksi kolmen ottelun viikkoa. Ennen taukoja olisi siis yksi kolmen.ottelun viikko ja taukojen jälkeen kaksi kolmen ottelun viikkoa. Kauden lopussa kaksi viimeistä viikkoa olisivat myös 3 pelin viikkoja.

Kun pelejä on järkevämmällä tahdilla, niin joukkueilla on enemmän aikaa harjoitella sekä palautua peleistä. Tällöin nähdään useammin hyvätasoisempia ja korkeatempoisempia otteluita. Uskon myös, että loukkaantumiset vähenisivät, kun pelaajat saavat enemmän palautumisaikaa peleistä.
 

mustaoranssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jos olisi tasamäärä joukkueita niin ottelut olisi hyvä olla samoina päivinä esim keskiviikkoisin ja lauantaisin. Peruskatsojat oppisivat milloin pelejä on. Nyt ei ole mitään logiikkaa ja esim. peruskatsoja Isänä on usein että ai onkos siellä tänään peli.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Pienilläkin muutoksilla Liigasta saisi hieman laadukkaamman ja peleistä tasokkaampia. Kautta voisi hieman pidentää alkupäästä siten, että kausi alkaisi jo syyskuun ensimmäisellä viikolla ja loppuisi nykyistä viikkoa myöhemmin. EHT-turnausten aikana joukkueilla olisi viikon tauko, joita olisi kaudessa yhteensä kolme.

Mielestäni ei oikein lätkästä kannata turhaan kesälajia alkaa tehdä aloittaa kausi liian aikaisin ja jäisi myös harjoitteluaikaa vähemmäksi jolloin pelin taso voi olla alkukaudesta heikompaa. Varsinkin kun monella joukkueella vielä CHL pelejä siinä kesällä. Mielummin jopa hakea muutaman päivän myöhemmäksi aloitusta kun ei tuo kauden alkupuolisko mitään riemujuhlaa ole yleisön kannalta.

Tässä varmaan tuo 54-56 paikkeille ottelumäärän muuttaminen toimisi kun ei olisi niin pakottava tarve vaikkapa juuri noilla maajoukkuetauoilla pelata ja kenties jotain muitakin ei niin hyviä päiviä jättää vähemmälle.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Varmasti suurin ongelma on se, että kun sitä kiekkoa voi seurata kotisohvalta niin hiton paljon helpommin ja halvemmalla. Jengi pitäisi saada ymmärtämään se, että se jääkiekko - aivan kuten varmaan muutkin urheilulajit - on paljon parempaa paikan päällä kuin siitä sohvalta katsottuna. Mikä se keino on, en osaa sanoa, mutta tuohon kohtaan tässä pitäisi nimenomaan paneutua. Tavalla tai toisella se porukka pitää saada takaisin hallille sen sijaan että mietitään pelataanko tässä kuussa 4 vai 5 kotiottelua. Ja kyllä, 30 kotiottelua 6 kuukaudessa tarkoittaa 5 per kuukausi. Jokainen aivot omaava ymmärtää, että puhutaan mitättömästä määrästä, mikäli matseja halutaan esim. 4 kpl kauteen vähemmän eli 2 kotiottelua per seura. Ja mitä tulee otteluiden laatuun tai tasoon, niin se on pitkälti jokaisen joukkueen päätettävissä, minkälaista viihdettä kansalle halutaan tarjota. Suomessa on vähän tylsä mentaliteetti tämän suhteen, kun halutaan mennä puolustus edellä. Jokainen joukkue edes NHL:ssä ei jaksa painaa jokaista runkosarjan matsia sata lasissa, mutta silti kansa löytää tiensä hallille. En tiedä minkälainen meininki siellä on geoblokkauksen suhteen, eli voiko ”kotiotteluita” katsoa tv:stä vai ei, mutta ainakin siellä hallilla on aivan uskomaton määrä menoa ja meininkiä Suomeen verrattuna. Toki tämä mielipide tulee yhden ottelun kokemuksella n. 13 vuoden takaa Vancouverista, mutta se ottelutapahtuma oli aivan erilainen kuin esim. Helsingissä; välillä tuntui että jääkiekko on sivuosassa, vaikka paikalliset melko fanaattisia kiekkoihmisiä ovatkin.

En siis edelleenkään lähtisi vertaamaan suoraan NHL:ään, vaikkakin tuon sen toisinaan esille. Mutta ehkä sieltä voidaan yrittää löytää jotain reseptejä, joilla homma saadaan toimimaan paremmin myös Suomessa.
Mulle suurin ongelma ei ole hinta, vaan se, että jokaisessa hallissa on useita paikkoja, joista pelin näkee aika huonosti. Ei ole toki yllättävää, että minä JYP-kannattajana tämän otan esille, koska JYPin nykyhallissa tilanne on ehkä liigan huonoin. Tolppien takana seisomisesta en jaksa enää edes puhua, kun niistä tietää kaikki, mutta myös 2-3 alinta riviä ovat varsin nihkeitä paikkoja seurata kenttätapahtumia. Ja tästä muodostuu suuri ongelma siksi, että pienen kapasiteetin vuoksi paikkoja on usein jäljellä vain näille huonoimmille paikoille. Minä lähden kuitenkin hallille katsomaan peliä ja nauttimaan tunnelmasta. Pelkkä tunnelma ei riitä, jos koen, että kotisohvalla olisin nähnyt pelitapahtumat huomattavasti paremmin.

Tietysti suurimmassa osassa halleista peliä pääsee katsomaan hyville paikoille, jos siitä maksaa sen vähintään 35€ per paikka. Silloin hintakin alkaa tuntua kohtuuttomalta.

Toki tällä hetkellä suurin syy hallilla käymättömyyteen on oma asuinpaikkani, mutta ylläolevat asiat olivat erittäin päteviä silloin, kun minulla oli mahdollisuus käydä hallilla vaikka jokaisessa JYPin kotimatsissa. Onneksi uusi halli on kovasti vireillä, joten tähän ongelmaan tulee JYPin osalta toivottavasti lähivuosina muutos.

Minusta liigan ottelumäärä on ihan ok, enkä näe siinä mitään ongelmaa. Muutama peli lisää ei myöskään toisi mukanaan mitään dramaattisen negatiivista, mutta voisi taloudellisesti tehdä seuroille hyvää.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF
Kun kerta syyskaudella yleisö ei perinteisesti löydä halleille, niin eikö silloin voitaisi pelata vähemmän pelejä? Syyskauden ”pelaamattomat” pelit jatkaisi sitten kevätkautta pitemmälle.
 

Jape

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Kun kerta syyskaudella yleisö ei perinteisesti löydä halleille, niin eikö silloin voitaisi pelata vähemmän pelejä? Syyskauden ”pelaamattomat” pelit jatkaisi sitten kevätkautta pitemmälle.
Tämän kevään seitsemäs finaali pelataan (tarvittaessa) 4.5.
Miten kevätkautta pystyisi enempää venyttämään, kun käsittääkseni nytkin koetellaan jo sietokyvyn rajoja? Yleensähän pelaajien sopparit päättyvät huhtikuun loppuun. Toukokuussa käynnistyvät jo tulevan kauden valmistavat harjoitukset ja MM-kisatkin alkavat samoihin aikoihin.
En usko että runkosarjan pidentäminen maaliskuun puolivälistä eteenpäin olisi mitenkään mahdollista.

Nykyisellä joukkuemäärällä suora nelinkertainen sarja (56 peliä) olisi parempi ratkaisu tai sitten pitäisi EHT-pelien taukoja lyhentää/poistaa.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Viimeinen mahdollinen finaalipeli (4.5.) pelataan tosiaan alle viikko ennen Suomen MM-avausta (10.5.). Eiköhän sitä ole siis puskettu aivan riittävän pitkälle kevääseen jo nyt.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Eikös tänä vuonna juuri pudotuspelejä harvennettu siten, että tulisi mahdollisimman vähän peräkkäisten päivien pelejä? Minusta oikein hyvä päätös. Enempää ei voi toki kautta venyttää kun nuo MM-kisat puskee päälle.

Sarjajärjestelmä on sinänsä ok kunhan sinne saisi vielä sen yhden joukkueen lisää niin päästäisiin välisarjoista eroon. Ainut mitä toivoisin olisi sunnuntaipelejä hokinait tyyliin. Eli vaikka jokaiselle joukkueelle yksi koti- ja yksi vieraspeli sunnuntaille klo 15, joka sitten näytettäisiin ilmaiseksi telkkarissa. Muutenkin sinänsä tykkään, että nuo arkipelipäivät vaihtelevat kun ihmisillä voi olla tietyt illat kiinni niin vaihtelevilla päivillä pääsee edes joskus paikan päälle niin halutessaan.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Jotain uudenlaista sarjajärjestelmää voisi Liigaan kehittää, sillä esim. HPK pelaa joka kymmenennen runkosarjaottelunsa (6/60) Kärppiä vastaan. Onneksi Kertsi on esiintynyt otteluissa peli-ilmeeltään ja tuloksen kannalta vähintäänkin tasapäisesti, joten tällä kaudella asetelma ei ole ollut sinänsä mikään haitta. On silti kummallista, että runkosarjan pelisysteemi asettaa joukkueet jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoiseen asemaan; esim. ennen kauden alkua selvästi Liigan heikoimmaksi arvioitu Jukurit pelasi HPK:ta vastaan runkosarjassa nyt vain neljästi, ja KalPaa vastaan kuudesti. Tapparalla on puolestaan Kärppiä vastaan vain neljä peliä.

Tasapuolisuuden vuoksi viidentoista joukkueen runkosarjan voisi hyvin pelata nelinkertaisen ohjelman (2 x 14 = 56 ottelua) muodossa, minkä ohessa olisi esim. kolme viiden joukkueen yksinkertaista välisarjaa (joko esim. tammikuun lopun sijojen 1-5, 6-10 ja 11-15 mukaan tai valmiiksi määritellyin joukkuein; 4 ottelua: 2 kotona, 2 vieraissa), jolloin ottelumäärä saataisiin pysymään kuudessakymmenessä.

Viimeistään, jos/kun Jokerit palaa muodossa tai toisessa Liigaan, ja joukkuemäärä on silloin 16, nelinkertaisen sarjan (4 x 15 ottelua) pelaaminen olisi ylivoimaisesti järkevin vaihtoehto. Ja sitten vaikka kaikki joukkueet mukaan pudotuspeleihin (1-16, 2-15 jne.).
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Viimeistään, jos/kun Jokerit palaa muodossa tai toisessa Liigaan, ja joukkuemäärä on silloin 16, nelinkertaisen sarjan (4 x 15 ottelua) pelaaminen olisi ylivoimaisesti järkevin vaihtoehto. Ja sitten vaikka kaikki joukkueet mukaan pudotuspeleihin (1-16, 2-15 jne.).
Mikä olisi sinun mielestäsi tällaisessa järjestelyssä runkosarjan merkitys ylipäätään? Mikä olisi yksittäisen runkosarjaottelun merkitys? Minä luulen, että runkosarjan merkitys saataisiin hienosti nollattua, jos tuollainen esittämäsi kaikki pelaa pudotuspelejä -malli astuisi voimaan. Voin myös kuvitella, että yleisön kannalta tuollainen panokseton runkosarja ei olisi ihan parasta viihdettä. Mielestäni runkosarjan merkitystä pitäisi entisestään korostaa, ei laskea. Toki olen saanut lukea tältä palstalta, että tärkeintä on oman joukkueen näkeminen. Vastustajasta ja panoksesta ei niin väliä, että sillä lailla tällä lailla.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tasapuolisuuden vuoksi viidentoista joukkueen runkosarjan voisi hyvin pelata nelinkertaisen ohjelman (2 x 14 = 56 ottelua) muodossa, minkä ohessa olisi esim. kolme viiden joukkueen yksinkertaista välisarjaa (joko esim. tammikuun lopun sijojen 1-5, 6-10 ja 11-15 mukaan tai valmiiksi määritellyin joukkuein; 4 ottelua: 2 kotona, 2 vieraissa), jolloin ottelumäärä saataisiin pysymään kuudessakymmenessä.

Tuohan olisi samantapainen systeemi kuin oli 14 joukkueen sarjassa (kaksi 7 joukkueen lohkoa). Urheilullisesti hiukan tasapuolisempi, mutta talousajattelu taitaa tässä mennä edelle. Tuskin HPK:nkaan toimistolla kauheasti harmitellaan, että HIFK vierailee kolmesti kauden aikana (oletan, että vetää paremmin yleisöä kun useimmat muut). Ja Tampereella tai Satakunnassa kirstunvartijat ovat varmasti mielellään isännöimässä kolmea paikallispeliä joka kausi vs. ehdotetun ohjelman joka toinen.

Viimeistään, jos/kun Jokerit palaa muodossa tai toisessa Liigaan, ja joukkuemäärä on silloin 16, nelinkertaisen sarjan (4 x 15 ottelua) pelaaminen olisi ylivoimaisesti järkevin vaihtoehto.

Tuo olisi varmaan jo nyt käytössä, mutta Bluesin konkurssi sotki kuvion. Urheilullisesti olisi tietysti tasapuolisempi kuin mikään "välisarjaviritelmä".
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Mikä olisi sinun mielestäsi tällaisessa järjestelyssä runkosarjan merkitys ylipäätään? Mikä olisi yksittäisen runkosarjaottelun merkitys? Minä luulen, että runkosarjan merkitys saataisiin hienosti nollattua, jos tuollainen esittämäsi kaikki pelaa pudotuspelejä -malli astuisi voimaan. Voin myös kuvitella, että yleisön kannalta tuollainen panokseton runkosarja ei olisi ihan parasta viihdettä. Mielestäni runkosarjan merkitystä pitäisi entisestään korostaa, ei laskea. Toki olen saanut lukea tältä palstalta, että tärkeintä on oman joukkueen näkeminen. Vastustajasta ja panoksesta ei niin väliä, että sillä lailla tällä lailla.
No, tuo loppukaneetti oli lähinnä heitto; en sellaista itse kannata, mutta laskennallisten pääsylipputulojen maksimoinnin puolesta idea voisi olla Liigalle ihan järkevä. Tai vaikka niin, että runkosarjan neljä parasta pääsisi suoraan puolivälieriin, ja playoffien ensimmäinen kierros pelattaisiin muodossa 5-12, 6-11, 7-10 ja 8-9. Kauden kokonaispituus taitaisi toki molemmissa malleissa lähennellä yhdeksää kuukautta.

Pointtina on joka tapauksessa se, että tälläkin kaudella Kerho pelaa Kärppiä vastaan puolet enemmän runkosarjaotteluita kuin esim. Tappara. Mielestäni pelimäärien per vastustaja olisi syytä olla kaikille joukkueille yhdenmukaiset, pelataan runkosarjassa sitten 48 tai 60 ottelua.
 
Viimeksi muokattu:

A.P.Järvi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Jyväskylän Lohi
Jotain uudenlaista sarjajärjestelmää voisi Liigaan kehittää, sillä esim. HPK pelaa joka kymmenennen runkosarjaottelunsa (6/60) Kärppiä vastaan. Onneksi Kertsi on esiintynyt otteluissa peli-ilmeeltään ja tuloksen kannalta vähintäänkin tasapäisesti, joten tällä kaudella asetelma ei ole ollut sinänsä mikään haitta. On silti kummallista, että runkosarjan pelisysteemi asettaa joukkueet jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoiseen asemaan; esim. ennen kauden alkua selvästi Liigan heikoimmaksi arvioitu Jukurit pelasi HPK:ta vastaan runkosarjassa nyt vain neljästi, ja KalPaa vastaan kuudesti. Tapparalla on puolestaan Kärppiä vastaan vain neljä peliä.
Tämä on tosiaankin ongelma, kun joukkueet joutuvat epätasa-arvoisiin välisarjalohkoihin. Jos/kun halutaan pelata se 60 peliä, olisikin parempi pelata välisarjat kolmessa viiden joukkueen lohkossa yksinkertaisina sarjoina kuin nykyisessä viidessä kolmen joukkueen lohkossa. Tämä nykyistä urheilullisempi systeemi toisi kuitenkin varmaankin soraääniä ainakin Tampereen ja länsirannikon suunnilta, koska silloin Ässien ja Lukon sekä Ilveksen ja Tapparan taloudellisesti tuottoisat kohtaamiset vähenisivät kuudesta viiteen.
 

Grabovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Koko välisarja on ihan hölmö ja epätasapuolinen. Otettiin käyttöön aikanaan yhden jokeripomon ajamana. Ahneus voitti, urheilu hävisi.
ON AIKA POISTAA.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Koko välisarja on ihan hölmö ja epätasapuolinen. Otettiin käyttöön aikanaan yhden jokeripomon ajamana. Ahneus voitti, urheilu hävisi.
ON AIKA POISTAA.
Samaa mieltä sinällään, mutta kun ottelumäärän laskeminen ei tule kyseeseen, niin kaikkien kannalta täysin reilua vaihtoehtoa ei oikeastaan ole.

Ellei sitten jostain revitä mukaan yhtä joukkuetta lisää.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ellei sitten jostain revitä mukaan yhtä joukkuetta lisää.

Jos ja kun hyvin ilmeisesti ottelumäärillä on merkitystä ja siten joukkueiden kannalta nimenomaan kotipeleillä, niin heittäisi tähän taas uudestaan sen Liigan omistaman ja vetämän ylimääräisen joukkueen, joka voisi tehdä yhteistyötä myös Jokereiden kanssa. Koska ko. joukkue olisi kuitenkin Liigan omistama, niin se voisi pelata kaikki pelinsä vieraissa, jolloin jokaiselle muulle Liiga joukkueelle tulisi 30 kotipelin sijaan 32 kotipeliä. Jos viisitoista Liiga joukkuetta lainaisi tuolle joukkueelle aina yhden pelaajan (sellainen, joka ei ihan mahdu omaan joukkueeseen) ja Jokerit sitten pitää siellä 5-10 pelaajaa kehittymässä, niin kait siitä saisi ihan pelaavan rosterin. Valmennus joukkueelle voisi tulla sitten Ilmalasta, koska heidän reservipelaajia siellä kehitettäisiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös