Juuri tätä kannattaisin itse. Jos mahdollisuutena olisi tutustua useampien kieliryhmien perusalkeisiin, se varmasti myös avartaisi ja sivistäisi koululaisia - ja vaikka osa varmasti haluaisi mennä helpoimman kautta, osaa se voisi motivoida oikeasti kohti rikkaampaa kielitaitoa.Ihan hyvä idea. Miksei useammankin kielen perusalkeista (ja ehkä myös antropologisesta pintaraapaisusta) koostuva vuosikurssi. Tuo kulttuurin ottaminen mukaan voisi herättää kiinnostusta kielten opiskeluun.
Itse menin aikoinaan massan mukana kielivalinnoissa (englanti, ruotsi ja saksa) tajuamatta, että kaikki kuuluvat samaan germaaniseen kieliryhmään. Tai ehkä tajusin, sillä yhtenä pakkoruotsin hyötynä mainostettiin juuri sitä, että saksan oppiminen on helpompaa, ja silloin helppo reitti maistui. Saksa oli muutenkin ihan kiehtova maa. Jos olisin tajunnut, että tulevaisuudessa b- ja c-kielet useimmiten taantuvat alkeiden tasolle, ja niiden isoin hyöty on siinä, että niiden alkeet toimivat avaimina myös muiden kielien alkeisiin, olisin todennäköisesti valinnut toisin. Minulla on nyt siis kolmet avaimet germaanisiin kieliin, eikä yhtään avainta romaanisiin kieliin (espanja, ranska, italia), joka on toinen hyvin merkittävä kieliryhmä länsimaissa. Ja kuten olen myöhemmin huomannut, siinä missä lähes kaikki germaanisen kielialueen ihmiset puhuvat englantia, romaanisilla kielialueilla törmää tilanteisiin, joissa englanninkieli on täysin hyödytön.
Jos haluamme samaistua ja päästä samalle viivalle muiden pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kanssa, voisimme aloittaa siitä, että tarjoamme opiskelijoillemme samanlaiset eväät kohti kansainvälistä menetystä. Tulevaisuus on todennäköisesti aina vaan kansainvälisempi, ja tulevaisuutta vartenhan me opiskellaan. Ruotsi, Norja ja Tanska eivät rajoita kansalaistensa kielivalintoja pakottamalla sinne toista marginaalikieltä.
Kuten aiemmin sanoin, pakolliset ruotsin alkeet ymmärrän kansallisella tasolla - ruotsi on mielestäni varsinkin joillain alueilla hyvin tärkeä kieli, mutta tässä laajuudessa mitä me parhaillaan pakotamme opiskelijamme kuluttamaan aikaa ja energiaa kyseiseen marginaalikieleen (myös Itä-Suomessa, jossa sitä ei esiinny edes katukuvassa), se on vääjäämättä pois ajasta jonka joku voisi halutessaan käyttää valtakielen oppimiseen. Itse pyörin paljon kansainvälisissä piireissä, ja oikeasti useimmat suomalaiset eroavat muista pohjoismaalaisista siten, ettei meillä yleisesti ole eväitä kuin yhden valtakielen ymmärtämiseen. Poikkeuksia on, mutta kansainvälisissä piireissä en ole vielä törmännyt ruotsalaiseen tai tanskalaiseen, joka ei osaisi jonkun romaanisen kielen alkeita. Puhumme paljon kaksikielisyydestä, mutta kansainvälisesti ajateltuna olemme yksikielisiä (englanti).
Jotta ei mene off-topiciksi, niin valitettavasti edellä oleva taitaa olla turhaa unelmointia kahtiajakautuneen poliittisen ilmapiirimme takia. RKP:n hintalappu on niin pieni, että se on pakko ottaa mukaan kaikkiin hallituskokoonpanoihin pitämään huolta siitä, etteivät romaanisten kielien opiskelu yleisty tulevaisuudessakaan. Tämän takia toivoisin RKP:n tulevan edes vähän vastaan omassa kielipolitiikassaan kansalaisten yleisiä toiveita. Viimeisimmän tarkistamani gallupin mukaan 75% kansalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tässä suhteessa huvittaa kun RKP määrittelee itsensä liberaaliksi puolueeksi, vaikka puolueena heidän ainoa tavoite on konservatiivisesti vaalia tätä vanhaa pakkoruotsijärjestelmää, joka on paitsi epäkäytännöllinen, niin myös kielteistä ilmapiiriä lisäävä. Muutoinhan RKP puolueena tukee ihan minkälaista politiikkaa hyvänsä... kuten on nähty.