Eduskuntavaalit 2023

[karotenoidi]

Nuorten eduskuntavaaligallup julkistettu - Valtion nuorisoneuvosto

Tiedote: Embargo 7.3.2023 klo 0:01 Kolme neljästä nuoresta kertoo aikovansa äänestää eduskuntavaaleissa 2023 Nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Kantar Publicin valtion nuorisoneuvostolle toteuttaman kyselyn mukaan 46 prosenttia nuorista sanoo äänestävänsä...

tietoanuorista.fi

Kantar Publicin toteuttama 18-29 vuotiaden gallup:

PS: 20%
Vihr: 14%
Kok: 12%
SDP: 10%
Kesk: 10%
Vas: 7%
RKP: 2%
KD: 1%
Liik: 1%
Joku muu: 1%
Eivät kertoneet puoluekantaa: 19%

Ei kertoneiden osuus oli 21 %, kun 3 % ei äänestäisi, 13 % ei osaa sanoa ja 5 % ei halua sanoa.

Kun skaalataan nuo annetut prosentit niin, että vain kantansa ilmoittaneet huomioidaan, saadaan normaalin esitystavan mukaisiksi prosenteiksi:

PS: 25,6 %
Vihr: 17,9 %
Kok: 15,4 %
SDP: 12,8 %
Kesk: 12,8 %
Vas: 9,0 %
RKP: 2,6 %
KD: 1,3 %
Liik: 1,3 %
Muu: 1,3 %

Tägätään tähän @Osmo Rapeli kun hänestä on niin mukavaa nähdä näitä ikäjakaumia.

Mukava nähdä vaaleissa taas ikäjakaumat eri puolueiden kesken. Demarien kannatushan on enemmän vanhemmissa ikäluokissa, alle 30-vuotiaat kannattavat eniten kokoomusta ja vihreitä.

 

[Ann Arbor]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina. Huomioiden lisäksi, miten Persut lisäksi suhtautuvat nuorille tärkeisiin ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen useimpia muita puolueita välinpitämättömämmin, mielenkiintoista nähdä Purran karisman purevan. Toki valtaenemmistö nuoristakaan ei kannata Perussuomalaisia.

 

[Radiopää]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina. Huomioiden lisäksi, miten Persut lisäksi suhtautuvat nuorille tärkeisiin ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen useimpia muita puolueita välinpitämättömämmin, mielenkiintoista nähdä Purran karisman purevan. Toki valtaenemmistö nuoristakaan ei kannata Perussuomalaisia.

Persujen suosio perustuu näkyvään sosiaalisen median käyttöön. Siitä huolimatta persujen suosio nuorten keskuudessa on yllättävää, koska puolueella on vähiten alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Vai onko niin, että nuori osaa sanoa kannattavansa persuja, mutta ei siitä huolimatta löydä itselleen sopivaa ehdokasta. Jotenkin ei mene kaaliin, että Tiktokista äänestysmotiivinsa saavat äänestäisivät jotain keski-ikäistä pukumiestä.

 

[Fordél]

Tietysti yksi vaihtoehto koota uusi hallitus on se, että SDP, KESKUSTA, RKP ja Kokoomus ovat hallituksessa mukana. Tarvitaanko mukaan jokin muu puolue mukaan on vaalien jälkeen ratkaistava.

Tällaiselle hallituspohjalle ei ole mitään tarvetta. Sinipunassakin on tekemistä (joskin pidän sitä edelleen todennäköisimpänä vaihtoehtona) eikä siihen soppaan tarvita enää Keskustaa hämmentämään. Menisi täysin mahdottomaksi sillisalaatiksi. Punamullan varaan saa todennäköisesti rakennettua riittävän enemistöhallituksen, kun lisää siihen RKP:n ja vihreät. Näin kasassa olisi tasapainoinen ja toimintakykyinen kokonaisuus, jos vain talouspolitiikasta päästään sopuun.

 

[karotenoidi]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina. Huomioiden lisäksi, miten Persut lisäksi suhtautuvat nuorille tärkeisiin ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen useimpia muita puolueita välinpitämättömämmin, mielenkiintoista nähdä Purran karisman purevan. Toki valtaenemmistö nuoristakaan ei kannata Perussuomalaisia.

Näinhän ne asiat yleisesti julkisuudessa aina esitetään, ja siksi nuo luvut yllättävät. Prosentit ovat olleet tuonsuuntaisia jo yli vuosikymmenen ajan, muttei sitä tiedä kaikki aktiivisimmista politiikan seuraajistakaan. Tosin nuorilla itsellään - varsinkin Helsingin ulkopuolella - on joku haisu, mitä nuoret ajattelevat. Ja kun nuorten äänenä esiintyy julkisuudessa käytännössä joka kerta ilmastopaniikin lietsojat ja sateenkaarihörhöt, se näyttäytyy propagandana. Jo se itsessään saattaa herättää osassa nuorista vastareaktion.

Mutta perussuomalaiset tosiaan tavoittaa nuoria sosiaalisen median kautta tehokkaasti. Pääsevät kertomaan politiikastaan suoraan ilman Ylen ja Hesarin välikättä. Vastaavasti sosiaalisen median kautta heikoimmin tavoittaa eläke-ikäiset, joiden keskuudessa perussuomalaiset pärjää selvästi heikommin kuin muiden ikäryhmien keskuudessa.

 

[Cobol]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina. Huomioiden lisäksi, miten Persut lisäksi suhtautuvat nuorille tärkeisiin ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen useimpia muita puolueita välinpitämättömämmin, mielenkiintoista nähdä Purran karisman purevan. Toki valtaenemmistö nuoristakaan ei kannata Perussuomalaisia.

Kannattaa erottaa puolueiden kannatus nuorten keskuudessa nuorten vaaleissa äänestämisestä. Sellaiset 50-55 prosenttia on käynyt äänestämässä ikäluokasta 18-24. Koko kansan osalta vastaava lukema on 70-73 prosentin luokkaa. Voisi pohtia, jäävätkö juuri perussuomalaisia kannattavat nuoret kotiinsa ja jättävät äänestämisen syystä tai toisesta väliin.

Nyt saattaa tulla muutos. Jos nuorten äänestäminen nousee merkittävästi, PS saattaa tavoitella luokkaa 23 prosentin ääniosuutta.

Nyt nuoret paljastavat aikeensa ja kertovat, onko äänestäminen nousussa huhtikuun vaaleissa

Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa. Kaikkien aikeet tuskin realisoituvat. Äänestysaikeet voivat kuitenkin kertoa siitä, että nuorten äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku on ohi.

yle.fi

PS:n aktiivinen some ei selitä lukuja. Esimerkiksi punavihreät ovat erittäin aktiivisia somessa. Lisäksi Sanna Marin yksin on aivan ylivoimainen tähti somessa alustasta riippumatta. PS:n kannatuksen selittäminen someaktiivisuudella on nähdäkseni aika laiska analyysi.

Ehkäpä vastausta kannattaisi lähteä hakemaan pettymyksellä punavihreään ja sinivihreäpunaiseen politiikkaan. Molemmat ovat siirtäneet taakkoja nuorille ja tuleville sukupolville syöden itse vielä näppärästi kuormasta. Mikä lisää nuorten kustannuksia tulevaisuudessa.

 

[Ollakseni]

Eikös Churchill puhunut jo nuoruuden radikalismista jne. Eli kun Perussuomalaiset tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin niin se iskee nuoriin enemmän kuin Kokoomuksen, Keskustan tms. puolueen äänestäminen.

 

[Cobol]

Eikös Churchill puhunut jo nuoruuden radikalismista jne. Eli kun Perussuomalaiset tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiin niin se iskee nuoriin enemmän kuin Kokoomuksen, Keskustan tms. puolueen äänestäminen.

Tämäkin on vähän sellainen näkemys, että tekisi mieli kyseenalaistaa. Talouspolitiikassa SDP ja Vas tarjoavat yksinkertaisia tai jopa hölmöjä ratkaisuja ongelmiin.

Jos nuoret olisivat Suomessa radikaaleja, he kannattaisivat Elokapinaa ja estäisivät metsien muuttumisen päästölähteiksi kierosti sertifikaatteja hyödyntäen, joita ei valvota todellisuudessa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa nuorten useiden sukupolvien mittainen radikalisoituminen taitaa olla ennätyksellisen alhaista.

Toinen osa on se, äänestävätkö Perussuomalaisia kannattavat? Kuten 18-24 vuotiaat. Alhainen äänestysinto suosii muita ryhmiä. Jos nyt tulee poikkeus 2023, PS nousu on merkittävä edellyttäen, että nuorten alle 30-vuotiaiden äänestyskäyttäytyminen noudattelisi ennakoitua kannatustaa.

 

[Satunnainen]

Gallupit | Evan tutkimus: Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituspohja on suosituin

Tutkimuksen mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle pohjautuvaa hallitusta toivoi 23 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suosituin oli kokoomuksen ja Sdp:n muodostama hallituspohja.

www.hs.fi

PersKeKolle riittää kannatusta.

Ei kai tuota suoraan tutkimuksesta voi päätellä, vaikka toki Kok + PS pohja mitä todennäköisimmin vaatisi apupuolueeksi Keskustan.

Mutta mielenkiintoista tuossa tuskimuksessa on se, että pääministeripuolueeksi kannatusta saavat Kokoomus 24 %, SDP 23 % ja Perussuomalaiset 13 %. Kaksi ensin mainittua siis yli puolueen kannatuksen, mutta sen sijaan edes kaikki Perussuomalaisia kannattavat eivät kannata perussuomalaista pääministeriä.

Mielenkiintoista myös se, että polarisoivaa blokkiajattelua samaan aikaan ei ole ja on. Tarkoitan, että Kokoomuksen kohdalla vaivaiset 12 % on sitä mieltä, että tulisi jättää ulos, kun taas pääministeripuolueeksi tai muuten hallitukseen on kannatusta 24+26 = 50 %. Demareilla vastaavat 19 % ulos kun taas 23+22 = 45 % hallitukseen, eli samaan suuntaan, vaikkakaan ei ihan niin selkeästi kuin Kokoomuksella. Sen sijaan Perussuomalaiset 40 % ulos vs. 13+19 = 32 % hallitukseen, Vihreät 35 % vs. 4+28 = 32 % ja Vasemmistoliitto 32 % vs. 3+22 = 25 %, jakavat mielipiteitä, ja erityisesti siis näiden kohdalla on nähtävissä merkittävää vastustusta.

 

[karotenoidi]

PS nousu on merkittävä edellyttäen, että nuorten alle 30-vuotiaiden äänestyskäyttäytyminen noudattelisi ennakoitua kannatustaa.

Ei ole mitään nousua. PS:n kannatus nuorten keskuudessa on ollut tuota luokkaa jo yli kymmenen vuotta, kun kysytään vaalien jälkeen nuorilta, mitä puoluetta äänestit. Sivu 264:

https://www.vaalitutkimus.fi/wp-content/uploads/2020/09/OM_2020_05_SO_Politiikan-ilmastonmuutos_net.pdf

 

[Satunnainen]

Jos nuoret olisivat Suomessa radikaaleja, he kannattaisivat Elokapinaa ja estäisivät metsien muuttumisen päästölähteiksi kierosti sertifikaatteja hyödyntäen, joita ei valvota todellisuudessa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa nuorten useiden sukupolvien mittainen radikalisoituminen taitaa olla ennätyksellisen alhaista.

Noissa nuorison kannatuslukemissa Perussuomalaiset ja Vihreät ovat selvästi korkeammissa lukemissa kuin koko väestössä. En nyt väitä, että ko. puolueet olisivat erityisen radikaaleja, mutta kuitenkin ehkä joissain asioissa enemmän radikaaleja kuin Kokoomus ja SDP, jotka puolestaan jäävät yleiskannatustaan alemmas. Tai ehkä radikaalisuuden sijaan voisi ajatella, että nuorilla arvot ja identiteetti ovat suuremmassa roolissa, ja iän myötä ajatteluun tulee enemmän pragmaattisuutta, ja esim. talouspolitiikan painoarvo kasvaa.

Mielenkiintoista, että Keskusta saa itse asiassa nuorten keskuudessa enemmän kannatusta kuin kokonaisuutena. Ehkä puolueen laidasta laitaan seilaavaksi koettu linja on enemmän iäkkäämpiä vierottava tekijä. Sen sijaan RKP ja KD jäävät alemmas, joka antaisi ymmärtää, että kielipolitiikka ja uskonto eivät nuorten keskuudessa niin pure. Toki pienillä puolueilla satunnaistekijät voivat olla suhteessa suuremmat.

 

[MPN]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina. Huomioiden lisäksi, miten Persut lisäksi suhtautuvat nuorille tärkeisiin ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen useimpia muita puolueita välinpitämättömämmin, mielenkiintoista nähdä Purran karisman purevan. Toki valtaenemmistö nuoristakaan ei kannata Perussuomalaisia.

Niinno, nyt pitää miettiä taas että minkä kuplan sisältä asiaa katsellaan. Se pakolaisaalto ja sen jälkimainingit ovat kyllä näin kehäkolmosen ulkopuolella tiukentanut mielipiteitä juuri maahanmuuttajia kohtaan, nuoremmissakin. Toki sitä selkeää "ne vie meidän työt ja naiset"-mentaliteettia ei enää nuoremmilla esiinny, mutta yllättävän hyvin tuntuvat hahmottavan mitä kaikkea tuo tarkoittaa, myös heille itselleen. Hieman myös tuntuu että vihervassari-ideologia jakaa samalla tavalla nuoria kuin PS. Eli kokoomusta, demareita tai keskustaa ei koeta vastavoimana noille, mutta PS on vastavoimana vihervassareille ja sama toisinpäin.

Toki nuorilla sitten tuo @Satunnainen mainitsema talouspolitiikka tuntuu hieman vieraammalta, sielläkin toki vahvoja mielipiteitä, muttei oikein käsitetä mistä puhutaan. Samaan aikaan nostetaan asumistukea ja huudetaan että verotusta pitäisi keventää ja tulonsiirrot lopettaa. Tai sitten vihervassaridemari-tyyliseen sävyyn että veroja on pakko korottaa, Suomea ei pelasta mikään muu.

 

[Fordél]

Tämäkin on vähän sellainen näkemys, että tekisi mieli kyseenalaistaa. Talouspolitiikassa SDP ja Vas tarjoavat yksinkertaisia tai jopa hölmöjä ratkaisuja ongelmiin.

Aavistuksen poliittisesti latautunut näkemys. Ne ovat sinusta yksinkertaisia, jopa hölmöjä, koska kannatat toisenlaista talouspolitiikkaa.

Ja ihan yhtä yksinkertaisia ne oikeistonkin tarjoamat ratkaisut ovat.

 

[Cobol]

Noissa nuorison kannatuslukemissa Perussuomalaiset ja Vihreät ovat selvästi korkeammissa lukemissa kuin koko väestössä. En nyt väitä, että ko. puolueet olisivat erityisen radikaaleja, mutta kuitenkin ehkä joissain asioissa enemmän radikaaleja kuin Kokoomus ja SDP, jotka puolestaan jäävät yleiskannatustaan alemmas. Tai ehkä radikaalisuuden sijaan voisi ajatella, että nuorilla arvot ja identiteetti ovat suuremmassa roolissa, ja iän myötä ajatteluun tulee enemmän pragmaattisuutta, ja esim. talouspolitiikan painoarvo kasvaa.

Totta. Katsoin radikalismia vähän turhaan enemmän vasemmistolaisen tai vihreän radikalismin läpi. Esimerkiksi tiukka suhtautuminen pakolaisiin tai EU-jäsenyyteen ajan kanssa on myös radikaalia. Pragmaattisuudesta samaa mieltä.

Kokoomus ja SDP mielletään ehkä nuorten keskuudessa puolueiksi, joilla ei ole kovin paljon annettavanaan esimerkiksi 18-29 vuotiaille.

Aavistuksen poliittisesti latautunut näkemys. Ne ovat sinusta yksinkertaisia, jopa hölmöjä, koska kannatat toisenlaista talouspolitiikkaa.

Minusta vasemmiston talouspoliittiset ratkaisut ovat hölmöjä kun verrokkina on esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvoston suositukset. Mäkynen ja Rinne ovat ihan suoraan sanoen trolleja talouspolitiikassa. Marin taas ei ymmärrä asiasta mitään eikä sen takia olekaan esillä talouspoliittisella "asiantuntemuksellaan."

Kyllä tuo on enemmän kuin aavistuksen poliittisesti latautunut näkemys. Hieman värikynääkin. Isossa kuvassa demarit hakevat kannatusta tällä talouden trollaamisella. Ja sehän uppoaa hyvin. Jos demarit lähtevät hallitukseen ja jos Kokoomus on mukana, demarit muuttavat paljon kantaansa. Kyllä he itsekin tietävät höpinöidensä tason.

Sanoisin niin, että demarien taloushöpinät eivät ole tarkoitettu toteutettavaksi. Ainoastaan äänien kalastamiseksi.

 

[Cobol]

Allekirjoitan avoimesti paitsi Marinin nimittämän Vihriälän työryhmän erinomaiset esitykset, Talouden arviointineuvoston näkemykset sekä monien talousasiantuntijoiden näkemykset. Pidän myös Kokoomuksen ryhmyri Mykkästä poliitikkojen TOP-6 sarjassa, mitä tulee talouden ymmärtämiseen. Siksi ei ole ihme, että olen myös allaolevasta samaa mieltä:

Kai Mykkänen tyrmää Sdp:n talousohjelman täysin – ”Epärealistinen”, ”Kylmää kyytiä”

Kai Mykkäsen mukaan kokoomus ei sulje pois hallitusyhteistyötä Sdp:n kanssa, vaikka Sdp esittää jopa vasemmistoliittoa pienempiä leikkauksia.

www.is.fi

Kokoomuksen Mykkänen: SDP:n talouspolitiikalla velkaantuminen jatkuu hamaan tappiin | Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan SDP:n talouspolitiikalla julkisen talouden velkaantuminen jatkuu hamaan tappiin. Mykkäsen mukaan SDP:n esittämä 1-2 miljardin vero- ja menosopeutus ei riitä alkuunkaan 8-10 miljardin alijäämän paikkaamiseen.

www.sttinfo.fi

Olen siis puolueellinen. Mutta vain siksi, että olen oikeasti huolissani Suomesta jotain 2050 viimeistään. Tällä taloustrendillä silloin elävät ovat ongelmissa. Halua muutokseen ei vasemmalta löydy.

Jos Vihreillä olisi järkevä ilmasto- ja talouspolitiikka tai jos Perussuomalaisilla olisi järkevä talous- ja työperäisen maahanmuuton politiikka, äänestäisin Kokoomuksen sijasta. Mutta kun ei ole, niin mennään Kokoomuksella. Hyvin lähellä on puolueen näkemykset erityisesti talouspolitiikassa omiani.

 

[Dynamo]

Perussuomalaisten suuri kannatus nuorten aikuisten keskuudessa jaksaa yllättää. Oikeistokonservatismi, EU- ja maahanmuuttokriittisyys kun ei yleisesti ole tunnettu nuoria puhuttelevina asioina.

Vähän pohdintaa tähän. Kuvittelisin, ettei oikeistokonservatismilla ja EU-kriittisyydellä ole tämän asian kanssa juuri merkitystä. Molemmat mielletään marginaali-ilmiöiksi, eikä niiden suhteen ole muutosta juuri tapahtumassa, vaikka Perussuomalaiset hallitukseen pääsisivätkin, ja eiköhän tämän tiedä "about kaikki". Siten näillä kahdella asialla ei liene sellaista merkitystä kuin maahanmuutolla.

Perussuomalaisten kannatusta Helsingissä näyttää olevan selkeästi enemmän alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia. Nyt en todellakaan puhu Kaivopuiston tai Kulosaaren diplomaateista, enkä Supercellin tai Nokian työntekijöistä perheineen, vaan humanitaarisesta maahanmuutosta. Maahanmuuttokriittisyys voi hyvinkin puhutella nuoria, sillä toisin kuin esim. eläkeläisillä, nuorilla on enemmän käytännön kokemuksia maahanmuuttajista. Esimerkiksi siitä, miten humanitaarinen maahanmuutto on vienyt resursseja perusopetuksesta. On äänestäjiä, jotka äänestävät vain yksi asia edellä, olkoon se asia sitten luonnonsuojelu tai tiukka maahanmuuttopolitiikka. Muut asiat ovat sitten "kohinaa", jolla ei ole suuremmin merkitystä. Luultavasti tällaisia yhden asian äänestäjiä on enemmän nuorissa aikuisissa kuin keski-ikäisissä.

Tänään oli Hesarissa juttu turkulaisesta äidistä, joka oli perheensä kanssa muuttanut alueelle, jossa lähikoulun oppilaista vain marginaalinen osa oli muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Muutto tapahtui siis nimenomaan klassisessa white flight -mentaliteetissa, jotta lapsi pääsisi "hyvään kouluun". Tämän äidin tai monen muunkaan kuplassa ei ole syytä äänestää persuja, sillä asuinalue (ja muut elämän osa-alueet, kuten työ) eivät välttämättä luo kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa. Kohtaamisia ei tule, kun niitä voidaan välttää - ja vältetään - esim. muuttamalla. Sen sijaan nuoret, jotka koulun kautta näitä kohtaamisia saavat, voivat katsoa asiaa aivan erilaisesta näkövinkkelistä. Minusta ei voi olla sattumaa, että persujen kannatus on vahvaa niillä alueilla, joissa on paljon S2 oppilaita (suomi toisena kielenä), eli alueilla, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. Jos persuille on enemmän kannatusta alueilla, joissa kohtaamisia syntyy enemmän, voisi olla loogista päätellä, että myös väestönosa (nuoret), joille on tullut omassa elämässään näitä kohtaamisia muuta väestöä enemmän, kannattavat myös enemmän persuja.

 

[Osmo Rapeli]

Vähän pohdintaa tähän. Kuvittelisin, ettei oikeistokonservatismilla ja EU-kriittisyydellä ole tämän asian kanssa juuri merkitystä. Molemmat mielletään marginaali-ilmiöiksi, eikä niiden suhteen ole muutosta juuri tapahtumassa, vaikka Perussuomalaiset hallitukseen pääsisivätkin, ja eiköhän tämän tiedä "about kaikki". Siten näillä kahdella asialla ei liene sellaista merkitystä kuin maahanmuutolla.

Perussuomalaisten kannatusta Helsingissä näyttää olevan selkeästi enemmän alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Ko. alueilla on myös huonoin työllisyysaste, alhaisin tulotaso sekä alhaisimmat äänestysprosentit. Demarien kannatus on samoin valtapuolue kokoomusta suurempaa ko. alueilla.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_06_10_Hki_Alueittain_2019_Tikkanen.pdf

Tämän voisi puolueisiin katsomatta miettiä siten, että siellä missä eniten pitäisi äänestää asioiden parantamiseksi tai muuttamiseksi, äänestetään vähiten.

 

[heavy]

Eikös Churchill puhunut jo nuoruuden radikalismista jne

Viitannet siihen että Churchill olisi joskus todennut että "anyone who was not a liberal at 20 years of age had no heart, while anyone who was still a liberal at 40 had no head", sekin on tunnetusti joku urbaanilegenda...

 

[LuKi]

Ei tää helppoa ole. Itselle löytyy ehdokas RKP:ä, Kokoomuksesta ja mahdollisesti potentiaalinen Persuista. Harmittaa että satakunnassa Liberaaleilla ei ole lainkaan ehdokasta.

Pakko sitten kai valita enemmän puolueen peruslinjan mukaan, kun ehdokkaita kolmesta puolueesta löytyy (varmasti löytyisi Liberaaleistakin, jos olisi ehdokas). Persut taitaa tässä kisassa pudota noin sekunin sadasosassa harkinnasta pois.

Ei ole helppoa ei. Satakunnan, kuten pienten vaalipiirien todellinen ongelma on, että pienpuolueilla ei ole mahdollisuutta päästä läpi. Siten niiden kannattajat joutuvat "luovuttamaan" äänensä jollekin suuremmalle puolueelle. Itse voisin äänestää RKP:a tai KD:a, mutta jo ehdokasasettelu on turhaa. Vaalikoneissa esiin nousee Liike Nyt, mutta en kyllä innostu Harkimon imusta. Niinpä pyörittelen ja pyörittelen.

Persuista sen verran, että puolueessa on kyllä edustettuna ääripäitä monellakin mittarilla. Yleinen mielikuva on, että hörhöt ovat vähän enemmän jääneet taka-alalle. Teemu Keskisarjan asettuminen ehdokkaaksi saisi minut Uudenmaan vaalipiirin asukkaana ensimmäisen kerran äänestämään kyseistä puoluetta. Keskisarja haastaa kyllä persujenkin sietokynnystä, koska puolustaa myös ruotsinkielistenkin asemaa ja kaksikielistä Suomea. Satakunnassa Koskelan Jari on ihan järkimies, mutta Huhtasaari taitaa päästä Brysselistä Arkadianmäelle jakamaan tajunnanvirtaansa.

 

[Dynamo]

Ko. alueilla on myös huonoin työllisyysaste, alhaisin tulotaso sekä alhaisimmat äänestysprosentit. Demarien kannatus on samoin valtapuolue kokoomusta suurempaa ko. alueilla.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_06_10_Hki_Alueittain_2019_Tikkanen.pdf

Tämän voisi puolueisiin katsomatta miettiä siten, että siellä missä eniten pitäisi äänestää asioiden parantamiseksi tai muuttamiseksi, äänestetään vähiten.

Alhainen tulotaso epäilemättä korreloi humanitaarisen maahanmuuton kanssa. Noilla alueilla on toki ollut alhainen tulo- ja äänestystaso jo ennen maahanmuuttajien tuloa. Sitähän se syrjäytyminen tarkoittaa. Ei koeta, että omalla äänellä olisi merkitystä. Sama selittää myös nuorten alhaista äänestämisprosenttia. Nuorilla syynä ei ehkä ole varsinaisesti syrjäytyminen, vaan se, etteivät asiat vielä kiinnosta, vaikka äänestysikä onkin saavutettu. Integroituminen täysi-ikäisten ja -valtaisten joukkoon on vielä kesken.

Tuossa aiemmassa postauksessa pohdin sitä, miksi nuorilla äänestäjillä persut ovat muuta väestöä enemmän suosiossa. Voihan se liittyä talouteenkin. Matalan koulutuksen aloilla (siivoojat, taksikuskit yms.) työllistyminen on vaikeampaa, ja palkka kehnompi kuin vaikkapa 20 vuotta sitten (suhteessa muihin duuneihin), koska maahanmuuttajat kilpailevat samoista duuneista. Myös tämä voi närästää. Syitä on taatusti monia, eikä yhtä vallitsevaa syytä ole välttämättä mielekästä edes etsiä.

 

[Osmo Rapeli]

Alhainen tulotaso epäilemättä korreloi humanitaarisen maahanmuuton kanssa. Noilla alueilla on toki ollut alhainen tulo- ja äänestystaso jo ennen maahanmuuttajien tuloa. Sitähän se syrjäytyminen tarkoittaa. Ei koeta, että omalla äänellä olisi merkitystä. Sama selittää myös nuorten alhaista äänestämisprosenttia. Nuorilla syynä ei ehkä ole varsinaisesti syrjäytyminen, vaan se, etteivät asiat vielä kiinnosta, vaikka äänestysikä onkin saavutettu. Integroituminen täysi-ikäisten ja -valtaisten joukkoon on vielä kesken.

Joo, siitä olikin viimeksi kuntavaalien aikaan juttua. Käytännössä se vain todennäköisesti pahentaa tilannetta. Kun samaan aikaan Lauttasaaret, Westendit (joojoo se on Espoota) ja Ullanlinnat äänestävät eniten, on todennäköistä että tämä lisää eriarvoisuutta yhteiskunnallisen äänen ja vaikuttamisen suhteen.

 

[Tami Talk]

Sen sijaan nuoret, jotka koulun kautta näitä kohtaamisia saavat, voivat katsoa asiaa aivan erilaisesta näkövinkkelistä. Minusta ei voi olla sattumaa, että persujen kannatus on vahvaa niillä alueilla, joissa on paljon S2 oppilaita (suomi toisena kielenä), eli alueilla, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. Jos persuille on enemmän kannatusta alueilla, joissa kohtaamisia syntyy enemmän, voisi olla loogista päätellä, että myös väestönosa (nuoret), joille on tullut omassa elämässään näitä kohtaamisia muuta väestöä enemmän, kannattavat myös enemmän persuja.

Kuulostaa loogiselta, mutta miten selittyy se, että persuilla on paljon kannatusta alueilla, joissa on hyvin vähän tai ei oikeastaan lainkaan S2-oppilaita. Siis lähes kaikkialla Suomessa, pääkaupunkiseutua ja muutamia kaupunkeja lukuunottamatta. Jossain pohjanmaalla ja savossa kohtaamisia on hyvin vähän, mutta silti persuilla on paljon kannatusta. Onko lopulta kyse mielikuvista ja ennakkoluuloista.

S2-oppilaiden huono menestyskö selittää kaiken? Siis sen koulutustulosten laskun, joka on alkanut 1990-luvulla ja joka on tapahtunut maantieteellisesti koko Suomessa. Erityisesti Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa poikien oppimistulokset ovat heikentyneet, vaikkei siellä ole kuin kantasuomalaisia oppilaita.

 

[Dynamo]

Joo, siitä olikin viimeksi kuntavaalien aikaan juttua. Käytännössä se vain todennäköisesti pahentaa tilannetta. Kun samaan aikaan Lauttasaaret, Westendit (joojoo se on Espoota) ja Ullanlinnat äänestävät eniten, on todennäköistä että tämä lisää eriarvoisuutta yhteiskunnallisen äänen ja vaikuttamisen suhteen.

Tämä "lisää eriarvoisuutta" on vasemmiston retoriikkaa ja olen allerginen tälle sanaparille. Tätä on käytetty varmaan parikymmentä vuotta, mahdollisesti kauemmin. Koskas yhteiskuntamme oli tasa-arvoisimmillaan? Torpparien aikaan, aikaisemmin, vai myöhemmin? 1960-luvulla, kun duunien perässä muutettiin Ruotsiin? 1980-luvulla, jolloin talous kävi ylikierroksilla ja työpaikan sai, kun käveli edes melkein selvinpäin työnantajan puheille, joka ihmetteli, mikset jo eilen tullut? Lama-aikaan... ?

Emme koskaan ole olleet niin tasa-arvoisia kuin nyt. Koskaan. (Johtuu osin siitä, että nykyinen elintaso on rahoitettu velalla.) Silti tätä "lisää eriarvoisuutta" on jankutettu jatkuvalla syötöllä vuodesta toiseen aivan kuin tämä valhe muuttuisi todeksi. Tosiasia valitettavasti on kyllä se, että jossain vaiheessa eriarvoisuus lisääntyy, kun velanottoa joudutaan vähentämään. Mitä kauemmin siihen menee, sitä enemmän kyykätään. Eriarvoisuutta siis lisää tällä hetkellä eniten nykyisen hallituksen vastuuton velkaantuminen. Mutta koska bileet vielä jatkuvat ja laskun maksu tulee vasta myöhemmin, on tietysti kiva viljellä tätä fraasia ja syyttää muita.

Valitettavasti laskutaidottomat menevät retkuun, eivätkä ymmärrä, että lasku on jossain vaiheessa maksettava, eikä ongelman siirtäminen pienennä ongelmaa, vaan eskaloi sitä isommaksi.

 

[Dynamo]

S2-oppilaiden huono menestyskö selittää kaiken?

Ei, tuo oli pohdintaa mahdollisesta syystä siihen, miksi nuorten äänestäjien parissa persuilla on suuri kannatus. Siis yksi mahdollinen syy. En vielä ole kuullut argumenttia, joka osoittaisi pohdintani vääräksi.

 

[otus]

Sanotaan nyt vielä, miksi vasemmisto ei oikeasti halua helpottaa työssä olevien ihmisten muuttamista suuriin kaupunkeihin ja puuttua mekanismeihin, joista mm. Soininvaara kertoi. Toki syitä on monta. Yksi on se, että Kojamo saa valtavat tulot myös toimeentulotuista ja asumistuista.

Aivan mielettömän sakeeta settiä. Tällaiseen törmää yleensä vain boomerbookin uutiskommenteissa. Suomessa miljoona vuokra-asuntoa, mutta julmettu poru firmasta joka omistaa niistä 3,7%. Asuntotuet on ongelmallisia, koska ne on epäsuoria siirtoja omistajien taskuun. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä, siis loputtoman Kojamon taivastelun sijaan? Helsingissä ainakin on keskituloisia asuntotuen saajia esimerkiksi yksinhuoltajien joukossa.