Eduskuntavaalit 2023

[Cobol]

Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.

Kokoomus taisi hokea 1970- ja vielä hyvän matkaa 1980-luvulla oikeutta osallistua hallitukseen ja Suomen vapauttamista itäisen naapurin vallasta, jota Keskusta ja SDP käyttivät yli Suomen kansan. Kokoomus painettiin ulkopoliittisista syistä 20 vuodeksi oppositioon. Ulkopolitiikkaa alettiin käyttämään sisäpolitiikan välineenä. Presidentti Kekkonen vahvisti valtapoliittista asemaansa parlamentaarisesti kyseenalaisesti, mitä kokoomus vastusti.

Onhan maailmassa fiksujakin vasemmistolaisia liikkeitä ja puolueita. Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa sekä Tanskassa noin äkkiseltään tulee mieleen. Nämä puolueet ovat tukeneet kauan työperäistä maahanmuuttoa ja organisoineet maansa työllisyys- ja talouspolitiikan siten, että onnistuvat vastaamaan suuriin 2020-luvun haasteisiin työmarkkinoista alkaen.

 

[BigRedCat]

Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.

Ja sittemmin julkinen talous ja velka ovatkin radikaalisti supistuneet vai miten se meni?

Muistelen muuten että joistain muista ja Suomen taloutta tärkeämmistäkin asioista olisi varoiteltu jo osapuilleen 1970-luvulta lähtien.

 

[lihaani]

Ja sittemmin julkinen talous ja velka ovatkin radikaalisti supistuneet vai miten se meni?

Muistelen muuten että joistain muista ja Suomen taloutta tärkeämmistäkin asioista olisi varoiteltu jo osapuilleen 1970-luvulta lähtien.

Kuluneen neljän vuoden aikana on ollut kaksi valtavaa kriisiä: Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Koskaan emme voi tietää, kuinka Kokoomus olisi selvinnyt näistä kriiseistä.

Jos tämän palstan oikeistolaisilta olisi kysynyt, niin tottakai paljon paremmin: Työllisyys olisi noussut 72%:sta ainakin 80%iin. Ja valtion velkaa olisi pienennetty merkittävästi.
Eiks je?

 

[Tadu]

Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.

Natoakin Kokoomus huusi ensimmäisenä ja oikeassa olivat.

 

[Satunnainen]

Kokoomus taisi hokea 1970- ja vielä hyvän matkaa 1980-luvulla oikeutta osallistua hallitukseen ja Suomen vapauttamista itäisen naapurin vallasta, jota Keskusta ja SDP käyttivät yli Suomen kansan. Kokoomus painettiin ulkopoliittisista syistä 20 vuodeksi oppositioon. Ulkopolitiikkaa alettiin käyttämään sisäpolitiikan välineenä. Presidentti Kekkonen vahvisti valtapoliittista asemaansa parlamentaarisesti kyseenalaisesti, mitä kokoomus vastusti.

Kokoomus vastusti itänaapurin valtaa ja Kekkosen aseman vahvistumista siten, että 1973 mahdollistivat Kekkosen kauden pidentämisen poikkeuslailla, ja valitsemalla Kekkosen ehdokkaakseen 1978 presidentivaaleihin. Siinäpä oli terhakkaa vastustamista.

Ja tiedän kyllä, että puolueessa oli myös niitä, jotka ihan oikeasti vastustivat Kekkosta ja suomettumista, mutta sen esittämien, että koko puolue ja sen johto olisi toiminut niin, on melkoista kaunistelua.

 

[Cobol]

Kokoomus vastusti itänaapurin valtaa ja Kekkosen aseman vahvistumista siten, että 1973 mahdollistivat Kekkosen kauden pidentämisen poikkeuslailla, ja valitsemalla Kekkosen ehdokkaakseen 1978 presidentivaaleihin. Siinäpä oli terhakkaa vastustamista.

Ja tiedän kyllä, että puolueessa oli myös niitä, jotka ihan oikeasti vastustivat Kekkosta ja suomettumista, mutta sen esittämien, että koko puolue ja sen johto olisi toiminut niin, on melkoista kaunistelua.

Se on juurikin näin.

NKP:n pääsihteeri toveri Brežnev ehdotti Kekkoselle jatkokautta vuonna 1975. SDP kasasi johtonsa ja lähti Tamminiemeen pyytämään Kekkosta ehdolle 1978 vaaleissa. Hyvissä ajoin nuorta miestä... Ja Kekkonenhan suostui. Jo tätä ennen Kekkonen oli vuonna 1974 vihjaissut SDP:n puheenjohtaja Sorsalle pyrkimättä enää jatkamaan, mutta suostuvansa silti pyyntöön.

Kokoomus lähti kuoroon mukaan ja pyysi myös Kekkosta jatkamaan 1975. Ihan vaatimattomat kolme vuotta ennen vaaleja. Päiviö Hetemäki johti kulisseissa Kokoomuksen Kekkosen taakse. Toki tämä kokonaisuus kaadettiin kai pariinkin kertaan ja herätettiin ja mukana oli niin kepun, demarien kuin kokoomuksen peliä. Kekkonen suostui "lopulta" virallisesti, vuotta ennen vaaleja. Koska Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa on tekemistä...

Mutta ei Kokoomuksen taipuminen avannut hallitusovea. SDP ja Keskusta jatkoivat sisäpolitiikkaansa, jossa ulkopoliittiset syyt estivät Kokoomuksen hallitukseen valinnan. Vaalien tuloksesta riippumatta. Vasta 10 vuotta myöhemmin eli 1987 tilanne normalisoitui.

 

[olkikuukkeli]

Ja sittemmin julkinen talous ja velka ovatkin radikaalisti supistuneet vai miten se meni?

Mitä tarkoitat tällä? @lihaani on siinä väärässä, että kokoomuksen viesti olisi ollut tuollainen 1970-luvulta lähtien, koska todellisuudessa se on ollut sitä juuriltaan jo sadan vuoden ajan, alkaen ihan parlamentaaristen hallitusten vastustamisesta. Myötämielisyyttä sosiaalipolitiikan tekemiseen on alkanut löytyä käytännössä vasta sotien jälkeen, joskin silloinkin esimerkiksi yleistä sosiaalivakuutusta vastustettiin ja korostettiin perinteistä "oman onnensa seppä"-ajattelua. Suoraan sotien jälkeen kokoomuksessa vallitsi vielä yleisesti (röpkeläinen) ajatus siitä, että hyvinvointivaltion luominen on välivaihe matkalla kohti sosialistista suunnitelmataloutta. Hyvinvointivaltion sijaan kannatettiin "kansalaisten omaa säästäväisyyttä" ja vapaaehtoista auttamista...

Koska historia meni kuten meni ja suomalaiset olivat hyvinvointivaltiokehityksen takana etenevästi 1950-luvulta lähtien, kokoomuksen näkemyksetkin pikkuhiljaa muuttuivat ehkäpä juuri 1970-luvulle tultaessa. Silloinkin kokoomus vielä kerkesi vastustaa esim. peruskoulu-uudistusta liian kalliina ja tasapäistävänä (ehdotettiinpa sen purkamista vielä 1990-luvullakin...). Suomesta ei olisi ikinä tullut hyvinvointivaltiota kokoomuksen johdolla ja siksipä ainakin vähän virnistän aina kun kokoomus sanoo leikkauksilla suojelevansa nimenomaan sitä. Tietenkin ymmärrän, että nykyinen kokoomus ei ole historiasta löytyvä versio ja kuten muutkin puolueet, se ansaitsee tulla arvioiduksi nimenomaan nykyisten linjaustensa pohjalta, jos se nyt pitää erikseen ääneen sanoa.

 

[helderpostiga]

Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.

Tuo 1970-luku on muuten mielenkiintoinen rajaveto siinä mielessä, että päällisin puolin tarkasteltuna sieltä asti Suomen valtiontaloutta on vaivannut periaatteessa yksi ja sama ongelma, eli liiallinen yhteen korttiin nojaaminen. 1970- ja 1980-luvuilla valtiontalouden kasvusta merkittävä osa selittyi Suomen erikoisasemasta Neuvostoliiton kauppakumppanina, ja tuon kortin romahtaminen 1991 johti sitten hyvin tunnettuihin seurauksiin. 1990-luvun lamasta toivuttiin sitten Nokia-korttiin nojaten, ja nyt elämme tuon kortin romahtamisen jälkeistä aikaa odotellen seuraavaa korttia, joka meidät tästä pelastaisi.

Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että molempina aikakausina muutoksia olisi pitänyt tehdä, mutta sen sijaan oltiin vain tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Poliittista raippaa tämän tiimoilta voi hyvillä mielin jakaa vähän joka suuntaan; vaikka kokoomus on ehkä puheissa hokenut samaa varoitusta sieltä 70-luvulta lähtien ja puolue oli suljettuna hallituksesta vuoteen 1987 asti, oli se tuolla "toisen kortin aikakaudella" eniten vastuussa valtiontaloudesta, eikä ainakaan tällä hetkellä näytä, että siitä olisi selvitty kovinkaan paljon paremmin kuin ensimmäisestä. Aiemmasta virheestä ei siis juurikaan opittu edes sivustakatsojana.

Kokoomus oli muuten myös vastuussa valtiontaloudesta näiden aikakausien väliin jäävän laman aikaan, ja senkin hoitaminen sitten meni miten meni.

---

Piti kirjoittaa näistä aiheista tuonne talousketjuun, mutta sattui sopimaan nyt paremmin tänne.

Taloudesta puhuttaessa itse jäin pohtimaan sitä, kuinka paljon oikeasti Suomen geopoliittinenkin asema on vaikuttanut valtiontalouteen (ja tietyllä tapalla vaikuttaa edelleenkin). Esimerkiksi sodilla on ollut merkittävä vaikutus väestörakenteeseen, joka näkyy tietyllä tapaa yhä; sotien jälkeen ei sitten otettu länsimaista Marshall-apua vastaan, mutta maksettiin sotakorvauksia, joka vaikutti merkittävästi talouden kehitykseen; ja nyt 1900-luvun loppupuolella oli tuo erikoisasema suurvalta Neuvostoliiton "ainoana länsimaisena kauppakumppanina". Kun Suomen taloutta vertaillaan jollain tietyllä aikavälillä esimerkiksi länsinaapuri Ruotsiin, tulee itselleni mieleen vain se, että viimeisen 100 vuoden realiteetit ovat olleet näissä kahdessa maassa täysin erilaiset. Ja toki kauemminkin, jopa tuhansia vuosia, mutta mitä kauemmas historiassa mennään, sitä vähäisempiä ne vaikutukset tähän päivään ovat.

Toki en muutenkaan aina oikein ymmärrä tuota Suomen talouden vertailua muihin Pohjoismaihin, muuta kuin ehkä suhteiden osalta. Talouden kannalta esimerkiksi väestömäärä ja väestötiheys ovat kautta aikojen olleet ehkäpä kaikkein merkittävimpiä tekijöitä, ja noiden kannalta Suomi on selvällä takamatkalla kaikkiin muihin kuin öljyvaltio Norjaan verrattuna.

 

[Cobol]

Toki en muutenkaan aina oikein ymmärrä tuota Suomen talouden vertailua muihin Pohjoismaihin, muuta kuin ehkä suhteiden osalta. Talouden kannalta esimerkiksi väestömäärä ja väestötiheys ovat kautta aikojen olleet ehkäpä kaikkein merkittävimpiä tekijöitä, ja noiden kannalta Suomi on selvällä takamatkalla kaikkiin muihin kuin öljyvaltio Norjaan verrattuna.

Ehdottomasti Suomen taloutta tulee verrata mm. Pohjoismaihin ja Saksaan. Olemme Pohjoismainen hyvinvointivaltio, ja verrokkiryhmämme on lähinnä Pohjoismaat ja suurin kauppakumppanimme Saksa.

Vertailusta selviää, että taloudellisessa mielessä olimme hyvinkin samoilla viivoilla Ruotsin ja Tanskan kanssa vuosia sitten. Toki riippuu, mitä indeksejä verrataan. Meidän kannalta olisi järkevämpää tutkia syyt, miksi jäämme talousvertailussa jälkeen kuin selitellä, miksi verrata Suomea muihin.

Suurimpina syinä pidetään mm. työmarkkinoiden joustamattomuutta, joka taas heijastuu yritysten investointeihin ja mm. työperäiseen maahanmuuttoon. Totta kai mm. viennin rakenteella on iso merkitys. Mutta vielä suurempi vaikutus on sillä, että Suomessa tuottavuus ja jalostusaste jäävät jälkeen mm. Tanskasta ja Ruotsista. Näitä on usein avattu palstalla ja linkitetty tutkimuksia tähän liittyen.

Aivan viime vuosiin liittyen olisi syytä tutkia, miten Suomen nostaessa 40 mrd lisää velkaa, Ruotsi ja Tanska pääsevät velkasuhteessaan alle 30 prosenttiin. Ruotsin julkinen velka suhteessa bkt:hen laskee viime vuoden 31:stä 29 prosenttiin, ja Tanskassa päästään jo 28 prosenttiin. Suomessa ollaan jotain 71 prosentissa, eli suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Osuus voisi näyttää vieläkin rumemmalta, mutta bkt:n vahva nimelliskasvu pitää sitä aisoissa.

 

[BigRedCat]

Mitä tarkoitat tällä? @lihaani on siinä väärässä, että kokoomuksen viesti olisi ollut tuollainen 1970-luvulta lähtien, koska todellisuudessa se on ollut sitä juuriltaan jo sadan vuoden ajan, alkaen ihan parlamentaaristen hallitusten vastustamisesta. Myötämielisyyttä sosiaalipolitiikan tekemiseen on alkanut löytyä käytännössä vasta sotien jälkeen, joskin silloinkin esimerkiksi yleistä sosiaalivakuutusta vastustettiin ja korostettiin perinteistä "oman onnensa seppä"-ajattelua. Suoraan sotien jälkeen kokoomuksessa vallitsi vielä yleisesti (röpkeläinen) ajatus siitä, että hyvinvointivaltion luominen on välivaihe matkalla kohti sosialistista suunnitelmataloutta. Hyvinvointivaltion sijaan kannatettiin "kansalaisten omaa säästäväisyyttä" ja vapaaehtoista auttamista...

Koska historia meni kuten meni ja suomalaiset olivat hyvinvointivaltiokehityksen takana etenevästi 1950-luvulta lähtien, kokoomuksen näkemyksetkin pikkuhiljaa muuttuivat ehkäpä juuri 1970-luvulle tultaessa. Silloinkin kokoomus vielä kerkesi vastustaa esim. peruskoulu-uudistusta liian kalliina ja tasapäistävänä (ehdotettiinpa sen purkamista vielä 1990-luvullakin...). Suomesta ei olisi ikinä tullut hyvinvointivaltiota kokoomuksen johdolla ja siksipä ainakin vähän virnistän aina kun kokoomus sanoo leikkauksilla suojelevansa nimenomaan sitä. Tietenkin ymmärrän, että nykyinen kokoomus ei ole historiasta löytyvä versio ja kuten muutkin puolueet, se ansaitsee tulla arvioiduksi nimenomaan nykyisten linjaustensa pohjalta, jos se nyt pitää erikseen ääneen sanoa.

En ole tästä mitenkään eri mieltä. Huomautukseni koskee vain sitä, että varoitus on kenties nyt hyvin perusteltu ja saattoi sitä olla jo mainitulla 70-luvulla eikä se, että jostain asiasta on varoiteltu aiemmin tarkoita ettei asiaan liity substanssia. Usein näin toki on, mutta substanssiin arvio tulee kuitenkin perustaa. Kommenttini siis kumpusi jonkinlaisesta turhautumisesta ikiaikaiseen valitusvirteen siitä, miten mukamas aina leikataan ja näivetetään hyvinvointivaltiota ja köyhiä kohdellaan kaltoin, vaikka samaan aikaan esimerkiksi sosiaalimenoihin käytetään trendinomaisesti aina vain enemmän rahaa. Tilanne ei siis ole niin, kuten koin nimimerkin @lihaani esittävän, että tätä "kokoomuksen lääkettä" olisi jotenkin perusteellisesti kokeiltu ja se olisi osoittautunut kelvottomaksi. Aikalailla juuri päinvastoin.

Kuten todettua, en ole eri mieltä kanssasi mutta tämä menee jo poliittisen historian puolelle. En näe nykyisellä "demarikokoomuksella" kauheasti tekemistä sotia edeltävän Suomen kanssa ainakaan tässä kontekstissa. Mitä tulee pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon Suomessa, koe on vielä kesken sen osalta onko se ylipäätään valettu kestävälle perustalle vai jääkö kokeilu lyhytaikaiseksi. Nykytilanteessa lienee kuitenkin selvää, että jotkut menneisyydessä varoitelleet ovat olleet myös oikeassa.

 

[hammer lynx]

Natoakin Kokoomus huusi ensimmäisenä ja oikeassa olivat.

Ja prinsessa totesi vielä tammikuussa että ei hänen aikanaan.

 

[Satunnainen]

Ja prinsessa totesi vielä tammikuussa että ei hänen aikanaan.

Tuo toki oli arvio, johon suunnilleen kuka tahansa olisi yhtynyt. Vai oliko tuolloin tosiaan jokin taho, joka tosissaan arvioi, että Suomi olisi vuoden sisään liittymässä Natoon?

 

[Satunnainen]

Mutta ei Kokoomuksen taipuminen avannut hallitusovea. SDP ja Keskusta jatkoivat sisäpolitiikkaansa, jossa ulkopoliittiset syyt estivät Kokoomuksen hallitukseen valinnan.

Ja SKDL myös. Sehän oli tuohon aikaan yksi isoista puolueista. Mutta oliko se tosiaan nuo muut puolueet, vai ihan oikeasti ulkopoliittinen syy ts. Moskovan vaatimus, vaiko kenties se, että Kekkonen ei antanut anteeksi, että Kokoomus viimeisenä isoista kääntyi hänen tutkijakseen. Ehkä vähän kaikkia.

Ollaan ajauduttu kauas 2023 vaaleista, mutta ehkä on hyvä näinä aikoina muistaa, että kaikista nykyisistä ongelmista huolimatta asiat voisivat olla paljon huonomminkin, kun miettii noita Kekkoslovakian synkimpiä aikoja.

 

[Mojo]

Tuo toki oli arvio, johon suunnilleen kuka tahansa olisi yhtynyt. Vai oliko tuolloin tosiaan jokin taho, joka tosissaan arvioi, että Suomi olisi vuoden sisään liittymässä Natoon?

Ei kai kukaan muukaan voinut siinä vaiheessa esittää Natoon liittymistä todennäköisenä vaihtoehtona sen enempää seuraavan vuoden kuin seuraavan kymmenenkään vuoden aikana, kun useat tahot eivät suostuneet edes keskustelemaan koko aiheesta ja Demarit omalta osaltaan siellä syvimmässä päässä olivat estämässä keskustelua Halosen ja Tuomiojan johdolla. Kansan mieli muuttui ja siinä vaiheessa vasta alkoi tapahtumaan. Tosin Kepu venkoili aikansa, Demarit riitelivät keskenään loppuun asti ja Vasemmistoliitto on Vasemmistoliitto. Onneksi suurimmalla osalla kuitenkin lopulta valot syttyivät.

 

[Radiopää]

Natoakin Kokoomus huusi ensimmäisenä ja oikeassa olivat.

Tätähän emme voi edes tietää sillä Natoa ei ole testattu. Nato on tällä hetkellä hyvä ratkaisu, mutta 15 vuoden päästä se voi olla huono.

Tuo toki oli arvio, johon suunnilleen kuka tahansa olisi yhtynyt. Vai oliko tuolloin tosiaan jokin taho, joka tosissaan arvioi, että Suomi olisi vuoden sisään liittymässä Natoon?

Tämä on ilveksille liian vaikea yhtälö ymmärtää. Siitä vasta kohu olisikin tullut, jos Marin olisi ohi hallituskumppaneiden ja Suomen virallisen ulkopolitiikka sanonut vievänsä Suomen Natoon.

 

[helderpostiga]

Vertailusta selviää, että taloudellisessa mielessä olimme hyvinkin samoilla viivoilla Ruotsin ja Tanskan kanssa vuosia sitten. Toki riippuu, mitä indeksejä verrataan. Meidän kannalta olisi järkevämpää tutkia syyt, miksi jäämme talousvertailussa jälkeen kuin selitellä, miksi verrata Suomea muihin.

Niin siis, tämä kytkeytyy hyvin vahvasti tuohon oman viestini ydinsisältöön. Suomen eriytyminen verrokkimaista alkoi viimeksi, kun tuo yksi merkittävä kortti kyykkäsi (okei, Nokian lisäksi myös paperiteollisuudessa tapahtui samoihin aikoihin suuria muutoksia), eivätkä sen jälkeiset kolme hallitusta ole saaneet aikaan juuri mitään muutoksia, vaikka on koitettu kaikkia mahdollisia kokoonpanoja - sateenkaarta, porvaria ja vasemmistoa.

En tiedä tarpeeksi verrokkimaista sanoakseni, mutta epäilen, että niissä ei ole usean kymmenen vuoden ajan taloutta rakennettu yhtä vahvasti yhden tai kahden kortin varaan kuin Suomessa. Hieman kyseenalaiselta näyttää mielestäni suomalaisen politiikan kyky talousasioissa - puolueesta riippumatta ja ei ainoastaan lähihistoriassa, vaan pidemmältäkin ajalta. Ehkä tämä on vain oma perstuntumani asioiden kulusta.

Suurimpina syinä pidetään mm. työmarkkinoiden joustamattomuutta, joka taas heijastuu yritysten investointeihin ja mm. työperäiseen maahanmuuttoon. Totta kai mm. viennin rakenteella on iso merkitys. Mutta vielä suurempi vaikutus on sillä, että Suomessa tuottavuus ja jalostusaste jäävät jälkeen mm. Tanskasta ja Ruotsista. Näitä on usein avattu palstalla ja linkitetty tutkimuksia tähän liittyen.

Jep, ja varmasti paljon muitakin syitä työmarkkinoiden lisäksi. Maahanmuuttajien ja viennin näkökulmasta Suomi on varmasti myös sekä sijainniltaan että kieleltään/kulttuuriltaan suhteellisen etäinen verrokkimaihin verrattuna jne. Varmasti näistäkin on puhuttu aiemmin enemmän eri ketjuissa.

Väestörakenteen kannalta huomattavaa on mielestäni se, että Suomella sota ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet ainakin Pohjoismaihin verrattuna isoimman piikin, joten tuota huoltosuhde "velkaa" on ollut eniten, mutta sen paikkaaminen on ollut huonointa. Ei varmaan yllätä, että tämäkin "velka" tuli suurilta osiin maksuun niihin aikoihin kuin em. eriytyminen verrokkimaiden talouskehityksistä alkoi.

Nämä viestini olivat osittain noiden kahden HS artikkelin peruja (Pääkirjoitus ja Tyhjiin puristettu, jotka nostettiin esiin talousketjussa), ja niissä puhuttiin myös esim. suomalaisesta kansanluonteesta: ihmiset ovat säästäväisiä (ei investoida yhtä herkästi kasvuun ja potentiaaliin), perinteisesti on kartettu lainaa (jota tarvittaisiin yritysten kasvattamiseksi) ja suomalaiset myös rahastavat herkemmin menestyvillä yrityksillä varhaisemmassa vaiheessa kuin muualla. Varmasti näihin asioihin vaikuttavat myös jotkin poliittiset päätökset, ja "luonteenlaadusta" puhuminen on muutenkin mielestäni hieman laiskaa argumentointia, mutta helppo näissä asioissa on myös nähdä kaikuja Suomen ja suomalaisten historiasta. Vaikka taloudet olisivatkin verranollisia, valtiot eivät ole veljiä keskenään, vaan perustuksissa voi olla ja onkin kaikenlaisia isompia ja pienempiä eroja.

 

[hammer lynx]

Minun mielestäni Suomen suurin ongelma sekä Kokoomuksen että demareiden osalta on se että ne ovat merkittävästi enemmän vasemmalla kuin Pohjoismaisissa verrokkimaissa.

Toinen lähes yhtä suuri ongelma on AY-liikkeen puusilmäinen änkyröinti ja joustamattomuus.

Äänestän Liberaaleja Kokoomuksen sijasta taas kerran johtuen Kokoomuksen näköalattomuudesta ja suuryritysten tukemisesta johtuen. Vitun tunarit!

 

[Cobol]

Minun mielestäni Suomen suurin ongelma sekä Kokoomuksen että demareiden osalta on se että ne ovat merkittävästi enemmän vasemmalla kuin Pohjoismaisissa verrokkimaissa.

Toinen lähes yhtä suuri ongelma on AY-liikkeen puusilmäinen änkyröinti ja joustamattomuus.

Äänestän Liberaaleja Kokoomuksen sijasta taas kerran johtuen Kokoomuksen näköalattomuudesta ja suuryritysten tukemisesta johtuen. Vitun tunarit!

Totta. Kokoomuksen osalta yksi, mutta kuvaava esimerkki. Asumistuki ja toimeentulotuki. Asumistuki on paisunut järjettömiin mittoihin. Luokkaa 2.5 mrd vuodessa (2022). Kokoomus on muodon vuoksi vikissyt, mutta ei ole tosissaan haastanut järjestelmää. Syykin on selvä. Suuret hyötyjät, kuten SATO, lobbaavat Kokoomusta. Ja niin on käynyt, että noin 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea (2018).

Satoja ellei tuhansia asuntoja vuokraava ja paljon suurempaa määrää vuokralle välittävän Vuokraturvan hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mukaan asumistuesta on tullut vuokria nostava ja sijoittajien tuottoja lihottava automaatti. Asuntosijoittajapiireissä puhutaankin Metsolan mukaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana.

Kokoomus on hyväksynyt ilmeisen lobbauksen vuoksi senkin, että asumisen tukeminen kahdella eri tukimuodolla pahentaa kannustinloukkuja. Yleisessä asumistuessa on omavastuu, mutta toimeentulotuesta asumismenot voidaan korvata pitkäaikaisesti ja täysimääräisesti. Jälkimmäistä taas Soininvaara pitää erittäin tuhoisana.

Jos Kokoomus olisi enemmän oikealla tai markkinatalouspuolue, lähestyminen asumiseen toteutettaisiin vaatimalla koko järjestelmän päivittämistä. En ota yksityiskohtiin kantaa, mutta jotain siihen suuntaan, jossa tehtäisiin sosiaaliturvan uudistus, asetettaisiin jonkinlainen vuosittainen "perustuki" ja ihminen saisi päättää, käyttääkö enemmän rahaa asumiseen vai esimerkiksi johonkin muuhun omavastuun jälkeen.

Äänestän silti Kokoomusta. Pidän Liberaalien tavoitteita hyvinä. Ääni heille merkitsee kuitenkin mahdollisesti vasemmiston valtakauden jatkoa.

 

[Osmo Rapeli]

Posin kautta: luulen, että tuleva hallituspohja ei missään tapauksessa enää toista Jari Leppää tai Antti Kurvista aiemmilla/nykyisillä positioillaan. Saa ainakin uuden naaman sitten kehen vittuuntua totaalisesti tai vielä enemmän, mutta hyvin huonosti saisi pahempaan jatkaja onnistua/epäonnistua.

 

[hammer lynx]

Totta. Kokoomuksen osalta yksi, mutta kuvaava esimerkki. Asumistuki ja toimeentulotuki. Asumistuki on paisunut järjettömiin mittoihin. Luokkaa 2.5 mrd vuodessa (2022). Kokoomus on muodon vuoksi vikissyt, mutta ei ole tosissaan haastanut järjestelmää. Syykin on selvä. Suuret hyötyjät, kuten SATO, lobbaavat Kokoomusta. Ja niin on käynyt, että noin 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea (2018).

Satoja ellei tuhansia asuntoja vuokraava ja paljon suurempaa määrää vuokralle välittävän Vuokraturvan hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mukaan asumistuesta on tullut vuokria nostava ja sijoittajien tuottoja lihottava automaatti. Asuntosijoittajapiireissä puhutaankin Metsolan mukaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana.

Kokoomus on hyväksynyt ilmeisen lobbauksen vuoksi senkin, että asumisen tukeminen kahdella eri tukimuodolla pahentaa kannustinloukkuja. Yleisessä asumistuessa on omavastuu, mutta toimeentulotuesta asumismenot voidaan korvata pitkäaikaisesti ja täysimääräisesti. Jälkimmäistä taas Soininvaara pitää erittäin tuhoisana.

Jos Kokoomus olisi enemmän oikealla tai markkinatalouspuolue, lähestyminen asumiseen toteutettaisiin vaatimalla koko järjestelmän päivittämistä. En ota yksityiskohtiin kantaa, mutta jotain siihen suuntaan, jossa tehtäisiin sosiaaliturvan uudistus, asetettaisiin jonkinlainen vuosittainen "perustuki" ja ihminen saisi päättää, käyttääkö enemmän rahaa asumiseen vai esimerkiksi johonkin muuhun omavastuun jälkeen.

Äänestän silti Kokoomusta. Pidän Liberaalien tavoitteita hyvinä. Ääni heille merkitsee kuitenkin mahdollisesti vasemmiston valtakauden jatkoa.

Mielestäni asumistuen pitäisi olla vakio eli max esim. 500€ kuussa riippumatta asutko Kalliossa vai Sevettijärvellä.
Toinen vaihtoehto on Wienin mallinen vuokrakatto, joka ei valu gryndereiden ja AY-mafuan taskuun.

 

[MarkoPalo]

Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.

Oikeastaan jo paljon kauemmin, yli sadan vuoden ajan. Ollen pääsääntöisesti oikeassa tässä.

Muutenkin, jos kokoomuslaisia politiikkaa olisi ymmärretty laajemminkin ja pitkäkestoisesti toteuttaa jo vuosikymmeniä, olisimme nyt taatusti taloudellisesti vahvemmassa asemassa, hyvinvointipalvelut maassa nykyistä huomattavasti paremmalla tolalla, valtion talous ylijäämäinen ja turvallisuuspoliittisesti olisimme olleet NATOn piirissä suunnilleen yhtä kauan kuin EU:ssa. Oltaisiin kenties päästy myös järjettömästä ay-liikkeen mafiavallastakin eteenpäin, etenkin mitä tulee laittomiin lakkoihin, siis työrauhan aikana liikkeelle polkaistuihin ”mielensäpahoituslakkoihin” yms. Elinkeinoelämämme ja valtion taloutemme voisi olla Ruotsin kaltainen, maustettuna nyky-Viron ärhäkkäällä ulkopolitiikalla. Vasemmistovetoinen ja demarijohtoinen politiikka on ollut isoksi haitaksi maan ja kansalaisten kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Noin niinkuin lyhyesti todetakseni

 

[Satunnainen]

Muutenkin, jos kokoomuslaisia politiikkaa olisi ymmärretty laajemminkin ja pitkäkestoisesti toteuttaa jo vuosikymmeniä, olisimme nyt taatusti taloudellisesti vahvemmassa asemassa, hyvinvointipalvelut maassa nykyistä huomattavasti paremmalla tolalla, valtion talous ylijäämäinen ja turvallisuuspoliittisesti olisimme olleet NATOn piirissä suunnilleen yhtä kauan kuin EU:ssa.

Kokoomus pääsi pitkän oppositioajan jäljeen hallitukseen vuonna 1987, ja heti pääministeripuolueeksi. Nyt on menossa yhdeksäs vaalikausi tuosta alkaen, ja niistä seitsemän aikana Kokoomus on ollut hallituksessa ja kahden aikana oppositiossa. Vuosina siis 36 vuoden aikana 28 vuotta hallituksessa ja 8 vuotta oppositiossa. Ja hallituksessa ollessa aina joko pääministeri tai valtiovarainministeri on ollut kokoomuslainen. Voisi siis kuvitella, että hallituksien politiikassa on ollut myös kokoomuslaisuutta, vai onko nyt niin, että Kokoomus on ollut heikko hallitusneuvottelija ja hallitustyössä kumppaniensa vietävissä?

 

[Fordél]

Kokoomus pääsi pitkän oppositioajan jäljeen hallitukseen vuonna 1987, ja heti pääministeripuolueeksi. Nyt on menossa yhdeksäs vaalikausi tuosta alkaen, ja niistä seitsemän aikana Kokoomus on ollut hallituksessa ja kahden aikana oppositiossa. Vuosina siis 36 vuoden aikana 28 vuotta hallituksessa ja 8 vuotta oppositiossa. Ja hallituksessa ollessa aina joko pääministeri tai valtiovarainministeri on ollut kokoomuslainen. Voisi siis kuvitella, että hallituksien politiikassa on ollut myös kokoomuslaisuutta, vai onko nyt niin, että Kokoomus on ollut heikko hallitusneuvottelija ja hallitustyössä kumppaniensa vietävissä?

Kyllä, toki Suomessahan ei ole ainakaan vuosikymmeniin toteutettu minkään puolueen politiikkaa vaan aina jonkinlaista konsensuspolitiikkaa. Parhaillaan toteutetaan viherpunamulta-politiikkaa. Puheet jostain pelkän kokoomuslaisen politiikan toteuttamisesta ja Suomessa olisi esim. parempi taloustilanne, ovat täyttä utopiaa. Tuolle politiikalle kun ei ole ollut kuin maksimissaan noin neljäsosan äänestäjistä kannatus.

 

[mjr]

Oikeastaan jo paljon kauemmin, yli sadan vuoden ajan.

Tuota, siis Kokoomus pitkään vastusti koko hyvinvointivaltion ideaa... Ja ylipäänsä puolue on kokenut valtavia murroksia historiansa aikana (kuten muutkin perinteiset puolueet). Esim. oli aika kun Maalaisliitto suhtautui hyvin nuivasti virkamiesten palkankorotuksiin, ja oli jopa laskemassa palkkoja, kun pienehkö virkamiespuolue, Kokoomus oli ihan toisilla linjoilla. Sitten oli aika, kun Kokoomus suhtautui hyvin kriittisesti liberaalidemokratiaan ja flirttaili hyvin vaarallisesti radikaalin äärioikeiston kanssa, eikä korporativismi tuntunut olleenkaan miltään kirosanalta jne.

 

[MarkoPalo]

Tuota, siis Kokoomus pitkään vastusti koko hyvinvointivaltion ideaa... Ja ylipäänsä puolue on kokenut valtavia murroksia historiansa aikana (kuten muutkin perinteiset puolueet). Esim. oli aika kun Maalaisliitto suhtautui hyvin nuivasti virkamiesten palkankorotuksiin, ja oli jopa laskemassa palkkoja, kun pienehkö virkamiespuolue, Kokoomus oli ihan toisilla linjoilla. Sitten oli aika, kun Kokoomus suhtautui hyvin kriittisesti liberaalidemokratiaan ja flirttaili hyvin vaarallisesti radikaalin äärioikeiston kanssa, eikä korporativismi tuntunut olleenkaan miltään kirosanalta jne.

Niin teki. Vastusti hyvinvointivaltion ideaa siis. Mutta alkuperäinen @lihaanin kommentti oli, että Kokoomus on ”esittänyt sopeutustoimia 1970 -luvulta lähtien” ja siihen vastasin että ”sopeutustoimia” on esitetty yli sadan vuoden ajan. Erityyppisiä sopeutustoimia toki kuin mitä tänä päivänä tarkoitetaan