Tätä samaa Kokoomus on hokenut 1970-luvulta lähtien.
Tuo 1970-luku on muuten mielenkiintoinen rajaveto siinä mielessä, että päällisin puolin tarkasteltuna sieltä asti Suomen valtiontaloutta on vaivannut periaatteessa yksi ja sama ongelma, eli liiallinen yhteen korttiin nojaaminen. 1970- ja 1980-luvuilla valtiontalouden kasvusta merkittävä osa selittyi Suomen erikoisasemasta Neuvostoliiton kauppakumppanina, ja tuon kortin romahtaminen 1991 johti sitten hyvin tunnettuihin seurauksiin. 1990-luvun lamasta toivuttiin sitten Nokia-korttiin nojaten, ja nyt elämme tuon kortin romahtamisen jälkeistä aikaa odotellen seuraavaa korttia, joka meidät tästä pelastaisi.
Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että molempina aikakausina muutoksia olisi pitänyt tehdä, mutta sen sijaan oltiin vain tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Poliittista raippaa tämän tiimoilta voi hyvillä mielin jakaa vähän joka suuntaan; vaikka kokoomus on ehkä puheissa hokenut samaa varoitusta sieltä 70-luvulta lähtien ja puolue oli suljettuna hallituksesta vuoteen 1987 asti, oli se tuolla "toisen kortin aikakaudella" eniten vastuussa valtiontaloudesta, eikä ainakaan tällä hetkellä näytä, että siitä olisi selvitty kovinkaan paljon paremmin kuin ensimmäisestä. Aiemmasta virheestä ei siis juurikaan opittu edes sivustakatsojana.
Kokoomus oli muuten myös vastuussa valtiontaloudesta näiden aikakausien väliin jäävän laman aikaan, ja senkin hoitaminen sitten meni miten meni.
---
Piti kirjoittaa näistä aiheista tuonne talousketjuun, mutta sattui sopimaan nyt paremmin tänne.
Taloudesta puhuttaessa itse jäin pohtimaan sitä, kuinka paljon oikeasti Suomen geopoliittinenkin asema on vaikuttanut valtiontalouteen (ja tietyllä tapalla vaikuttaa edelleenkin). Esimerkiksi sodilla on ollut merkittävä vaikutus väestörakenteeseen, joka näkyy tietyllä tapaa yhä; sotien jälkeen ei sitten otettu länsimaista Marshall-apua vastaan, mutta maksettiin sotakorvauksia, joka vaikutti merkittävästi talouden kehitykseen; ja nyt 1900-luvun loppupuolella oli tuo erikoisasema suurvalta Neuvostoliiton "ainoana länsimaisena kauppakumppanina". Kun Suomen taloutta vertaillaan jollain tietyllä aikavälillä esimerkiksi länsinaapuri Ruotsiin, tulee itselleni mieleen vain se, että viimeisen 100 vuoden realiteetit ovat olleet näissä kahdessa maassa täysin erilaiset. Ja toki kauemminkin, jopa tuhansia vuosia, mutta mitä kauemmas historiassa mennään, sitä vähäisempiä ne vaikutukset tähän päivään ovat.
Toki en muutenkaan aina oikein ymmärrä tuota Suomen talouden vertailua muihin Pohjoismaihin, muuta kuin ehkä suhteiden osalta. Talouden kannalta esimerkiksi väestömäärä ja väestötiheys ovat kautta aikojen olleet ehkäpä kaikkein merkittävimpiä tekijöitä, ja noiden kannalta Suomi on selvällä takamatkalla kaikkiin muihin kuin öljyvaltio Norjaan verrattuna.