Eduskuntavaalit 2023

  • 356 291
  • 4 401

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Ihan hyvä idea. Miksei useammankin kielen perusalkeista (ja ehkä myös antropologisesta pintaraapaisusta) koostuva vuosikurssi. Tuo kulttuurin ottaminen mukaan voisi herättää kiinnostusta kielten opiskeluun.
Juuri tätä kannattaisin itse. Jos mahdollisuutena olisi tutustua useampien kieliryhmien perusalkeisiin, se varmasti myös avartaisi ja sivistäisi koululaisia - ja vaikka osa varmasti haluaisi mennä helpoimman kautta, osaa se voisi motivoida oikeasti kohti rikkaampaa kielitaitoa.

Itse menin aikoinaan massan mukana kielivalinnoissa (englanti, ruotsi ja saksa) tajuamatta, että kaikki kuuluvat samaan germaaniseen kieliryhmään. Tai ehkä tajusin, sillä yhtenä pakkoruotsin hyötynä mainostettiin juuri sitä, että saksan oppiminen on helpompaa, ja silloin helppo reitti maistui. Saksa oli muutenkin ihan kiehtova maa. Jos olisin tajunnut, että tulevaisuudessa b- ja c-kielet useimmiten taantuvat alkeiden tasolle, ja niiden isoin hyöty on siinä, että niiden alkeet toimivat avaimina myös muiden kielien alkeisiin, olisin todennäköisesti valinnut toisin. Minulla on nyt siis kolmet avaimet germaanisiin kieliin, eikä yhtään avainta romaanisiin kieliin (espanja, ranska, italia), joka on toinen hyvin merkittävä kieliryhmä länsimaissa. Ja kuten olen myöhemmin huomannut, siinä missä lähes kaikki germaanisen kielialueen ihmiset puhuvat englantia, romaanisilla kielialueilla törmää tilanteisiin, joissa englanninkieli on täysin hyödytön.

Jos haluamme samaistua ja päästä samalle viivalle muiden pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kanssa, voisimme aloittaa siitä, että tarjoamme opiskelijoillemme samanlaiset eväät kohti kansainvälistä menetystä. Tulevaisuus on todennäköisesti aina vaan kansainvälisempi, ja tulevaisuutta vartenhan me opiskellaan. Ruotsi, Norja ja Tanska eivät rajoita kansalaistensa kielivalintoja pakottamalla sinne toista marginaalikieltä.

Kuten aiemmin sanoin, pakolliset ruotsin alkeet ymmärrän kansallisella tasolla - ruotsi on mielestäni varsinkin joillain alueilla hyvin tärkeä kieli, mutta tässä laajuudessa mitä me parhaillaan pakotamme opiskelijamme kuluttamaan aikaa ja energiaa kyseiseen marginaalikieleen (myös Itä-Suomessa, jossa sitä ei esiinny edes katukuvassa), se on vääjäämättä pois ajasta jonka joku voisi halutessaan käyttää valtakielen oppimiseen. Itse pyörin paljon kansainvälisissä piireissä, ja oikeasti useimmat suomalaiset eroavat muista pohjoismaalaisista siten, ettei meillä yleisesti ole eväitä kuin yhden valtakielen ymmärtämiseen. Poikkeuksia on, mutta kansainvälisissä piireissä en ole vielä törmännyt ruotsalaiseen tai tanskalaiseen, joka ei osaisi jonkun romaanisen kielen alkeita. Puhumme paljon kaksikielisyydestä, mutta kansainvälisesti ajateltuna olemme yksikielisiä (englanti).

Jotta ei mene off-topiciksi, niin valitettavasti edellä oleva taitaa olla turhaa unelmointia kahtiajakautuneen poliittisen ilmapiirimme takia. RKP:n hintalappu on niin pieni, että se on pakko ottaa mukaan kaikkiin hallituskokoonpanoihin pitämään huolta siitä, etteivät romaanisten kielien opiskelu yleisty tulevaisuudessakaan. Tämän takia toivoisin RKP:n tulevan edes vähän vastaan omassa kielipolitiikassaan kansalaisten yleisiä toiveita. Viimeisimmän tarkistamani gallupin mukaan 75% kansalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tässä suhteessa huvittaa kun RKP määrittelee itsensä liberaaliksi puolueeksi, vaikka puolueena heidän ainoa tavoite on konservatiivisesti vaalia tätä vanhaa pakkoruotsijärjestelmää, joka on paitsi epäkäytännöllinen, niin myös kielteistä ilmapiiriä lisäävä. Muutoinhan RKP puolueena tukee ihan minkälaista politiikkaa hyvänsä... kuten on nähty.
 

marso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa
Kuten aiemmin sanoin, pakolliset ruotsin alkeet ymmärrän kansallisella tasolla - ruotsi on mielestäni varsinkin joillain alueilla hyvin tärkeä kieli, mutta tässä laajuudessa mitä me parhaillaan pakotamme opiskelijamme kuluttamaan aikaa ja energiaa kyseiseen marginaalikieleen (myös Itä-Suomessa, jossa sitä ei esiinny edes katukuvassa), se on vääjäämättä pois ajasta jonka joku voisi halutessaan käyttää valtakielen oppimiseen. Itse pyörin paljon kansainvälisissä piireissä, ja oikeasti useimmat suomalaiset eroavat muista pohjoismaalaisista siten, ettei meillä yleisesti ole eväitä kuin yhden valtakielen ymmärtämiseen. Poikkeuksia on, mutta kansainvälisissä piireissä en ole vielä törmännyt ruotsalaiseen tai tanskalaiseen, joka ei osaisi jonkun romaanisen kielen alkeita. Puhumme paljon kaksikielisyydestä, mutta kansainvälisesti ajateltuna olemme yksikielisiä (englanti).
Paakoruotsi on kyllä ihan mielenkiintoinen kysymys. Laajat opinnot perustuvat asemaan maan virallisena kielenä. Ruotsi tai suomi pitää aloittaa B1-kielenä, jollei sitä ole jo A-kielenä aloittanut. Vaadittaisiin siis todella perustavanlaatuinen muutos käytännössä poistamalla ruotsin asema asema kansalliskielenä.

Minulle tuo sopisi, mutta muutos vaatii melkein koko eduskunnan yhteistyötä, että mielenkiinto on aika vähäistä.

Minulle tämä sopisi, koska suomea äidinkielenään puhuvalle ruotsi on melko hyödytön kieli. Onhan kyseessä yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme, mutta englanti on monessa tapauksessa kuitenkin molempien osapuolten kanssa luonteva ratkaisu kauppaa käydessä, jos molemmat eivät puhu äidinkielenään ruotsia.

Historiallisessa kontekstissa mieleen "pakkoruotsista" taas tulee Ruostin vallan aika, minkä aikana esimerkiksi taloudellisessa kuppauksessa Suomen alueelta kerätyistä veroista iso osa meni nykyisen Ruotsin alueen kehittämiseen. Mutta sitä tikulla silmään ja näin.
 
Viimeksi muokattu:

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Minulle tämä sopisi, koska suomea äidinkielenään puhuvalle ruotsi on melko hyödytön kieli. Onhan kyseessä yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme, mutta englanti on monessa tapauksessa kuitenkin molempien osapuolten kanssa luonteva ratkaisu kauppaa käydessä, jos molemmat eivät puhu äidinkielenään ruotsia.
Omasta mielestäni ruotsi voi olla joillekin suomenkielisille se ehdottomasti hyödyllisin b-kieli - en millään muotoa kampanjoi kyseistä kielivalintaa vastaan, ainoastaan pakollista kielimuottia, joka tungetaan jokaisen kansalaisen kurkusta alas, hyötyi hän siitä tai ei. Ruotsinkielen todelliset hyödyt perustuu pitkälti asuinympäristöön ja yksilöllisiin tulevaisuuden suunnitelmiin, siksi on puhdasta epätasa-arvoa, että opetamme osalle kansasta heille eniten hyötyä tuovia kieliä (ilman että heidän tarvitsee tuhlata opiskeluresurssejaan turhaan), kun taas osa kansasta joutuu tuhlaamaan kieliresurssejaan jokaisella kouluasteella kieleen, josta ei heille ole mitään konkreettista hyötyä, vaikeuttaen heille orgaanisesti kiinnostavan kielimaailman kehittymistä. Toisin sanoen asetamme opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, kun osa saa sen optimaalisen kielipolun, ja osa saa koko läntisen Euroopan kivikkoisimman kielipolun. Mahdollisuudet jollekin keskivertoisen kielipään omaavalle ihmiselle masteroida oikeasti kahta valtakieltä (esim. englanti ja espanja) on aika vähäiset, kun sinne puskee sekaan ne isot b-ruotsin pakolliset opinnot. Onko tämä tasa-arvoa, ja edes järkevää, kun mietimme minkälaisia suomalaisia lähetämme maailmanmarkkinoille turvaamaan talouttamme?

Tästä epätasa-arvonäkökulmasta johtuen minua huvittaa, kun joku RKP:n ministeri rientää nappaamaan sen tasa-arvoministerisalkun ikäänkuin varmistaakseen, ettei tästä kielikysymyksestä koskaan nousekaan tasa-arvokysymys… tai nousee, mutta ainoastaan suomenruotsalaisten palvelujen näkökulmasta, johon pakkoruotsi ei ole se oikea lääke.
 

lihaani

Jäsen
Täällä ehkä unohdetaan, että perustuslaissa Suomen viralliset kotikielet ovat suomi ja ruotsi. Jos pakkoruotsi kouluissa loppuisi, niin ruotsinkielisillä loppuisi pakkosuomi. En epäile, että miltei jokainen ruotsinkielinen valitsisi ensimmäiseksi kielekseen jonkun germaanisen kielen.
Perustuslakia en usko muutettavan.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Täällä ehkä unohdetaan, että perustuslaissa Suomen viralliset kotikielet ovat suomi ja ruotsi. Jos pakkoruotsi kouluissa loppuisi, niin ruotsinkielisillä loppuisi pakkosuomi. En epäile, että miltei jokainen ruotsinkielinen valitsisi ensimmäiseksi kielekseen jonkun germaanisen kielen.
Perustuslakia en usko muutettavan.
Uskotko tosiaan ruotsinkielisten olevan niin typeriä, etteivät opiskelisi kieltä jota yli 90% kansasta käyttää, varsinkin kun heillä on aito mahdollisuus oppia se, kun sitä kuulee jatkuvasti ympäristössään? Ja vaikka suomenruotsalaiset päättäisivät elää ulkomaalaisen lailla kotimaassaan, niin miksei se voisi olla heidän oma valintansa? Sen takiahan me taataan palvelut myös ruotsiksi. En ymmärrä tätä kielipakkoa missään muodossa. Jos halutaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan kieltä, porkkana toimii paremmin kuin keppi.
 

Fordél

Jäsen
Hienoa tilastointia. Minä arvostan tämänkaltaista.

Oma spegulaationi tähän soppaan. Seuraajamäärät joko johtuvat taitavasta markkinoinnista, tai sitten siitä ettei haluta paljastaa omaa kantaa julkisesti.

Vihreät ja Vasemmisto siis ovat kannattajineen niin rajoittuneita, että siellä instassa ei ole juuri oman kuplan ulkopuolista väkeä jolloin ei ole ongelma kertoa kantaansa kovin suoraan.
Eiköhän seuraajamäärät johdu puolueen omasta aktiivisuudesta Instassa, käytetyistä resursseista sekä erityisesti puolueiden kannattajakunnista. Vihreillä ja vasemmistoliitolla on kannattajina paljon nuoria/nuorehkoja kaupunkilaisia, joille Instan käyttö on arkipäivää. Vastaavasti ei ole yllättävää, että seuraajamäärissä häntäpäässä ovat mm. Keskusta ja KD. Instassa ollaan monesti käyttäjänimellä, joten oman puoluekantansa julkitulolla ei ole välttämättä suurta merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oisko ketään jääkiekkoihmistä, joka ei olisi sotkeutunut khl-kuvioihin?
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Wallinheimo. Vai lasketaanko KHL-kuvioihin sotkeutumiseksi se että kävi pelaamassa sielä?
Kyllä laskin sen Jerenkin synniksi. En kyllä muistanut että Wallinheimokin siellä on pelannut
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Ei tää helppoa ole. Itselle löytyy ehdokas RKP:ä, Kokoomuksesta ja mahdollisesti potentiaalinen Persuista. Harmittaa että satakunnassa Liberaaleilla ei ole lainkaan ehdokasta.

Pakko sitten kai valita enemmän puolueen peruslinjan mukaan, kun ehdokkaita kolmesta puolueesta löytyy (varmasti löytyisi Liberaaleistakin, jos olisi ehdokas). Persut taitaa tässä kisassa pudota noin sekunin sadasosassa harkinnasta pois.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Mitä kauemmin demarit ovat vallassa sen kovemmat leikkaukset ovat väistämättä edessä. Jos leikkaukset olisi aloitettu jo tämän hallituksen aikana, niin tulevaisuus ei olisi niin synkkä.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Mitä kauemmin demarit ovat vallassa sen kovemmat leikkaukset ovat väistämättä edessä. Jos leikkaukset olisi aloitettu jo tämän hallituksen aikana, niin tulevaisuus ei olisi niin synkkä.
Juuri näin on asianlaita. Pelkästään sotealan ja terveysalan resurssit ja rahat ovat tällä hetkellä riittämättömät Suomessa. Osaajia tarvitaan runsaasti lisää eli noin 20 000 henkilöä hyvinvointialueille kuten esimerkiksi lääkäreistä... hoiva-avustajiin.

Jos rahaa ja resursseja ei saada lisää niin tulevaisuudessa on pakko vähentää terveysasemia ja - keskuksia. Tämän lisäksi pitää harkita muutoksia hyvinvointialuiden määrään. Tuleeko uusi vero eli maakuntavero.

Ongelmat ovat erittäin hankalia hallituksessa tulevaisuudessa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Mojo

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Mitä kauemmin demarit ovat vallassa sen kovemmat leikkaukset ovat väistämättä edessä. Jos leikkaukset olisi aloitettu jo tämän hallituksen aikana, niin tulevaisuus ei olisi niin synkkä.
Olen sitä sanonut jo pitemmän aikaa, että Suomen taloudelle tekisi ihan h-tin hyvää, jos vasemmistopuolueet istuisi oppositiossa ainakin 2-3 Eduskuntakautta putkeen.

Voitaisiin saada taas talousasioihinkin joku tolkku palautettua.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Mitä kauemmin demarit ovat vallassa sen kovemmat leikkaukset ovat väistämättä edessä. Jos leikkaukset olisi aloitettu jo tämän hallituksen aikana, niin tulevaisuus ei olisi niin synkkä.

Noiden VMn esittämien statistiikkojen valossa leikkaukset (menokiristykset) olisi pitänyt aloittaa jo heti finanssikriisin ensielvytyksen jälkeen. Silloin julkisen talouden menot jäivät korkeammalle tasolle kun tulopuoli laski alemmas.

Tässä on nyt kolmen hallituksen (Kok, Kesk, SDP) johdolla sössitty tätä ajoitusta.

Kiinnostava ilmiö sinänsä on tuo velan suhde bkt lukuihin. Sekä edellisen hallituksen että nykyisen toteumat ovat aika lähellä toisiaan. Ensin piikki ylöspäin ja sitten hiukan laskeva häntä perään.

 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Juuri näin on asianlaita. Pelkästään sotealan ja terveysalan resurssit ja rahat ovat tällä hetkellä riittämättömät Suomessa. Osaajia tarvitaan runsaasti lisää eli noin 20 000 henkilöä hyvinvointialueille kuten esimerkiksi lääkäreistä... hoiva-avustajiin.

Jos rahaa ja resursseja ei saada lisää niin tulevaisuudessa on pakko vähentää terveysasemia ja - keskuksia. Tämän lisäksi pitää harkita muutoksia hyvinvointialuiden määrään. Tuleeko uusi vero eli maakuntavero.

Ongelmat ovat erittäin hankalia hallituksessa tulevaisuudessa.

Eikä tässä auta Orpon huutamat valinnanvapaudet, kun yksityisetkään ei kaikkeen kykene. Ne joilla varaa on, ottavat nyt jo yksityiseltä ajat, jos terveyskeskukseen ei nopeasti pääse. Ja ne työntekijät, loppuu ne yksityisiltäkin.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Viisi olisi ollut sopiva määrä, mutta Kepu vaati 21. Eiköhän noita liian pieniä alueita aleta yhdistelemään toisiinsa, kun Kepu on ollut jonkun aikaa oppositiossa eikä pysty laittamaan kapuloita rattaisiin.
No en tiedä, olisiko 5 ollut sopiva määrä. Kuitenkin meillä on pitkät välimatkat eri maakuntien välillä. Siitä olen samaa mieltä, että 21 hyvinvointialuetta on aivan liikaa. Joitakin nykyisiä hyvinvointialueita voitaisiin yhdistellä toisiinsa, esimerkiksi Pohjanmaan, Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Savon, Karjalan ja Kainuun hyvinvointialueista. Itse olisin tyytyväinen 12-15 hyvinvointialueeseen.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
No en tiedä, olisiko 5 ollut sopiva määrä. Kuitenkin meillä on pitkät välimatkat eri maakuntien välillä. Siitä olen samaa mieltä, että 21 hyvinvointialuetta on aivan liikaa. Joitakin nykyisiä hyvinvointialueita voitaisiin yhdistellä toisiinsa, esimerkiksi Pohjanmaan, Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Savon, Karjalan ja Kainuun hyvinvointialueista. Itse olisin tyytyväinen 12-15 hyvinvointialueeseen.
Yliopistollisia keskussairaaloja on 5 ja olisi ollut järkevää muodostaa hyvinvointialueet niitten alueitten mukaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös