Eduskuntavaalit 2023

[Walrus21]

Minut tuo Iltalehden vaalikone sijoittaa melkolailla oikeistoakselin ääripäähän. Liberaali konservatiivi akselilla tulos on tietysti konservatiivisen puolella, mutta tässä on minusta pieni ongelma. Käytännössä kaikki oikeistolaiset sijoittuu noissa konservatiiveihin ja liberaalin puolelle pääsee vain vasemmistossa. Olisi ehkä kyllä syytä uudistaa näitä standardeja, kun ainoat liberaalit muka ovat vasemisto.

Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdalla. Kaikissa vaalikoneissa ja arvokartoissa sijoitun "alaoikealle", eli arvoliberaalille puolelle mutta kuitenkin keskustasta oikealle. Lähimmät puolueet ovat yleensä liberaalit, kokoomus, rkp ja jossain määrin vihreät.

Tulokseen pääsee suomalaisen politiikan kontekstissa seuraavasti: Talouskysymyksissä kannattaa ennemmin verojen laskua kuin nostoa. Kuntapolitiikassa priorisoi menoleikkaukset veronkorotusten/velkaantumisen edelle.

Arvoakselilla päädyn liberaalille puolelle, koska minulle on aika lailla se ja sama, miten ihmiset viettävät henkilökohtaista elämäänsä. Vastustan uskonnollista vallankäyttöä julkisissa asioissa, en usko ankaraan kuriin kouluopetuksessa enkä koe, että yhteiskunnassa olisi sananvapaus jotenkin radikaalisti uhattuna. Konservatiivit ovat näistä kaikista asioista pääsääntöisesti eri mieltä kanssani.

Sitten voi tietysti keskustella, onko liberaalia kannattaa vaikkapa huumeiden käyttöhuoneita. Konservatiiveille huumeiden ja seksin kaltaiset aiheet ovat yleensä moraalikysymyksiä, kun taas itse lähestyn niitä käytännön ongelmina. Toisin sanoen voin asettua vaikkapa käyttöhuoneiden perustamisen puolelle, jos on arvioitavissa, että sitä kautta huumekuolemien määrä laskee ja vaikutukset yhteiskunnalle ovat nettopositiiviset.

Liberaalismi kun minun käsittääkseni lopulta aika oikeistolainen aate, jossa keskiössä on yksilön vapaus olla sellainen kun on ja päättää itse itsestään. Tähän vapauteen lopulta vasemmistolainen vapauden riisto veroin ei oikein istu kovin hyvin.

Liberalismi – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Liberalismista voisi kirjoittaa vaikka 10 sivua pääsemättä mihinkään selkeään johtopäätökseen. Noin yleisesti sanoisin kuitenkin, että kannattaa aina palata siihen, millainen ihmiskuva erilaisilla poliittisilla ryhmittymillä on.

Kokoomukselle liberalismi on etupäässä joukko negatiivisia vapauksia (=vapaus jostakin). Tämä nojaa Ranskan vallankumouksesta liikkeelle lähteneeseen irtiottoon sääty-yhteiskunnasta, aristokratiasta ja kuninkaanvallasta. Toki siis myös demokratiaan ja yksilönvapauteen ynnä muihin nyky-yhteiskunnan kulmakiviin. Toisin sanoen oikeistolle liberalismi on sitä, että luotetaan yksilöön ja hänen ponnisteluihin. Lopputulos sitten on mitä on, mutta ainakin kaikille annettiin mahdollisuus.

Vasemmiston ihmiskäsitys taas nojaa enemmän siihen, että ihmisten pitäisi olla jokseenkin tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, miten hyödyllisiä tai menestyksekkäitä he ovat. Yhteiskunnallisen "hyvän" toivotaan jakautuvan kaikille eikä vain niille, joilla on kykyä ja lahjakkuutta sen luomiseen. Tällöin valtio on se instrumentti, jonka avulla tasataan lähtökohtia sekä myös lopputulemaa.

Tämä nyt voi kuulostaa näin sanottuna epäreilulta "tasapäistämiseltä". Pitää kuitenkin muistaa, että monet yhteiskunnalliset asemat ovat vahvasti periytyviä; jos synnyt hyvään perheeseen, saat yleensä hyvät valmiudet opinnoissa menestymiseen ja lopulta työelämään. Kokoomus toki kannattaa vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta tämä tapahtuu usein enemmän ideologisella kuin käytännön tasolla.

Tässä mielessä vasemmisto on tavallaan sosiaalisen liikkuvuuden puolella, sillä he kannattavat positiivisia vapauksia (=mahdollisuus johonkin) julkisen vallan tukemina. Eli jos jollakin köyhän perheen lapsella ei ole varaa urheiluharrastukseen, kunta tai muu julkinen taho antaa siihen tukea. Se tuki tulee pääsääntöisesti verorahoitteisesti, jolloin oikeisto yleensä vastustaa sitä. Tällainen tukeminen tietysti parantaa heikoista lähtökohdista ponnistavia, ja voisikin sanoa, että Suomen hyvinvointivaltio rakennettiin aika vahvasti tältä pohjalta.

Nykyisin puolueet eivät enää ole ryhmittyneet kovin tiukasti yhteiskunnallisten asemien mukaan. Mutta karkeasti arvioiden lienee kuitenkin totta, että hyväosaiset kannattavat omien asemiensa pysyvyyttä, kun taas heikommin pärjäävät toivovat "varallisuuden uusjakoa". Eivät toki mitään vallankumousta, mutta sellaisia politiikkatoimia, joilla pelikenttää tasoitetaan.

Näitä tavoitteita harvemmin lausutaan julki, koska sehän kuulostaisi pahalta, jos vasemmisto olisi ryöväämässä yksilöiden kovalla työllä ansaitsemat rahat, tai jos oikeisto toteaisi olevan reilua, että osa ihmisistä nyt vain saa sen Erottajan hotelleineen ennen kuin noppaa on heitetty kertaakaan.

 

[mjr]

Näin se varmasti on, mutta miksi ihmiset, joita ei kiinnosta jotkut kansallisidentiteettiset väännöt, täytyy pakottaa tiettyyn kielimuottiin? Miksei ihmiset saa suhtautua opiskeluunsa halutessaan pragmaattisesti omaa tulevaisuuttaan rakentaen?

Ja kuten tiedät, arvostan sitä, että koulussa on myös sivistäviä aineita jotka muokkaavat meitä tähän yhteiseen kulttuuriimme, mutta ainakin itselleni pakkoruotsi on aina ollut pelkkää loputonta utilitaristista sanojen ulkoa opettelemista ja niin se on varmasti valtaosalle suomalaisia. Historian opinnot ovat välittäneet minulle sitä informaatiota kulttuurista ja kansallisesta identiteetistä. Enkä kiellä, etteikö tietyissä akateemisissa piireissä ruotsin opinnot voisi avata uusia ulottuvuuksia kulttuuriin, mutta tämä on mahdollista ja kiinnostavaa vain pienelle osalle kansaa.

Tosiaan, otin vain tangentin tuosta viestistäsi - hyvin tiedän, että sinulle tämä historiallinen tausta ei ole mitenkään outo. Vaikka ehkä ei sitten niin merkityksellinen. Minulle se on. Jokin pakkoruotsi on nykyisellään itsessään sangen triviaali kysymys: se voitaisiin järjestää paljon kevyemmin, mutta silti on hyvä, että jokainen suomenkielinen koulussa tutustuu toiseen kansalliskieleemme edes jollakin tasolla.

Mutta pakkoruotsista on siis tullut tetty symboli - kun öyhöt puhuvat siitä niin pohjimmiltaan he puhuvat kaksikielisyydestämme ja pohjoismaisuudestamme. En näe että pitäisi helpolla luopua edes tästä ei niin kovin olennaisesta puolustusasemasta, koska asialla on itseään laajempaa poliittista merkitystä.

 

[Sonny Burnett]

Se on hyvännäköinen. En sano tätä sinulle, vaan yleisesti, että on itsepetosta, jos väittää ettei tuo vaikuttaisi. Ulkonäkö yhdistettynä hyvään englanninkielen taitoon, selkeään viestintään ja tietyissä piireissä trendikkääseen uusvasemmistolaiseen arvomaailmaan.

Marin on Alfanaaras.

Ei pelkkä ulkonäkö ja puhelahjat riitä politiikan ankarilla pelikentillä kriisiaikoina.

 

[olkikuukkeli]

Liberalismista voisi kirjoittaa vaikka 10 sivua pääsemättä mihinkään selkeään johtopäätökseen. Noin yleisesti sanoisin kuitenkin, että kannattaa aina palata siihen, millainen ihmiskuva erilaisilla poliittisilla ryhmittymillä on.

Kokoomukselle liberalismi on etupäässä joukko negatiivisia vapauksia (=vapaus jostakin). Tämä nojaa Ranskan vallankumouksesta liikkeelle lähteneeseen irtiottoon sääty-yhteiskunnasta, aristokratiasta ja kuninkaanvallasta. Toki siis myös demokratiaan ja yksilönvapauteen ynnä muihin nyky-yhteiskunnan kulmakiviin. Toisin sanoen oikeistolle liberalismi on sitä, että luotetaan yksilöön ja hänen ponnisteluihin. Lopputulos sitten on mitä on, mutta ainakin kaikille annettiin mahdollisuus.

Vasemmiston ihmiskäsitys taas nojaa enemmän siihen, että ihmisten pitäisi olla jokseenkin tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, miten hyödyllisiä tai menestyksekkäitä he ovat. Yhteiskunnallisen "hyvän" toivotaan jakautuvan kaikille eikä vain niille, joilla on kykyä ja lahjakkuutta sen luomiseen. Tällöin valtio on se instrumentti, jonka avulla tasataan lähtökohtia sekä myös lopputulemaa.

Hyvä teksti. Minusta järkevin tapa yksinkertaistaa vasemmistolainen ja oikeistolainen politiikka on puhua valtion tehtävistä. Oikeistolainen valtio tekee vähemmän kuin vasemmistolainen valtio. Negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteet ovat myös tärkeitä kun päädytään joko heikkoon tai vahvaan valtioon, aivan kuten kuvailitkin. Vasemmistolaisittain virittyneessä yhteiskunnassa esimerkiksi perusoikeuksien määrittely on yleensä huomattavan laajaa. Ajatellaan, että esimerkiksi terveys (ne kalliitkin sairaudet), ravinnon saatavuus, asuminen ym. ovat viime kädessä valtion turvaamia, mikäli henkilö syystä tai toisesta ei itse pysty näitä asioita järjestämään. Kuvailemiasi vastuita on siis vähemmän, vapautta jonkin määritelmän mukaan ehkä enemmän, mutta tulonsiirtoja myös, eli verottajan ote kansalaisesta on lujempi.

Pelkästä liberalismista ja konservatismista puhuminen on väistämättä harhaanjohtavaa ilman näitä tarkennuksia. Yhdysvalloissakin liberalismi poliittisessa puheessa on alkanut yhä enemmän tarkoittaa ns. arvoliberalismia aikaisemman enemmän talouteen kytkeytyneen merkityksen sijaan.

@Artturenos

Liberaalismi kun minun käsittääkseni lopulta aika oikeistolainen aate, jossa keskiössä on yksilön vapaus olla sellainen kun on ja päättää itse itsestään. Tähän vapauteen lopulta vasemmistolainen vapauden riisto veroin ei oikein istu kovin hyvin.

Kuvailemaasi liberalismia ei voi täsmällisesti määritellä vasemmisto-oikeistoakselilla. Jos katsotaan "julkioikeistolaisia arvokonservatiiveja", vaikkapa Suomen perussuomalaisia ja Amerikan republikaaneja niin huomataan, ettei tähän oikeistolaisuuden muotoon kuulu "vapaus olla sellainen kun on ja päättää itse itsestään". PS esim. puoluekuria käyttäen on vastustanut vaikkapa sukupuolineutraalia avioliittolakia, translakia, republikaanijohtoisissa osavaltiossa taas on otettu jopa uudestaan käyttöön kirjojen mustia listoja ja vastaavia kaiken muun häröilyn ja liberaalien kyynelten juomisen lomassa. Tämä ei tietenkään estä puhumasta suuremmista yksilönvapauksista samaan aikaan kun kaikki itsestä poikkeava koetaan vastenmielisenä ja pyritään kieltämään...

Monesti oikeistokonsevatiivit kyllä kokevat, että yhteiskunnan emansipaatiokehitys on uhka heidän omia oikeuksiaan vastaan. Eli jos joku saa lisää oikeuksia, meidän oikeuksillamme ei vähintään ole samaa arvoa kuin ennen. Siksi arvoista puhuminen on tärkeää, koska arvoliberaali oikeistolainen voi olla täysin päinvastaista mieltä - esim. suurin osa kokoomuksesta ja vielä isompi osa RKP:stä - ja toisaalta monella tavalla vasemmistoa edustavat puolueet - vaikkapa joskus KD ja esim. Soinin perussuomalaiset - saattavat olla oikeistokonservatiivin kanssa ihan samaa mieltä vaikkapa homostelusta.

 

[Artturenos]

Tosiaan tuo pohjois etelä akseli on haastava määriteltävä. Kuitenkin jollain muotoa siihen sijoittumista olisi syytä uudistaa, koska mielestäni ei ole järkeä, että noin pääsääntöisesti neljästä ruudusta vain kahteen tulee kunnolla tavaraa. Konservatiivi-liberaali akselilla sijoittuminen painottaa siis liikaa vasemmistolaisia liberaaliuden arvoja mitä oikeistolaisia liberaaliuden arvoja.

Tilannetta kuvastaa mielestäni hyvin, että itse Liberaalipuolue ei sijoitu ainakaan tuossa Iltalehden kartassa liberaaleihin. Toki kyseessä pieni puolue joten otanta ja tarkkuus voi olla kyseenalainen.

 

[peksa]

Marin tekee fiksusti kun on ehdokkaana Pirkanmaalla. Mikäli olisi lähtenyt Helsinkiin niin Demareille olisi tullut rumasti turpiin täällä kun sen jälkeen vaihtoehtoja olisi Marko Asell, Lauri Lyly, Ilmari Nurminen, Pia Viitanen tunnetuimmat. Näillä kaikilla toki oma kannattajakunta mutta kakkosketjussa toistaiseksi.

 

[Lystikäs]

Jokin pakkoruotsi on nykyisellään itsessään sangen triviaali kysymys: se voitaisiin järjestää paljon kevyemmin, mutta silti on hyvä, että jokainen suomenkielinen koulussa tutustuu toiseen kansalliskieleemme edes jollakin tasolla.

Tämä olisi mielestäni hyvä kompromissi. Ruotsin alkeiden pakko-opiskelu voisi olla ihan perusteltu pieni tutkimusretki koululaiselle, jos se jälkeen sen vaihtuisi vapaaehtoiseksi muiden kielien rinnalle. Ne, joille sen opiskelu on ollut mieluisaa, poimisi sen varmasti vapaaehtoisena, muut voisivat halutessaan napata jonkun muun kielen alkeet. Tilastojen mukaan ruotsi taantuu muutenkin alkeiden tasolle useimmilla suomalaisilla (joillain se kuihtuu täysin), joten en usko, että se vaikuttaisi ainakaan negatiivisesta tulevien sukupolvien ruotsinkielen taitoon.

 

[mjr]

Minulle liberalismi on se perusarvo - kunkin yksilön tulee saada lakien ja oikeusvaltion suojassa tehdä ja ajatella mitä haluaa, ellei rajoita toisten oikeutta samaan. Tämä jättää vain pienen harmaan alueen ongelmia ratkaista. Vapaus ja yksilöllisyys ovat korkeimmat arvot.

Mutta sitten ostin kyllä päivityspakkauksen eli sosiaaliliberalismin: ihminen voi olla muodollisesti vapaa, mutta jos hän näkee nälkää tai on 9-vuotias nokikolari tekemässä "vapaata" sopimusta tehtaanomistajan kanssa niin ei hän kuitenkaan ole todellakaan reaalisesti vapaa vaan on olosuhteiden vanki jossain barbaarisessa ja primitiivisessä luonnontilassa. Tarvitaan yhteiskunta, joka mahdollistaa todellisen vapauden mahdollisimman suurelle joukolle - vapauden myös kilpailla yhteiskunnallisesti mahdollisimman tasaisella pelikentällä.

Eli esim. koulujärjestelmän tulisi olla avoin ja ilmainen, sairaanhoidon tulisi olla avoin ja huokea, markkinatalouden satunnaisuuksia tulisi lieventää työttömyysturvalla ja toimeentulotuella jne. Ei pitäisi olla niin että vanhempien tai isovanhempien tai esivanhempien onni tai onnettomuus jo valmiiksi ratkaisisi lapsen kohtalon. Ainakaan siihen huonoon suuntaan.

 

[Artturenos]

Minulle liberalismi on se perusarvo - kunkin yksilön tulee saada lakien ja oikeusvaltion suojassa tehdä ja ajatella mitä haluaa, ellei rajoita toisten oikeutta samaan. Tämä jättää vain pienen harmaan alueen ongelmia ratkaista. Vapaus ja yksilöllisyys ovat korkeimmat arvot.

Mutta sitten ostin kyllä päivityspakkauksen eli sosiaaliliberalismin: ihminen voi olla muodollisesti vapaa, mutta jos hän näkee nälkää tai on 9-vuotias nokikolari tekemässä "vapaata" sopimusta tehtaanomistajan kanssa niin ei hän kuitenkaan ole reaalisesti vapaa vaan on vanki jossain barbaarisessa ja primitiivisessä luonnontilassa. Tarvitaan yhteiskunta, joka mahdollistaa reaalisen vapauden mahdollisimman suurelle joukolle - vapauden myös kilpailla yhteiskunnallisesti mahdollisimman tasaisella pelikentällä.

Eli esim. koulujärjestelmän tulisi olla avoin ja ilmainen, sairaanhoidon tulisi olla avoin ja huokea, markkinatalouden satunnaisuuksia tulisi lieventää työttömyysturvalla jne. Ei pitäisi olla niin että vanhempien tai isovanhempien tai esivanhempien onni tai onnettomuus jo valmiiksi ratkaisisi lapsen kohtalon. Ainakaan siihen huonoon suuntaan.

Tätä tottakai me kaikki toivomme. Oman käsityksen mukaan Suomessa ei ole yhtään suurempaa niin radigaalia puoluetta, joka haluaisi oikeasti ihmisille pahaa. Kyse lienee lähinnä siitä, että on erilaisia näkemyksiä joilla se hyvä yksilölle eli vapaus hyvään elämään ja yhteinen hyvä saavutetaan.

En todellakaan usko sen kaltaiseen ajatteluun, että esimerkiksi Kookoomus ajaa mitä ajaa sen takia et siellä haluttaisiin alistaa ja riistää köyhempien vapaus. Uskon siihen, että kaikilla lopulta on yhteinen tähtäin mahdollisimman menestynyt Suomi jossa ihmisen on hyvä olla. Tämän takia minusta taloudellinen menestyminen niin valtion kun yksilön tasolla on vain yhteisen hyvän eli vapauden rakentamista, kun taas vasemmistossa ajatus tuntuu olevan hieman erilainen, enkä nyt palaa siihen.

 

[mjr]

Oman käsityksen mukaan Suomessa ei ole yhtään suurempaa niin radigaalia puoluetta, joka haluaisi oikeasti ihmisille pahaa.

No ei varmasti ole - ja Kokoomus nyt historiallisesta näkökulmasta katsoen on sangen selkeästi sosiaaliliberaali puolue. Oikeastaan kaikki vakiintuneet puolueet ovat.

 

[Beltran]

Coolbetillä voi veikata Ek-vaalien voittajapuoluetta. Juuri nyt kertoimet ovat
Kokoomus 1,50
Perussuomalaiset 3,25
SDP 7,00
joku muu 100,00

 

[mjr]

Coolbetillä voi veikata Ek-vaalien voittajapuoluetta. Juuri nyt kertoimet ovat
Kokoomus 1,50
Perussuomalaiset 3,25
SDP 7,00
joku muu 100,00

Olisiko kuitenkin alikerroin Kokoomukselle? - toki yksikään gallup ei ole näyttänyt sitä muualla kuin vähintään suht selkeässä johdossa.

 

[Cobol]

Olisiko kuitenkin alikerroin Kokoomukselle? - toki yksikään gallup ei ole näyttänyt sitä muualla kuin vähintään suht selkeässä johdossa.

Coolbetin arviot ovat prosentteina deduktio huomioiden:

Kok 59.1 %
PS 27.3 %
SDP 12.7 %
Muut 0.9 %

Kun palautus euroa kohden on 0.89 senttiä, saadaan yllä esitetyt kertoimet. Coolbetin arvio on mielestäni prosentteina liian korkea, ja deduktio pudottaa Kokoomuksen kertoimen mielestäni vielä enemmän alikertoimeksi.

Karkeasti arvioiden vaalivoittajaksi itselläni on nyt Kokoomus luokkaa 52, PS 33 ja SDP 15 prosenttia. Kokoomuksen trendi on ollut laskeva. Historiallisesti näin käy usein ja historiallisesti aiemmin pidempään ykköstykkinä ollut, mutta ennen vaaleja lasketellut, on silti vaaleissa ykkönen.

Nämä vaalit ovat kuitenkin mielestäni selvä poikkeus muutamaan vuosikymmeneen. Vastakkain ovat blokkipuolueet SDP+Vihr+Vas vs PS ja tämä asetelma voi kääntää Perussuomalaiset vaalivoittoon. Kokoomus on hieman jäämässä statistin osaan ellei puolue saa mitään positiivista itsestään näkyviin.

 

[12961]

Tämä olisi mielestäni hyvä kompromissi. Ruotsin alkeiden pakko-opiskelu voisi olla ihan perusteltu pieni tutkimusretki koululaiselle, jos se jälkeen sen vaihtuisi vapaaehtoiseksi muiden kielien rinnalle. Ne, joille sen opiskelu on ollut mieluisaa, poimisi sen varmasti vapaaehtoisena, muut voisivat halutessaan napata jonkun muun kielen alkeet. Tilastojen mukaan ruotsi taantuu muutenkin alkeiden tasolle useimmilla suomalaisilla (joillain se kuihtuu täysin), joten en usko, että se vaikuttaisi ainakaan negatiivisesta tulevien sukupolvien ruotsinkielen taitoon.

Ihan hyvä idea. Miksei useammankin kielen perusalkeista (ja ehkä myös antropologisesta pintaraapaisusta) koostuva vuosikurssi. Tuo kulttuurin ottaminen mukaan voisi herättää kiinnostusta kielten opiskeluun.

Tämä ruotsin kielen osaamisen tarve on omasta positiosta katsottuna työelämässäkin nykyään minimaalista. Vaikka on meille suuri ja tärkeä kauppakumppani ja meidänkin lafkassa kontakteja on paljon. Vaikka puhut ruotsalaisille yhteistyökumppaneille kohtuu hyvääkin ruotsia, kääntävät todella helposti englanniksi. Ovat tosin suurimmaksi osaksi etelästä ja vääntävät vahvaa skånea ja smålantia. Mulle nuo menisi ihan ok, mutta ehkä ovat huomanneet että yleensä suomalaisille kankeita ymmärtää.

Ja onhan se kaupankäyntikin molemmin puolin tasapuolisempaa kun kumpikin puhuu hyvää vierasta kieltä. Englantia kaikille, joskus yhden kanssa leikitään saksallakin. Sehän on lähinnä hyvää kielitreeniä molemmille.

 

[hammer lynx]

Tämä ruotsin kielen osaamisen tarve on omasta positiosta katsottuna työelämässäkin nykyään minimaalista. Vaikka on meille suuri ja tärkeä kauppakumppani ja meidänkin lafkassa kontakteja on paljon. Vaikka puhut ruotsalaisille yhteistyökumppaneille kohtuu hyvääkin ruotsia, kääntävät todella helposti englanniksi. Ovat tosin suurimmaksi osaksi etelästä ja vääntävät vahvaa skånea ja smålantia. Mulle nuo menisi ihan ok, mutta ehkä ovat huomanneet että yleensä suomalaisille kankeita ymmärtää.

Ja onhan se kaupankäyntikin molemmin puolin tasapuolisempaa kun kumpikin puhuu hyvää vierasta kieltä.

Mulla sama homma mutta vaihtavat englantiin kun eivät halua kuulla ruotsia tanskalaisella aksentilla. Kysyin että haluavatko että puhun Tukholman aksentilla mutta Skånelaiset ei tykkää sitäkään joten bisnes hoidetaan englanniksi.

 

[Ann Arbor]

Huomioiden että kaikki puolueet pyrkivät tavoittamaan äänestäjiä turujen ja torien lisäksi myös sosiaalisessa mediassa, huomasin oikeastaan kaikilla puolueilla olevan yllättävän pienet seuraajamäärät Instagramissa. Käytin vapaapäivästäni muutaman minuutin ja laskin kaikkien tämänhetkisten eduskuntapuolueiden seuraajamäärät.

1. Vihreät 17,0t
2. Vasemmistoliitto 16,3t
3. Kokoomus 10,2t
4. Sosialidemokraatit 9,2t
5. Perussuomalaiset 8,2t
6. Keskusta 5,9t
7. Valta kuuluu kansalle 5,8t
8. Liike Nyt 3,7t
9. Suomen ruotsalainen kansanpuolue 3,6t
10. Kristillisdemokraatit 2,0t

Mitä arvoa tällä "tutkimuksella". Tuskinpa juuri mitään, mutta mielenkiintoista havaita, ettei esimerkiksi Sanna Marinin huima somesuosio ole realisoitunut oikeastaan ollenkaan hänen puolueensa seuraajamäärissä, vaan sijoitus on vasta neljäs. Muidenkin puolueiden yksittäisillä edustajilla saattaa olla paljon itse puoluetta suurempi seuraajamäärä. Esimerkiksi Hjallis Harkimolla niitä on 36,1t ja Elina Valtosella 15,7t. Lieneekin turvallista sanoa puolueen omia tilejä seuraavan ennen kaikkea "puolueaktiivit". Toki Vihreät ja Vasemmistoliitto pomppaavat silmiin suurena somesuosiona kokonaiskannatuksensa nähden.

 

[penaz]

Esimerkiksi Hjallis Harkimolla niitä on 36,1t ja Elina Valtosella 15,7t. Lieneekin turvallista sanoa puolueen omia tilejä seuraavan ennen kaikkea "puolueaktiivit".

Muistanko oikein, että Marinilla on yli miljoona seuraajaa?

 

[Ann Arbor]

Muistanko oikein, että Marinilla on yli miljoona seuraajaa?

Miljoona seitsemäntoistatuhatta ja rapiat oli hetki sitten. PM-kandidaatit ovat melko paljon perässä, Orpon seuraajamäärän ollessa 11,4t ja Purran 6,2t. Ex-pääministereistä eniten seuraajia on Stubbilla, 38,7t.

Vaalit toki ratkaistaan uurnilla, eikä IG:ssä.

 

[Artturenos]

Huomioiden että kaikki puolueet pyrkivät tavoittamaan äänestäjiä turujen ja torien lisäksi myös sosiaalisessa mediassa, huomasin oikeastaan kaikilla puolueilla olevan yllättävän pienet seuraajamäärät Instagramissa. Käytin vapaapäivästäni muutaman minuutin ja laskin kaikkien tämänhetkisten eduskuntapuolueiden seuraajamäärät.

1. Vihreät 17,0t
2. Vasemmistoliitto 16,3t
3. Kokoomus 10,2t
4. Sosialidemokraatit 9,2t
5. Perussuomalaiset 8,2t
6. Keskusta 5,9t
7. Valta kuuluu kansalle 5,8t
8. Liike Nyt 3,7t
9. Suomen ruotsalainen kansanpuolue 3,6t
10. Kristillisdemokraatit 2,0t

Mitä arvoa tällä "tutkimuksella". Tuskinpa juuri mitään, mutta mielenkiintoista havaita, ettei esimerkiksi Sanna Marinin huima somesuosio ole realisoitunut oikeastaan ollenkaan hänen puolueensa seuraajamäärissä, vaan sijoitus on vasta neljäs. Muidenkin puolueiden yksittäisillä edustajilla saattaa olla paljon itse puoluetta suurempi seuraajamäärä. Esimerkiksi Hjallis Harkimolla niitä on 36,1t ja Elina Valtosella 15,7t. Lieneekin turvallista sanoa puolueen omia tilejä seuraavan ennen kaikkea "puolueaktiivit". Toki Vihreät ja Vasemmistoliitto pomppaavat silmiin suurena somesuosiona kokonaiskannatuksensa nähden.

Hienoa tilastointia. Minä arvostan tämänkaltaista.

Oma spegulaationi tähän soppaan. Seuraajamäärät joko johtuvat taitavasta markkinoinnista, tai sitten siitä ettei haluta paljastaa omaa kantaa julkisesti.

Vihreät ja Vasemmisto siis ovat kannattajineen niin rajoittuneita, että siellä instassa ei ole juuri oman kuplan ulkopuolista väkeä jolloin ei ole ongelma kertoa kantaansa kovin suoraan.

Ehkä sossut tai kokoomus on taas hankalampi yhtälö, kun se naapurin reimakin voi sen sinun profiilista bongata, kun näitä äänestävillä yleensä poliittisesti kirjavampi kaveripiiri.

 

[vetti]

Älä @Artturenos speguloi tähän kohtaan, saattaa tulla sanomista. Spekulaatiot on sitten ihan OK.

 

[Artturenos]

Älä @Artturenos speguloi tähän kohtaan, saattaa tulla sanomista. Spekulaatiot on sitten ihan OK.

G-piste löytynyt. Koolla siis oikeasti olikin väliä.

No ei kyllä tästä hyvä tulee, kunhan vähän opettelen kirjoittamista. Toki totta se että tuskin opin ikinä hyväksi, kun on lukihäiriö.

 

[Lystikäs]

Ihan hyvä idea. Miksei useammankin kielen perusalkeista (ja ehkä myös antropologisesta pintaraapaisusta) koostuva vuosikurssi. Tuo kulttuurin ottaminen mukaan voisi herättää kiinnostusta kielten opiskeluun.

Juuri tätä kannattaisin itse. Jos mahdollisuutena olisi tutustua useampien kieliryhmien perusalkeisiin, se varmasti myös avartaisi ja sivistäisi koululaisia - ja vaikka osa varmasti haluaisi mennä helpoimman kautta, osaa se voisi motivoida oikeasti kohti rikkaampaa kielitaitoa.

Itse menin aikoinaan massan mukana kielivalinnoissa (englanti, ruotsi ja saksa) tajuamatta, että kaikki kuuluvat samaan germaaniseen kieliryhmään. Tai ehkä tajusin, sillä yhtenä pakkoruotsin hyötynä mainostettiin juuri sitä, että saksan oppiminen on helpompaa, ja silloin helppo reitti maistui. Saksa oli muutenkin ihan kiehtova maa. Jos olisin tajunnut, että tulevaisuudessa b- ja c-kielet useimmiten taantuvat alkeiden tasolle, ja niiden isoin hyöty on siinä, että niiden alkeet toimivat avaimina myös muiden kielien alkeisiin, olisin todennäköisesti valinnut toisin. Minulla on nyt siis kolmet avaimet germaanisiin kieliin, eikä yhtään avainta romaanisiin kieliin (espanja, ranska, italia), joka on toinen hyvin merkittävä kieliryhmä länsimaissa. Ja kuten olen myöhemmin huomannut, siinä missä lähes kaikki germaanisen kielialueen ihmiset puhuvat englantia, romaanisilla kielialueilla törmää tilanteisiin, joissa englanninkieli on täysin hyödytön.

Jos haluamme samaistua ja päästä samalle viivalle muiden pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kanssa, voisimme aloittaa siitä, että tarjoamme opiskelijoillemme samanlaiset eväät kohti kansainvälistä menetystä. Tulevaisuus on todennäköisesti aina vaan kansainvälisempi, ja tulevaisuutta vartenhan me opiskellaan. Ruotsi, Norja ja Tanska eivät rajoita kansalaistensa kielivalintoja pakottamalla sinne toista marginaalikieltä.

Kuten aiemmin sanoin, pakolliset ruotsin alkeet ymmärrän kansallisella tasolla - ruotsi on mielestäni varsinkin joillain alueilla hyvin tärkeä kieli, mutta tässä laajuudessa mitä me parhaillaan pakotamme opiskelijamme kuluttamaan aikaa ja energiaa kyseiseen marginaalikieleen (myös Itä-Suomessa, jossa sitä ei esiinny edes katukuvassa), se on vääjäämättä pois ajasta jonka joku voisi halutessaan käyttää valtakielen oppimiseen. Itse pyörin paljon kansainvälisissä piireissä, ja oikeasti useimmat suomalaiset eroavat muista pohjoismaalaisista siten, ettei meillä yleisesti ole eväitä kuin yhden valtakielen ymmärtämiseen. Poikkeuksia on, mutta kansainvälisissä piireissä en ole vielä törmännyt ruotsalaiseen tai tanskalaiseen, joka ei osaisi jonkun romaanisen kielen alkeita. Puhumme paljon kaksikielisyydestä, mutta kansainvälisesti ajateltuna olemme yksikielisiä (englanti).

Jotta ei mene off-topiciksi, niin valitettavasti edellä oleva taitaa olla turhaa unelmointia kahtiajakautuneen poliittisen ilmapiirimme takia. RKP:n hintalappu on niin pieni, että se on pakko ottaa mukaan kaikkiin hallituskokoonpanoihin pitämään huolta siitä, etteivät romaanisten kielien opiskelu yleisty tulevaisuudessakaan. Tämän takia toivoisin RKP:n tulevan edes vähän vastaan omassa kielipolitiikassaan kansalaisten yleisiä toiveita. Viimeisimmän tarkistamani gallupin mukaan 75% kansalaisista vastustaa pakkoruotsia. Tässä suhteessa huvittaa kun RKP määrittelee itsensä liberaaliksi puolueeksi, vaikka puolueena heidän ainoa tavoite on konservatiivisesti vaalia tätä vanhaa pakkoruotsijärjestelmää, joka on paitsi epäkäytännöllinen, niin myös kielteistä ilmapiiriä lisäävä. Muutoinhan RKP puolueena tukee ihan minkälaista politiikkaa hyvänsä... kuten on nähty.

 

[marso]

Kuten aiemmin sanoin, pakolliset ruotsin alkeet ymmärrän kansallisella tasolla - ruotsi on mielestäni varsinkin joillain alueilla hyvin tärkeä kieli, mutta tässä laajuudessa mitä me parhaillaan pakotamme opiskelijamme kuluttamaan aikaa ja energiaa kyseiseen marginaalikieleen (myös Itä-Suomessa, jossa sitä ei esiinny edes katukuvassa), se on vääjäämättä pois ajasta jonka joku voisi halutessaan käyttää valtakielen oppimiseen. Itse pyörin paljon kansainvälisissä piireissä, ja oikeasti useimmat suomalaiset eroavat muista pohjoismaalaisista siten, ettei meillä yleisesti ole eväitä kuin yhden valtakielen ymmärtämiseen. Poikkeuksia on, mutta kansainvälisissä piireissä en ole vielä törmännyt ruotsalaiseen tai tanskalaiseen, joka ei osaisi jonkun romaanisen kielen alkeita. Puhumme paljon kaksikielisyydestä, mutta kansainvälisesti ajateltuna olemme yksikielisiä (englanti).

Paakoruotsi on kyllä ihan mielenkiintoinen kysymys. Laajat opinnot perustuvat asemaan maan virallisena kielenä. Ruotsi tai suomi pitää aloittaa B1-kielenä, jollei sitä ole jo A-kielenä aloittanut. Vaadittaisiin siis todella perustavanlaatuinen muutos käytännössä poistamalla ruotsin asema asema kansalliskielenä.

Minulle tuo sopisi, mutta muutos vaatii melkein koko eduskunnan yhteistyötä, että mielenkiinto on aika vähäistä.

Minulle tämä sopisi, koska suomea äidinkielenään puhuvalle ruotsi on melko hyödytön kieli. Onhan kyseessä yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme, mutta englanti on monessa tapauksessa kuitenkin molempien osapuolten kanssa luonteva ratkaisu kauppaa käydessä, jos molemmat eivät puhu äidinkielenään ruotsia.

Historiallisessa kontekstissa mieleen "pakkoruotsista" taas tulee Ruostin vallan aika, minkä aikana esimerkiksi taloudellisessa kuppauksessa Suomen alueelta kerätyistä veroista iso osa meni nykyisen Ruotsin alueen kehittämiseen. Mutta sitä tikulla silmään ja näin.

 

[Lystikäs]

Minulle tämä sopisi, koska suomea äidinkielenään puhuvalle ruotsi on melko hyödytön kieli. Onhan kyseessä yksi merkittävimmistä kauppakumppaneistamme, mutta englanti on monessa tapauksessa kuitenkin molempien osapuolten kanssa luonteva ratkaisu kauppaa käydessä, jos molemmat eivät puhu äidinkielenään ruotsia.

Omasta mielestäni ruotsi voi olla joillekin suomenkielisille se ehdottomasti hyödyllisin b-kieli - en millään muotoa kampanjoi kyseistä kielivalintaa vastaan, ainoastaan pakollista kielimuottia, joka tungetaan jokaisen kansalaisen kurkusta alas, hyötyi hän siitä tai ei. Ruotsinkielen todelliset hyödyt perustuu pitkälti asuinympäristöön ja yksilöllisiin tulevaisuuden suunnitelmiin, siksi on puhdasta epätasa-arvoa, että opetamme osalle kansasta heille eniten hyötyä tuovia kieliä (ilman että heidän tarvitsee tuhlata opiskeluresurssejaan turhaan), kun taas osa kansasta joutuu tuhlaamaan kieliresurssejaan jokaisella kouluasteella kieleen, josta ei heille ole mitään konkreettista hyötyä, vaikeuttaen heille orgaanisesti kiinnostavan kielimaailman kehittymistä. Toisin sanoen asetamme opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, kun osa saa sen optimaalisen kielipolun, ja osa saa koko läntisen Euroopan kivikkoisimman kielipolun. Mahdollisuudet jollekin keskivertoisen kielipään omaavalle ihmiselle masteroida oikeasti kahta valtakieltä (esim. englanti ja espanja) on aika vähäiset, kun sinne puskee sekaan ne isot b-ruotsin pakolliset opinnot. Onko tämä tasa-arvoa, ja edes järkevää, kun mietimme minkälaisia suomalaisia lähetämme maailmanmarkkinoille turvaamaan talouttamme?

Tästä epätasa-arvonäkökulmasta johtuen minua huvittaa, kun joku RKP:n ministeri rientää nappaamaan sen tasa-arvoministerisalkun ikäänkuin varmistaakseen, ettei tästä kielikysymyksestä koskaan nousekaan tasa-arvokysymys… tai nousee, mutta ainoastaan suomenruotsalaisten palvelujen näkökulmasta, johon pakkoruotsi ei ole se oikea lääke.

 

[lihaani]

Täällä ehkä unohdetaan, että perustuslaissa Suomen viralliset kotikielet ovat suomi ja ruotsi. Jos pakkoruotsi kouluissa loppuisi, niin ruotsinkielisillä loppuisi pakkosuomi. En epäile, että miltei jokainen ruotsinkielinen valitsisi ensimmäiseksi kielekseen jonkun germaanisen kielen.
Perustuslakia en usko muutettavan.