Eduskuntavaalit 2019

[Jymäkkä]

Noita hölynpölytöitä on muuten runsaasti myös yksityisellä puolella, kuten Wiberg artikkelissaankin mainitsee. Tämä ei siis ole pelkästään julkisen ongelma. Julkisellahan tämä on erilaisten virastojen vitsaus, ja suorittava porras tuntee tämän aina nahoissaan, kun virastoista pukkaa uudistusta, selvitystä ja kehityshanketta, että saadaan oma toimi näyttämään tarpeelliselta. Tätä ei voi yleistää, eikä koskea kaikkia "virastoja" kaikissa kunnissa. Joissain henkilöstön määrä on myös sopiva tarpeellisten tehtävien suorittamiseen.

 

[BigRedCat]

No, sanoisin vain että tulee olla varovainen tämän tyyppisessa ajattelussa ja pitää maltti mukana. Monesti nämä suorat analogiat yksityis- ja kansantalouden välillä eivät vain reaalisesti toimi koska reaalisesti kysymys ei ole kovin analogisista asioista.

Tästä ollaan ihan samaa mieltä. Keskustelusta ei saa kuitenkaan unohtaa vaihtoehtoiskustannuksia sillä muuten logiikka johtaa päätelmään jonka mukaan ikkunoita kannattaa rikkoa.

 

[molari]

Yksi ongelmahan tietysti on, että veroparatiisien huolehdimme rahoistas... eikun vanhuksistasi voivat ostaa nämä koko maan pikkuyritykset pois kilpailemasta laadulla ja nimenomaan tähänhän kokoomuspolitiikka on pyrkinyt. Myös kun ihmetellään, että kuinka ne kunnat on niin huonoja kilpailuttajia, niin miettikääpä kokoomuspolitiikot valmistelevat yksityistämistä ja sotea, sitten osa niistä hyppää näiden paratiisijättien leipiin ja ohjailee sieltä käsin puoluekaverien hallinto työskentelyä ja aikanaan kokkarit ja kepuliveljet suorittaa palvelukilpailutukset kokkariveljien firmoista jne. Siis kaveridemokratiaa parhaimmillaan, myydään vanhukset ja lapset, jotta saadaan kupattua kaveripiirille rahat. Viittaan lapsilla tuohon Helsingin kokkarikaverien tarhabisnekseen jossa ongelmia ei tainnu olla, kuin kahdeksassa yhdestätoista, eli kaikki lähes kunnossa ja siinäkin kokkarikaveri imuroi kaupungin kokkarikaverin kanssa 90 t. euroa vuodessa verorahoja + päälle vanhempien rahat. Kuka täällä korruptiosta puhuu, hajaantukaa, ei mitään nähtävää.

Hoivakodista maksetaan kiinteistöveroa, henkilökunnan palkoista maksetaan veroa (josta valtaosa kiinteistöveroa), siihen päälle muu alihankinta ja ostotoiminta, kyllä tuollainen "yksikkö" luo aina taloudellista toimintaa paikkakunnalle. Useinhan vielä rakentavat (rakennuttavat) rakennuksen. Nämä veroparatiisijutut ovat aika väsynyttä irtopisteiden keruuta, ei tuollaisesta toiminnasta juuri kulujen jälkeen voittoa jää, ja se on kirjanpidossa ja investoinnin helppo laskea nollan pintaan. Toki kai siitäkin saisi jutun aikaiseksi, jos vastaava yritys olisi (on) kotimainen ja jakaisi jopa osinko osakkeenomistajille.

Porukka lukee vain otsikoita ja hyperventiloi aiheesta. Kuten täälläkin jo todettu, kunnassa tämä päätetään, tuotetaanko palvelu itse vai ostetaanko palvelu, ja minkä tasoisena, palvelutavasta riippumatta. Kuinka moni muistaa, että aihe oli esillä viime kuntavaaleissa - edes top kympissä.

 

[JypFabu]

Hoivakodista maksetaan kiinteistöveroa, henkilökunnan palkoista maksetaan veroa (josta valtaosa kiinteistöveroa), siihen päälle muu alihankinta ja ostotoiminta, kyllä tuollainen "yksikkö" luo aina taloudellista toimintaa paikkakunnalle. Useinhan vielä rakentavat (rakennuttavat) rakennuksen. Nämä veroparatiisijutut ovat aika väsynyttä irtopisteiden keruuta, ei tuollaisesta toiminnasta juuri kulujen jälkeen voittoa jää, ja se on kirjanpidossa ja investoinnin helppo laskea nollan pintaan. Toki kai siitäkin saisi jutun aikaiseksi, jos vastaava yritys olisi (on) kotimainen ja jakaisi jopa osinko osakkeenomistajille.

Niin ideologioillaan ja uskonnollaan saattaa selitellä mitä tahansa. Mitään todellisuuden kanssa tällä ei ole tekemistä. Suosittelen lukemaan ihan ajatuksen kanssa tänäisen sunnuntaihesarin haastattelun Professori Marja Vaaramalta, jota pidän asiaan vihkiytyneistä tasan pätevimpänä tässä maassa asiaa puhumaan. Mikäli jostain keksit jonkun edes etäisesti kompetenssiltaan olevan verrokin, laita nimi, niin kaivan mietteensä esiin. Kannattaa myös huomata, että hänellä on asioiden faktat ollut käsissä jo 1980 luvun lopulta asti, joten mistään vaalipöhinästä ei tässä ole kysymys, vaan kovista faktoista. Hänen ajatuksensa ja näkemyksensä jaan 100% sinun en.

Mitä tulee sitten tuohon päiväkotihommaan, fakta on että siinäkin kokkarikaveri jakoi kokkarikaverilleen veronmaksajien rahoja, siihen kykeni, mutta ei selvittämään ja vahtimaan mennäänkö lakien tuolla puolen ja pitäisikö puuttua. Tämä on ihan käytäntö jo suomessa, kokkarit posteillaan kunnallispolitiikassa jakaa rahaa kavereilleen hoivabisneksessä. Korruptio on osuvampi termi tuohon kuin hyvä hallinto tapa. Mutta tässäkin usko mihin lystäät, paska tuossa haisee, sanoitpa mitä kaunista käärettä kakkapaperille hyvänsä.

 

[Byvajet]

Toki sitten koulutuksessakin on kohtaanto-ongelma kun tarvittaisiin mekaniikan diplomi-insinöörejä mutta saadaan vähän turhankin paljon "kulttuuriantropologeja".

Tuo on vain osatotuus, koska sisäänottomäärät teoreettisille aloille ovat pieniä tai hyvin pieniä. Teoreettisilta vaikuttavat alat eivät myöskään aina ole niin kaukana käytännöstä kuin luulisi. Esimerkiksi kirjallisuustiede on yleinen tie äidinkielen opettajaksi.

Suurempi ongelma taitaa liittyä kelvottomaan oppilasainekseen. Vaasan yliopiston DI-opiskelijoille tehdystä perusosaamista mittaavasta matematiikan lähtötasokokeesta selvisi läpi reilusti alle viisi prosenttia.

Moniin ammattikorkeakouluihin taas pääsee sisään kävelemällä. Tämä ymmärtääkseni koskee nimenomaan teknisiä aloja.

Muistaakseni dippainssiopiskelijoistakin lopettaa moni, vaikka vaatimustasoa on laskettu. Eväät eivät riitä opinnoista selviämiseen.

Kohtaanto-ongelma taitaa siis ennen kaikkea olla kykyjen ja koulutuksien välillä.

 

[Radiopää]

Helsingin Sanomain nettisivuilla on laaja haastatteluartikkeli sosiaalityön professori Merja Vaaramasta, joka on tehnyt työtä sosiaalityöntekijänä, Vanhustyön keskusliitossa, sosiaalihallituksessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajana ja nyt Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professorina. Jutussa kritiikkiin yhdistyvät (eivät siis saa suoraa kritiikkiä, vaan liittyvät siihen) poliitikkoja niin demareista, keskustasta, kokoomuksesta kuin vihreistäkin (Osmo Soininvaara on entinen peruspalveluministeri).

Juttu on maksumuurin takana, mutta lainaan siitä joitakin kohtia. Mikäli pystytte lukemaan jutun kokonaisuudessaan, tehkää myös niin, älkääkä tyytykö lainaamaani kohtiin.

Professori Marja Vaarama laski jo 1980-luvun lopussa, kuinka monta hoitajaa vanhustenhuollossa tarvitaan hoidettavaa kohti. Siitä lähtien hän on tehnyt päättäjien pyynnöstä aina vain uusia selvityksiä. Asiantuntijoita ei ole kuunneltu, ja se on Suomen vanhustenhoidon suurin skandaali, Vaarama sanoo.

Vanhustenhuollon riittävä henkilöstömitoitus on 30 vuoden ajan laskettu uudestaan noin viiden vuoden välein. Siis aina, kun julkisuuteen on noussut jokin katastrofi vanhustenhuollossa. Tapana on ollut, että kohua seuraa selvitys, laatusuositus lukuineen – ja sitten ei mitään.

Kulisseissa hoitajamitoituksista on käyty aina kiivasta taistelua. Myös asiantuntijoihin on kohdistunut poliittista painostusta, Vaarama kertoo. Ensimmäisen kerran hän itse joutui sen kohteeksi 1990-luvun lopulla.

Kun valmisteltiin vuoden 2001 laatusuositusta, ministeriöstä painostettiin Vaaramaa muuttamaan henkilöstömääriä koskevia minimisuosituksia.

Poliitikot kävelivät asiantuntijoiden tutkimustulosten yli. Siitä, mikä tutkijoiden mielestä oli riittämätöntä, oli tullut välttävää.

Vaarama ei syytä mitään yksittäistä tahoa. Vikaa on kaikissa. Ajan henki muuttui 1990-luvulla. Siitä lähtien on puhuttu kaikesta talouden termeillä. Vanhuksista on tullut kustannuserä. Lasketaan palvelutalojen tuottavuutta. Joka asia ja ihminen mitataan rahassa.

Soten lähtökohta on Vaaraman mielestä unohtunut. Sen piti alun perin ratkaista eniten palvelua ja hoitoa tarvitsevien ihmisten ongelmat. Yksinkertaistaa ja varmistaa huolenpito niille, jotka joutuvat nyt käymään monella luukulla. Tämä porukka on Vaaraman mielestä unohdettu sotessa kokonaan.

Vastuun kantaminen edellyttää, että julkisella puolella on kilpailutuksen ja valvonnan ammattilaisia. ”Sellaisia, jotka pärjäävät bisnesmaailman haukoille.”

Nyt kunnat ovat tehneet sopimuksia, joissa ostetaan halvalla selvästi alimitoitettuja palveluita.

Poliitikkoja Vaarama muistuttaa marssijärjestyksestä. Ensin on rehellisesti hyväksyttävä, että vanhuksilla on oikeus hyvään hoitoon. Se sanotaan laissa. Sitten on katsottava realistisesti palveluiden tarve ja kustannukset. Sitten mietittävä, mistä rahat otetaan. Pitäisikö sittenkin miettiä niitä yritystukia tai pääomaverotusta?

Vanhustenhuollon skandaali alkoi jo vuosikymmeniä sitten, sanoo professori Marja Vaarama – Kokeneen asiantuntijan mukaan tutkijoita on painostettu ja heidän neuvonsa sivuutettu

 

[Tadu]

Ylempään viitaten kyllähän se sote-uudistuksen lähtökohta on alusta saakka ollut 3 miljardin vuosittaiset säästöt. Toki sekin on jo unohtunut Kepulta ja Kokoomukselta. Heh.

 

[BigRedCat]

Tuo on vain osatotuus, koska sisäänottomäärät teoreettisille aloille ovat pieniä tai hyvin pieniä. Teoreettisilta vaikuttavat alat eivät myöskään aina ole niin kaukana käytännöstä kuin luulisi. Esimerkiksi kirjallisuustiede on yleinen tie äidinkielen opettajaksi.

Suurempi ongelma taitaa liittyä kelvottomaan oppilasainekseen. Vaasan yliopiston DI-opiskelijoille tehdystä perusosaamista mittaavasta matematiikan lähtötasokokeesta selvisi läpi reilusti alle viisi prosenttia.

Moniin ammattikorkeakouluihin taas pääsee sisään kävelemällä. Tämä ymmärtääkseni koskee nimenomaan teknisiä aloja.

Muistaakseni dippainssiopiskelijoistakin lopettaa moni, vaikka vaatimustasoa on laskettu. Eväät eivät riitä opinnoista selviämiseen.

Kohtaanto-ongelma taitaa siis ennen kaikkea olla kykyjen ja koulutuksien välillä.

Niin siis tarkoitin että teknillisen mekaniikan osaajista on aidosti pulaa. Siinä olisi tie suureen tilipussiin ja hakijan työmarkkinoihin, mutta kuten sanoit osaajia ei tahdo löytyä opiskelijoiksi astikaan. Eikä minun pointtini ollut etteikö valtaosa humanistisista tutkinnoista johtaisi nimenomaan tarpeellisiin käytännöntöihin kuten vaikkapa kielten opettajien pesteihin, mutta edelleen seison sen takana että olisi parempi jos saataisiin hyödynnettyä myös naisia entistä enemmän matemaattis-luonnontieteellis-teknillisillä aloilla. Tämä näkyisi siten että valtsikaan ja humanistiseen tiedekuntaan päätyvien määrä vähentyisi ja TKK:lle lisääntyisi. Siinä sivussa sukupuolten välinen palkkaero korjaantuisi. Tietty tämä vaatisi muutoksia jo peruskoulun tasolla.

Linkit YLE:n artikkeleihin.
Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"
Suomessa aloittaa uusi tekniikan yhteisyliopisto – "Diplomi-insinööreistä huutava pula"

 

[arvee]

Duoda duoda, tuohon Raju-Matti Wibergin esiin nostamaan hölynpölyn duunaamisesta esmerkkejä kaipaaville, voin suositella Yle Puheen kuuntelemista kuukauden verran. Minä en enää kestä kokonaisia ohjelmia, eritoten aamulähetystä, mutta tsekkaan nerokkaasta teksti-teeveestäni tarjontaa, näille toimittajille tärkeitä aiheita..

Mielestäni toimittajat ovat suomalaisesta työelämästä erkaantuneita, tässä nyt jo klassisessa kuplassa eläviä pääkaupunkilaisia yleläisiä virkanaisia, jotka todellakin osaavat luonnostaan pitää itseään parempina ihmisinä. Viiniklasien kilistessä he omaksuvat maailmankuvaa oikein yliopistossa töissä olevilta neroilta. Ja tottamooses näistä illanvietoista pitää hölynpöly-ohjelmia tehdä, mustatuntuu-tason juttuja. Itseään ruokkiva systeemi on luotu.
Ikiliikkuja, ikiliikkuva se ei valitettavasti ole: perusduunarien joukko saattaa käydä kiusallisen pieneksi, mikäli kaikki vain haluavat tutkia ja luoda mediasisältöjä "tutkimuksista".

 

[Tarinankertoja]

perusduunarien joukko saattaa käydä kiusallisen pieneksi, mikäli kaikki vain haluavat tutkia ja luoda mediasisältöjä "tutkimuksista".

Jos et ole huomannut, niin perusduunarien määrä on vähentynyt vuosikymmeniä, ja tulee vähenemään entisestään AI:n ja robotiikan kehittyessä nyt todella nopeasti. Perusduunarin työ ei ole myöskään vuosikymmeniin ollut kovinkaan isoa lisäarvoa tuottavaa työtä, vaan sitä tuottavinta työtä ovat jo pitkään tehneet nämä, jotka haluavat tutkia ja luoda mediasisältöjä. Eikä tämän todistamiseksi tarvitse vilkaista kuin palkkakehitystä, keille maksetaan parhaiten.. niille yliopistokoulutetuille tutkimusta ymmärtäville valkokaulustyöntekijöille. Joku koodari on jäämässä myös duunariksi, kun sen lisäarvon silläkin alalla tuottaa pääasiassa se tarinankertoja (pun intended).. työskentelee sellainen sitten markkinoinnissa, siinä varsinaisen tuotteen tarinassa tai HRssä.

Onneksi tuo asenne löytyy lähinnä vain niiltä perusduunareilta ja muut ymmärtää koulutuksen merkityksen päälle.. touvottavasri jatkossa viä enemmän sillä AI uhkaa valkokaulustöitäkin ihan tosissaan kymmenenvuoden sisään. Perusduunarien tippuminen kelkasta näkyy pitkin länsimaita (trump, brexit, lepen, ps jne) ja näiden kannatuksen valuessa näille populisteille vauhti vaan kiihtyy... koska niillä ei ole oikeita ratkaisuja monimutkasiin "ilkeisiin ongelmiin" vaan tekevät "maalaisjärkisiä" rajatkiiratkaisuja, jotka pahentaa perusduunarin asemaa entisestään. Kas ne lapionkaivuuhommat ei tule takasin.

Suomen yleisin ammattinimike on autonkuljettaja, miten sille on käymässä ihan lähitulevaisuudessa?.

 

[BigRedCat]

Joku koodari on jäämässä myös duunariksi, kun sen lisäarvon silläkin alalla tuottaa pääasiassa se tarinankertoja (pun intended).. työskentelee sellainen sitten markkinoinnissa, siinä varsinaisen tuotteen tarinassa tai HRssä.

Näinköhän kuitenkaan. Nimenomaan hyvistä koodareista kilpaillaan verisesti ja heille maksetaan todella hyvin koska yrityksetkin ovat tajunneet että huippukoodarit voivat olla se ero huippumenestyvän yrityksen ja konkurssin välillä. Itse nostit tekoälyn esiin ja kyllä senkin kisan voiton/voitot ratkaisee lopulta kenen tekoäly toimii. Jos huippuosaajat eivät ole luomassa sitä tekoälyä eli arvoa, on ihan sama mitä tarinankertojat HR:ssä tai markkinointitiimissä höpöttelevät. Toki alkuvaiheessa tarvitaan rahoitusta jossa tarina korostuu mutta siinä vaiheessa kun toisen porukan tekoäly on ihmisen ja toisen leppäkertun tasolla, on itsestäänselvää mistä se lisäarvo tulee, tarinasta viis.

edit: Esim. Go-koodarien keskipalkka on yli sata tonnia.Ilmeisesti myös Javalla, C:llä ja Pythonilla pääsee jenkeissä tuohon sataseen vuodessa. Paljonkohan ne markkinointiosaston hessut keskimäärin tienaavat tarinankertomisestaan? Ympärillä olevista tarinoista huolimatta tuntuisi lisäksi vähän hassulta ajatella että Mark Zuckerberg ja Bill Gates eivät olisi luoneet yksittäiseltä panokseltaan suurinta osaa firmansa arvosta.

 

[arvee]

@Tarinankertoja ihan kiva utopia, ja toki palanen kerrallaan sitä tavoitellaan.
Minä olen edullinen kädellinen kapitalistille, helvetin kallis investointi olisi kehittää robotti korvaajaksi, vaikka oikeastaan sen manipulaattorin tarvitse olla edes snadisti tekoälykäs. Firmamme toimii liian pienillä markkinoilla, ja sitten kun maailma on valmis, niin markkinoita ei ole laingan.
Autokuskit häviävät, ehkä jopa roskakuskit eli jätehuollon ammattilaisetkin. AI korvaa lääkärit, hoitajat ovat robotteja. Vanhus-arvee 3d tulostaa itselleen vanhuksenhoitajan, onnistui vallan mainiosti. Paitsi kun ohjelmistopäivitys menikin hiukka vituralleen, päin persettä istuskelee paskassa arvee, ja helpdeskin Teköälynkin päivitys oli tunaroitu. Ko. ohjelmistojen asiantuntijavalopäät ovat olleet surfaamassa tai vuorikiipeilemässä, sapattivapailla etsimässä itseään viimeiset pari kuukautta.

Uudessa Maailmassa on vaarana, että luokkayhteiskunta kärjistyy. Paskahommia vaativia käsiä tarvitaan aina, mutta käsiparin yllä olevaa päätä halveksitaan, tehdään mediaohjelmia toisille fiksuille ihmisille. Ne muutamat helootit voivat kyrsiintyä ja nousta kapinaan. Toki yhteiskunnalla on robottisotilaat niittaamaan ensimmäiset kapinalliset, mutta kun kaikkia käsityöläisiä ei kuitenkaan ole varaa nollata, niin AI-hallitus joutuu järkeilemään jotain ohjelmoimatonta.

 

[Radiopää]

Tästä oikeat–hölynpölyt-keskustelusta tuli mieleen jokakeväinen, joskin pienimuotoinen, keskustelu ylioppilaiden arvostuksen kyseenalaistamisesta. Oman tulkintani mukaan se sisältää kritiikin, jossa ammattikoulun tai kauppaoppilaitoksen käynyt perustelee menestymistään niillä tuloilla, jotka on ehtinyt tienata samassa ajassa kuin ylioppilas pelkkää opintolainaa.

En ole koskaan kuullut, että tulojen sijaan esimerkiksi kirvesmies nostaisi arvoaan ylioppilaan rinnalla valmiiksi saatujen rakennusten, tai automekaanikko korjaamiensa autojen määrällä. Ja jos ylioppilaasta tulee lopulta vain tutkija, jonka eläminen perustuu muiden myöntämiin apurahoihin, on duunarille luonnollisesti vaikeaa perustella menestymistä tieteellisillä saavutuksilla, koska duunari laskee omankin menestymisensä vain rahassa.

Kaikista ylioppilaista ei tule tutkijoita. Joistakin tulee ammattikoulun käyneiden tapaan duunareita, mutta siitä huolimatta ylioppilastaustaisen duunarin kiinnostus yleissivistykseen ei ole minkään arvoinen, ellei hänestä tule poliitikkoa, joka pääsee eliitin joukkoon ajaamaan duunarin omaksumia arvoja.

Kirjoitus sisältää kärjistyksiä.

 

[mjr]

ja Bill Gates eivät olisi luoneet yksittäiseltä panokseltaan suurinta osaa firmansa arvosta.

Puuttumatta pointtiisi noin muuten, muttä kyllä Gatesin suurimmat ansiot olivat ihan jossain muussa kuin teknologiassa: se että nosti teknisesti ala-arvoisen tuotteen markkinoiden ylivoimaiseksi johtajaksi oli todellakin hämmentävä saavutus, mutta ei niinkään koodaamisessa.

Tai jos sen verran puuttuisi yleiseen keskusteluun niin AI:n kehitys jossain vaiheessa sangen todennäköisesti lakkaa olemasta lineaarinen ja jos - ja olettaisin että kun - jossain vaiheessa saavutetaan todellinen, itseoppiva koneäly niin sitten on vaikea nähdä, että yhteiskunnan nykyinen palkkatyöhön perustuva rakenne voi jatkua. Todellinen AI tulee tekemään käytännössä kaiken paremmin, nopeammin ja halvemmin kuin ihminen - ja nykyrakenteilla se tulee olemaan kestämätön yhtälö. Toki on todennäköistä, että tämä tulee tapahtumaan oletettua myöhemmin kuten usein jo näköpiirissä olevat suuret teknologiset murrokset, haasteita tavataan aliarvioida, mutta sangen oletettavaa kuitenkin on, että näin tulee lopulta käymään. Ja sitten all bets are off.

 

[dana77]

Puuttumatta pointtiisi noin muuten, muttä kyllä Gatesin suurimmat ansiot olivat ihan jossain muussa kuin teknologiassa: se että nosti teknisesti ala-arvoisen tuotteen markkinoiden ylivoimaiseksi johtajaksi oli todellakin hämmentävä saavutus, mutta ei niinkään koodaamisessa.

Mikä oli tämä ala-arvoinen tuote ja päteekö samanlainen arvio Steve Jobsiin? MS Dos?

 

[Tarinankertoja]

Tarinankertoja ihan kiva utopia

Onko kyse utopiasta vai dystopiasta on tietty riippuvainen omista arvostuksista. Mutta aika laaja yhteisymmärrys siitä, mihin ollaan menossa, tämä on. .. yksi viimeisimmistä korvatuista taidoista on barista...


Ollaan siis isojen haasteiden edessä.. kellä tähän sitten raktaisuja on? Kuinka todennäköistä on, että ratkaisuja näihin "ilkeisiin ongelmiin" kehittää se autokuski, tai dippainssi tai koodari?


Eiköhän se todennäköisimmin erilaisia ratkaisuja näihin ongelmiin löydy yhteiskuntatieteilijöiltä, sosiologeilta ja käyttäytymistieteiden harjoittajilta.. Niiltä hölynpölytöitä tekeviltä,. Puhutaan kuitenkin yhteiskunnallisten yhteisöjen ja ihmiskäyttäytymisen haasteista.


Politiikassa Rajakin rajat kiinni ei vastaa mihinkään näistä ongelmista, sen sijaan ne, jotka monialaisesti seuraavat ja tukevat tieteelistä tutkimusta, voivat niitä ratkaisuja kyetä tarjoamaan.

 

[BigRedCat]

Puuttumatta pointtiisi noin muuten, muttä kyllä Gatesin suurimmat ansiot olivat ihan jossain muussa kuin teknologiassa: se että nosti teknisesti ala-arvoisen tuotteen markkinoiden ylivoimaiseksi johtajaksi oli todellakin hämmentävä saavutus, mutta ei niinkään koodaamisessa.

Tuotteesta voi tietysti olla montaa mieltä mutta kuten sanotkin, pointtiini se ei juuri sekaannu. Joka tapauksessa Bill Gates oli koodari ja lahjakas matemaatikko joka ratkaisi "pannukakunjärjestämisongelman" tavalla joka säilyi tehokkaimpana algoritminä viime vuosiin saakka eikä parempikaan versio ole kuin prosentin nopeampi. NPR Choice page

Lisäksi Bill Gates tosiaan osasi koodata ja tunsi tekniset asiat ollen näin erinomainen vastaesimerkki "arvoa luoville" markkinointipöhinäkäsienheiluttelijoille. My First BillG Review

"Bill Gates was amazingly technical. He understood Variants, and COM objects, and IDispatch and why Automation is different than vtables and why this might lead to dual interfaces. He worried about date functions. He didn’t meddle in software if he trusted the people who were working on it, but you couldn’t bullshit him for a minute because he was a programmer. A real, actual, programmer.
"

edit: Ja lisätään että sosiologeilla ym. voi hyvinkin olla arvokas osa siinä miten esim. tekoälyn tuomista haasteista selvitään yhteiskuntana. Se kuitenkin edellyttää jonkinlaista ymmärrystä tekniikasta joka taas edellyttää jonkinlaista (melko korkeaa) ymmärrystä ja hyppäystä matemaattis-luonnontieteelliselle puolelle. Niin kauan kuin Suomessa pääpaino esim. sosiologiassa on (huom. kärjistys) pölyisten sata vuotta sitten eläneiden toisten sosiologien niteiden lukeminen, on vaikea odottaa kovinkaan huomattavaa kontribuutiota. Trendi onkin nähtävissä jo maailmalla ja vaikkapa sosiaalinen verkostoanalyysi onkin jotakuinkin nopeimmin kasvava sosiologian alahaara, ja kuuluu siis matemaattisen sosiologian alle. Myös tekoälyä ja muita moderneja laskennallisia menetelmiä hyödyntävä laskennallinen sosiologia on nousussa.

 

[mjr]

Mikä oli tämä ala-arvoinen tuote ja päteekö samanlainen arvio Steve Jobsiin? MS Dos?

Ei päde. Historiallinen muisti on epäilemättä jo hämärtynyt sen suhteen miten järjettömän rajoittunut tuote MS-DOS oli. Ja nimenomaan kirjaimellisesti järjettömän, koska ne rajoitukset olivat lähes täysin sisäsyntyisiä. Windows-arkkitehtuuri kantoi jälkiä tuosta rutto-bakteerista häkellyttävän pitkään.

 

[mjr]

: Ja lisätään että sosiologeilla ym. voi hyvinkin olla arvokas osa siinä miten esim. tekoälyn tuomista haasteista selvitään yhteiskuntana. Se kuitenkin edellyttää jonkinlaista ymmärrystä tekniikasta joka taas edellyttää jonkinlaista (melko korkeaa) ymmärrystä ja hyppäystä matemaattis-luonnontieteelliselle puolelle. Niin kauan kuin Suomessa pääpaino esim. sosiologiassa on (huom. kärjistys) pölyisten sata vuotta sitten eläneiden toisten sosiologien niteiden lukeminen, on vaikea odottaa kovinkaan huomattavaa kontribuutiota. Trendi onkin nähtävissä jo maailmalla ja vaikkapa sosiaalinen verkostoanalyysi onkin jotakuinkin nopeimmin kasvava sosiologian alahaara, ja kuuluu siis matemaattisen sosiologian alle. Myös tekoälyä ja muita moderneja laskennallisia menetelmiä hyödyntävä laskennallinen sosiologia on nousussa.

Gates on saattanut olla hyvä koodari, mutta hänen valtaisa menestyksensä perustui liike- ja neuvottelutaidoille, eikä hän myynyt ja lisensoinut koodaamaansa tuotetta vaan ihan jotain muuta.

Mutta siis tuohon lainaukseen kommentoidakseni niin olen viimeinen ihminen puolustamaan sosiologiaa tai markkinointia. Etenkin markkinointia, mutta aika pitkälle myöskin sosiologiaa, tuota hirvitystä. Mutta jos siis puhumme jostain muusta kuin tuotannollisesta hyödystä, tai lähinnä jonkinlaisesta lajin itseymmärryksestä, itsesäätelystä ja jopa "viisaudesta" niin on vaikea nähdä, että luonnontiede olisi kauhean sofistikoitunut instrumentti. Tai edes matematiikka. Tosin aika lämpimikseenhän näistä muutenkin puhutaan, koska mikään tälläinen itseymmärrys ei meidän tekemisiämme lajina hallitse. Vaan ehkä pitäisi, noin vähänkin pitemmän jatkon kannalta.

 

[Cobol]

Gatesin suurimmat ansiot olivat ihan jossain muussa kuin teknologiassa: se että nosti teknisesti ala-arvoisen tuotteen markkinoiden ylivoimaiseksi johtajaksi oli todellakin hämmentävä saavutus, mutta ei niinkään koodaamisessa.

Totta. Gates esikuntineen hoiti esimerkiksi IBM:n DOS-sopimuksen siten, että hyvin, hyvin pieni Microsoft piti IBM:lle tehtävän uuden käyttöjärjestelmän oikeudet Microsoftilla. Kun koodareita ei ollut riittävästi, Microsoft osti QDOS nimisen käyttöjärjestelmän oikeudet ja tästä tuli PC-DOS. Sen jälkeen tuli MS DOS 1980-luvun alussa, joka pohjana oli QDOS ja PC-DOS. Olihan tuo taidetta, että mitätön Microsoft pystyi pitämään DOS-oikeudet itsellään tehdessään IBM:lle softaa ns. pienkoneita varten.

Historiallinen muisti on epäilemättä jo hämärtynyt sen suhteen miten järjettömän rajoittunut tuote MS-DOS oli. Ja nimenomaan kirjaimellisesti järjettömän, koska ne rajoitukset olivat lähes täysin sisäsyntyisiä. Windows-arkkitehtuuri kantoi jälkiä tuosta rutto-bakteerista häkellyttävän pitkään.

Täysin totta silllä huomautuksella, että MS-DOS oli tietenkin aikansa tuote ja kun katsotaan, miten erilaiset DOS-järjestelmät syrjäyttivät vähitellen esimerkiksi Digital Researchin kehittämän CP/M IBM:n koneisiin, kyse oli edistyksellisestä tuotteesta. Ja Windows-arkkitehtuuri kärsi - kuten toteat - tuosta bakteerista pitkään.

Menee sen verran ohi ketjun aiheen, että mahdolliset kommentit voisi varmaan laittaa toiseen ketjuun.

 

[BigRedCat]

Gates on saattanut olla hyvä koodari, mutta hänen valtaisa menestyksensä perustui liike- ja neuvottelutaidoille, eikä hän myynyt ja lisensoinut koodaamaansa tuotetta vaan ihan jotain muuta.

Perustui toki pitkälti nimenomaan mainitsemillesi taidoille. Kuitenkin homma alkoi Wikipediankin mukaan Gatesin ja Allenin kirjoittamasta koodista:

Bill Gates - Wikipedia

"After Gates read the January 1975 issue of Popular Electronics, which demonstrated the Altair 8800, he contacted Micro Instrumentation and Telemetry Systems (MITS), the creators of the new microcomputer, to inform them that he and others were working on a BASIC interpreter for the platform.[50] In reality, Gates and Allen did not have an Altair and had not written code for it; they merely wanted to gauge MITS's interest. MITS president Ed Roberts agreed to meet them for a demo, and over the course of a few weeks they developed an Altair emulator that ran on a minicomputer, and then the BASIC interpreter. The demonstration, held at MITS's offices in Albuquerque, was a success and resulted in a deal with MITS to distribute the interpreter as Altair BASIC. Paul Allen was hired into MITS,[51] and Gates took a leave of absence from Harvard to work with Allen at MITS in Albuquerque in November 1975. They named their partnership "Micro-Soft" and had their first office located in Albuquerque.[51] Within a year, the hyphen was dropped, and on November 26, 1976, the trade name "Microsoft" was registered with the Office of the Secretary of the State of New Mexico.[51] Gates never returned to Harvard to complete his studies."


Aika kaukana ollaan siitä että arvoa loisi parhaiten substanssiosaamista vailla oleva HR- tai markkinointihessu kuten @Tarinankertoja utopiaansa maalaili. Enemmän kehityssuunta taitaa olla se että entistä isompi joukko ihmisiä joutuu opettelemaan vaikkapa sitä koodaamista.

Aiheeseen palaan toteamalla että vaikka tarinankertojiakin tarvitaan, on substanssiosaamisella varustettu tarinankertoja aina ylivertainen substanssiosaamista vailla olevaan. Tämä tulisi muistaa myös puolueiden koulutuspolitiikkalinjauksissa.

 

[dana77]

Ei päde. Historiallinen muisti on epäilemättä jo hämärtynyt sen suhteen miten järjettömän rajoittunut tuote MS-DOS oli. Ja nimenomaan kirjaimellisesti järjettömän, koska ne rajoitukset olivat lähes täysin sisäsyntyisiä. Windows-arkkitehtuuri kantoi jälkiä tuosta rutto-bakteerista häkellyttävän pitkään.

MS-DOS tai ehkä oikeampaa olisi sanoa PC-DOS tehtiin vuonna 1981. Totta kai se oli rajoittunut 90-luvun tai 2000-luvun standardeilla ja varmasti unixeistakin ja vastaavista voi löytyä ominaisuuksia jotka ovat moniin käyttöihin hyödyllisempiä. En minä itsekään sano, että vaikkapa 640 KB olisi ollut perusteltu rajoitus vaikka keskusmuistin määräksi, mutta siitä huolimatta MS-Dosiin perustuvat järjestelmät kestivät aikaa ihan hemmetin hyvin ja tuohon aikaan ei ollut mitään nippua parempia tuotteita tarjolla, vaan PC-Dos oli tehtävään hyvä ja tarkoituksenmukainen ratkaisu ja maailmanvalloitusta ei voida edes jälkikäteen valkopestä tai lytätä "väärin valloitetuksi". Samoin varhaiset windowsit (en viittaa nyt 3.1&/5.0 vaan uudempaan sukupolveen. 95/NT/2000 olivat hintalaatusuhteeltaan ja käytettävyydeltän erinomaisia tuotteita juuri siihen tarkoitukseen mihin ne oli tehty.

 

[mjr]

Totta. Gates esikuntineen hoiti esimerkiksi IBM:n DOS-sopimuksen siten, että hyvin, hyvin pieni Microsoft piti IBM:lle tehtävän uuden käyttöjärjestelmän oikeudet Microsoftilla.

Olen lukenut tuosta legendaarisesta neuvottelusta mm. sellaisen anekdootin, että kun nuoret ms-tyypit tulivat epämuodollisissa vaatteissa ja semi-hippimäisesti giganttiselle Isolle Siniselle (joka oli melkeinpä luonut silloisen IT-alan) niin IBM:n johtajat eivät pystyneet ottamaan heitä edes vähän alusta vakavasti. Vaan kuinkapas sitten kävikään...

(Joo, täysin offtopiccia, pahoittelut minunkin osaltani - varmaan joku reipas mode jaksaa siirtää?)

 

[mjr]

lytätä "väärin valloitetuksi".

Se nyt vain oli, ei kahta sanaa. Joskus heikko teknologia voittaa hyvän teknologian. Markkinat ovat outoja ja kärsimättömiä.

 

[dana77]

Se nyt vain oli, ei kahta sanaa. Joskus heikko teknologia voittaa hyvän teknologian. Markkinat ovat outoja ja kärsimättömiä.

Joskus olemassaoleva, oikeasti toimiva ja edullinen teknologia on parempi kuin myöhemmin keksitty tai jälkiviisaasti jossiteltu. Se että teknologiaa käytettiin vuosikausia, eikä sille oikein voittajia ole löytynyt sittenkään muutakuin firman omat tuotteet on ihan riittävä näyttö sen hyvyydestä.