Eduskuntavaalit 2019

  • 396 063
  • 3 925

Byvajet

Jäsen
Ongelmien juurisyy on monesti siinä, että kunnilta on puuttunut osaaminen kilpailuttamisesta.

Kilpailutus käy ylivoimaiseksi, jos toimijoiden moraaliin ei voi luottaa. Yhteiskunnan toimivuus perustuu toimijoiden keskinäiseen luottamukseen siitä, että moraali toimii itseohjautuvasti.

Minusta on irvokasta, jos kilpailuttajan täytyy lähteä siitä, että tarjouksen tehnyt yrittää kusettaa kaikin mahdollisin keinoin. Se käy myös palvelun ostajalle kalliiksi, koska päämäärätietoista kusetusta vastaan toimii ainoastaan päämäärätietoinen paljon rahaa nielevä valvonta.

Oikeistolaisessa ajattelussa sätitään usein paperinpyörittäjiä. Mutta kun toiminnasta puuttuu moraali, niin juuri silloin paperinpyöritykseen ajaudutaan. Sen sijaan että raha käytettäisiin työn tekemiseksi, se joudutaan käyttämään työn valvontaan.
 

yki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Keskustan tilanne ihmetyttää hieman. Ovat tehneet hyvää työtä hallituksessa ja Suomen talous on parantanut työllisyyden myötä. Siitä huolimatta kannatus on heikkoa. Ei kansa kiitä siitä, että tekee hyvää työtä - päinvastoin.

Toki kaikkia ei voi miellyttää, mutta vaikeita ratkaisuja on tehty. Ja nimenomaan tehty, eikä jätetty tekemättä. Kahden puolueen välillä pitää antaa oma ääni, mutta SDP:sta ei toivottavasti tule suurinta puoluetta. Silloin otetaan taas velkaa, kun nyt ollaan maksettu velkaa pois. Ja tällöin ammattiliitot pääsevät valtaan...

Mielenkiintoiset vaalit tulossa!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
On ihan naiivia ajatella, että hoivakoteja pyörittävien yritysten moraali poikkeaisi mitenkään merkittävästä muiden toimialojen vastaavista. Ihan yhtä moraalittomia tai moraalisia toimijoita esim vähittäiskauppaa, puhelin- tai internet-operaattori, pankki tai liikennettä harjoittavat yritykset on ja niiden kanssa toimiminen ei ole mikään ongelma, kunhan säädökset ja valvonta ovat kunnossa.
 

teppana

Jäsen
Keskustan tilanne ihmetyttää hieman. Ovat tehneet hyvää työtä hallituksessa ja Suomen talous on parantanut työllisyyden myötä. Siitä huolimatta kannatus on heikkoa. Ei kansa kiitä siitä, että tekee hyvää työtä - päinvastoin.

Toki kaikkia ei voi miellyttää, mutta vaikeita ratkaisuja on tehty. Ja nimenomaan tehty, eikä jätetty tekemättä. Kahden puolueen välillä pitää antaa oma ääni, mutta SDP:sta ei toivottavasti tule suurinta puoluetta. Silloin otetaan taas velkaa, kun nyt ollaan maksettu velkaa pois. Ja tällöin ammattiliitot pääsevät valtaan...

Mielenkiintoiset vaalit tulossa!

Kai se aika paljon johtuu siitä mielikuvasta mikä kansalla on Sipilästä. Joku tänne jo linkkasi sen jutun (olisiko ollut Kauppalehti?) missä sanottiin vapaasti lainaten: "kansalla tulee tätä hallitusta ikävä". Juha Sipilässä kulminoituu aika moni piirre, mikä suurta osaa kansaa sylettää. Osa syystä ja osa ilman syytä.

Itse veikkaan että historia tulee muistamaan Sipilän hallitusta yllättävän positiivisessa sävyssä.

Mielenkiintoiset vaalit tosiaan tulossa.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
kannattaisi ehkä kuitenkin pohtia, mikä on oikeasti totuus.

Sillä näihin kohdistuneisiin ilmoituksiin laiminlyönneistä perusteella asia oli kuitenkin kohtalaisen selvä, oliko vuodelta 2018 159 vastaan 96 bisnescaren hyväksi, joten eihän tuossa ollut edes pistejako lähellä.

Yksi ongelmahan tietysti on, että veroparatiisien huolehdimme rahoistas... eikun vanhuksistasi voivat ostaa nämä koko maan pikkuyritykset pois kilpailemasta laadulla ja nimenomaan tähänhän kokoomuspolitiikka on pyrkinyt. Myös kun ihmetellään, että kuinka ne kunnat on niin huonoja kilpailuttajia, niin miettikääpä kokoomuspolitiikot valmistelevat yksityistämistä ja sotea, sitten osa niistä hyppää näiden paratiisijättien leipiin ja ohjailee sieltä käsin puoluekaverien hallinto työskentelyä ja aikanaan kokkarit ja kepuliveljet suorittaa palvelukilpailutukset kokkariveljien firmoista jne. Siis kaveridemokratiaa parhaimmillaan, myydään vanhukset ja lapset, jotta saadaan kupattua kaveripiirille rahat. Viittaan lapsilla tuohon Helsingin kokkarikaverien tarhabisnekseen jossa ongelmia ei tainnu olla, kuin kahdeksassa yhdestätoista, eli kaikki lähes kunnossa ja siinäkin kokkarikaveri imuroi kaupungin kokkarikaverin kanssa 90 t. euroa vuodessa verorahoja + päälle vanhempien rahat. Kuka täällä korruptiosta puhuu, hajaantukaa, ei mitään nähtävää.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kilpailutus käy ylivoimaiseksi, jos toimijoiden moraaliin ei voi luottaa. Yhteiskunnan toimivuus perustuu toimijoiden keskinäiseen luottamukseen siitä, että moraali toimii itseohjautuvasti.

En kiistä tätä, mutta kuten artikkelissa mainittiin, samoja ongelmia on esiintynyt myös julkisesti tuotetuissa vanhuspalveluissa.

Olisi toki hienoa, jos eläisimme ihannemaailmassa, jossa palveluntuottaja tarjoaa enemmän kuin on sovittu. Valitettavasti näin ei aina ole, ja nämä tietyt suuryritykset ovat käyttäneet tätä surutta hyväkseen. Pitää kuitenkin muistaa, että on iso joukko pienempiä yksityisiä palveluntuottajia, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä ilman ongelmia.

Oma mummuni menehtyi reilu viisi vuotta sitten 92-vuotiaana. Alzheimerin taudin vuoksi hän oli viimeiset vuotensa yksityisen palveluntarjoajan hoivakodissa. Kuolema koitti ennen kuin Alzheimer ehti viimeiseen vaiheeseensa. Meille omaisille jäi joka tapauksessa hyvinkin positiivinen kuva tuosta paikasta. Onneksi hän sai olla siellä, eikä näissä nyt mediassa olleissa paikoissa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yksi ongelmahan tietysti on, että veroparatiisien huolehdimme rahoistas... eikun vanhuksistasi voivat ostaa nämä koko maan pikkuyritykset pois kilpailemasta laadulla ja nimenomaan tähänhän kokoomuspolitiikka on pyrkinyt. Myös kun ihmetellään, että kuinka ne kunnat on niin huonoja kilpailuttajia, niin miettikääpä kokoomuspolitiikot valmistelevat yksityistämistä ja sotea, sitten osa niistä hyppää näiden paratiisijättien leipiin ja ohjailee sieltä käsin puoluekaverien hallinto työskentelyä ja aikanaan kokkarit ja kepuliveljet suorittaa palvelukilpailutukset kokkariveljien firmoista jne.

Kuten kirjoitin tuohon vaaligallup-ketjuun, puolueiden pitää mielestäni ottaa tämä asia nyt tiukkaan tarkasteluun, ja pohtia, että missä rajassa yksityistäminen on suositeltavaa ja hyväksyttävää, ja missä taas se johtaa tällaisiin epäinhimillisiin lopputuloksiin.

Täytyy pitää mielessä, että eivät kokoomus ja keskusta ole ainoita, jotka kannattavat yksityisiä palveluntuottajia. Myös esimerkiksi SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman sanoo uusimmassa Talouselämässä, että yksityistä palvelutoimintaa tarvitaan, mutta ei pitäisi luoda tilannetta, jossa julkinen sektori päästää yksityisen rattiin. Samaisessa lehdessä SDP-taustainen STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila toteaa, ettei sellaiseen ole missään nimessä paluuta, että kunnat yksin tuottaisivat vanhuspalvelut.

Varhila toteaa samassa yhteydessä, että nimenomaan kilpailutukseen on kiinnitettävä huomiota, ja vikaa on tällä hetkellä sekä ostajassa että myyjässä. Varhila itse asiassa sanoo, että tämä kriisi osoittaa SOTE-uudistusta tarvittavan kipeämmin kuin koskaan.

Ja kyllä, minuakin vituttaa tällainen veroparatiisien kautta hoidettava business. Ongelma on tosiaan tuossa keskittymisestä isoille toimijoille. Mielestäni ainoa oikea tie olisi se, että saataisiin lakiin määritellyt minimiehdot, joihin palveluntarjoajien on sitouduttava. Ja laiminlyönneistä tulevien sanktioiden olisi oltava riittäviä. Valvontaa olisi myös sujuvoitettava.

Mutta jos tämä olisi helppoa, meillä kai olisi jo SOTE-uudistus tehtynä...
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
On ihan naiivia ajatella, että hoivakoteja pyörittävien yritysten moraali poikkeaisi mitenkään merkittävästä muiden toimialojen vastaavista. Ihan yhtä moraalittomia tai moraalisia toimijoita esim vähittäiskauppaa, puhelin- tai internet-operaattori, pankki tai liikennettä harjoittavat yritykset on ja niiden kanssa toimiminen ei ole mikään ongelma, kunhan säädökset ja valvonta ovat kunnossa.
Ei varmasti poikkeakaan, mutta kun ihmiset liittyy vahvasti palveluun, seuraukset kupruista ovat surullisempia ja herättää enemmmän tunteita. Vituttaahan sekin, jos netti on pari megaa luvattua hitaampi, mutta ei niin paljon kuin mumman unohdetut lääkkeet ja vaipanvaihto.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei varmasti poikkeakaan, mutta kun ihmiset liittyy vahvasti palveluun, seuraukset kupruista ovat surullisempia ja herättää enemmmän tunteita. Vituttaahan sekin, jos netti on pari megaa luvattua hitaampi, mutta ei niin paljon kuin mumman unohdetut lääkkeet ja vaipanvaihto.
Näkisin että ruuan laatu ja turvallisuus sekä lääkkeiden vastaava (yksityisiä ne apteekitkin ovat) ovat ihan verrattavissa kriittisyydessään ihmisille hoivakoteihin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Näkisin että ruuan laatu ja turvallisuus sekä lääkkeiden vastaava (yksityisiä ne apteekitkin ovat) ovat ihan verrattavissa kriittisyydessään ihmisille hoivakoteihin.
Noita ei ollut siinä alkuperäisessä listassa ;)

Mut ymmärrän pointin ja oon jopa samaa mieltä. Yksityiset hoitokodit on ihan jees, jos hinnat ei karkaa liian korkealle eikä voittoa revitä suunnitelmallisesri hoitoa heikentämällä. Mutta edelleen se on ihmiselle henkilökohtaisesti ihan eri asia, jos lähiomaistasi kohdellaan huonosti, kuin jos kauppa sattuu myymään jonkun pilaantuneen tuotteen. Lääkkeissä eri, kun vialliset lääkkeet voivat olla suoranaista myrkkyä pahimmillaan. Hyvässä tapauksessa vain tehottomia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Noita ei ollut siinä alkuperäisessä listassa ;)

Mut ymmärrän pointin ja oon jopa samaa mieltä. Yksityiset hoitokodit on ihan jees, jos hinnat ei karkaa liian korkealle eikä voittoa revitä suunnitelmallisesri hoitoa heikentämällä. Mutta edelleen se on ihmiselle henkilökohtaisesti ihan eri asia, jos lähiomaistasi kohdellaan huonosti, kuin jos kauppa sattuu myymään jonkun pilaantuneen tuotteen. Lääkkeissä eri, kun vialliset lääkkeet voivat olla suoranaista myrkkyä pahimmillaan. Hyvässä tapauksessa vain tehottomia.
Ruuan myymisestä vastaa vähittäiskauppa, joten se oli :)

Viestiä kirjoittaessani minulla oli mielessä skandaali Kiinasta, jossa äidinmaitovalmisteena myytiin myrkyllistä melomiinia. Onneksi asumma maassa, jossa tällaiset ovat ovat äärimmäisiä harvinaisuuksia, vaikka ruuanmyynti ahneiden pörssiyritysten, jotka tavoittelevat voittoa käsissä onkin (paitsi tietenkään hyväntekeväisyyteen rinnastettava S-ryhmä) .
Kiinan maitojauheskandaali – Wikipedia
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Hesari julkaisi tänään erinomaisen artikkelin vanhusten hoivapalveluista. Kehotan kaikkia aihepiiristä kiinnostuneita lukemaan.

Yritän tiivistää keskeiset asiat:

- Vanhustenhuollosta vastaavat kunnat, jotka voivat joko tuottaa itse palvelut tai ostaa ne yksityisiltä toimijoilta. Tällöin puhutaan ulkoistuksesta eikä yksityistämisestä, kuten usein kuulee virheellisesti väitettävän.

- Kuntatalous on monissa pikkukunnissa retuperällä, joten palveluita yritetään pakon sanelemana ulkoistaa. Ostopalveluissa ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, mutta koska kunnissa ei ole osaamista kilpailutukseen, hinta on liian usein ainoa määrittävä tekijä.

- Yksityiset tarjoavat keskimäärin halvempia palveluita. Tämä voi johtua joko työvoimakuluissa säästämisestä, tehostamisesta tai infraan panostamisesta. Toimivat ja modernit yksiköt mahdollistavat tehokkaamman hoivan kuin kuntien vanhat ja epäkäytännölliset rakennukset.

- Tilastollisesti henkilömitoituksissa ei ole juuri minkäänlaista eroa. Valtaosa laitoksista - niin yksityisistä kuin julkisistakin - toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Keskimääräinen hoivamitoitus on noin 0,6, kun viimeaikaisissa puheissa on ehdotettu lakiin kirjattavaksi 0,7 hoitajaa per asiakas. Kokoomus vastustaa, koska se kokee, että hoivan taso ei ole kiinni yksittäisestä luvusta vaan kokonaispaketista.

- Nyt esillä olleet esimerkit kielivät vääränlaisesta tehokkuusajattelusta, johon on ajauduttu johdon ahneuden ja puutteellisen valvonnan takia. Ministeri Saarikko on väläytellyt sanktiointimenettelyjen vahvistamista jo tälle hallituskaudelle. Hallitus on väittänyt, että sote-uudistus lisää valvontaa, kun avin ja valviran sijaan siitä vastaa uusi lupa- ja valvontavirasto (Luova).

- Nykyiset ongelmat pohjautuvat jo vuosia sitten tehtyihin ratkaisuihin, joissa ovat olleet osallisena enemmän tai vähemmän kaikki suuret puolueet. Teppo Kröger on nostanut viime päivinä framille Suomen vanhuspalveluihin käyttämät rahamäärät, jotka ovat selkeästi verrokkimaita pienemmät. Vanhuspalvelut ovat siis tämän perusteella aliresursoitu osa-alue menokehikossa.

Mielenkiintoista nähdä, miten tämä asia verhotaan vaalikeskusteluissa. Demareilla (ja yleisesti oppositiolla) tuntuu riittävän rahaa aivan kaikkeen: koulutukseen, kehitystukiin, vanhuksille, eläkeläisille, pienituloisille, vähäosaisille, ilmastonmuutokseen, seksuaalirikosten torjuntaan.. unohdinko jonkin osa-alueen? Kepu on myös huomannut, että keskustavasemmistolaiset äänestäjät kaipaavat perinteistä "jakovaraa". Vihreillä ja vasureilla on selkeästi idealistisempi ohjelma, jossa perustulo, ilmastonmuutos ja veronkorotukset ovat isossa roolissa. Persujen painotuksista on vaikea sanoa.

Minusta tämä näyttää joka tapauksessa siltä, että kokoomuksella on edelleen saumat painella demareista ohi. Perustan arvioni siihen, että kokoomuksen talouspoliittinen linja eroaa selkeästi muista puolueista ja heijastuu myös muihin politiikan osa-alueisiin. En jaksa uskoa, että velkakelloa ja työttömyyslukuja hikikarpalot otsalla seuranneet keskituloiset olisivat täysin hylänneet Sipilän-Orpon linjan, jossa talouskasvu ja kovatkin sopeuttamistoimet ovat etusijalla. Etenkin, kun valitulla linjalla on saavutettu keskeisimpiä tavoitteita.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
- Kuntatalous on monissa pikkukunnissa retuperällä, joten palveluita yritetään pakon sanelemana ulkoistaa. Ostopalveluissa ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, mutta koska kunnissa ei ole osaamista kilpailutukseen, hinta on liian usein ainoa määrittävä tekijä.
Osaamattomuus kilpailuttamisessa tai oikeastaan resurssipula vaivaa kuntatalouden lisäksi lähes koko valtionhallintoa. Joissakin yksiköissä kilpailuttamista, joka on useimmiten erittäin vaativaa ja aikaa vievää, joutuvat hoitamaan sellaiset virkamiehet joilla on omien päivittäisrutiiniensakin kanssa yllin kyllin töitä. Eikä siitä silloin mitään tule, vaan hintaa tuijotetaan.
 
Kokoomuksesta on vaalien alla ehdotettu monen veron poistamista. Pelkästään ehdotetut varainsiirtoverosta luopuminen, perintö- ja lahjaveron poistaminen sekä autoverosta luopuminen melkein kokonaan ovat miljardiluokan ehdotuksia. Lisäksi kokoomus on ehdottamassa runsaita ansiotuloverotuksen kevennyksiä.

Millä nämä on tarkoitus rahoittaa?
Voiko tätä kutsua jakovaraksi?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kokoomuksesta on vaalien alla ehdotettu monen veron poistamista. Pelkästään ehdotetut varainsiirtoverosta luopuminen, perintö- ja lahjaveron poistaminen sekä autoverosta luopuminen melkein kokonaan ovat miljardiluokan ehdotuksia. Lisäksi kokoomus on ehdottamassa runsaita ansiotuloverotuksen kevennyksiä.

Millä nämä on tarkoitus rahoittaa?
Voiko tätä kutsua jakovaraksi?

Niin, nämä ovat hyviä kysymyksiä. Edelleenkin kannattaa pitää mielessä, että ei, melkein aina, verohelpotukset eivät maksa itseään takaisin.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
En jaksa uskoa, että velkakelloa ja työttömyyslukuja hikikarpalot otsalla seuranneet keskituloiset olisivat täysin hylänneet Sipilän-Orpon linjan, jossa talouskasvu ja kovatkin sopeuttamistoimet ovat etusijalla. Etenkin, kun valitulla linjalla on saavutettu keskeisimpiä tavoitteita.

Minua häiritsee poliittisessa retoriikassa se, että kun hallituskauden aikana tapahtuu jotain, on se senhetkisen hallituksen ansiota. Mutta kun jotain ei tapahdu, hallitus perustelee sitä sillä, että tulos näkyy vasta myöhemmin, vaikka silloin istuu toinen hallitus. Näin ollen tulos tai ulos -retoriikkaa käyttävä pääministeri on aina kuivilla joko kehumalla tämänhetkistä tilaa tai käskeä ihmisten odottaa tuloksia samalla, kun itse painelee ties-minkä-liiton toimitusjohtajaksi, minkä seurauksena mahdollinen kritiikki kohdistuu muihin ihmisiin kuin politiikasta kätensä pesseeseen entiseen pääministeriin. Kuunnellessani Sipilää, Orpoa, Rinnettä, Vanhasta ja Kataista, en huomaa merkittävää eroa.

Kirjoitus ei välttämättä ole vastaus lainaamaani viestiin tai mihinkään muuhun, mutta tulipahan kirjoitettua.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Minua koko keskustelussa häiritsee argumentointi soten puolesta ja vastaan. Se on raha. Eikös ihmisten terveys ja järjestelmän toimivuus ole tärkeämpää? Tällä hetkellä vanhuspalveluita ja perussaairaanhoitoa on varaa parantaa, mutta lapsille ja lapsiperheille tarkoitetut palvelut toimivat hyvin. Samoin erikoissairaanhoito. Lisäksi tehoja voisi koko järjestelmästä saada irti vähän enemmän pienemmillä kustannuksilla. Keinoja tähän voisivat olla esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittäminen ja hallintorakenteen keventäminen. Tehokkain tapa on, historian mukaan, kilpailun lisääminen. Julkista taloutta sillä ei kuitenkaan laiteta kuntoon.

Tulonsiirrot ovat aivan käsittämättömän suuri menoerä tällä hetkellä. Lisäksi kunnilla ja maakunnilla on kaiken maailman täyspäiväisiä strategeja linjaamassa asioita ilman käytännön vaikutusta mihinkään. Minä äänestän puoluetta, jolla on munaa puuttua näihin asioihin.

Tässä hyvä kirjoitus aiheesta verkkouutisten sivuilta: ”Tietävät, ettei heitä tarvita” – näitä hölynpölytöitä yhä useampi tekee
Nyt pitäisi vaan löytää puolue, joka uskaltaa toimia muuallakin kuin lööpeissä.

Työllisyysaste taas on tulopuolella kaiken A ja O. Tähän lääkkeitä ovat parempi johtaminen, koulutuksen painottaminen enemmän työelämän tarpeita vastaavaksi, eläkeiän nostaminen ja työn perässä muuttamisen helpottaminen.

Yllä mainitut asiat vaan taitavat olla sellaisia, ettei uudelleen valintaa tarvitse pelätä nykyisessä populistisessa ilmapiirissä.

Kilpailukyky paranee nopeimmin AY-liikkeen toimesta. Luit oikein. AY-liikkeen tulisi tukea sisarliikkeitään rajusti Baltiassa ja Puolassa. Tällä tavalla parannetaan kotimaisen työn kilpailukykyä ilman palkan alennuksia tms.

Yksityisen ihmisen ostavoimaa on helpointa nostaa muuttamalla rakentamis- ja kaavoitussäädöksiä. Rakentamisen byrokratia nostaa asuminen hintaa aivan järjettömästi. Asumiseen menee tällä hetkellä helposti yli puolet käytettävissä olevista tuloista. Asumiskustannusten pienetäminen viidellä prosentilla nostaisi ostovoimaa enemmän kuin veronalennukset viimeisen viidentoista vuoden aikana. Lisäksi asumistukea ei tarvitsisi maksaa nykyistä kahta miljardia. Tämä onkin hyvä esimerkki tulonsiirtojen pienentämistä ilman, että kenelläkään jää vähemmän. Tämä ei ole nollasummapeliä.

Jos näiden toimien jälkeen vielä jää rahaa laskea veroja ja veroluonteisia maksuja, käyttäisin ne päivittäistavaroiden arvonlisäveron ja työnantajamaksujen laskemiseen. Ensimmäinen vaikuttaisi eniten kaikkien pienituloisimpiin ja toinen työttömiin, joille olisi paremmin töitä tarjolla.
 

Byvajet

Jäsen
Tässä hyvä kirjoitus aiheesta verkkouutisten sivuilta: ”Tietävät, ettei heitä tarvita” – näitä hölynpölytöitä yhä useampi tekee
Nyt pitäisi vaan löytää puolue, joka uskaltaa toimia muuallakin kuin lööpeissä.

Uskon, että usein vähintään keskiluokkaan nostavat hölynpölytyöt ovat syntyneet reaktiona töiden katoamiseen. Usein puheet lisääntyvän automaation ja tekoälyn kehityksen uhasta kuitataan sillä, että aikaisemminkin kadonneiden töiden tilalle on syntynyt uusia. Ehkä onkin, mutta pahoinpa pelkään, että ne ovat juuri näitä hölynpölytöitä.

Siihen en usko, että hölynpölyä suoltavat pystyttäisiin laajamittaisesti työllistämään jonkin järkevämmän pariin. Henkisestä työstä on äärimmäisen pitkä matka tuottavaan henkiseen työhön, koska tuottava henkinen työ vaatii selvästi keskivertoa paremmat kyvyt.

Ehkäpä julkista turhanpäiväistä tai yleissivistävää sisätyötä tekevät voitaisiin siirtää kansalaispalkalle. He ovat tavallaan yksi työttömien luokka, mutta saavat työttömyydestään valtavasti suuremman korvauksen kuin luuserityöttömät.

Mikään puolue tähän kuitenkaan tuskin tulee suostumaan, koska hölynpölytyö on muuttunut osaksi yhteiskunnan rakenteita, eikä sen hyödyttömyyttä uskalleta kyseenalaistaa. "Oikeistolainen" kokoomuskin tukee ilomielellä maailmaa, jossa (julkisen) työntekijän arvoa ei tarvitse edes pyrkiä mittaamaan objektiivisesti. Kysymys on rakenteellisesta korruptiosta, jossa varallisuutta jaetaan epäoikeudenmukaisesti vakiintuneiden käytäntöjen kautta.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Siihen en usko, että hölynpölyä suoltavat pystyttäisiin laajamittaisesti työllistämään jonkin järkevämmän pariin. Henkisestä työstä on äärimmäisen pitkä matka tuottavaan henkiseen työhön, koska tuottava henkinen työ vaatii selvästi keskivertoa paremmat kyvyt.
Tämä on varmasti totta ainakin osittain. Pitää kuitenkin muistaa, että monessa tapauksessa suorittavaa työtä tekevä, vaikkapa nyt sairaanhoitaja, on palkittu siistillä toimistotyöllä juuri tällaiseen hölynpölyasemaan. Näille henkilöille oikeiden töiden löytäminen ei ole kovinkaan vaikeata. Haasteena ovat enemmän joistakin humanistisista tiedekunnista valmistuneet maisterit. Heille alakohtaista työtä ei välttämättä edes ole olemassa. Tähän taas viittasin tuolla koulutuksen muuttamisella paremmin työelämään sopivaksi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
On ehkä hieman merkantilistisen staattista nähdä näin jyrkkä jako "oikeisiin" ja "hölynpölytöihin". Kummatkin pitävät yllä kansantalouden kokonaiskysyntää ja kulutusta. Jos luovuttaisiin kerralla "hölynpölytöistä" ei se jotenkin automaattisesti lisäisi työllisyyttä ja kulutusta vaan vähentäisi sitä. Jos oltaisiin ihan oikeasti merkantilistisia niin sitten vain maksimoimaan pelkästään vientiä ja minimoimaan kaikkea tuontia kaikin mahdollisin keinoin - tässä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, kuten huomattiin jo parisataa vuotta sitten. Kansantalous on vain yksinkertaisesti ylivoimaisesti monimutkaisempi järjestelmä kuin yksityis- tai yritystalous: lähes jokainen menoerä on jonkun toisen tuloa ja kaikkien tulot ja kulutus vaikuttavat kokonaiskysyntään ja tuotantoon.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
On ehkä hieman merkantilistisen staattista nähdä näin jyrkkä jako "oikeisiin" ja "hölynpölytöihin". Kummatkin pitävät yllä kansantalouden kokonaiskysyntää ja kulutusta. Jos luovuttaisiin kerralla "hölynpölytöistä" ei se jotenkin automaattisesti lisäisi työllisyyttä ja kulutusta vaan vähentäisi sitä. Jos oltaisiin ihan oikeasti merkantilistisia niin sitten vain maksimoimaan pelkästään vientiä ja minimoimaan kaikkea tuontia kaikin mahdollisin keinoin - tässä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, kuten huomattiin jo parisataa vuotta sitten. Kansantalous on vain yksinkertaisesti ylivoimaisesti monimutkaisempi järjestelmä kuin yksityis- tai yritystalous: lähes jokainen menoerä on jonkun toisen tuloa ja kaikkien tulot ja kulutus vaikuttavat kokonaiskysyntään ja tuotantoon.

Toisaalta olet asian ytimessä mutta toisaalta ei liene järkevää palkata ihmisiä rikkomaan ikkunoita vaikka tämäkin kiihdyttää taloudellista toimintaa. En tarkoita että niin ajattelisitkaan vaan että kyllä niitä "hölynpölytöitä" voi aidosti olla olemassa silloinkin kun ne nimellisesti kontribuoisivat kokonaiskysyntään ja tuotantoon, joihin molempiin esim. mainitsemani ikkunoiden rikkominen kontribuoi.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Puheet hölynpölytöistä tulevat yleensä sellaisilta tahoilta, jotka suhtautuvat kysymykseen jo lähtökohtaisen ideologisesti.

Suomen keskeisin ongelma työmarkkinoiden osalta ovat kouluttautumattomat, joiden työllisyysaste on luokkaa 40. Vertailun vuoksi: korkeakoulutetuilla lukema huitelee 80%:n tienoilla. Tämä on iso haaste, mikäli halutaan yltää pohjoismaiselle tasolle kokonaistyöllisyydessä.

Vaikka humanisteja on trendikästä nälviä, niin aika hyvin hekin lopulta työllistyvät. Ihmisten väliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja analysointikykyyn pohjautuvia töitä on tulevaisuudessakin todennäköisemmin saatavilla kuin puhtaan teknisiä suoritustöitä. Molempia tarvitaan, mutta oikeassa suhteessa.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Puheet hölynpölytöistä tulevat yleensä sellaisilta tahoilta, jotka suhtautuvat kysymykseen jo lähtökohtaisen ideologisesti.

Suomen keskeisin ongelma työmarkkinoiden osalta ovat kouluttautumattomat, joiden työllisyysaste on luokkaa 40. Vertailun vuoksi: korkeakoulutetuilla lukema huitelee 80%:n tienoilla. Tämä on iso haaste, mikäli halutaan yltää pohjoismaiselle tasolle kokonaistyöllisyydessä.

Vaikka humanisteja on trendikästä nälviä, niin aika hyvin hekin lopulta työllistyvät. Ihmisten väliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja analysointikykyyn pohjautuvia töitä on tulevaisuudessakin todennäköisemmin saatavilla kuin puhtaan teknisiä suoritustöitä. Molempia tarvitaan, mutta oikeassa suhteessa.

Minun ei ainakaan ole tässä yhteydessä tarkoitus nälviä humanisteja yleisesti, vaan humanistisilta aloilta työllistytään paljolti ihan muualle kun "hölynpölytöihin" Kuitenkin tuo ideologisuus pätee molempiin suuntiin. Yhtälailla jos nyt perustettaisiin 1000 "tasa-arvovalvojan" tehtävää tai muuta hatusta revittyä virkaa ja täytettäisiin paikat sukupuolentutkimuksesta valmistuneilla, ei menisi kauaa kun näitäkin vakansseja puolusteltaisiin olennaisina ja nähtäisiin itsestäänselvänä että nimenomaan sukupuolentutkimus on tehtävään tarpeellinen koulutustausta. Muun väittäminen olisi sitten ideologista humanistien nälvimistä yms.

Pointtina siis että mitä enemmän hölynpölytöitä, sen enemmän niitä jotka kiistävät hölynpölytöiden olevan hölynpölytöitä. Kaikkien hommahan on lähes aina omasta mielestä todella olennainen ja tärkeä osa yhteiskuntaa.

Siinä olet ihan oikeassa että isommassa kuvassa ongelma eivät todellakaan ole "huuhaahumanistit" vaan erityisesti kouluttamattomat nuoret miehet jotka uhkaavat pudota kelkasta. Toki sitten koulutuksessakin on kohtaanto-ongelma kun tarvittaisiin mekaniikan diplomi-insinöörejä mutta saadaan vähän turhankin paljon "kulttuuriantropologeja". Tähän näkisin tarpeellisena pitkän tähtäimen ratkaisuna ja valtavana tasa-arvotekona sen että matematiikanopetusta peruskoulu- ja lukiotasolla tutkittaisiin ja selvitettäisiin perin juurin miten myös tytöt saadaan löytämään matikka laajemmin. Mitään pakottamista en tarkoita vaan jotkut pinttyneet asenteet edelleen ajavat tyttöjä pois matematiikasta ja luonnontieteistä ja epäilenpä että vaikka taustalla olisikin jotain biologista muuttujaa, niin vielä ollaan kaukana muiden vaikutusten alueella.

Tyttöjen laajemmin matemaattisista aineista kiinnostuminen ratkaisisi kertaheitolla monta työelämänkin tasa-arvokysymystä ilman keinotekoista oireiden lääkitsemistä tehottomalla lainsäädännöllä ja kiintiöillä. Vastoin yleisiä käsityksiä matemaattisen osaamisen merkitys on nimittäin arvokkaimmissa ja arvostetuimmissa töissä tulevaisuudessa kasvamassa eikä suinkaan vähenemässä.

Mikähän puolue nostaisi yhdeksi kärkiteemoikseen peruskoulun uudistamisen niin, että saadaan sekä pojat pysymään paremmin kelkassa ylipäänsä ja tytöt enemmän mukaan matematiikkaan ja luonnontieteisiin? Ja ilman mitään "feminististä matematiikkaa" tmv. höpötystä. Näitäkin "matematiikan uudelleenkeksijöitä" nimittäin on. Another Breakthrough in Feminist Mathematics - Minding The Campus
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Toisaalta olet asian ytimessä mutta toisaalta ei liene järkevää palkata ihmisiä rikkomaan ikkunoita vaikka tämäkin kiihdyttää taloudellista toimintaa. En tarkoita että niin ajattelisitkaan vaan että kyllä niitä "hölynpölytöitä" voi aidosti olla olemassa silloinkin kun ne nimellisesti kontribuoisivat kokonaiskysyntään ja tuotantoon, joihin molempiin esim. mainitsemani ikkunoiden rikkominen kontribuoi.

No, sanoisin vain että tulee olla varovainen tämän tyyppisessa ajattelussa ja pitää maltti mukana. Monesti nämä suorat analogiat yksityis- ja kansantalouden välillä eivät vain reaalisesti toimi koska reaalisesti kysymys ei ole kovin analogisista asioista.

Apropos - hieno lainaus Keynesiltä ohessa:

Paul Krugman Reminds Us of the Context of Keynes's "Bury Banknotes in the Ground and Dig Them Up" Discussion
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Keskustan tilanne ihmetyttää hieman. Ovat tehneet hyvää työtä hallituksessa ja Suomen talous on parantanut työllisyyden myötä. Siitä huolimatta kannatus on heikkoa.


Et ymmärrä keskustan kannatuksen pohjaa ja historiaa.


Alkiolainen aate on lähtenyt heikomman puolustamisesta ja nykyäänkin keskustalaiset ovat aika vähävaraista väkeä (maaseudulla tulotaso on alhaisempi kuin kaupungeissa).


Joten se suosion lasku on aika ymmärrettävää. Keskusta tekee oikeistolaista talouspolitiikkaa. Keskustalaisuus on toki oikeistolaisuutta siinä mielessä, että se on yksityisomistuksen vaalija (tilat, maat, metsät) ja yrittäjyyden kannustava (maa ja metsätalousyrittäjät), mutta tulotasoltaan tämä omistava luokka ja tuon kaltaiset yrittäjät ovat huonotuloisia. Ja siksi Alkiolaisuus on edelleen siälä kannattajakunnan ytimessä.


Nyt kun Sipilä on keskittynyt kyllä omistajuuteen ja yrittäjyyteen, mutta ratkaisuin, joka on suosinut varakkainta väestönosaa (kaupunkilaisia yrittäjiä ja työntekijöitä), ei keskustan ydinkannattajakunta ole kovinkaan tyytyväistä.


Hyvin tuli ilmi nyt viikonlopun puolueristeilyllä, jossa ne heikompiosaiset ja eläkeläiset nostettiinkin taas vaalipuheiden kärkeen...


Kepua uhkaa äänestäjiensä passiivisuus, sillä vaihtoehtoja näillä on niukasti vrt. kaupunkilaisäänestäjään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös