Kimmo_Ahteri
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Ja tässä ketjussa kun lukee näitä nykyhallitusta puolustelevia puheenvuoroja, joissa todetaan meidän selviytyneen suhteellisen hyvin esimerkiksi koronakriisistä, on mainittava pari faktaa, joita media ei ole jostain syystä liiemmin esitelleet (vaikka nämä kyllä meidänkin medioista googlettamalla löytyy). Meillä on pohjoismaiden korkein koronaperäinen ylikuolleisuus, joka on esimerkiksi kaksi kertaa suurempaa kuin naapurissamme Ruotsissa, joiden meininkiä oman mediamme kautta tykkäsimme pitkään katsella alaspäin. Sittemmin Ruotsin linja, jossa poliitikot päätti luottaa asiantuntijoihin, näyttää siis toimineen. Kuten Tegnell taisi heti alkuun sanoa; ”tuomitkaa minut vuoden tai parin kuluttua”. Mutta faktaa on siis se, että koronakriisi jätti meille muita pohjoismaita enemmän kuolleita ja huonoimman kestävyysvajeen (käyrät sojottaa eri suuntiin kuin muissa pohjoismaissa), vaikka haja-asutettuna maana meillä olisi ollut potentiaalia selviytyä juuri koronasta paremminkin. Turha näistä kriiseistä on hallitusta syytellä, ja kyllähän se antoi heille ennennäkemättömän haasteen (joskin globaalinen perästä seuraaja, jolla on mahdollisuus peesata muiden esimerkkejä), mutta jälkikäteen on silti hyvä miettiä, ovatko he olleet oikeasti niitä fiksuimpia mahdollisia toimijoita kuluneella hallituskaudella, ja ovatko he sitä varsinkin tulevalla, jonka vaikutus Suomen tulevaisuuden kehittymiseen on valtava. ”Rahaa on… kunhan joku sitä lainaa.”
Koronan hoidossa luottettiin vahvasti asiantuntijoihin ja heidän ehdotuksiin toimenpiteistä. Samalla Ruotsi nojasi omaan strategiaansa, jota koronan alkuvaiheessa kauhisteltiin kautta Euroopan ja muuallakin maailmassa. Ruotsissa ja Suomessa valitut strategiat olivat vahvasti asiantuntijavetoista, mutta maallikon näkökulmasta varsin erilaiset. Nyt kun on aika tehdä analyysit eri strategioista, on lienee syytä määritellä yhtenäiset mittarit ja sitten kysyä tulosten perusteella oliko valittu suunnitelma juuri se oikea.
Kun mainitsit koronan ylikuolleisuuden, onko tämä se mittari josta asiantuntijat kiistelivät keskenään onko se sopiva mittari kuvaamaan eri maita joilla on erilaiset väestörakenteet? Kun koronakuolleisuus painottui ikäpyramidin yläpäähän, Suomessa pyramidi on leveämpi ylhäältä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Toiseksi, Ruotsissa taitanee olla noin 3x enemmän koronaan kuolleita, vaikka populaatio on vain 2x Suomeen verrattuna. Toki Norja ja Tanska ovat pärjänneet koronaan kuolleissa (kuolleet/populaatio) paremmin kuin Suomi.
Missä korona-asioissa hallitukselle voi sitten antaa risuja tai ruusuja? Ehkä siinä miten yhteiskuntaa suljettiin, avattiin ja oliko panostus oikea terveydenhuoltoon, yritystoimintaan, ym. Muistelisin että oppositio olisi halunnut avata yhteiskunnan aikaisemmin, mutta olivat varsin yksimielisiä hallituksen kanssa tukipaketeista. Käyvät mittarit kuvaamaan hallituksen toimintaa voisi olla esim otettu lisävelka, konkurssit, työttömyys. Asioita joihin heidän päätöksillänsä on voinut eniten vaikuttaa. Koronakuolleisuuden, sairaaloiden hoitopaikat ym olisi enemmän THL:n ja sairaanhoitopiirien hartioilla, koska nämä ovat enemmän operatiivista toimintaa.
Hallituksen toiminnalle korona-aikana voisi verrata johonkin toisen maan hallituksen toimintaa ja löytää sieltä eroja ja siten päätellä miten hyvin tai huonosti Marinin hallitus pärjäsi. Pitäisi vielä pystyä vertaamaan omenoita omenoihin jne jotta jokin "absoluuttinen totuus" hallituksen toiminnasta voisi saada. Elänkö harhassa, mutta kuvittelen kuulleeni opposition kehuneen Marinin hallituksen toimintaa korona-aikana. Kuitenkin, luulen että hallituksen toiminnasta tullaan tekemään tutkimuksia ja ehkä niistä paljastuu kokonaisuus hallituksen toimista koronan aikana.