Eduskuntavaalit 2023

[Cobol]

Aivan mielettömän sakeeta settiä. Tällaiseen törmää yleensä vain boomerbookin uutiskommenteissa. Suomessa miljoona vuokra-asuntoa, mutta julmettu poru firmasta joka omistaa niistä 3,7%. Asuntotuet on ongelmallisia, koska ne on epäsuoria siirtoja omistajien taskuun. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä, siis loputtoman Kojamon taivastelun sijaan? Helsingissä ainakin on keskituloisia asuntotuen saajia esimerkiksi yksinhuoltajien joukossa.

Ei kai lohenkasvatuksessakaan se ole ratkaisevaa, montako kassilohta merestä suhteessa koko lohimäärään omistaa vaan, miten niiden omistamiensa lohien hinta optimoidaan? Kojamo ja VVO tulisi saattaa vastuuseen mm. vääristä huoneratkaisuista. Yhtiöt tekevät liian pieniä asuntoja ja optimoivat kerrostalosta tuoton.

HS-analyysi | Asuntomarkkinoilla on yksiökuplan riski – ”Kanakoppeja” rakennetaan liikaa, turhan kauas keskustasta ja väärille ihmisille

Asumisen, arkkitehtuurin ja talouden asiantuntijat keskustelivat Helsingin yliopistolla asuntopolitiikan polttavimmasta kysymyksestä, yksiöbuumista.

www.hs.fi

Keskituloisten joutuminen asumistuen piiriin riippuu sijainnista. Kun Kojamo operoi 15 suurimmassa kaupungissa, joista saa parhaat tuotot, todennäköisyys joutua asumistuen piiriin Kojamon asukkaana on varmaan uhka keskituloisillekin.

Se mitä pitäisi tehdä, on tietenkin rakentaa enemmän asuntoja. Lisäksi pitäisi unohtaa ne puheet, joissa väki keskitetään Suomessa pariin kaupunkiin. Meidän olisi järkevä pohtia vihdoin, miten osa Suomesta asutetaan nykyistä paremmin. Se ei tarkoita koko Suomen pitämistä asuttuna.

e: lisätään tämäkin YLE:n artikkeli suomalaisesta asumistodellisuudesta. Todella tylyä ja sanoisin, että lähes epäoikeudenmukaista:

Roope Lipsanen, 24, asuu miniyksiössä, jossa keittiö on eteisessä – katso kuvat "tilaihmeestä"

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi rakentaa enemmän miniasuntoja kuin monet muut maat. Voiko niissä elää onnellista elämää?

yle.fi

 

[Boogey]

Kojamo ja VVO tulisi saattaa vastuuseen mm. vääristä huoneratkaisuista. Yhtiöt tekevät liian pieniä asuntoja ja optimoivat kerrostalosta tuoton.

Aika väsynyttä oli taas tuo vasemmiston väkisin vääntäminen asiaan kuin asiaan syylliseksi. Yhtälailla voisi sanoa yksittäisten asuntosijoittajien (enemmän oikeistolaisia) olevan pääsyyllinen esim. Helsingin asuntokokojen pienentymisestä ja asumistukijärjestelmän tukiessa sijoittamista sen poistoa vastustetaan.

Pääasia on että ongelmaan puututaan usealta kantilta.

 

[Cobol]

Aika väsynyttä oli taas tuo vasemmiston väkisin vääntäminen asiaan kuin asiaan syylliseksi. Yhtälailla voisi sanoa yksittäisten asuntosijoittajien (enemmän oikeistolaisia) olevan pääsyyllinen esim. Helsingin asuntokokojen pienentymisestä ja asumistukijärjestelmän tukiessa sijoittamista sen poistoa vastustetaan.

Olihan tuossa sellainen kämmi, että kirjoitin VVO:n ja Kojamon ongelmista kun piti kirjoittaa Saton ja Kojamon. VVO on nyt Kojamo. Aiemmin meni sentään oikein: Kokoomus kuuntelee liikaa Satoa. Olen nostanut Kokoomuksen esille monta kertaa samassa yhteydessä, joten en tietenkään näe, että vasemmistoa tässä väkisin vääntäisin syylliseksi. SDP + Kokoomus suurissa kaupungeissa tuntuvat seisovan usein yhdessä ja pöydän molemmilla puolilla.

Asuntopolitiikassa tarvitaan muutos.

 

[Ann Arbor]

Asun itse tasan 30m2 kerrostaloasunnossa (mistä neljäsosa kylppäriä), enkä yksinasuvana sinkkumiehenä tällä hetkellä edes haluaisi isompaa kämppää, kun minimalistina en säilytystilaakaan tarvitse paljoa. Pienen asunnon edut ovat lukuisia.

Pystyn kuitenkin ymmärtämään monia harmittavan nykytilanteen, missä pieniä asuntoja rakennetaan paljon, suurien perheasuntojen kustannuksella. Pitäisikö julkisvallan tulla vahvemmin väliin? Ehkei sittenkään. Miniasuntojen kauhistelua en kuitenkaan ymmärrä. Suomalaiset pienet asunnot ovat kuitenkin kaikki hyvinkin ruhtinaallisin tiloin varustettuja, esimerkiksi Japanin ja Hongkongin oikeisiin mikroasuntoihin verrattuna.

 

[Cobol]

Pystyn kuitenkin ymmärtämään monia harmittavan nykytilanteen, missä pieniä asuntoja rakennetaan paljon, suurien perheasuntojen kustannuksella. Pitäisikö julkisvallan tulla vahvemmin väliin? Ehkei sittenkään. Miniasuntojen kauhistelua en kuitenkaan ymmärrä. Suomalaiset pienet asunnot ovat kuitenkin kaikki hyvinkin ruhtinaallisin tiloin varustettuja, esimerkiksi Japanin ja Hongkongin oikeisiin mikroasuntoihin verrattuna.

Ruotsissa rakennusmääräykset ovat Suomea tiukempia. Keittiöt vaaditaan muistaakseni yli 50 neliön asunnoissa. Täällä kehnojen pohjaratkaisujen taustalla on usein se, että rakennuttajat pyrkivät tekemään yhteen kerrostaloon mahdollisimman paljon asuntoja. Grynderi haluaa myytävää pinta-alaa enemmän ja tätä rajaa Kojamo ja Sato ovat monien mielestä venyttäneet liikaa laadun kustannuksella. Voi tulla vastaan myös ihmisten pahoinvointina.

Samaa mieltä alla haastateltujen kanssa:

Asuminen | Uusien asuntojen epäkäytännölliset pohjaratkaisut saavat satikutia tutkijalta

Hankalasti käytettävät asuntopohjat pännivät osaa uuden asunnon ostajista. Asiantuntijat kertovat, miten ongelmaa voisi ratkoa.

www.hs.fi

 

[Osmo Rapeli]

Tämä "lisää eriarvoisuutta" on vasemmiston retoriikkaa ja olen allerginen tälle sanaparille. Tätä on käytetty varmaan parikymmentä vuotta, mahdollisesti kauemmin. Koskas yhteiskuntamme oli tasa-arvoisimmillaan? Torpparien aikaan, aikaisemmin, vai myöhemmin? 1960-luvulla, kun duunien perässä muutettiin Ruotsiin? 1980-luvulla, jolloin talous kävi ylikierroksilla ja työpaikan sai, kun käveli edes melkein selvinpäin työnantajan puheille, joka ihmetteli, mikset jo eilen tullut? Lama-aikaan... ?

Emme koskaan ole olleet niin tasa-arvoisia kuin nyt. Koskaan. (Johtuu osin siitä, että nykyinen elintaso on rahoitettu velalla.) Silti tätä "lisää eriarvoisuutta" on jankutettu jatkuvalla syötöllä vuodesta toiseen aivan kuin tämä valhe muuttuisi todeksi. Tosiasia valitettavasti on kyllä se, että jossain vaiheessa eriarvoisuus lisääntyy, kun velanottoa joudutaan vähentämään. Mitä kauemmin siihen menee, sitä enemmän kyykätään. Eriarvoisuutta siis lisää tällä hetkellä eniten nykyisen hallituksen vastuuton velkaantuminen. Mutta koska bileet vielä jatkuvat ja laskun maksu tulee vasta myöhemmin, on tietysti kiva viljellä tätä fraasia ja syyttää muita.

Valitettavasti laskutaidottomat menevät retkuun, eivätkä ymmärrä, että lasku on jossain vaiheessa maksettava, eikä ongelman siirtäminen pienennä ongelmaa, vaan eskaloi sitä isommaksi.

Aikamoinen provosoituminen sanaparista, joka ei ota kantaa äänestettäviin puolueisiin.

Lisäksi on epäloogista nähdä muiden syyttämisenä tilanne, jossa ihmiset omalla valinnallaan jättävät vaikutusmahdollisuutensa käyttämättä.

Ihminen, joka ei äänestä, vaikuttaa vähemmän kuin äänestävä ihminen. Kenen politiikkaa silloin ajetaan painottuneesti? Vallan keskittyminen ohuelle sektorille kansaa on muutenkin todellista.

Ihmiset ovat monelta osin tasa-arvoisempia kuin koskaan. Ja silti on ihmisiä, joilla menee paskemmin kuin koskaan. Kyllä heidän kannattaisi vaikuttaa asioihinsa.

Mistä tuo pakonomainen tarve nähdä vasemmistoa joka paikassa tulee? Äärioikealta, jossa kokoomuskin on vasemmalla?

 

[Mauri-Antero]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulla on aika vahva muistijälki, että Li Andersson olisi tuon "eriarvoistus" taikasanan lanseerannut aikoinaan. Ja todella ahkerasti sitä myös käytti. Nyt Hallituskauden aikana tuota ei olla kyllä kauheasti kuultu. Mutta kyllä tuo termi taas esiin kaivetaan vaalien jälkeen, kun vihervassarit jälleen oppositiossa istuu.

 

[Dynamo]

Ihminen, joka ei äänestä, vaikuttaa vähemmän kuin äänestävä ihminen. Kenen politiikkaa silloin ajetaan painottuneesti? Vallan keskittyminen ohuelle sektorille kansaa on muutenkin todellista.

Pekka tiskasi viikonlopun astiat ja sai palkaksi kymmenen karkkia. Yhdeksällä kavereilla ei ole yhtään. Yhdeksän kaveria päättävät äänestää, miten kaikkien eli Pekan karkit jaetaan...

Demokratian valuvika on silloin, jos äänestäjistä enemmistö on elätettäviä eikä elättäjiä.

Venezuela, Kreikka... Tuleeko mitään mieleen?

Mielestäni äänioikeus voisi olla suhteellinen siten, että kaikilla olisi yksi ääni ja niillä, joilla on ansiotuloja enemmän kuin vaikkapa 20 000 euroa vuodessa olisi kaksi ääntä. Lystin maksajilla tulisi olla enemmän sananvaltaa päättää, miten kakkua jaetaan.

Mistä tuo pakonomainen tarve nähdä vasemmistoa joka paikassa tulee? Äärioikealta, jossa kokoomuskin on vasemmalla?

Mulla ei ole tarvetta nähdä vasemmistoa ollenkaan. Hyvä, että sellainen on, sen kannatus saisi vaan olla alle 30 %, jotta kansalaisilla menisi jatkossa paremmin.

Kun kirjoitan, että vasemmistohallituksen velalla rahoittamat elintasojuhlat tulevat jossain vaiheessa maksuun ja nyt syyllistetään laskun maksajia (= vastuullisen talouspolitiikan tekijöitä), niin tähän vastaat henkilöön kohdistuvalla hyökkäyksellä. LOL.

 

[Boogey]

Olen nostanut Kokoomuksen esille monta kertaa samassa yhteydessä, joten en tietenkään näe, että vasemmistoa tässä väkisin vääntäisin syylliseksi. SDP + Kokoomus suurissa kaupungeissa tuntuvat seisovan usein yhdessä ja pöydän molemmilla puolilla.

Asuntopolitiikassa tarvitaan muutos.

Joo tartuin nyt tämän aiheen vasemmistokommenttiin kun se minunkin mielestä on nimenomaan muodostunut ongelmaksi liian monen sormien läpikatselun seurauksena. En tiedä missä kaikissa yhteyksissä Kokoomuksen olet nostanut esille aiheeseen liittyen.

Asuntosijoittaminen on ollut korkojen nousuun asti liian turvallista asumistukijärjestelmän pumpatessa rahaa systeemiin. Samaan aikaan asuntojen jakaumaan ollaan puututtu aivan liian hitaasti. Sijoittajavetoisesti (isot ja pienet sijoittajat) asuntokokoja optimoidaan tuoton eikä tarpeen mukaan.

Tarttis todellakin tehdä jotain. Korko ja inflaatiotilanne nyt jollain tasolla puhdistaakin tilannetta mut aiheuttaa myös isoja ongelmia taloyhtiöissä. Siihen päälle kun tehdään asumistukijärjestelmän rukkaus ni menee varmaan jo sijoitusasuntoja uusjakoon isolla kädellä. Hankala kakku pureskeltavaksi mutta jostain laidalta se on pakko aloittaa.

 

[Dynamo]

Hankala kakku pureskeltavaksi mutta jostain laidalta se on pakko aloittaa.

Asuntolainojen verovähennysoikeus oli alun perin tarkoitettu tukemaan säästämistä. Lainojen takaisin maksaminen on säästämistä sekin. Tämän tukimuodon katsottiin olevan köyhän kansan etu, kun kansaa tuettiin säästämään. Nyt tämä tukimuoto on lakkautettu, koska sillä "tuetaan hyväosaisia". Näin se maailma muuttuu. Toki asunnot ovat kallistuneet niin paljon, että ilman lähtöpääomaa on hankalaa päästä asuntoon kiinni.

 

[Osmo Rapeli]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mulla on aika vahva muistijälki, että Li Andersson olisi tuon "eriarvoistus" taikasanan lanseerannut aikoinaan. Ja todella ahkerasti sitä myös käytti. Nyt Hallituskauden aikana tuota ei olla kyllä kauheasti kuultu. Mutta kyllä tuo termi taas esiin kaivetaan vaalien jälkeen, kun vihervassarit jälleen oppositiossa istuu.

Inequality on kyllä vähintään Jeesuksen ikäinen termi. Jos eriarvoistumisen haluaa väkisin vääntää vasemmisto-oikeisto-akselille ja se tuottaa kutinaa, voi käyttää myös vallan keskittymistä ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

Mikä erikoisinta, keskustelu lähti perussuomalaisten äänestämisestä liikkeelle. Perussuomalaisia äänestettäisiin todennäköisesti enemmän, jos Helsingin vähävaraisemmat osat äänestäisivät enemmän ja varmistaisivat äänensä kuuluvuutta.

 

[Walrus21]

Eriarvoisuutta on kyllä olemassa, ja on ihan perusteltavissa, että se on lisääntynyt viime vuosina/vuosikymmeninä.

Mielestäni tärkein eriarvoisuuden lähde on työmarkkinat, joissa ihmiset jakautuvat yhä enemmän voittajiin ja häviäjiin; osalla on niin paljon hyväpalkkaisia kivoja töitä kuin jaksaa tehdä, toisten työpanokselle taas ei ole minkäänlaista kysyntää.

Työssä käyvillä menee pääsääntöisesti hyvin, vaikka palkka ei kovin kummoinen olisi. Täytyy muistaa, että työ on paljon muutakin kuin palkan lähde: se on sosiaalisia verkostoja, terveyspalveluita, sosiaali- ja kulttuurietuja, arkirutiineja, mielekästä tekemistä jne.

Lisäksi työmarkkinoiden sisällä on alkanut tapahtua merkittävää jakoa. Huonopalkkaisissa julkisen puolen hommissa pitää sietää kaikenlaista stressiä, epämukavuutta, kiirettä ja tarpeettomuuden tunnetta ikään kuin työhön kuuluvana ominaisuutena. Samaan aikaan toisaalla naputellaan tietokonetta ilmastoidussa ja hiljaisessa toimistossa ja palkka nousee tasaisesti. Tämä toki karkea yleistys.

Itseä kiinnostaisi kaikista eniten rehellinen puhe talouden resursseista. Nyt tunnutaan vain puhuvan siitä, kuka maksaa ja kuka saa. Miksei edes yritetä uudistaa työmarkkinoita kovalla kädellä? Leikattavaa löytyy isolla kädellä ilman, että keneltäkään viedään leipää suusta. Toisaalta myös panostuksia on varaa tehdä, kunhan samalla tehdää sellaisia toimia, jotka lisäävät työnteon määrää ja ihmisten osallistumista yhteiskunnan rakentamiseen.

 

[Mauri-Antero]

Inequality on kyllä vähintään Jeesuksen ikäinen termi. Jos eriarvoistumisen haluaa väkisin vääntää vasemmisto-oikeisto-akselille ja se tuottaa kutinaa, voi käyttää myös vallan keskittymistä ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

Anteeksi, unohdin täsmentää, että milloin tämä termi on nimenomaan suomessa otettu käyttöön. Ennen Li Anderssonin kansanedustaja- aikaa en juurikaan muista kuulleeni.

 

[Osmo Rapeli]

Anteeksi, unohdin täsmentää, että milloin tämä termi on nimenomaan suomessa otettu käyttöön. Ennen Li Anderssonin kansanedustaja- aikaa en juurikaan muista kuulleeni.

Hengeltään sanoisin Veikko Vennamon käyttämää vastakkainasettelun olevan juuri eriarvoisten yhteiskuntaryhmien korostamista, mutta en osaa arvioida esiintyikö sana sellaisenaan siellä. Taisi olla eniten taistelua, vainoa ja vastaavaa korostamista.

 

[Cobol]

Itseä kiinnostaisi kaikista eniten rehellinen puhe talouden resursseista. Nyt tunnutaan vain puhuvan siitä, kuka maksaa ja kuka saa. Miksei edes yritetä uudistaa työmarkkinoita kovalla kädellä? Leikattavaa löytyy isolla kädellä ilman, että keneltäkään viedään leipää suusta. Toisaalta myös panostuksia on varaa tehdä, kunhan samalla tehdää sellaisia toimia, jotka lisäävät työnteon määrää ja ihmisten osallistumista yhteiskunnan rakentamiseen.

Uudistusten yhtenä esteenä on työmarkkinajärjestöt. Änkyräasenteita löytyy puolin ja toisin. Toisena esteenä on ns. tukitalouden kasvu Suomessa Euroopan kärkeen Ranskan kanssa. Kolmantena esteenä on vasemmistolaisen ay-liikkeen laajat vaikutusmahdollisuudet yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa uudistuksia tekemään pyrkiviin hallituksiin. Yleislakolla uhkaaminen ja laajat tukilakot ohi oman alan ovat raskaita toimia, joilla on vaikutusta jokaisen hallituksen politiikkaan.

Tilannehan on ollut pitkään sama. Siinä kun muissa maissa on kyetään sopimaan paikallisesti ja työntekijät ovat laajasti osa yritysten hallintoa, Suomessa poljetaan paikallaan. Epäilemättä tällä on myös jonkinlaisia vaikutuksia investointihalukkuuteen ulkomailta Suomeen. Ja myös kotimaisten yritysten investointeihin omaan alaansa. Ei varmaan ole sattuma, että mm. työmarkkinauudistukset tehneet maat jättävät Suomea taloudellisessa mielessä jälkeen.

 

[skode]

Koulupuukotus Kontulassa tässä kohtaa vaalikevättä, voidaanko puhua Purrasta jo todennäköisenä hallitustunnustelijana?

Vesalan peruskoulussa näyttää olevan aika rapsakka S2-oppilaiden osuus ainakin Ylen koulurasismikoneen perusteella.

 

[Boogey]

Asuntolainojen verovähennysoikeus oli alun perin tarkoitettu tukemaan säästämistä. Lainojen takaisin maksaminen on säästämistä sekin. Tämän tukimuodon katsottiin olevan köyhän kansan etu, kun kansaa tuettiin säästämään. Nyt tämä tukimuoto on lakkautettu, koska sillä "tuetaan hyväosaisia". Näin se maailma muuttuu. Toki asunnot ovat kallistuneet niin paljon, että ilman lähtöpääomaa on hankalaa päästä asuntoon kiinni.

Juuri näin ja oma osansa yhtälöön on alueellinen hintakehitys, joka on muodostanut tilanteen että hyväosaiseksi tuntuu riittävän se että haluaa asua isossa kaupungissa ja omistaa asunnon sieltä.

Uskoisin tämän nyt korkojen nousussa heijastuvan aika suoraan kulutukseen, isoissa kaupungeissa palvelukysyntä hiipuu asuntovelallisten segmentissä ja haja asutusalueella impakti ei ole niin suuri. Toisaalta inflaatio on siellä ollut rajumpi joten kokonaisuudessaan lienee puntit lähelle tasan.

Vaikuttaa aika suoraan ainakin omaan käyttäytymiseen, se minkä korkomenot nousee otetaan aikalailla suoraan pois palveluiden ostamisesta. Toki ihan tervettä tehdä tätä kulutuksen priorisointia aika-ajoin muutenkin.

 

[Styge]

Juuri näin ja oma osansa yhtälöön on alueellinen hintakehitys, joka on muodostanut tilanteen että hyväosaiseksi tuntuu riittävän se että haluaa asua isossa kaupungissa ja omistaa asunnon sieltä.

Uskoisin tämän nyt korkojen nousussa heijastuvan aika suoraan kulutukseen, isoissa kaupungeissa palvelukysyntä hiipuu asuntovelallisten segmentissä ja haja asutusalueella impakti ei ole niin suuri. Toisaalta inflaatio on siellä ollut rajumpi joten kokonaisuudessaan lienee puntit lähelle tasan.

Vaikuttaa aika suoraan ainakin omaan käyttäytymiseen, se minkä korkomenot nousee otetaan aikalailla suoraan pois palveluiden ostamisesta. Toki ihan tervettä tehdä tätä kulutuksen priorisointia aika-ajoin muutenkin.

Korkojen nousu tulee vaikuttamaan aika isoon osaan keskiluokkaa. Ja isoimmat velat on tietenkin suurimmissa kaupungeissa Samalla kaupungin määrittelemät tonttivuokrat ja kaupungin omistamien yhtiöiden kulut, kuten kaukolämpökulut taitaa kaikki ainakin Helsingissä nousta reippaasti palkkoja enemmän. Eihän tuo yksinkertaisesti voi olla näkymättä kulutuksessa. Vaikka ihmiset olisivat nollakorkojen aikaan säästäänytkin, niin tuskin niitä rahoja kovin helpolla ollaan nyt taloudellisesti tiukempana aikana työntämässä esim. ravintoloihin.

Innolla jo odotan seuraavia rakennusalan tilastoja. Varmaan kaunista jälkeä tulee olemaan siellä puolella. Asuntokauppahan taitaa olla aikalailla jo pysähdyksissä. Tähän kohtaa vaikuttaa asumistukijärjestelmän massiivisen muutoksen olevan viimeinen naula arkkuun. Kyllä se lama sieltä saadaan aikaiseksi, jos ihan välttämättä halutaan.

Itse irrottauduin aikalailla kaikista kotimaan vähittäistuotemarkkinoiden varassa olevista osakkeista. Ja sitä kehitystä sentään tulee töidenkin puolesta katseltua aika läheltä.

 

[olkikuukkeli]

Pekka tiskasi viikonlopun astiat ja sai palkaksi kymmenen karkkia. Yhdeksällä kavereilla ei ole yhtään. Yhdeksän kaveria päättävät äänestää, miten kaikkien eli Pekan karkit jaetaan...

Demokratian valuvika on silloin, jos äänestäjistä enemmistö on elätettäviä eikä elättäjiä.

Venezuela, Kreikka... Tuleeko mitään mieleen?

Niin, ketkä niitä elätettäviä Suomessa mielestäsi ovat? Venezuelan ja Kreikan hokemisesta tulee itselleni mieleen halpahintainen populismi Suomesta puhuttaessa, en tiedä miten muilla.

Mielestäni äänioikeus voisi olla suhteellinen siten, että kaikilla olisi yksi ääni ja niillä, joilla on ansiotuloja enemmän kuin vaikkapa 20 000 euroa vuodessa olisi kaksi ääntä. Lystin maksajilla tulisi olla enemmän sananvaltaa päättää, miten kakkua jaetaan.

Ennen kuin tähän vastaan mitään niin varmistelen, että oletko tosissasi?

 

[mjr]

Niin, ketkä niitä elätettäviä Suomessa mielestäsi ovat?

Epäilen että tarkoittaa matalapalkka-aloja, joissa monet ovat "nettosaajia": bussikuskeja, lähihoitajia, lastenhoitajia, siivoojia, aloittelevia poliiseja ja lastentarhanopettajia jne. jne. Joita ilman ei todellakaan tässä maassa olisi niitä nettomaksajia, koska ei olisi yhteiskunnan perusinfraa. Tämä näkökanta edustaa niin käsittämätöntä tyhmyyttä, että toivon että tarkoittaisikin vaikka vammaisia, joilta nyt varmasti ensiksi pitäisi se äänioikeus mielestään joka tapauksessa riistää. Oma vammainen poikani on niin nettosaaja kuin tässä maassa voi olla - eli hyödytön ja arvoton tapaus.

Outoa miten usein nämä libertaarit ja "puhtaan" kapitalismin ihailijat ovatkin puhtaita stahanovilaisia - kaikki arvo mitataan tuotannon kautta.

 

[Cobol]

Venezuelan ja Kreikan hokemisesta tulee itselleni mieleen halpahintainen populismi Suomesta puhuttaessa, en tiedä miten muilla.

Todellisuudessa on aivan asiallista viitata mm. Kreikkaan kun puhutaan Suomen talouskehityksestä. Monet talousasiantuntijat ovat todenneet Kreikan opetuksen olleen se, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion tulee huolehtia omasta talouspolitiikastaan tai muuten seuraukset ovat vakavia.

Asia joka Suomessa on syytä ottaa ihan tosissaan.

Mitä elätettäviin tulee, jokainen meistä on jossain vaiheessa elätettävä. Vauvana ja eläkkeellä ja edelleen jokainen on myös siinä välissä saadessaan mm. koulupalvelut yhteiskunnalta. Minusta tätäkään asiaa ei kannata kauhistella, vaan myöntää fakta.

Ja tämä kuuluu demokratiaan ja on kiinteä osa demokratiaa. Äänten suhteellistaminen tulojen mukaan ei ole järkevää. Se ei toimi todennäköisesti demokratiaa vahvistaen, vaan sitä heikentäen.

Olen joskus heittänyt puolitosissani, tulisiko kansanedustajilta tai ministereiltä vaati esimerkiksi akateeminen tutkinto. Tämä tietenkin tarkoittaisi, että ehdokkaista ei-akateemiset siivoutuisivat vähitellen lähes kokonaan. Niinpä sekään ei ollut hyvä näkemys, vaikka vuosikymmenten seuraamisen tuloksena tyhmimpiä esityksiä kuullaan ehkä muita useammin vähemmän koulutetuilta.

 

[Osmo Rapeli]

Korkojen nousu tulee vaikuttamaan aika isoon osaan keskiluokkaa. Ja isoimmat velat on tietenkin suurimmissa kaupungeissa Samalla kaupungin määrittelemät tonttivuokrat ja kaupungin omistamien yhtiöiden kulut, kuten kaukolämpökulut taitaa kaikki ainakin Helsingissä nousta reippaasti palkkoja enemmän. Eihän tuo yksinkertaisesti voi olla näkymättä kulutuksessa. Vaikka ihmiset olisivat nollakorkojen aikaan säästäänytkin, niin tuskin niitä rahoja kovin helpolla ollaan nyt taloudellisesti tiukempana aikana työntämässä esim. ravintoloihin.

Innolla jo odotan seuraavia rakennusalan tilastoja. Varmaan kaunista jälkeä tulee olemaan siellä puolella. Asuntokauppahan taitaa olla aikalailla jo pysähdyksissä. Tähän kohtaa vaikuttaa asumistukijärjestelmän massiivisen muutoksen olevan viimeinen naula arkkuun. Kyllä se lama sieltä saadaan aikaiseksi, jos ihan välttämättä halutaan.

Itse irrottauduin aikalailla kaikista kotimaan vähittäistuotemarkkinoiden varassa olevista osakkeista. Ja sitä kehitystä sentään tulee töidenkin puolesta katseltua aika läheltä.

Kyllä rakennusalalla riittäisi töitä kaikille ja enemmän, jos kokonaisuus toimisi korjausrakentamista kiihdyttävästi. Isoin osa Suomen rakennuskannasta tulee/on tullut vasta nyt peruskorjausikään, mutta isoa osaa tähänkään mennessä ikääntyneestä ei ole tehty. Valitettavasti taloyhtiöiden pappahallitusten aika ei ole vielä ohi, ja sen päälle tulevat lainanottoon ja yleisesti kustannustasoon liittyvät ongelmat. Tukia pitää olla energiasäästöön ja työllistämiseen kannustavassa muodossa, mutta samaan aikaan valtio ei voi maksaa sitä, että taloyhtiö on ollut laiska ja pihi. Melkoinen yhtälö!

Ja sitten vielä EU ja rakennuslaki, jotka kiristävät vaatimuksia. Maaseudun tulevaisuus pelotteli jo pakotetuilla energiarempoilla taloihin, joissa korjauksen aika ei vielä ole, mutta pelottelu EU-möröllä ei nyt ole se olennaisin, jos rakennuslain uudessa versiossa on jo omia pöljyyksiä ja kokonaisuus ei yleisesti kannusta/pakota remontteja eniten tarvitsevia taloyhtiöitä korjaamaan järkevästi ja ajoissa. Olikohan vähän värikynää muutenkin siinä jutussa.

Toivottavasti tulevalla hallituksella löytyy lisää keinoja näihin!

 

[olkikuukkeli]

Todellisuudessa on aivan asiallista viitata mm. Kreikkaan kun puhutaan Suomen talouskehityksestä. Monet talousasiantuntijat ovat todenneet Kreikan opetuksen olleen se, että jokaisen euroalueen jäsenvaltion tulee huolehtia omasta talouspolitiikastaan tai muuten seuraukset ovat vakavia.

Asia joka Suomessa on syytä ottaa ihan tosissaan.

Vastaat itsekin joskus kärkkäästi viesteihin, joten olenpa sellainen nyt itsekin: väitteesi Kreikka & Venezuela-viittausten "asiallisuudesta" on järjetön. Venezuela on vielä ihan oma lukunsa, mutta Kreikankin taloushistoria euromaana on niin poikkeuksellinen, että vain poliitikot ja velkaantumisella politikoivat voivat vakavissaan verrata sitä Suomen tilanteeseen. Sotilasjunttadiktatuurista lähtien vääristellyt talousluvut, EU:n 2000-luvun hybris ja sen seurauksena hillittömän riskikkäät velkamarkkinat ja Kreikan onneton talousrakenne eivät ole asioita, jotka liittyvät Suomeen. Jos käyttää Kreikkaa analogiana kuvaamasi asiantilan opetukseen, ollaan jo lahojen ja osin romahtaneidenkin aasinsiltojen tuolla puolen. Enkä tätä sanoessani tarkoita sitä, etteikö Suomella olisi ihan oikeita ongelmia.

 

[Cobol]

Vastaat itsekin joskus kärkkäästi viesteihin, joten olenpa sellainen nyt itsekin: väitteesi Kreikka & Venezuela-viittausten "asiallisuudesta" on järjetön.

Joskus on parempi terävöittää sanomaansa, totta. Pyrin silti vastaamaan laittamatta vääriä sanoja toisen suuhun. En sanonut sanaakaan Venezuelasta, vaan Kreikasta.

Venezuela on vielä ihan oma lukunsa, mutta Kreikankin taloushistoria euromaana on niin poikkeuksellinen, että vain poliitikot ja velkaantumisella politikoivat voivat vakavissaan verrata sitä Suomen tilanteeseen.

Ei tuo ole totta. Jos seuraisit talouskeskustelua, esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on verrannut useampaan kertaan Suomen ja Kreikan tilanteita. Eikä hän ainoa ole. Tässä yksi lainaus Rehniltä:

"Rehn vertaa Kreikan talouskriisiä Suomen 1990-luvun alun talouslamaan. Hän seurasi Suomen lamaa aitiopaikalta kansanedustajana ja pääministeri Esko Ahon (kesk.) erityisavustajana. Ei koskaan enää vastuutonta talouspolitiikkaa, jolla kansantalouden annetaan pudota jyrkästi ja ajautua suurtyöttömyyteen. On paljon parempi toimia ennaltaehkäisevästi, pitkällä jänteellä vastuullisen, kestävän talouspolitiikan puolesta".

Olli Rehnin opit Kreikan ja Suomen talouskriiseistä: Taloutta on hoidettava vastuullisesti ja pitkällä jänteellä

EU:n komissio lopettaa Kreikan talouden erityistarkkailun. Talouskomissaarina Kreikan velkakriisin keskelle joutunut Olli Rehn linjaa, että jokaisen euromaan on huolehdittava itse omasta taloudestaan.

yle.fi

Vertailun ydin on se, että Kreikan kokemusten perusteella Suomessa ei koskaan enää tule harjoittaa vastuutonta talouspolitiikkaa. Tässä lienee syy, miksi Marinin hallitusta kannattavat torjuvat niin kiihkeästi asiallisenkin vertailun. Marinin hallitusta kun ei kaiketi kukaan talousasiantuntija pidä vastuullisen talouspolitiikan toteuttajana.

Rehn on muuten siinäkin oikeassa, että Suomessa harjoitettiin 2010-luvun lamassa aika vastuutonta talouspolitiikkaa. Tässä demarien viritykset jälkikäteisarvioinneissa päinvastaisista toimista ovat puhtaasti roskaa. Saman on myös todennut useampi demareita lähellä oleva talousasiantuntija sieltä kovimmasta päästä.

Mieleen tulee esimerkiksi Sixten Korkman, joka sanoi näin:

"Sdp katsoo Suomen kireän finanssipolitiikan johtaneen 2010-luvulla talouden pysähdykseen, eikä tätä virhettä pidä toistaa. Väite ei pidä paikkansa: pulmana olivat Nokian romahdus, paperiteollisuuden näivettyminen ja Venäjän-kaupan vaikeudet. Finanssipolitiikka ei ollut ongelmien syy, eikä se ollut muihin euromaihin verrattuna kireää."

 

[olkikuukkeli]

Ei tuo ole totta. Jos seuraisit talouskeskustelua, esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on verranut useampaan kertaan Suomen ja Kreikan tilanteita. Eikä hän ainoa ole. Tässä yksi lainaus Rehniltä:

"Rehn vertaa Kreikan talouskriisiä Suomen 1990-luvun alun talouslamaan. Hän seurasi Suomen lamaa aitiopaikalta kansanedustajana ja pääministeri Esko Ahon (kesk.) erityisavustajana. Ei koskaan enää vastuutonta talouspolitiikkaa, jolla kansantalouden annetaan pudota jyrkästi ja ajautua suurtyöttömyyteen. On paljon parempi toimia ennaltaehkäisevästi, pitkällä jänteellä vastuullisen, kestävän talouspolitiikan puolesta".

Olli Rehnin opit Kreikan ja Suomen talouskriiseistä: Taloutta on hoidettava vastuullisesti ja pitkällä jänteellä

EU:n komissio lopettaa Kreikan talouden erityistarkkailun. Talouskomissaarina Kreikan velkakriisin keskelle joutunut Olli Rehn linjaa, että jokaisen euromaan on huolehdittava itse omasta taloudestaan.

yle.fi

Vertailun ydin on se, että Kreikan kokemusten perusteella Suomessa ei koskaan enää tule harjoittaa vastuutonta talouspolitiikkaa. Tässä lienee syy, miksi Marinin hallitusta kannattavat torjuvat niin kiihkeästi asiallisenkin vertailun. Marinin hallitusta kun ei kaiketi kukaan talousasiantuntija pidä vastuullisen talouspolitiikan toteuttajana.

Irrotat Rehnin sanoman täysin asiayhteydestään. Rehn ei vertaa Suomen ja Kreikan taloutta toisiinsa vaan suomen 1990-luvun laman syvyyttä Kreikan 2009 jälkeiseen tilanteeseen. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Ihan samassa artikkelissa Rehn itse asiassa toteaa euroalueen talouden olevan vakaalla pohjalla. Eli ei todellakaan vertaa nyky-Suomea ja Kreikkaa toisiinsa. Suomen ongelmat ovat syineen hyvin erilaiset ja tietysti omalla tavallaan vaikeat.